» naiset » kalenteri » m

  • Maaret

    Maaret on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Maaretin nimipäivää juhlitaan suomenkielisessä kalenterissa 20. heinäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu noin 4 490 henkilölle.

  • Maaria

    Maaria on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnos Mariasta, joka ilmeisesti tarkoittaa "toivottua lasta". Maarian nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 14 281 henkilölle.

  • Maarit

    Maarit on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Marit. Maaritin nimipäivää juhlitaan suomenkielisessä kalenterissa 20. heinäkuuta, joka suomen­ruotsa­laisen kalenterin mukaan on muun muassa Maritin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maarit oli Suomessa annettu 60 602 ja nimi Marit hieman alle 780 naiselle, ja Maarit myös ainakin yhdelle miehelle.

  • Maija

    Maija on suomalainen naisen etunimi, joka on yksi Maria-nimen monista muunnelmista.

  • Maiju

    Maiju on suomalainen naisen etunimi. Maijun nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1984 eräänä variaationa Mariasta , mutta nimeä on käytetty jo ennen 1800-lukua. Ortodoksisessa uskonnossa Maijun pyhittäjäksi liitetään Neitsyt Maria.

    Nimen yleisyys eri aikoina syntyneillä:

  • Maikki

    Maikki on suomalainen naisen etunimi, joka on yksi Maria-nimen muunnoksista. Maikin on katsottu tarkoittavan ainakin toivottua lasta, meren tähteä ja katkeruutta. Maikin nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 455 henkilölle.

  • Maila

    Maila on naisen etunimi. Nimi on yksi Maria-nimen monista muunnelmista, ja sen pohjalta on syntynyt myös harvinaisempi muunnos Maili.

    Mailan ja Mailin nimipäivä on 17. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maila on annettu 5 924 ja nimi Maili noin 910 henkilölle. Molempien nimien kantajista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Maili

    Maila on naisen etunimi. Nimi on yksi Maria-nimen monista muunnelmista, ja sen pohjalta on syntynyt myös harvinaisempi muunnos Maili.

    Mailan ja Mailin nimipäivä on 17. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maila on annettu 5 924 ja nimi Maili noin 910 henkilölle. Molempien nimien kantajista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Mailis

    Mailis on suomalainen naisen etunimi. Nimi tavutetaan epäsuomalaiseen sävyyn muodossa Ma-i-lis. Nimi on syntynyt yhdistelmänä nimistä Maija ja Liisa tai nimen lyhentymistä Mai ja Lis.

    Mailiksen nimipäivä on 17. toukokuuta, samoin kuin Mailan ja Mailin. Vuoden 2008 loppuun mennessä nimi on annettu 2 281 henkilölle.

  • Maini

    Maini on suomalainen naisen etunimi, lyhennelmä mainiota tai kehuttua tarkoittavasta kansanomaisesta nimestä Mainikki. Mainin nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 5. toukokuuta; aikaisemmin, vuodesta 1929 lähtien sama päivä oli ollut Mainikin nimipäivä. Nimi Maini on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 475 naiselle ja alle 20 miehelle..

  • Maire

    Maire on suomalainen naisen etunimi.

    Maire on kansallisromanttisen kauden nimiä ja nimi tulee sanasta maire(a), joka tarkoittaa 'ihanaa', 'suloista' tai 'armasta'. Tässä merkityksessä sana tunnetaan Kalevalassa.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 ja se kulkeutui yhdessä Mairi-nimen kanssa Viroon, missä niitä suositeltiin virolaisperäisinä 1920- ja 1930-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 17 391 naista on saanut nimekseen Maire.

  • Maisa

    Maisa on suomalainen naisen etunimi, Maria- ja Maija-nimien muunnelma. Maisan nimipäivä on vuodesta 2010 lähtien 17. toukokuuta, joka on myös Mailan ja Mailin nimipäivä. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut noin 1 350 henkilöä.

