» naiset » kalenteri » s

  • Saana

    5 003

    Saana on suomalainen naisen nimi. Nimi on keksitty todennäköisesti Saanatunturin ja samantyylisten nimien kuten Jaanan ja Sannan innoittamana. Saanan nimipäivä on 17. lokakuuta yhdessä Sainin kanssa. Se on otettu kalenteriin 1984. Nimi oli vielä 1950-luvulla hyvin harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Se on annettu 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 4980 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Saara

    20 514

    Saara on naisen etunimi, joka lisättiin Suomen almanakkaan vuonna 1852. Nimi tulee heprean hienoa rouvaa tai ruhtinatarta merkitsevästä sanasta. Nimi on ollut alkuperäisessä muodossaan käytössä melkein 4 000 vuotta ja tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa, useimmissa maissa kuitenkin muunkielisissä kirjoitusmuodoissa Sara tai Sarah.

    1800-luvun lopulta heinäkuuhun 2025 mennessä Saara-nimi on annettu 20 472 suomalaiselle naiselle.

  • Säde

    2 196

    Säde on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta säde, joka viittaa erityisesti auringon säteilyyn.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 2 051 Säde-nimistä naista ja toistakymmentä 10 miestä.

  • Saija

    4 137

    Saija on suomalainen naisen etunimi, alun perin Saara-nimen puhuttelumuoto.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan etunimen Saija on saanut 4139 henkilöä, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1960 ja 2000 välisenä aikana.

  • Saila

    2 465

    Saila on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu Aila- ja Laila-nimien mukaelmana.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan etunimen Saila on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2023 mennessä saanut 2447 henkilöä, joista melkein puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Saima

    13 630

    Saima on suomalainen naisen etunimi.

    Saima on alkavan suomalaisuuskauden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J. V. Snellmanin perustaman Saima-lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

    Etunimenä Saima tuli käyttöön 1850-luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882–1883. Suomen almanakkaan se pääsi 1908 ja nimi oli suosittu 1880–1910-luvuilla. Saima on kulkeutunut Viroon 1920-luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön.

  • Saimi

    12 058

    Saimi on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt muunnelmana nimestä Saima. Nimi oli jonkin verran käytössä jo 1800-luvun lopulla.

    Vuoden 2019 loppuun Saimi-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 11 342 naista ja alle kymmenen miestä. Suurin osa tämän nimisistä henkilöistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Saini

    1 163

    Saini on suomalainen naisen etunimi, alkujaan Saimi-nimen muunnelma.. Sainin nimipäivä on 17. lokakuuta, ja nimi on otettu kalenteriin vuonna 1929. Nimi Saini on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 1157 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Yli puolet Saineista on syntynyt 1920- ja 1930-luvuilla.

  • Salla

    6 077

    Salla on suomalainen naisen etunimi. Se on mahdollisesti muunnos nimestä Saara, mutta sen syntyyn on vaikuttanut myös Lapin tunnettu paikannimi Salla. Salla tarkoittaa syliä pohjoissaameksi.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Salla-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä saanut noin 6 080 henkilöä. Heistä suurin osa on 1900-luvun loppupuolella syntyneitä.

  • Salli

    5 402

    Salli on naisen etunimi. Se on lähinnä suomalainen muoto Saara-nimen englantilaisesta mukaelmasta Sally, mutta esiintyy tässäkin muodossa myös englanninkielisissä maissa. Sallin nimipäivä on 19. heinäkuuta.

    Heinäkuuhun 2025 mennessä Salli-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 5 385 naista ja ainakin kaksi miestä. Sally-nimisiä on ollut Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä 1 376.

  • Salme

    9 366

    Salme on alun perin virolainen, Suomessakin tunnettu naisen etunimi.

    Salme esiintyy alun perin virolaisessa kansanrunossa ”Salme-neidon kosijat”, jossa Salmea kosimaan tulevat aurinko, kuu ja tähdet. Runoa on käytetty myös kansalliseepoksessa Kalevipoeg, missä Salme-neidosta tehtiin sankarin äidin Lindan sisar. Elias Lönnrot laati kansanrunosta Kantelettareen suomenkielisen version ”Suomettaren kosijat”.

