» naiset » kalenteri » k

  • Kaarina

    134 971

    Kaarina on suomalainen naisen etunimi. Kaarina-nimen on vuoden 2019 loppuun mennessä saanut 133 506 suomalaista naista ja alle 15 miestä.

    Kaarina on suomalainen muoto germaanisten kielten Karin-nimestä, joka on yleinen Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Karin puolestaan on lyhentynyt muoto Katarinasta, joka taas juontuu kreikkalaisesta Aikaterine-nimestä.

  • Kaija

    18 693

    Kaija on suomalainen naisen etunimi. Sen arvellaan tulevan kreikan kielen sanasta Aikatherinee = alati puhdas. Kaijaa esiintyy toisinaan myös sukunimenä.

    Nimi oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan suosituimmillaan vuosina 1940–1959, jolloin nimen sai 10 795 tyttöä. Nuorten naisten ja tyttöjen nimenä Kaija on nykyään hyvin harvinainen. Vuosina 2010–2019 nimi annettiin vain 59 henkilölle. Kaikkiaan nimen Kaija on vuoden 2019 loppuun mennessä saanut noin 18 660 suomalaista.

  • Kaino

    2 692

    Kaino on suomalainen etunimi. Sitä käytetään sekä naisen että miehen nimenä.

    Helmikuuhun 2025 mennessä Kaino-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut noin 5 765 henkilöä, joista 3 080 on miehiä ja noin 2 685 naisia. Valtaosa Kaino-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

    Kaino on suomalaisuuskauden alussa suosioon nousseita etunimiä. Se juontuu suomen kielen sanasta ''kaino'' ('ujo, arka'). Kaino esiintyi ensimmäisen kerran ristimänimenä 1850-luvulla ja pääsi almanakkaan vuonna 1908. Kainon nimipäivä oli vuoteen 1928 asti 27. syyskuuta. Vuodesta 1929 se on ollut nykyisellä paikallaan 18. helmikuuta.

    Kaino on ollut Suomessa tavallisin sekä pojille että tytöille annettu nimi. Vuoden 1946 etunimilailla yritettiin poistaa sukupuolikahtalaisuus monien nimien kohdalta, ja muun muassa Kaino merkittiin naisennimeksi, mutta sen jälkeenkin nimeä on annettu sekä pojille että tytöille, joskin se on 1960-luvulla tai myöhemmin syntyneillä varsin harvinainen. Esimerkiksi vuosina 2000–2009 se annettiin 19 pojalle ja 17 tytölle, vuosina 2010–2019 taas 45 pojalle ja 25 tytölle.

  • Kaisa

    28 377

    Kaisa on suomalainen naisen nimi. Se on yksi Katariina-nimen monista lyhentyneistä muodoista. Nimi tulee kreikankielisestä nimestä Katharina, jonka on tulkittu tarkoittavan puhdasta ja viatonta. Kaisan nimipäivä on 25. marraskuuta.

    Marraskuuhun 2025 mennessä noin 28 360 suomalaista on saanut Kaisa-nimen.

  • Kaisla

    2 027

    Kaisla esiintyy suomen kielessä sekä etu- että sukunimenä. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu vesikasvisuvun nimestä kaislat (Scirpus).

  • Kaisu

    5 447

    Kaisu on suomalainen naisen etunimi. Se oli alun perin Kaisa-nimen hellittelymuoto. Kaisa tulee Katariinan kautta antiikin Kreikan Katharine-nimestä, joka tarkoittaa puhdasta ja viatonta. Kaisu viettää nimipäivää 25. marraskuuta yhdessä Katrin, Kaijan, Katjan, Kaisan, Katin, Kaarinan, Riinan, Katariinan ja Katriinan kanssa. Kaisu on otettu almanakkaan vuonna 1984.

    Marraskuuhun 2025 mennessä Kaisu-nimen oli saanut 5 446 suomalaista.

  • Kanerva

    1 938

    Kanerva on Suomessa käytössä sekä sukunimenä että naisen etunimenä. Nimi johtuu kasvin nimestä kanerva. Vastaava suomalainen luontoaiheinen nimi on Onerva.

    Kanerva on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu etunimeksi 1748 naiselle ja ainakin 46 miehelle. Yrjö Karilas suositteli nimeä vuonna 1919. Henkilöitä, joiden nykyinen sukunimi elokuussa 2021 oli Kanerva, on 3011.