  • Manta

    Manta voi tarkoittaa seuraavia:

    • Manta, suomenkielinen naisen etunimi, muunnelma nimestä Amanda. Nimenkantajia ovat tai nimeen liittyvät muun muassa:
      • Manta, Helsingissä Suomessa sijaitsevan Havis Amanda -patsaan lempinimi
      • Radio Manta, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Suomessa toimiva kaupallinen paikallisradio
      • Maria "Manta" Hänninen, suomalainen muusikko
      • Manta, Pekka Lipposen entinen vaimo
    • Manta, kaupunki Ecuadorissa
    • Manta, kotkarauskujen heimoon kuuluva kalasuku. Sukuun kuuluu muun muassa:
      • Manta birostris, paholaisrausku
    • Manta Ray, espanjalainen indie rock -yhtye
    • Opel Manta, Opelin vuosina 1970–1988 valmistama automalli


  • Margareeta

    Margareta, samoin kuin sen sisarnimi Margarita, on kansainvälinen naisen etunimi. Suomessa käytetään lisäksi näiden muunnoksia Margareeta, Margareetta, Margariita ja Margariitta.

    Margaretan ja sen sisarnimien alkuperä on kreikan kielen helmeä merkitsevässä sanassa margarites. Tämä taas saattaa olla johdos persian "valon lasta" merkitsevästä sanasta. Lisäksi Margarita merkitsee espanjaksi päivänkakkaraa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 21 330 Margareta-nimen, 1 752 Margareeta-nimen ja 1 498 Margareetta-nimen saanutta naista. Vastaavasti on 618 naiselle annettu nimeksi Margarita; muodot Margariita ja Margariitta ovat harvinaisia.

  • Mari

    Mari on vanha, mutta nykyäänkin suosittu naisen etunimi, joka on käytössä varsinkin Suomessa ja Virossa.

    Se on muunnos Mariasta, joka ilmeisesti tarkoittaa 'toivottua lasta'. Marin kutsumaniminä on käytetty muun muassa Massaa, Martsaa, Maikkia ja Marsaa. Suomessa nimi Mari on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 25 752 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle.

  • Maria

    Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria (Mirjam) on heprealais-aramealainen nimi, jonka on arveltu johtuvan katkeraa tai kapinallista tarkoittavasta sanasta. Toisen teorian mukaan se on lähtöisin muinaisen Egyptin nimestä Mery, joka tarkoittaa rakastettua. Nimen muunnoksia eri kielissä ovat muun muassa ranskan Marie ja englannin Mary.

    Suomessa Marian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät: Mari, Maija, Meeri, Maaria, Marika, Maiju, Maikki, Kukka-Maaria, Maja, Maj ja Mary. Päivä on vanha katolinen juhlapäivä (lat. visitatio Mariae), jota on vietetty sen vierailun muistoksi, jonka Neitsyt Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luo, mutta jonka katolinen kirkko vuonna 1970 siirsi toukokuun 31. päivään.. Marian muunnelmia kuten Marja ja Marjatta on suomalaisessa almanakassa sijoitettu myös elokuun 15. päivälle.

    Suomessa Maria-nimisiä on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 361 867 henkilöä, joista 307 on miehiä. Maria oli vuosien 1900–1929 ja 1980–2004 suosituin naisten nimi. Vuosina 1970–1979 Maria oli toiseksi suosituin nimi. 1960–1969 Maria oli viidenneksi suosituin nimi ja kuudenneksi suosituin nimi vuosina 1930–1939. Lisäksi Maria oli suosituimpia nimiä jo 1800-luvulla. Maria on toisena ja kolmantena nimenä vielä yleisempi kuin ensimmäisenä.

    Esimerkiksi Espanjassa ja Hollannissa nimeä voi käyttää myös toisena nimenä miesten nimissä kuten José María, Herman Maria, Espanjassa jopa Jesus Maria.

  • Marianna

    Marianna on naisen etunimi, joka on muodostettu yhdistelmänä nimistä Maria ja Anna. Nimi on käytössä monissa maissa.

    Suomessa nimi Marianna on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennssä 4045 henkilölle.

  • Marianne

    Marianne on ranskalaisperäinen naisen etunimi, joka on muodostettu yhdistelmänä nimistä Maria ja Anne. Nimi on käytössä monissa muissakin maissa.

    Suomessa nimi Marianne on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 24 153 henkilölle. Mariannen nimipäivä on 15. elokuuta.

  • Marika

    Marika on naisen etunimi, joka todennäköisesti on yksi Maria-nimen muunnoksista. Marikan on katsottu tarkoittavan ainakin toivottua lasta, meren tähteä ja katkeruutta. Suomessa ja Ruotsissa nimen suurin suosio on ollut 60- ja 70-luvuilla, mutta molemmissa maissa Marika on ollut yleisempi toisena nimenä kuin puhuttelunimenä. Marika on kansainvälinen nimi, sillä Suomen lisäksi sitä on käytetty naisen nimenä mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Unkarissa, Saksassa, Slovakiassa, Tsekissä, Puolassa, Italiassa, Ranskassa ja englanninkielisissä maissa.