    Salmen nimipäivä on virolaisessa kuten suomalaisessakin almanakassa 5. elokuuta. Salme on Virossa nykyään varsin harvinainen nimi; vuoden 2025 alussa Salmeja oli Virossa 464, ja yleisin nimi oli yli 85-vuotiaiden ikäluokassa.

    Suomeen Salme-nimi tuli Virosta mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana. Se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882, ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli Suomessa 1920–1940-luvuilla.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on Salme-nimen saanut elokuuhun 2025 mennessä 9 356 naista ja noin 20 miestä.

  • Sandra

    4 595

    Sandra on naisen etunimi. Se oli suomenkielisessä almanakassa vuosina 1929–1949 ja uudestaan vuodesta 2010. Sandra on alun perin lyhennelmä nimestä Aleksandra. Sandra on annettu Suomessa nimeksi elokuuhun 2025 mennessä 4 559 naiselle. Nimi yleistyi Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sanelma

    9 295

    Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma.

    Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on ollut 5. elokuuta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sanelma-nimen on saanut 9 082 henkilöä.

  • Sanna

    25 566

    Sanna on skandinaavinen naisen etunimi. Sanna on lyhennetty muoto kansainvälisestä nimestä Susanna, joka on hepreaa ja tarkoittaa liljaa. Sanna voi myös olla johdos ruotsin kielen sanasta sann, joka merkitsee "totta". Heistä suurin osa on syntynyt vuosien 1960 ja 2000 välisenä aikana. Vuoden 2000 jälkeen nimi annettu yhä harvemmille lapsille. Vuosina 2010–2019 nimen sai enää 146 lasta.

  • Sanni

    11 454

    Sanni on suomalainen naisen etunimi. Nimi on muunnelma Susannasta tai Sandrasta. Sandra puolestaan juontaa Aleksandrasta, jonka taustalla on ”puolustavaa miestä” merkitsevä kreikkalainen miehen nimi Alexandros.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sanni-nimen suosio on vaihdellut eri vuosikymmeninä. Elokuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 11 437 Sanni-nimistä naista.

  • Sara

    17 008

    Sara on naisen etunimi. Sara on muunnos nimestä Sarah, joka merkitsee hepreaksi hienoa rouvaa tai prinsessaa (שָׂרָה).

    Heinäkuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 16 889 Sara-nimistä naista. Nimi yleistyi huomattavasti 1980-luvulla, ja sen suosio jatkuu edelleen. Suomessa nimen vanhastaan yleisempi muunnos on Saara.

    Natsi-Saksassa säädettiin vuonna 1938, että kaikkien juutalaisten naisten, joiden etunimi ei ollut ”tyypillisesti juutalainen”, jollaisista nimistä samalla vahvistettiin virallinen luettelo, oli otettava toiseksi etunimekseen Sara. Vastaavasti juutalaisten miesten, joiden etunimi ei ollut ”tyypillisesti juutalainen”, oli otettava toiseksi etunimekseen Israel.

  • Sari

    31 336

    Sari on suomalainen naisen etunimi. Se on muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha raamatullinen nimi. Saara tarkoittaa hepreaksi ruhtinatarta ja otettiin suomalaiseen almanakkaan heinäkuun 19. päivälle vuonna 1852.

  • Satu

    26 645

    Satu on suomalainen naisen etunimi. Sadun alkuperä on suomen kielen sana satu (eli tarina). Satu ja Taru ovat suomalaisia vastineita ruotsalaisille nimelle Saga.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa nimi Satu oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu noin 26 640 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Yli puolet Saduista on nimetty 1960- tai 1970-luvulla. Nuorten tyttöjen nimenä Satu on nykyään suhteellisen harvinainen. Satu-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena (Sadun) että astevaihteluttomana (Satun), mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään parempana.

  • Seija

    29 489

    Seija on suomalainen naisen nimi, jonka nimipäivää vietetään 13. joulukuuta. Nimen on muodostanut 1917 tyttärelleen kouluneuvos Yrjö Karilas, ja aiheena olivat toisaalta muinaisroomalaisen oraiden jumalattaren nimi Seia, toisaalta harvinaiseksi käynyt, vielä Lönnrotin sanakirjassa esiintynyt suomen kielen sana seijas (sees, selkeä)..

    Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Seija on annettu noin 29 480 naiselle, joista yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Kaksi ensimmäistä Seijaa kastettiin vuonna 1912, ja suosituin nimi oli vuonna 1948, jolloin syntyi 1 269 Seijaa. Seija esiintyy Suomessa myös harvinaisena sukunimenä.

  • Selja

    1 095

    Selja on suomalainen naisen etunimi sekä sukunimi. Nimi on mahdollisesti Cecilia-nimen muunnelma tai johtuu kasvisuvun nimestä seljat (Sambucus).

    Marraskuuhun 2025 mennessä Seljan on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut etunimekseen 1079 henkilöä, jotka kaikki ovat naisia. Suurin osa heistä on syntynyt vuoden 2000 jälkeen.

  • Selma

    13 124

    Selma on naisen etunimi.

    Nimi on kelttiläistä alkuperää ja tuli yleisemmin tunnetuksi Macphersonin vuonna 1765 julkaisemasta runokokoelmasta Ossianin laulut. Siinä se esiintyy paikannimenä, mutta tuli pian käyttöön myös naisen etunimenä. Suomessa sen yleistymiseen ovat vaikuttaneet myös eräät Franzénin ja Topeliuksen runot, joissa nimi esiintyy, erityisesti Topeliuksen vuonna 1845 julkaisema Ljungblommor.

    Nimi Selma otettiin almanakkaan vuonna 1857, ja nimipäivä on 5. joulukuuta. Marraskuun 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Selma-nimen on Suomessa saanut 13 067 naista. Nimi on ollut yleinen varsinkin ennen vuotta 1920 syntyneillä, mutta 2010-luvulla se on jälleen yleistynyt.

  • Senja

    7 359

    Senja on suomalainen naisen etunimi.

    Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Xenia, joka tarkoittaa vieraanvaraisuutta.

    Senja on ollut käytössä koko maassa, eniten Itä-Suomen ortodoksisilla alueilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä Suomessa on Senja-nimen saanut Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 7 304 henkilöä.

  • Senni

    3 124

    Senni on suomalainen naisen etunimi.

    Senni on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Eugenia, jonka merkitys on 'korkeasukuinen'. Toisinaan nimeä on käytetty Ksenian muunnoksena eli Senjan rinnakkaisnimenä. Virossa Senni voi olla myös Jennyn muunnos.

    Suomen almanakassa Senni on ollut vuodesta 1950. 1900-luvun lopulla nimi koki uuden nousun, kun vanhat nimet tulivat muotiin.

    Joulukuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Senni-nimen on saanut 3 119 naista ja ainakin yksi mies. Yli puolet heistä on syntynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen.

  • Signe

    7 547

    Signe on naisen etunimi.

    Signe tulee muinaisskandinaavisesta nimestä Sighne, joka tarkoittaa 'voittajatarta'. Nimi koostuu sanoista sig ('voitto') ja ny ('uusi').

    Ruotsissa nimen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla ja Signe pääsi siellä almanakkaan 1901. Suomen almanakassa Signe on ollut 1909–1928 ja uudelleen vuodesta 1973 lähtien. Nimipäivä on 23. elokuuta

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta heinäkuuhun 2025 mennessä Signe-nimen on saanut 6 027 henkilöä.

  • Siiri

    20 048

    Siiri on suomalainen naisen etunimi.

    Siiri on suomalaisversio skandinaavisesta nimestä Sigrid. Ruotsin kielessä nimi esiintyy kirjoitettuna Siri. Sigrid puolestaan juontaa muinaisnorjalaisesta nimestä Sigríðr, joka muodostuu ”voittoa” ja ”kaunista” merkitsevistä sanoista.

    Suomessa on 1900-luvun alusta kesäkuuhun 2025 mennessä rekisteröity 18 782 Siiri-nimen saanutta henkilöä. Lisäksi muodossa Siri on annettu 940 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Silja

    8 194

    Silja on suomalainen naisen etunimi. Siljan nimipäivä on 22. marraskuuta. Marraskuuhun 2025 mennessä on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 8 173 henkilöä saanut etunimekseen Silja, kaikki ovat naisia.

