» naiset » kalenteri » t

  • Taija

    Taija on suomalainen naisen etunimi, muunnos nimestä Taina. Nimi Taija on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2 053 henkilölle. Taija viettää nimipäivää 13. lokakuuta yhdessä Tainan ja Tanjan kanssa.

  • Taimi

    Taimi on suomalainen naisen etunimi, joka on saanut aiheensa nuorta kasvia tarkoittavasta sanasta taimi. Nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien.. Vuoden 2009 loppuun mennessä Taimi on annettu nimeksi 14 626 naiselle sekä ennen vuotta 1940 myös hieman alle 40 miehelle.

  • Taina

    Taina on sukunimi ja suomalainen naisen etunimi, joka on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 11 579 henkilölle. Tainan nimipäivää vietetään 13. lokakuuta yhdessä Tanjan ja Taijan kanssa. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929. Nimen suurin suosio ajoittui 1950-luvun lopulle ja 1960-luvulle innoittajanaan suomalaisen tanssija-näyttelijä Taina Elgin menestyksekäs kausi Hollywood-elokuvissa.

    Sanana taina on suomen kielessä tarkoittanut värttinää ja hämäläismurteissa myös taimea tai silmua, mutta Kustaa Vilkunan mukaan nimen alkuperä on venäläisessä Tatjana-nimessä, josta Inkerissä on käytetty kutsumamuotona Tainaa. Vilkunasta poiketen Eero Kiviniemi on esittänyt nimen varhaisten esiintymien alueellisen jakautuman perusteella, että ainakin osa nimenantajista on luultavasti ajatellut nimenomaan sanan hämäläismurteellista merkitystä. Ei voida kuitenkaan tietää, mitä merkitystä Tainan vuoden 1929 uudistuksessa nimipäiväkalenteriin lisänneet henkilöt ovat sille ajatelleet.

    Taina on myös verraten harvinainen sukunimi, joka on mahdollisesti peräisin paikannimestä. Taina on esiintynyt talonnimenä ainakin Mäntyharjulla, Johanneksessa, Luumäellä ja Savitaipaleella. Mäntyharjulla on lisäksi Taina-niminen kylä sekä vesistöt Tainavesi ja Tainakoski.

  • Talvikki

    Talvikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa ilmeisesti talvella syntynyttä lasta, mutta voi viitata myös kasvisukuun talvikit (Pyrola). Nimi kuuluu todennäköisesti muinaisnimiin. Kirkon vastustuksen vuoksi useat -kki-loppuiset naisennimet joutuivat vuosisatojen ajaksi pois käytöstä tai ne esiintyivät vain lehmien nimenä. Naisennimenä Talvikki tuli uudestaan käyttöön vasta aivan 1800-luvun lopulla. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929, mihin vaikutti tuolloin nimipäiväkalenterin uudistamistyöryhmässä mukana ollut A. V. Koskimies, jonka veljentytär Aune Talvikki Schildt (o.s. Forsman, myöhemmin Koskimies, s. 1899) oli tiettävästi ensimmäisenä saanut tämän nimen. Talvikki-nimi on saatettu antaa talvella syntyneelle tytölle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Talvikki on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 4 741 naista ja alle 10 miestä.

  • Tanja

    Tanja on naisen etunimi. Suomessa Tanjan nimipäivä on 13. lokakuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Tanja on Suomessa annettu etunimenä 12 342 henkilölle vuosina 1989–2014. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960–1979, jona aikana nimen sai 6627 henkilöä. Viime vuosina (2010–2014) nimen on saanut etunimiensä joukkoon vain 28 ihmistä.

    Nimi Tanja on lyhentymä suositusta venäläisestä nimestä Tatjana. Nimi Tatjana perustuu latinankieliseen naisennimeen Tatiana, jonka maskuliininen vastine on Tatianus. Nimien taustalla on roomalainen sukunimi Tatius, jonka merkitys on epäselvä.

    Nimi Tatiana tuli tunnetuksi Euroopassa 200-luvulla kuolleen Pyhän Tatianan välityksellä. Hän oli ylhäissyntyinen kristitty, joka toimi Rooman seurakunnan diakonissana. Hän koki marttyyrikuoleman kieltäydyttyään uhraamasta muiden uskontojen jumalille.

    Nimi yleistyi, koska Venäjällä on yleistä nimetä lapsi pyhimyksen mukaan.

    Tanjasta on myös nimimuunnelmia esimerkiksi Taina, Taija, Tania.

  • Tarja

    Tarja on suomalainen naisen etunimi.

    Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista suomalaisista tyttöjen nimistä. Nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 29 137 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana.


  • Taru

    Taru on suomalainen naisen etunimi. Tarun nimipäivä on ollut 7. maaliskuuta vuodesta 1929 lähtien.