    Suomessa Marikan nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 27 414 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Marita

    Marita on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi, josta Suomessa on käytössä myös muoto Maritta. Nimi Marita on alkujaan espanjalainen hellittelymuoto nimestä Maria, ja se merkitsee oikeastaan ’pikku Mariaa’.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marita on annettu Suomessa 28 421:lle ja Maritta 11 303 henkilölle.

    Maritta-nimeä taivutetaan Kielitoimiston ohjeen mukaan seuraavasti: Maritta, Maritan, Marittaa, Maritalla, Marittaan.

  • Maritta

    Marita on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi, josta Suomessa on käytössä myös muoto Maritta. Nimi Marita on alkujaan espanjalainen hellittelymuoto nimestä Maria, ja se merkitsee oikeastaan ’pikku Mariaa’.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marita on annettu Suomessa 28 421:lle ja Maritta 11 303 henkilölle.

    Maritta-nimeä taivutetaan Kielitoimiston ohjeen mukaan seuraavasti: Maritta, Maritan, Marittaa, Maritalla, Marittaan.

  • Marja

    Marja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi voi johtua joko pienikokoista hedelmää tarkoittavasta sanasta marja, mutta on käsitetty myös Maria-nimen muunnelmaksi. Marja on yleinen myös yhdysnimen osana, esim. Marja-Leena, Marja-Liisa, Marja-Sisko.

  • Marjaana

    Marjaana on suomalainen naisen etunimi. Marjaanan alkuperä on Marja, joka on yhdistetty Mariaan. Maria on Jeesuksen äiti, merkitys 'toivottu lapsi'. Marjaanasta taas on syntynyt lukuisia muunnelmia, kuten Marianna ja Marjatta. Suomessa Marjaanan nimipäivää vietetään 15. elokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marjaana on annettu 20 226 henkilölle.

  • Marjatta

    Marjatta on suomalainen naisen nimi. Nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 15. elokuuta.

    Marjatta on kansallisromanttisen kauden nimiä ja mainitaan Kalevalan loppurunossa. Nimi on todennäköisesti syntynyt sekamuotona nimistä Maria ja Marketta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Marjatta-nimen oli saanut Suomessa 122 867 naista ja muutama mies. Nimi alkoi yleistyä 1920-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä. Marjatta on yksi Suomen suosituimmista etunimistä. Vuosina 1920–29 ja 1950–59 Marjatta oli viidenneksi suosituin nimi, ja vuosina 1930–1939 Marjatta oli toiseksi suosituin nimi. Vuosina 1940–1949 Marjatta oli suosituin naisten nimi. 2000-luvulla Marjatta-nimi ei ole enää kuulunut suosituimpien nimien joukkoon.

  • Marjo

    Marjo on suomalainen naisen etunimi, Marja-nimen muunnelma. Marjon nimipäivää vietetään Suomen kalenterissa 15. elokuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Marjo on annettu 12 420 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi alkoi yleistyä 1940-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla syntyneillä.

  • Marjukka

    Marjukka on suomalainen naisen etunimi. Se on hellittelymuoto nimestä Marja. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Marjukka on ollut vuodesta 1984 alkaen. Marjukan nimipäivä on 15. elokuuta.

    Marja, Maria, Maija ja Marjatta kantavat yhteistä Raamattuun liittyvää alkuperää, johon suomenkielestä liittyy myös konnotaatio marjasta. Saksan Mariasta tulevat samoin hellittely- tai diminutiivimuodot Marichen,hollanniksi sanotaan Maricken. Kalevalan Marjatta ja kristinuskon Maria käyvät yhteen taiteessa, esimerkiksi Heikki W. Virolaisen teoksessa Marjatta v. 1965 (Ateneumissa), tai Edefeltin kuvassa v. 1890, Ateneumissa, Kristus ja Mataleena, jossa karjalainen tyttö kohtaa suomalaisessa koivikossa matkalla olevan Kristuksen hahmon.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Marjukka on annettu noin 6990 henkilölle, joista ainakin kaksi on miehiä.