    Alkuperältään nimi on Cecilian kansanomainen lyhentymä, joka perustuu nimen vanhaan ääntämistapaan ”Sesílja”. Vastaava nimimuoto esiintyy myös viron ja friisin kielissä. F. E. Sillanpään vuonna 1931 ilmestynyt romaani Nuorena nukkunut kasvatti nimen suosiota.

  • Silva

    870

    Silva voi tarkoittaa seuraavia:

    * Silva, naisen etunimi * Silva, kylä Kiikalassa * Silva Fennica, Suomen Metsätieteellisen Seuran ja Luonnonvarakeskuksen aikakausjulkaisu * TP Silva, suomalainen maa- ja metsätalouskoneita valmistava yritys * Silvan saha, Kaskisissa 1918–1928 toiminut saha.

  • Sini

    9 541

    Sini on suomalainen naisen nimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Sinikka. Sini-nimeä on käytetty Sinikan hellittelynimenä. Molemmat nimet pohjautuvat värin nimeen sininen. Vuoden 2019 loppuun mennessä Sini on annettu nimeksi 9 412 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään.

  • Sinikka

    55 640

    Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen. Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, jonka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 55 469 henkilölle.

  • Sirja

    611

    Sirja on alkujaan virolainen, nykyään myös Suomessa esiintyvä naisen etunimi, muunnos virolaisesta nimestä Sirje.

    Suomenkielisessä kalenterissa Sirjan nimipäivä on 30. syyskuuta. Suomessa nimi Sirja on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu vuoden 2019 loppuun mennessä 604 naiselle. Nimi Sirje on annettu hieman yli 470 naiselle.

    Nimeä Sirja on pidetty muunnoksena virolaisesta nimestä Sirje, joka on peräisin virolaisesta kansanrunosta "Sinisirje linnukene". Etunimeksi Sirjeä ehdotti Julius Mägiste vuonna 1929., mutta Suomessa nimi Sirja oli jonkin verran käytössä jo ennen sitä.

  • Sirkka

    35 515

    Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.

    Lokakuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 35 510 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, kaikki ovat naispuolisia. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Sirkku

    4 484

    Sirkku on suomalainen naisen etunimi. Sirkka ~ sirkku -sanapari tarkoittaa myös alku- eli itulehteä. Luonnossa ne esiintyvät eri lajien nimissä, kuten heinäsirkka ja keltasirkku.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä sen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut etunimekseen 4456 naista ja muutama mies. Suosituimmillaan nimi oli 1940–60-luvuilla. Sirkun suosio on ollut huomattavasti vähäisempi kuin sisarnimi Sirkan.

    Sirkku-nimen alkuperä luultavasti löytyy kirjallisuudesta. Suomessa ilmestyi vuonna 1877 satukirjanen ''Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt'', josta sen arvellaan irtautuneen naisen nimeksi.

  • Sirpa

    26 534

    Sirpa on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa oli ollut noin 26 540 Sirpa-nimistä naista ja muutama mies. Suurin osa Sirpa-nimisistä on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana.

  • Siru

    1 411

    Siru voi tarkoittaa seuraavia:

    * siru, sirpale, särkyneen kappaleen osanen * siru, sirukorteissa käytettävä elektroninen komponentti * optinen siru, kehittelyasteella oleva tietokoneen osa * DNA-siru, pieni lasi- tai muovilevy, johon on kiinnitetty DNA-näyte * Siru, naisen etunimi * Siru Innovations, suomalainen elektroniikkateollisuuden yritys.

  • Sisko

    30 178

    Sisko on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu lähisukulaisuutta merkitsevästä sanasta sisko eli sisar, joka on tullut käyttöön myös etunimenä samaan tapaan kuin Veli esiintyy miehen etunimenä. Siskon nimipäivä on 26. marraskuuta.

    Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Sisko on Suomessa annettu 30 180 henkilölle.