    Nimen alkuperä on suomen kielen sana taru, joka merkitsee esimerkiksi satua, myyttiä tai saagaa. Nimi on käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga, jolla on nykyruotsissa vastaava merkitys. Ortodoksisessa kirkossa Taru liitetään myös nimeen Daria, joka on feminiinimuoto miehen nimestä Darius. Darius puolestaan juontaa persialaisesta nimestä, joka on yhdistelmä "omistamista" ja "hyvää" merkitsevistä sanoista.

    Japanin kielessä taru merkitsee tynnyriä. Tästä syystä Tarujen on syytä käyttää Japanissa esimerkiksi toista etunimeään.lähde?

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 6 853 Taru-nimistä naista ja myös noin 80 samannimistä miestä.

  • Tea

    Tea ja Teea ovat suomalaisia naisten etunimiä. Suomalaisessa kalenterissa Tean nimipäivä on 6. helmikuuta ja ortodoksisessa kalenterissa 29. heinäkuuta, jolloin on marttyyri Teodoken muistopäivä.

    Suomessa nimi Tea on 1900-luvn alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2737 ja Teea hieman alle 440 naiselle..

  • Teija

    Teija on suomalainen naisen etunimi. Nimi on lyhentymä kreikkalaisperäisen, Jumalan lahjaa tarkoittavan Dorotea-nimen suomalaisesta muunnoksesta Toroteija.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Teija on annettu noin 7800 naiselle ja alle viidelle miehelle..

  • Tellervo

    Tellervo on suomalainen naisen etunimi. Vanhoissa kansanrunoissa ja Kalevalassa nimi esiintyy metsänjumala Tapion tyttären nimenä, ja Kalevalan vaikutuksesta se tuli 1800-luvulta lähtien käyttöön myös etunimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tellervo on Suomessa annettu 45 947 naiselle sekä 1900-luvun alkupuolella myös noin 50 miehelle. Tellervon nimipäivä on 13. huhtikuuta.

  • Teresa

    Teresa on naisen etunimi, joka esiintyy myös muunnoksena Teresia. Nimen alkuperää ei tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittaneen alkujaan Theran asukasta.. Keskiajalla nimi oli käytössä vain Espanjassa, mutta sen teki suosituksi muissakin maissa Avilan Pyhä Teresa (k. 1580).

    Suomessa Teresan nimipäivä on sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa 26. huhtikuuta. Ruotsinkielisessä kalenterissa samalla päivällä ovat myös muunnokset Teresia ja Terese. Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Teresa-nimen on saanut 2 745 henkilöä, Teresia-nimen 1524 ja Terese-nimen 803 henkilöä.

  • Terhi

    Terhi on suomalainen naisen etunimi, joskin se esiintyy myös hyvin harvinaisena sukunimenä. Etunimi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 helmikuun 6. päivälle. Pidempi muoto Terhikki on ollut kalenterissa jo vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäisen kerran Terhiä ehdotettiin nimivaihtoehdoksi vuonna 1879 yhdessä muodon Terhe kanssa.

    Nimen taustalla on Kalevalassa mainittu utua seulova Terhenetär eli Terhenneiti. Sanana terhen tarkoittaa utua tai auerta. Terhi on myös lemmikkikasveihin kuuluva kasvilaji. Lounaismurteissa terhi voi tarkoittaa yleisemminkin karkealehtisiin kuuluvia kasveja.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Terhi on annettu noin 8 260 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Terhikki on annettu 1 557 naiselle ja ainakin seitsemälle miehelle.

  • Terhikki

    Terhikki-rekisteri eli Terhikki on terveydenhuoltohenkilöstön tietoja sisältävä tietokanta, Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri. Sen avoimessa käytössä olevaa versiota kutsutaan nimellä JulkiTerhikki. Rekisterinpitäjä on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

  • Terttu

    Terttu on suomalainen naisen etunimi. Nimi tulee tietyntyyppistä pitkälapakkoista kukintoa tarkoittavasta sanasta terttu. Terttua ehdotettiin etunimeksi jo vuonna 1879, ja kun se vuonna 1929 otettiin almanakkaan, se oli jo yleistynyt. Tertun nimipäivä on 26. huhtikuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Terttu-nimen on saanut 29 447 henkilöä.

  • Tessa

    Tessa on naisen etunimi, Teresa-nimen muunnelma. Tessan nimipäivä on samoin kuin Teresankin 26. huhtikuuta. Etunimi lisättiin suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 2010.Väestörekisterikeskuksen mukaan Tessa-nimi on annettu Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 798 ihmiselle. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut Suomessa annettu kenellekään.

  • Tiia

    Tiia ja Tia ovat naisten etunimiä. Muodossa Tia nimi on yleinen monissa maissa, Suomessa ja Virossa se esiintyy myös muodossa Tiia. Suomalaisessa kalenterissa Tiian nimipäivä on ollut vuodesta 1984 lähtien ja se on 6. helmikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Tiian päivä on marttyyri Concordian muistopäivä 13. elokuuta.

    Suomessa nimi Tiia on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9 002 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimi Tia on annettu 1 382 naiselle ja alle 15 miehelle..