  • Marjut

    Marjut on suomalainen naisen etunimi, Marja-nimen muunnelma. Suomenkielisen kalenterin mukaan Marjutin nimipäivää vietetään 15. elokuuta. Nimi on ollut kaltenterissa vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marjut on annettu 14 412 henkilölle. Nimeä Marjut voidaan taivuttaa kahdella tavalla: samoin kuin t-loppuisia nomineja suomessa yleensä (esim. Marjuen, vrt. kevyen, kätkyen, ohuen, oluen) tai niin, että vartalona on Marjuti- (esim. Marjutin).

  • Marketta

    Marketta on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Marketan nimipäivää juhlitaan suomalaisessa kalenterissa 20. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 22 251 henkilölle.

    Marketta oli 1980- ja 1990-luvuilla myös erään Elannon myymäläketjun nimenä.

  • Martta

    Martta on alkujaan hepreankielinen naisen etunimi, joka alkukielessä tarkoittaa valtiatarta. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnetaan erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana Raamatun Martan mukaan on saanut nimensä myös Marttaliitto, jonka jäsenistä käytetään toisinaan martta-nimitystä. Nimen englanninkielinen vastine on Martha.

    Suomessa Martan nimipäivä on 26. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Suomessa annettu 34 922 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Matilda

    Matilda on naisen etunimi. Vanhempi muoto nimestä on Mathilda. Nimen kantana on saksan kielen Mathilde, joka tarkoittaa "mahtavaa taistelijatarta". Matildan nimipäivä on suomalaisessa ja ruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa Pyhän Mathilden muistopäivänä 14. maaliskuuta. Mathilde oli kuningas Henrik I:n puoliso, ja hän oli tunnettu hyväntekijä, joka muun muassa perusti useita luostareita.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu nimi Matilda 36 616 naiselle sekä muutamalle miehelle. Muodossa Mathilda nimi on annettu 1582 naiselle sekä muutamalle miehelle.

  • Matleena

    Matleena on suomalainen naisen etunimi, josta on käytössä myös harvinaisempi muunnelma Mataleena. Nimi on muunnos kansainvälisestä naisennimestä Magdalena, joka merkitsee Magdala-nimisen kylän asukasta. Heprealainen kylännimi Magdala merkitsee tornia.. Magdalena-nimen eri muunnelmineen on tehnyt suosituksi Raamatun Magdalan Maria, josta on käytetty monissa erikielisissä raamatunkäännöksissä, muun muassa vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa nimeä Maria Magdalena.

    Suomessa Matleenan nimipäivä on 22. heinäkuuta, joka on vanhastaan ollut Magdalan Marian muistopäivä. Alunperin Matleenalla oli nimipäiväpaikka kalenterissa ensin vuosina 1890–1907 ja uudestaan 1929–1949. Vuonna 1950 Kustaa Vilkuna vaihtoi kalenteriin Matleena-nimen muotoon Mataleena, jossa se esiintyi vuoteen 1999 asti. Vuonna 2000 nimi vaihtui takaisin Matleenaksi. Samana päivänä on myös Leenan, Leenin ja Lenitan nimipäivä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on väestörekisteriin merkitty 3 310 Matleenaa ja noin 120 Mataleenaa

  • Meeri

    Meeri on suomalainen naisen etunimi.

    Meeri on suomalaisversio englannin Marysta, joka puolestaan juontaa latinan Mariasta ja edelleen kreikan Mariamista tai Mariasta. Kreikan nimien taustalla taas on heprean Miryam. Miryamin merkitystä ei tunneta varmasti. Mahdollisia merkityksiä ovat "katkeruuden meri", "kapinallisuus" ja "toivottu lapsi". Luultavimmin nimi on kuitenkin tullut hepreaan egyptistä, missä mry merkitsi rakastettua ja mr rakkautta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 346 Meeri-nimen saanutta naista ja ainakin yksi mies.

  • Melina

    Melina on alunperin kreikkalainen naisen etunimi. Suomessa nimi oli annettu vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä noin 1570 naiselle. Nimestä on Suomessa käytössä myös harvinaisempi kirjoitusasu Meliina, mutta se on annettu vain noin 80 henkilölle.

