» naiset » kalenteri » l
Lahja
Lahja on suomalainen naisen ja aikaisemmin myös miehen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Nimipäiväksi valittiin 7. elokuuta, koska sama päivä oli aikaisemmin ollut Donatuksen nimipäivä ja latinan sana donatus tarkoittaa myös lahjoitettua. Alkuvuosina jotkut poikalapsetkin saivat nimekseen Lahja.
Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 12 879 naista ja hieman yli 530 miestä saanut nimen Lahja.
Laila
Laila on monissa maissa esiintyvä arabialaisperäinen naisen etunimi. Alkuperältään se on muunnelma arabiankielisestä sanasta, joka merkitsee yötä. Samaa alkuperää on myös nimi Leila. Pohjoismainen Laila on kuitenkin peräisin saamelaisesta Láilá-nimestä, joka puolestaan on pyhää merkitsevän Helga-nimen muunnos.
Suomessa Lailan nimipäivä on 5. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 8336 naiselle ja muutamalle miehelle.
Laina
Laina on suomalainen naisen etunimi.
Laina on 1800-luvulla suomalaisuusaatteen vaikutuksesta syntynyt nimi. Nimestä kuvastuu ajatus lapsesta Jumalan lahjana, mutta siihen samalla sisältyy kasvatusvastuu. Laina tunnetaan myös Virossa.
Nimeä ehdotettiin ristimänimeksi jo 1865 ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suomen almanakassa Laina on ollut vuodesta 1908. Suosituimmillaan nimi oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Vuosina 1964-2013 Laina oli väestötietojärjestelmän mukaan nimenä 10 409 naisella. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.
Lauha
Lauha on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta lauha, joka ihmisestä käytettynä tarkoittaa lempeää, ystävällistä tai rauhallista. Lauha on myös luontonimi tarkoittaen erästä heinäkasvia. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity 277 Lauhaa. Lauhan nimipäivä on 20. huhtikuuta.
Laura
Laura on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Nimipäivä suomalaisessa ja Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on 18. tammikuuta. Molempiin se on otettu vuonna 1908. Ruotsissa Laura pääsi almanakkaan 1901.
Laura tulee latinankielisestä sanasta laurus, joka tarkoittaa laakeripuuta. Antiikin Roomassa laakeripuun lehtiä käytettiin voitonseppeleissä (laakeriseppeleissä) ja vaatteiden koristeluissa. Nimi tarkoittaa myös kunniaa, kuuluisuutta ja henkeä (spirit). Kreikaksi nimi kirjoitetaan Λάυρα ja kyrillisillä kirjaimilla Лаура. Nimi Laura liitetään Kreikan mytologiassa Daphne-nymfiin, joka paetessaan Apollon lempeä muuttui laakeripuuksi.
Laura on suosittu nimi niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa Laura on ollut monesti vuoden suosituimpia nimiä. Vuosina 2001, 1998 ja 1997 Laura oli suosituin tyttölapsille ensimmäiseksi nimeksi annettu nimi. 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Suomessa ollut 31 144 naisella.
Nimestä on monia eri variaatioita, muun muassa Lavra, Laure, Laurie, Lorita, Laurinda, Lora, Laurissa ja Loris.
Lea
Lea on naisen etunimi.
Lea on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa 'lehmää'. Raamatussa Lea (Leea) oli Laabanin tytär, patriarkka Jaakobin ensimmäinen puoliso ja Raakelin vanhempi sisar. Euroopassa nimi yleistyi vasta uskonpuhdistuksen jälkeisinä vuosina.
Suomen almanakassa Lea esiintyi väliaikaisesti 1738 päivällä 22. maaliskuuta Pyhän Lean päivänä. Pysyvän paikan nimi sai 1908 nykyiseltä päivältään, 5. tammikuuta. Suosituimmilllaan Lea on ollut 1930–1950-luvuilla. Nimestä on käytössä myös muunnos Leea.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 18 701 naista ja alle kymmenen miestä saanut nimekseen Lea.
Leea
Leea on suomalainen naisen etunimi, heprealaisperäisen Lea-nimen muunnos. Leean nimipäivä on 5. tammikuuta, jolloin on myös Lean nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Leea on Suomessa annettu nimeksi 1385 henkilölle.
Leena
Leena ja Lena ovat muun muassa Suomessa käytettyjä naisen etunimiä. Leenaa käytetään myös Virossa, Lenaa puolestaan muun muassa Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä.