  • Karita

    2 781

    Karita tai Carita on naisen etunimi. Nimi johtuu rakkautta tai lempeyttä tarkoittavasta latinan sanasta caritas.

    Suomalaisen kalenterin mukaan Karitan nimipäivä on 17. helmikuuta. Sama päivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Caritan nimipäivä.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Karita on Suomessa helmikuuhun 2025 mennessä annettu noin 2770 ja Carita noin 8220 henkilölle.

  • Karoliina

    35 376

    Karoliina on naisen etunimi. Nimi on muodostettu latinalaisesta miehennimestä Carolus, joka on germaanisen Karl-nimen latinalainen vastine ja josta on johdettu myös naisennimi Carola. Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Karoliina-nimen on Suomessa saanut 35 273 henkilöä, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1980–1999. Muodossa Karolina nimi on annettu 4 468 ja muodossa Carolina noin 2 660 henkilölle. Vuosina 1990–1999 Karoliina oli Suomen kuudenneksi suosituin naisten nimi. Usein Karoliina-nimisten lempinimi voi olla esimerkiksi Karo, Karkki, Kartsi, Kartsis, Kartsa jne. Suomalaisesti kirjoitetusta Karoliinasta on kansainvälisesti monia muotoja, muun muassa Karolina, Carolina, Caroline ja Carola.

  • Kastehelmi

    893

    Kastehelmi on suomalainen naisen nimi. Kastehelmen nimipäivä on 7. toukokuuta.

    Nimi on luontoaiheinen ja on ollut käytössä jo 1900-luvun alussa. Entistä tunnetummaksi sen teki Astrid Lindgrenin vuonna 1951 suomeksi julkaistu tarina Kastehelmi (). Siinä Kastehelmi esiintyi päähenkilön, Riitta-Kaisan, nukelleen antamana nimenä. Kastehelmi on ainoa yhdysviivaton yhdyssananimi Suomen nimipäiväkalenterissa. Toukokuuhun 2025 mennessä Suomessa oli nimi Kastehelmi annettu noin 890 naiselle.

  • Katariina

    59 032

    Katariina on suomalainen naisen etunimi. Myös nimen kansainvälisempää muotoa Katarina käytetään Suomessa.

    Katariina ja Katarina juontuvat kreikkalaisesta nimestä Aikaterine (Αικατερινη), jonka alkuperää ei tunneta varmasti. Aikaterine-nimen on epäilty liittyvän kidutusta merkitsevään sanaan aikia tai se voi olla johdos vanhemmasta, "molempia" merkitsevästä nimestä Hekaterine (‘Εκατερινη). Nimi voi olla johdos myös jumalatar Hekaten nimestä tai koptinkielisestä nimestä, joka merkitsee kutakuinkin "nimen pyhittämistä" (). Varhaiset kristityt uskoivat Aikaterinen liittyvän kreikan puhtautta merkitsevään sanaan katharos, minkä vuoksi nimi sai latinassa muodon Katharina. Katariina-nimen lyhentymänä esiintyy myös Kata, mutta se on annettu vain noin 220 henkilölle.. Hänen perinteinen muistopäivänsä, 25. marraskuuta on myös Katariinan nimipäivä.

  • Kati

    11 563

    Kati on suomalainen naisen etunimi.

    Kati on Katariina-nimen ja siitä johdettujen nimien (kuten Katja, Katri) lyhentymämuoto.

    Ristimänimenä Kati alkoi yleistyä 1960-luvulla ja oli muotinimenä 1970- ja 1980-luvuilla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1973.

    Kati-nimen on marraskuuhun 2025 mennessä saanut 11 562 suomalaista naista.

    Kati tunnetaan Katariina (Katalin) -nimen lempinimimuotona myös Unkarissa (missä se on tavallinen Katalin-nimisten naisten puhuttelunimi mutta vain harvoin käytössä virallisena etunimenä) ja Virossa (missä se oli virallisena etunimenä vuoden 2025 alussa 1236 naisella). Myös saksankielisissä maissa Kati esiintyy lempinimenä tai virallisena etunimenä, useammin kuitenkin kirjoitusasussa Kathi.

  • Katja

    18 249

    Katja on naisen etunimi.

    Katja (Катя) on alun perin venäläinen lempinimimuoto nimestä Jekaterina (Екатерина), joka palautuu samaan kreikkalaiseen nimeen Aikaterine (Αἰκατερίνη) kuin nimi Katariina. Se on sittemmin tullut suosituksi naisennimenä eri puolilla maailmaa, myös kirjoitusasuissa Katia tai Katya.