  • Meri

    Meri on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi johtuu todennäköisesti suomen sanasta meri. On kuitenkin arveltu, että sen käyttöön nimenä olisi vaikuttanut myös sitä äänteellisesti muistuttava Maria-nimen englantilainen nimi Mary.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Meri on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 5530 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Merja

    Merja on suomalainen naisen etunimi. Suomessa oli vuoden 2009 loppuun mennessä 23 010 henkilölle annettu nimi Merja. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana. Merjan nimipäivä on 27. huhtikuuta. Nimi on 1900-luvun heimoaatteen inspiroima ja tulee muinaisesta, suomalais-ugrilaista merjan kieltä puhuneesta merjalaisten kansasta.

  • Mervi

    Mervi on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi Mervi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Nimi on peräisin paikannimistä. Yksi ensimmäisistä Mervi-nimisistä, Mervi Ahla (s. 1917), sai tämän nimen Hattulan Mervessä sijaitsevan Merven kartanon mukaan.

    Nimi pääsi almanakkaan vuonna 1950, jolloin sen paikka oli 6. tammikuuta. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut nykyisellä paikallaan.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Mervi-nimen on saanut 10 633 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Mette

    Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija). Suomen almanakassa Mechthild oli vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Mette on Suomessa annettu noin tuhannelle henkilölle, joista suurin osa on 2000-luvulla syntyneitä. Vuodesta 2010 alkaen Meten nimipäivä on ollut Matildan päivänä 14. maaliskuuta.

  • Mielikki

    Mielikki on suomalainen naisen etunimi.

    Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Mielikki on annettu 1027 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

    1. ↑ Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
    2. ↑ Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
  • Miia

    Miia, Mia on naisen etunimi. Se on ollut vuodesta 1984 suomalaisessa nimipäiväalmanakassa 30. huhtikuuta, jolloin nimipäiviään viettävät myös Mirja, Mira, Mirva, Mirjami, Mirka ja Mirkka. Vuosina 1973–1983 Miia oli almanakassa 2. heinäkuuta Marian rinnalla.

    Suomessa nimi Mia on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 156 ja Miia 9 655 naiselle, kumpikin myös alle viidelle miehelle.

  • Miina

    Miina on suomalainen ja virolainen naisen etunimi.

    Miina on lyhennelmä nimestä Vilhelmiina, joka puolestaan juontaa germaanisesta miehen nimestä Wilhelm. Wilhelm on yhdistelmä saksan "halua" ja "suojelua" tai "kypärää" merkitsevistä sanoista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 3 452 Miina-nimen saanutta naista ja alle kymmenen miestä.

  • Miisa

    Miisa on suomenkielinen naisen etunimi. Vuoteen 2012 mennessä nimi oli annettu Suomessa yhteensä noin 1200 naispuoliselle henkilölle. Vuosina 1920–1939 syntyneille nimi on väestötietojärjestelmässä kirjattu vain muutamalle henkilölle, 1940–1970-luvuilla nimenkantajia on kirjattu alle sata, mutta 1980-luvulta alkaen nimen suosio on kasvanut.

    Etunimi lisättiin suomenkieliseen nimipäiväalmanakkaan vuonna 2010.

  • Mikaela

    Mikaela on naisen etunimi, feminiininen muoto miehen nimestä Mikael. Feminiinisessä muodossa nimi esiintyy Suomessa lähinnä ruotsinkielisillä alueilla. Muissa kielissä nimi on usein muodossa Michaela.

    Suomessa nimi Mikaela on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5440 naiselle ja alle viidelle miehelle. Mikaelan nimipäivä on 29. syyskuuta.

  • Mila

    Mila tai Miila on naisen etunimi. Nimi on peräisin slaavilaisista kielistä, joissa se tarkoittaa herttaista tai suloista, mutta se on toisaalta käsitetty myös lyhentymäksi nimestä Emilia tai Ludmila.

    Suomessa Mila on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 1 080 naiselle ja muutamalle miehelle. Vuodesta 2010 lähtien Milan nimipäivä on 19. toukokuuta samoin kuin Emilian.

  • Milja

    Milja on suomalainen naisen etunimi. Se on johdettu nimestä Emilia.

    Vuoteen 2009 mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 518 tyttöä on saanut nimekseen Miljan.

  • Milka

    Milka (hepreaa, suom. kuningatar) on Raamatusta peräisin oleva naisen etunimi. Raamatussa Milka mainitaan Abrahamin veljen vaimona. Toisinaan nimi on käsitetty myös muunnelmaksi Emiliasta tai Ludmilasta.