  • Sivi

    220

    Sivi on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on pidetty skandinaavisen Siv-nimen suomalaisena vastineena, mutta sen syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut myös muinaissuomalainen nimi Siviä. Skandinaavinen nimi Siv tarkoittaa varsinaisesti sukulaista tai vaimoa, mutta on tunnettu myös muinaisskandinaavisen jumalan Torin puolison nimenä.

  • Sofia

    103 053

    Sofia on naisen etunimi, joka tulee viisautta merkitsevästä kreikkalaisesta sanasta. Nimi esiintyy useissa maissa myös kirjoitusasussa Sophia. Sofian kirjoitusmuoto on myös Sophie. Sofi ja Sophy ovat sen versioita.

    Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sofia-nimen on Suomessa saanut 101 955 naista ja ainakin kymmenen miestä. Nimen muunnoksista Sofi on annettu 1 150:lle ja Sophia noin 1 450 henkilölle.

  • Sohvi

    2 240

    Sohvi on suomalainen naisen etunimi, kansanomainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta'.

    Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston mukaan Sohvi-nimen oli Suomessa saanut 2 228 henkilöä, joista kaikki olivat naisia.

  • Soila

    568

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta elokuun 2025 loppuun mennessä saanut noin 5660 ihmistä. Nimi Soila on annettu 569 ja Soili noin 3500 henkilölle.

  • Soile

    5 676

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta elokuun 2025 loppuun mennessä saanut noin 5660 ihmistä. Nimi Soila on annettu 569 ja Soili noin 3500 henkilölle.

  • Soili

    3 513

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta elokuun 2025 loppuun mennessä saanut noin 5660 ihmistä. Nimi Soila on annettu 569 ja Soili noin 3500 henkilölle.

  • Sointu

    2 607

    Sointu on suomalainen etunimi, joka perustuu musiikkitermiin sointu. Sointu on sekä miehen että naisen etunimi, joka on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä annettu Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 2 593 naiselle ja noin 140–160 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.

  • Solja

    283

    Solja on suomalainen sukunimi tai naisen etunimi, joka otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 tammikuun 15. päivälle. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla tammikuuhun 2026 mennessä noin 280 henkilöä, joiden etunimi on Solja. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960-luvulla. Ennen vuotta 1950 syntyneitä Solja-nimisiä on vain muutama. Sukunimenä Solja on 169 henkilöllä.

    Solja lienee alkuperältään vanha hämäläinen muoto muinaissuomalaisesta nimestä Sotia. Se on säilynyt suku- ja paikannimessä Soljala ja tullut sitä kautta uudelleen käyttöön etunimenä 1900-luvulla. Kustaa Vilkunan mukaan merkittävä vaikuttaja nimen yleistymisessä oli professori Martti Rapola, jonka tytär ristittiin Soljaksi vuonna 1944.

  • Sonja

    10 082

    Sonja on naisen etunimi.

    Sonja () on alkujaan venäläinen hellittelymuoto kreikkalaisesta nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta ja itseluottamusta'. Nimi on ollut käytössä muun muassa Saksassa, Sloveniassa, muissa Pohjoismaissa sekä englanninkielisissä maissa useimmiten muodossa Sonia.

    Sonjan nimipäivä on 15. toukokuuta. Nimi otettiin Suomen ruotsinkieliseen kalenteriin aikaisemmin kuin suomenkieliseen, jonne Sonja pääsi 1964.

    Toukokuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sonja-nimen saanut 10 060 naista ja muutama mies.

  • Sorja

    125

    Sorja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on saatu suomalaisesta ylätyylisestä sanasta sorja, joka merkitsee solakkaa, sirorakenteista tai viehättävän kaunista. Sorjaa ehdotettiin naisennimeksi jo 1870-luvulla. Alun perin muoto oli Sorea. Almanakkaan se otettiin vuonna 1950, ja nimipäivä on 30. syyskuuta. Myöhemmin rinnalle tuli Sirja. Sorja on käytössä myös sukunimenä.

    Vuosina 1900–2019 etunimi Sorja on annettu Suomessa Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 114 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Syyskuussa 2020 se oli sukunimenä 43 henkilöllä.