    Suomessa nimi Katja yleistyi 1960-luvulla, ja se kuului varsinkin 1970-luvulla muotinimien joukkoon.

    Suomen almanakassa Katja on ollut vuodesta 1973 ja ruotsinkielisessä kalenterissa vuodesta 1995.

    Suomessa Katja-nimen on 1900-luvun alusta marraskuuhun 2025 mennessä saanut noin 18 250 naista, joista yli puolet on 1970-luvulla syntyneitä.

  • Katri

    33 270

    Katri on suomalainen naisen etunimi.

    Katri on lyhennelmä Katriinasta ja Katariinasta. Näiden nimien alkuperästä on monia selityksiä, mutta varhaiset kristityt yhdistivät ne puhdasta tarkoittavaan kreikan kielen sanaan katharos (καθαρός).

    Nimi Katri on Suomessa annettu marraskuuhun 2025 mennessä 33 266 henkilölle.

    Virossa perinteisiin on kuulunut, että naisväelle kuuluneiden ulkotöiden tekoaika päättyi virolaisessa kansankalenterissa Katrin päivään. Juhlapäivän viettoon kuuluvissa tavoissa lampailla oli aivan erityinen rooli. Katrinpäivänä ei saanut keritä lampaita ja lammaskarsinassa syötiin uhriruokana kananlihaa tai puuroa, jotta lampaat sikiäisivät hyvin. Katrin päivän viettoon kuului myös monia muita taikoja. Katrin päivän aattona ja jossakin päin maata myös Katrin päivänä kierreltiin niin sanottuina katrinsantteina. Tähän osallistuivat lähinnä nuoret tytöt ja naimattomat naiset. 1800- ja 1900-luvulla pukeuduttiin katrinperheeksi, johon kuuluivat katriäiti ja -isä sekä lapset tai joksikin eläimeksi. Katrinsantit muun muassa toivottivat karjaonnea ja pyysivät tästä hyvästä palkkiota. Ripille päässeet naimattomat nuoret ja nuoret aikuiset kiersivät kyliä katrinsantteina vielä 1920- ja 1930-luvulla, mutta tapaa on elvytetty taas 2000-luvulla. Läntisessä Virossa ja Saarenmaalla talosta taloon kulkivat niin sanotut katrinhanhet, jotka hanhen tavoin äännellen tenttasivat lasten lukutaitoa ja löivät vitsoilla terveyttä perheelle. Viron maauskoiset viettävätkin nykyään hanheniltaa ja sitä seuraavaa lampaanpäivää.

    Myös katrinsanteilla oli tapana järjestää kierroksensa päätteeksi juhlat ja syödä kyläpaikoista saadut antimet yhteisvoimin. Tavallisesti mukaan saatiin ruokaa, uudemmalla ajalla makeisia, eksoottisia hedelmiä ja myöskin rahaa. Nykypäivänä katrinsanttina kulkeminen on erityisen suosittua Kihnun saarella.

  • Katriina

    24 149

    Katriina on suomalainen naisen etunimi. Myös Katriinan kansainvälistä sisarnimeä Katrina käytetään Suomessa.

    Katriinan ja Katrinan alkuperä on kreikkalainen nimi Aikaterine, jonka alkuperää ei tunneta varmasti. Katriina juontuu Aikaterinesta Katariina-nimen kautta, josta Katriina on lyhenne

  • Kerttu

    35 497

    Kerttu on suomalainen naisen etunimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.

  • Kerttuli

    1 047

    Kerttu on suomalainen naisen etunimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.

  • Kielo

    1 150

    Kielo on suomalainen naisen etunimi. Kesäkuuhun 2025 mennessä Kielo on annettu nimeksi 1 113 naiselle ja noin kymmenelle miehelle. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (Convallaria majalis), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran.

    Kielo on myös ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.

  • Kiia

    2 657

    Kiia on suomalainen naisen etunimi. Kiia on suomalainen muunnos Kristina-nimen ruotsinkielisestä puhuttelumuodosta Kia. Kristina tai Christina taas on feminiininen muoto nimestä Christian, joka tarkoittaa 'kristittyä'.

    Kiian nimipäivä on 24. heinäkuuta, joka on myös Kristiinan nimipäivä. Nimi lisättiin suomenkieliseen kalenteriin vuonna 2000.