Leena ja Lena ovat lyhennelmiä nimien Helena ja Magdalena eri versioista. Helenan taustalla on alun perin kreikkalainen nimi Helene, jonka alkuperä liittyy joko soihtuun tai kuuhun. Magdalenan hepreankielinen versio Magdalene puolestaan merkitsee "Magdalasta kotoisin olevaa". Magdala oli kylä, jonka nimi tarkoittaa hepreaksi tornia. Vanhoissa Raamatun käännöksissä Magdalan Mariasta käytetään nimeä Maria Magdalena, ja koska nimi Leena on yleisesti käsitetty Magdalenan lyhentymäksi, on Leenan nimipäivä samana päivänä, 22. heinäkuuta, jota vanhastaan on pidetty Maria Magdalenan muistopäivänä.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 58 171 Leena-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä. Vastaavasti Lena-nimi on annettu 2 411 naiselle. 1940- ja 1950-luvuilla Leena oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.
Leeni
Leeni on suomalainen naisen etunimi, Leena-nimen muunnelma. Leenin nimipäivä on samana päivänä, 22. heinäkuuta, kuin Leenankin. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä rekisteröity 479 Leeni-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä.
Leila
Leila on naisen etunimi.
Leila on arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee 'yötä'. Se esiintyy myös persiassa ja hepreassa. Länsimaissa nimi yleistyi George Gordon Byronin teoksen The Giaour (1813) myötä.
Suosituimmillaan nimi oli Suomessa 1930-1950-luvuilla. Suomen almanakassa Leila on ollut vuodesta 1929.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 15 250 naista on saanut nimekseen Leila.
Lemmikki
Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.
Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.
Lempi
Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.
Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.
Lenita
Lenita on suomalainen naisen etunimi, Leena-nimen muunnelma. Lenitan nimipäivä on samana päivänä, 22. heinäkuuta, kuin Leenankin. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 630 Lenita-nimen saanutta henkilöä.
Liina
Liina on suomalainen naisen etunimi.
Monissa muissa maissa esiintyvän Lina-nimen tavoin Liina on alkuperältään joko lyhenne nimestä Pauliina tai Karoliina tai mahdollisesti latinalaisen miehennimen Linus naispuolinen vastine. Liinan nimipäivä on samana päivänä kuin Pauliinan, 22. kesäkuuta.
Suomessa nimi Liina oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 891 henkilölle.
Liisa
Liisa on suomalainen naisen etunimi. Se on lyhentymä Elisabetista (Eliseba, hepr. ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”). Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Lisa. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Liisi. Liisa on ollut Suomen almanakassa Elisabetin perinteisenä päivänä 19. marraskuuta vuodesta 1950, Liisi vuodesta 1973. Liisa on yleinen myös yhdysnimien loppuosana. Liisa-nimen sisältäviä yhdysnimiä, joilla on Suomessa yli 500 kantajaa, ovat Anna-Liisa, Eeva-Liisa, Eija-Liisa, Maija-Liisa, Marja-Liisa, Pirjo-Liisa, Pirkko-Liisa, Riitta-Liisa, Ritva-Liisa ja Sirkka-Liisa. Niitä annettiin erityisesti 1900-luvun puolenvälin tienoilla. Anna-Liisa on Suomen yleisin yhdysnimi.
Liisan yleinen lempinimi on Lissu.
Liisa etunimitilastossa:
Lisäksi nimi Lisa on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2801 naiselle ja muutamalle miehelle.
Liisi
Liisi on suomalainen naisen etunimi, Liisa-nimen muunnelma. Molemmat nimet ovat lyhentymiä Elisabetista (Eliseba, hepr. ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”). Suomalaisessa almanakassa nimi Liisi on ollut vuodesta 1973, ja nimipäivä on 19. marraskuuta.
Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Liisi on annettu 2093 henkilölle.
Lilja
Lilja on suomalainen naisen nimi, joka johtuu kasvin nimestä lilja. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Lilja-nimen on Suomessa saanut 9 542 naista ja ainakin yksi mies. Liljaa tarkoittava sana on etunimi monissa muissakin kielissä, kuten englannissa Lily.
Lilli
Lilli on suomalainen ja saksalainen naisen nimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Lilli-nimen on Suomessa saanut 2 972 naista ja ainakin yksi mies. Lilli on myös monen Liisan ja Liljan lempinimi.