  • Suoma

    5 352

    Suoma on suomalainen naisen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvulla. Suoman nimipäivä on 8. huhtikuuta. Nimen keksijänä pidetään Antero Wareliusta, joka antoi sen vuonna 1849 syntyneelle tyttärelleen, jota hän piti ”Jumalan suomana lahjana”. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä 5 310 suomalaista naista ja alle kymmenen miestä oli saanut nimen Suoma.

  • Suometar

    206

    Suometar on suomalainen naisen etunimi, joka varsinaisesti tarkoittaa suomalaista naista. Nimenä se on tullut käyttöön virolaisen Salme-kansanrunon vaikutuksesta, jonka Elias Lönnrot 1830-luvulla suomensi nimellä Suomettaren kosijat. Vuonna 1847 nimi Suometar tuli käyttöön myös tuolloin perustetun suomenkielisen sanomalehden nimenä, joka oli myöhemmän Uuden Suomen edeltäjä.

    Suomettaren nimipäivä on 8. huhtikuuta, joka on myös Suoman nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 158 henkilöä saanut nimen Suometar.

  • Susanna

    66 820

    Susanna on monessa maassa hyvin yleinen naisen etunimi. Se on alun perin hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa liljaa. Ulkomailla Susanna-nimestä esiintyy monia muitakin versioita, kuten Susanne ja Zuzanna.

    Elokuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut 66 746 Susanna-nimen saanutta naista ja muutama mies. 1970- ja 1980-luvuilla Susanna oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä. Susannan lempinimi on usein Susku, Suski tai Sussu.

    Susannan nimipäivä on 11. elokuuta, joka sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa on Diocletianuksen vainoissa marttyyrina kuolleen Pyhän Susannan muistopäivä.

  • Susanne

    7 049

    Susanne on naisen etunimi, Susanna-nimen muunnos. Näin kirjoitettuna nimi on käytössä monissa maissa kuten Ranskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja myös Suomessa. Ääntämys kuitenkin vaihtelee eri kielissä; esimerkiksi ranskaksi se lausutaan /syzan/, missä /z/ merkitsee s:n kaltaista, mutta soinnillista äännettä. Eräissä maissa nimestä on käytössä myös muunnos Suzanne.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa oli noin 7 040 henkilöä saanut nimen Susanne ja noin 380 henkilöä nimen Suzanne. Susanne on myös suosittu yrityksen nimi tai yrityksen nimen osa: elokuussa vuonna 2025 Fonecta Finder Yritystietopalvelu tuotti Susanne-nimellä 42 nimistä yritystä tai elinkeinonharjoittajaa.

  • Suvi

    14 472

    Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä, tosin nimeä Suvi taivutetaan eri tavoin kuin kesää tarkoittavaa sanaa suvi (esim. Suvin, ei Suven). Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä. Tämän johdosta nimeä Suvi on annettu erityisesti kesällä syntyneille tyttölapsille.

    Sanaa suvi käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä. Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä. Suvin rinnakkaismuotona etunimenä esiintyy Suvikki.

    Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin, 7. kesäkuuta. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi. Toukokuun 2025 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut noin 14 440 Suvi-nimen saanutta naista.

  • Sylvi

    16 249

    Sylvi on suomalainen naisen etunimi, latinalaisperäinen Sylvia-nimen muunnelma. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Sylvi on annettu 15 680 naiselle ja alle 15 miehelle Sylvin nimipäivä on 8. elokuuta.

  • Sylvia

    15 832

    Sylvia tai Sylwia on latinalaisperäinen naisen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Silvia. Nimi on johdettu latinan metsää tarkoittavasta sanasta silva, ja sana on myös kerttujen suvun tieteellinen nimi.

    Suomessa Sylvia-nimen tekivät suosituksi Topeliuksen Sylvian laulut. Topeliuksen aloitteesta perustettiin myös Sylvia-yhdistys, lasten eläinsuojeluyhdistys. Elokuuhun 2025 mennessä nimi Sylvia on Suomessa annettu noin 15 710 henkilölle, joukossa muutama mies. Sylvian nimipäivä on 8. elokuuta.