  • Kirsi

    23 059

    Kirsi on suomalainen naisen etunimi, joka esiintyy myös melko harvinaisena sukunimenä. Kirsin nimipäivää vietetään 24. heinäkuuta. Nimi otettiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1973. Heinäkuuhun 2025 mennessä nimi Kirsi on annettu noin 23 050 henkilölle, joista yli puolet on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä.

  • Kirsti

    25 521

    Kirsti on suomalainen naisen etunimi. Heinäkuuhun 2025 mennessä nimi on annettu 25 507 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Klaara

    730

    Klaara, Klara ja Clara' ovat naisen etunimiä, jotka johtuvat latinan puhdasta tai kirkasta tarkoittavasta sanasta clara.

    Elokuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity noin 720 Klaara-, 844 Klara ja 1136 Clara-nimen saanutta henkilöä.

  • Krista

    6 922

    Krista on naisen etunimi. Se on alun perin saksalainen lyhentymä nimestä Kristina. Kristina on Kristianin sisarnimi ja tarkoittaa kristittyä. Kristan nimipäivä on ollut vuodesta 1984 lähtien Suomen almanakassa 24. heinäkuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi on annettu Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä 6 883 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1960 ja 2000 välisenä aikana. Nimen variaatioita eri kielissä ovat muiden muassa Crista ja Christa.

  • Kristiina

    83 509

    Kristiina (myös Kristina) on naisen etunimi. Suomessa nimestä on käytössä myös lyhentymät Krista, Kristel, Krisse, Kirsti, Kirsi, Kerstin, Kersti, Ristiina ja Tiina.

    Suomessa nimi Kristiina on 1800-luvun lopulta heinäkuuhun 2025 mennessä annettu 83 361 ja Kristina 17 490 naiselle.

  • Kukka

    820

    Kukka on suomalainen naisen etunimi. Nimi on syntynyt käännöksenä latinalais­peräisestä nimestä Flora, joka merkitsee kukkaa, mutta myös nuoruuden voimaa tai kukoistus­aikaa. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2025 loppuun mennessä annettu noin 800 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

    Kukan nimipäivä, kukanpäivä eli Flooran päivä 13. toukokuuta, on Helsingin yliopiston ylioppilaiden perinteinen juhlapäivä.

    Huomattakoon, että naisennimi Kukka-Maaria ei ole Kukan ja Maarian yhdistelmä: Kukka-Maaria eli Heinä-Maaria on alun perin viitannut 2. heinäkuuta vietettävään Maarian eli Marian päivään erotukseksi Talvi-Maariasta.

  • Kukka-Maaria

    755

    Kukka-Maaria on suomalainen naisen etunimi. Suomessa nimi on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 737 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta, ja se on nykyään ainoa yhdysnimi, joka on erikseen merkittynä Suomen almanakkaan.

    Alun perin Kukka-Maaria oli kansanomainen nimitys vanhalle Neitsyt Marian kunniaksi 2. heinäkuuta vietetylle juhlapäivälle.. Juhlapäivää (visitatio Mariae) on vietetty katolisessa kirkossa 1200-luvulta saakka sen vierailun kunniaksi, jonka Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luo saatuaan enkeli Gabrielilta ilmoituksen, että hän tulee synnyttämään Jeesuksen.. Protestanttisissa maissa päivää ei enää uskonpuhdistuksen jälkeen vietetty kirkollisena juhlapäivänä, mutta esimerkiksi Suomessa se oli Marian etsikkopäivän nimellä (tai lyhenteellä Marian ets. p) merkittynä almanakkoihin vielä kauan sen jälkeen. Päivä tunnettiin pitkään myös kansanomaisena merkkipäivänä, jonka nimitykset Heinä-Maaria ja Kukka-Maaria johtuivat siitä, että vanhastaan Neitsyt Marialle pyhitetty kasvi, matara, kukkii juuri heinäkuun alussa.

    Vuonna 1970 katolinen kirkko siirsi Visitatio Mariae -juhlan toukokuun 31. päivään. Suomessa Marian ja myös Kukka-Maarian nimipäivä on kuitenkin edelleen 2. heinäkuuta.

  • Kylli

    145

    Kylli on suomalainen naisen etunimi, Kyllikki-nimen lyhentynyt muoto. Kyllin nimipäivä on 8. joulukuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kylli on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu hieman yli 130 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Kyllikki

    67 806

    Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.

    Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.

    Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.

    Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.

    Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa vuonna 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940, ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2019 loppuun mennessä 67 643 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 642 naista ja ainakin yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 609.