  • Tiina

    Tiina on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu noin 30 000 henkilölle.

  • Tilda

    Tilda on naisen etunimi, Matilda-nimen lyhentymä. Tildan nimipäivä on 14. maaliskuuta, samana päivänä kuin Matildankin. Lokakuuhun 2013 mennessä on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu yli 3 400 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Tinja

    Tinja on naisen nimi. Nimi johtuu marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisesta. Foteine tarkoittaa “säteilevä”, “kirkas”. Tinja on lempinimi myös venäläiselle nimelle Tatjana ja on muokkautunut siitä varsinaiseksi etunimeksi. Lisäksi se voi olla Tiinan puhuttelumuoto.

    Tinjan nimipäivä vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 20. maaliskuuta, joka on siis Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivä. Suomalaiseen kalenteriin Tinja tuli vuonna 2010 Kristiinan päivälle 24. heinäkuuta.

    Vuoden 2011 loppuun mennessä nimi Tinja oli annettu Suomessa 741 naiselle, joista yli puolet on 2000-luvulla syntyneitä

  • Titta

    Titta on suomalainen naisen etunimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 1 580 naista on saanut nimekseen Titta. Titan nimipäivä on 8. tammikuuta.

  • Toini

    Toini on naisen etunimi. Nimi on todennäköisesti lyhentymä ranskalaisesta naisennimestä Antoinette, joka taas on nimen Antoine (lat. Antonius) naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi Toini on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 19 860 naiselle ja noin 20 miehelle. Suurin osa Toineista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Toinin nimipäivä on 12. tammikuuta.

  • Tuija

    Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu havupuusuvun nimestä tuijat (Thuja).. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä annettu 14 417 henkilölle.

    Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.

  • Tuire

    Tuire on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on arveltu lyhentymäksi Kalevalan 35. runossa mainitusta Tuiretuisesta. Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi oli Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu hieman yli 2 200 henkilölle.

    Tuiren nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.

  • Tuomi

    Tuomi on suomenkielinen nimi, joka esiintyy sukunimenä ja harvinaisena naisen etunimenä. Nimi tulee puun nimestä tuomi.

  • Tuovi

    Tuovi on suomalainen etunimi. Tuovin nimipäivä on 12. joulukuuta.

    Nimi on lähtöisin skandinaavisesta nimestä Tove, jonka lähtökohtana on joko ukkosenjumala Torin nimi tai kyyhkystä tarkoittava sana Due. Tuovi-nimen isäksi on ehdotettu kirjailija Yrjö Sakari Yrjö-Koskista. Hänen novellissaan Pohjan-Piltti vuodelta 1859 Tuovi oli Sampanlinnan noidan tyttären nimi. Tuovi-nimen kirjailija muodosti Pohjanmaalla sijaitsevan kylän nimestä Tuovila (ruots. Toby, mahdollisesti alkujaan Toveby). Yrjö-Koskinen antoi nimen myös kahdelle tyttärelleen, Tuovi Sofia (1860–61) ja Tuovi Margareta (1861–1933).

    Tuovi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883, ja almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Se on pääasiassa naisennimi, mutta vanhemmissa ikäluokissa se esiintyy miehilläkin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3077 naiselle ja hieman alle 300 miehelle. Tuovi-nimisistä miehistä suurin osa, kaikkiaan 183, on syntynyt vuosina 1920-39 ja vain muutamia vuoden 1960 jälkeen. Myös naisen nimenä Tuovi on yleisin 1920- ja 30-luvulla syntyneillä. Tänä aikana se annettiin 1280 tytölle. Vuosina 2000–2009 syntyneitä Tuoveja on 20.

    Kutsumanimi Tuovikki on ollut käytössä Pohjanmaalla ja muita lempinimiä ovat Tove, Tuuvi ja Tuve.

  • Tuula

    Tuula on suomalainen naisen etunimi. Tuulan nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 14. toukokuuta. Tuula-nimen taustalla on suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen. Sen suosion osasyitä oli luultavasti vanhempi nimi Tuulikki. Kalevalassa Tuulikki on metsän kuninkaan Tapion tytär.

    Tuula-nimen oli Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 41 135 naista ja alle viisi miestä

  • Tuuli

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu 5 812 naiselle ja muutamalle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Tuulia

    Tuulia on suomalainen naisen nimi, Tuulikki-nimen muunnelma. Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 18 470 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Tuulikki

    Tuulikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se esiintyy Tapion tyttären nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 73 502 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Tytti

    Tytti on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on käytetty eri puolilla Suomea myös Tyyne-nimisten kutsumanimenä, mutta ristimänimenä se yhdistyy luontevimmin tyttö-sanan hellittelymuotoon tytti. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 286 naiselle.

  • Tyyne

    Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 25 012 Tyyne-nimen ja 1 444 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900–1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

  • Tyyni

    Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 25 012 Tyyne-nimen ja 1 444 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900–1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.