    Suomessa Milkan nimipäivä on 19. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu Suomessa 1239 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Milla

    Milla on naisen etunimi. Millan nimipäivä on Suomessa 19. toukokuuta. Nimi on alun perin lyhentymä Emiliasta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Milla on annettu Suomessa noin 9 430 henkilölle.

  • Mimmi

    Mimmi on yleinen suomalainen naisen etunimi. Mimmin nimipäivä on 26. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 099 naista ja alle viisi miestä on saanut etunimekseen Mimmi.

  • Minea

    Minea on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Mika Waltarin vuonna 1945 ilmestyneestä teoksesta Sinuhe egyptiläinen, jossa esiintyy Minea-niminen kreetalainen papitar. Waltarin on arveltu muodostaneen nimen Kreetan tarunomaisen kuninkaan Minoksen nimen pohjalta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Minea on annettu 1 409 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Suurin osa Minea-nimisistä on 2000-luvulla syntyneitä. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään. Vuonna 2010 nimi lisättiin sekä suomen- että ruotsinkieliseen almanakkaan, molemmissa Minean nimipäivä on 11. huhtikuuta.

  • Minja

    Minja on suomalainen naisen nimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Minjan on saanut nimekseen noin 1470 naista, joista yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Nimen tausta on epäselvä. Se on ehkä muodostettu muiden nja-loppuisia nimiä kuten Pinjaa mukaillen uudeksi versioksi Miinan ja Minnan rinnalle. Vuodesta 2010 alkaen Minja viettää nimipäivää yhdessä Miisan ja Mielikin kanssa 23.9.

  • Minna

    Minna on yleinen suomalainen naisen etunimi. Se on muunnettu nimestä Vilhelmiina. Vilhelmina-nimi on puolestaan germaanista alkuperää ja Wilhelmin sisarnimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 31 018 henkilöä on saanut etunimekseen Minna.

  • Minttu

    Minttu on suomalainen naisen etunimi. Minttu viettää nimipäivää 6. lokakuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Minttu-nimen on saanut 3 064 naista ja muutama mies.

  • Mira

    Mira on naisen etunimi.

    Miraa käytetään Mirjan kutsumamuotona. Nimi voi myös olla lyhennetty Mirabellasta tai Mirandasta. Slaavilaisessa käytössä se liittyy rauhaa merkitsevään mir-sanaan. Suomessa nimestä on käytössä myös rinnakkainen muoto Miira.

    Miran nimipäivä on 30. huhtikuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä noin 7 630 henkilöä on saanut nimekseen Mira ja noin 340 henkilöä nimen Miira. Nimi Mira yleistyi vasta 1960-luvulla, sitä ennen se oli varsin harvinainen.

    Mira on myös tähti, Omicron Ceti. Sen mukaan on saanut nimensä eräs muuttuvien tähtien tyyppi, Mira-tähdet.

  • Mirja

    Mirja on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 20 954 naiselle ja alle viidelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Mirjan nimipäivä on 30. huhtikuuta. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929.

    1. ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 30.4.2012.
    2. ↑ Anne Saarikotka, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007, ISBN 978-951-20-7143-2
  • Mirjami

    Mirjami on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 20 747 naiselle ja alle viidelle miehelle. Mirjamin nimipäivä on 30. huhtikuuta.

  • Mirka

    Mirka on suomalainen etunimi, yksi Mirjam-nimen monista muunnelmista. Heprealaisperäisen Mirjam-nimen on selitetty tarkoittavan joko näkijätärtä ja herratarta, kaivattua tai erään selityksen mukaan katkeraa. Mirkan nimipäivä on 30. huhtikuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Mirka on annettu noin 2530 naiselle ja noin 50 miehelle.

  • Mirkka

    Mirkka on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 780 henkilölle. Mirkan nimipäivä on 30. huhtikuuta.

  • Mirva

    Mirva on suomalainen naisen etunimi. Alkuperältään se on muunnos Mirjamista. Mirvan nimipäivä on 30. huhtikuuta yhdessä Miian, Mirjan, Miran, Mirjamin, sekä Mirkan kanssa. Almanakkaan Mirvan nimipäivä lisättiin 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Mirva on Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 3 346 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Moona

    Moona on suomalainen naisen nimi. Moonan nimipäivä on 15. kesäkuuta. Moona tuli almanakkaan vuonna 2005. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi on annettu noin 1460 henkilölle.