Linda
Linda on naisen etunimi.
Nimi on saksalaista alkuperää ja on syntynyt lyhentymänä useista muinaissaksalaisista nimistä, jotka päättyivät sanaan -lind, -linda tai -linde. Näissä sana lind merkitsee käärmettä, linda kilpitaistelijatarta ja linde pehmeää tai hellää. Toisaalta espanjassa linda merkitsee kaunista. Nimi esiintyy myös Kalevanpojan äidin nimenä Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg.
Suomessa nimi Linda tuli käyttöön 1850-luvulla, ensin Donizettin oopperan Linda di Chamounix, myöhemmin myös Kalevipoeg-eepoksen vaikutuksesta.. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut vuosina 1908-1928 ja uudestaan vuodesta 1984 lähtien, ja nimipäivä on 15. huhtikuuta. Suomessa on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kirjoilla 10 736 Linda-nimistä henkilöä.
Linnea
Linnea (tai Linnéa) on naisen etunimi. Sen nimipäivä on 3. elokuuta. Nimi tarkoittaa ruotsiksi vanamoa ja tulee sen tieteellisestä nimestä Linnaea borealis. Kasvi on nimetty luonnontieteilijä Carl von Linnén mukaan.
Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on nimi Linnea annettu 27 474 naiselle ja alle 20 miehelle.
Lotta
Lotta on Suomessa ja Ruotsissa käytetty naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 9 320 Lotta-nimen saanutta naista, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.
Lotta on lyhennelmä ruotsalaisesta Charlotta-nimestä, joka puolestaan on feminiininen hellittelymuoto englantilais–ranskalaisesta miehen nimestä Charles. Charlesin alkuperä on joko saksalainen miestä merkitsevä nimi Karl tai saksan sotilasta tai armeijaa merkitsevä sana.
Loviisa
Loviisa (ruots. Lovisa) on pohjoismainen naisen etunimi.
Nimi Lovisa on alkujaan ruotsalainen muunnos ranskalaisesta naisennimestä Louise, joka on Louis-nimen naispuolinen vastine. Nimi Louis taas on germaanisperäisen Ludvig-nimen ranskalainen muoto, joka on ollut muun muassa useilla Ranskan kuninkailla.
Loviisan nimipäivä on 25. elokuuta. Nimipäivä oli alkujaan Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhän kuolin- ja muistopäivä, mutta Ruotsin ja samalla Suomen almanakassa Ludvig-nimi korvattiin korvattiin vuonna 1750 Lovisa-nimellä silloisen kuningattaren, Loviisa Ulrikan kunniaksi..
Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 963 naista saanut nimekseen Loviisa. Muodossa Lovisa nimi on annettu 2 339 naiselle ja muutamalle miehelle.
Lumi
Lumi on suomalainen naisen etunimi. Nimenä se oli jonkin verran käytössä jo 1900-luvun loppupuolella, mutta yleistyi vasta 2000-luvun alussa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Lumi on annettu 1 349 naiselle ja noin 10 miehelle. Lumin nimipäivä oli ensimmäistä kertaa 2. helmikuuta 2010.
Lyydia
Lyydia, monissa kielissä Lydia, on naisen etunimi, joka johtuu Vähässä-Aasiassa vanhalla ajalla sijainneen Lyydian valtakunnan nimestä ja tarkoittaa alkujaan tämän maan asukasta.. Raamatussa mainitaan Lyydia-niminen makedonialainen purppurakauppias, jonka Paavali kastoi kristinuskoon ja jota pidetään Euroopan ensimmäisenä kristittynä
Suomessa nimi Lyydia on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 17 000 ja Lydia 12 818 naiselle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Nimestä on Suomessa käytössä myös muunnokset Lyyli ja Lyyti. Lyydian nimipäivä on 23. toukokuuta.
Lyyli
Lyyli on suomalainen naisen etunimi.
Lyyli on kansanomainen muunnos nimestä Lyydia, joka merkitsee 'lyydialaista'. Nimen pitempi kirjoitusasu Lyylikki esiintyy Kalevalassa ja Kantelettaressa.
Nimi mainitaan Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Lyyli oli suosituimmillaan 1890–1920-luvuilla, jonka jälkeen nimeä on annettu harvakseltaan.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Lyyli-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 12 683 henkilöä.