» miehet » kalenteri » v

  • Valdemar

    Valdemar tai Waldemar on skandinaavinen miehen etunimi, joka alkujaan on muunnelma slaavilaisesta nimestä Vladimir, joka tarkoittaa rauhanruhtinasta.

    Pohjoismaihin nimen toi alkujaan Tanskan hallitsija Valdemar I (k. 1182), joka äidin isoisä oli ollut Novgorodin, myöhemmin Kiovan hallitsija Vladimir Suuri.

    Suomen almanakassa Valdemarin nimipäivä oli 2. kesäkuuta vuosina 1742-1749. Nykyään se on 18. huhtikuuta, kuten se oli jo vuosina 1795-1796 sekä myöhemmin vuosina 1908-1928. Vuonna 1929 se korvattiin suomenkielisessä almanakassa lyhentymämuodolla Valto, mutta vuodesta 1984 lähtien samalla päivällä ovat olleet sekä nimet Valto että Valdemar. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Valdemar on Suomessa annettu 19 360 ja Waldemar 2024 miehelle sekä kumpikin myös alle kymmenelle naiselle.

  • Valentin

    Valentin on monissa maissa esiintyvä miehen etunimi, lyhennetty muoto Valentinus-nimestä. Nimi johtuu latinan sanasta valens, joka merkitsee tervettä ja voimakasta. Suomessa Valentinin nimipäivä on 14. helmikuuta, joka on katolisessa kirkossa Pyhän Valentinuksen muistopäivä ja tunnetaan myös ystävänpäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Valentin-nimen on Suomessa saanut 2 893 miestä ja alle 20 naista.

  • Valio

    Valio on suomalainen miehen etunimi. Valion nimipäivä on 2. lokakuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 945 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Valio on käytössä myös sukunimenä ainakin kahdella suomalaisella suvulla. Toinen on lähtöisin Porin seudulta ja toinen Varsinais-Suomesta. Edellä mainittu suku on suomentanut nimensä Wallenius-nimestä.

  • Valo

    Valo on nimi, joka esiintyy suomen kielessä sekä sukunimenä että etunimenä ja muista kielistä ainakin slovakin kielessä sukunimenä.

  • Valto

    Valto on suomalainen miehen etunimi, muunnelma skandinaavisesta Valdemar-nimestä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 2 286 Valtoa.

  • Valtteri

    Valtteri (joskus myös asussa Waltteri) on suomalainen miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää ja tarkoittaa valtiasta tai ohjaajaa.

    Valtteri-nimen on saanut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 27 350 miestä ja Waltteri-nimen noin 2 120 miestä. Valtterin nimipäivä on 29. tammikuuta.

  • Veeti

    Veeti on suomalaisen miehen etunimi. Veeti on suomalainen muunnos Ferdinandista ja Fredrikistä. Veeti on viettänyt nimipäiviä vuodesta 2005.

    Veeti on ollut harvinainen nimi, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen sen suosio on noussut voimakkaasti.

    Vuonna 2005 Veeti annettiin nimeksi 492:lle pojalle ja oli Suomen suosituin syntyneille pojille annettu etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 5 4303 henkilöä on saanut nimekseen Veeti.

  • Veijo

    Veijo on suomalainen miehen nimi, ja harvinainen sukunimi. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 080 suomalaiselle, joista yli puolet on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä.

  • Veikka

    Veikka on suomalainen miehen etunimi. Veikan nimipäivä on 9. tammikuuta, jolloin on myös Veikon, Velin ja Veijon nimipäivä. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty 2 771 Veikkaa.

  • Veikko

    Veikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on käytössä myös Virossa suomalaisen kirjoitusasun lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Kummassakin maassa nimipäivä on 9. tammikuuta.

    Veikko tarkoittaa myös veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria ("Terve veikko!" Voi, veikkonen!).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Veikko-nimen on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 73 587 miestä ja muutama nainen.

  • Veini

    Veini on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Veini on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka on merkinnyt 'poikaa', 'nuorukaista' ja 'aseenkantajaa'.

    Nimi on yleisin 1920- ja 1930-luvuilla syntyneillä. Almanakkaan se tuli kuitenkin vasta vuonna 1964. Nimipäivä on 21. elokuuta.

    Vuoden 2014 elokuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Veini-nimen on saanut 563 miestä sekä alle 21 naista. Sukunimenä Veini oli vuoden 2014 elokuussa 102 henkilöllä.

  • Veli

    Veli on suomalainen miehen etunimi. Veli on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisiä nimiä. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Veli-nimen on saanut 28 836 suomalaista. Yleisiä ovat myös yhdysnimet Veli-Matti ja Veli-Pekka. Veli viettää nimipäivää 9. tammikuuta.

  • Verneri

    Verneri on suomalainen miehen etunimi.

    Verneri on lähtöisin muinaissaksalaisesta nimestä Werner, joka merkitsee 'varnilaissotajoukon johtajaa'. Varnit olivat germaaninen kansanheimo. Suomeen nimi Verneri tuli Ruotsin kautta.

    Nimi on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien ja varsinkin jälkimmäisenä etunimenä se nousi suosioon 1990-luvulla.

    28. tammikuuta 2013 mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 751 miestä saanut nimekseen Verneri. Muodossa Verner nimi on annettu 6 576 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Werneri noin 347 miehelle ja alle 20 naiselle sekä muodossa Werner 1 060 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Vertti

    Vertti on suomalainen miehen etunimi, alkujaan lyhentymä nimestä Eevert tai Ferdinand..

    Suomessa nimi Vertti on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 916 henkilölle, joista suurin osa on 2000-luvulla syntyneitä.. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja nimipäivä on 9. syyskuuta.

  • Vesa

    Vesa on suomalainen miehen etunimi, joka esintyy myös sukunimenä. Se on Kustaa Vilkunan mukaan sekä merkitykseltään että äänneasultaan onnistunut. Nimi johtuu lehtipuun tainta taikka juuresta tai kannosta kasvavaa vartta tarkoittavasta sanasta vesa. Nimeksi sitä ehdotti H. A. Reinholm vuonna 1879, mutta se yleistyi vasta 1900-luvulla. Vesan nimipäivä on 27. syyskuuta. Nimi Vesa on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 824 miehelle ja muutamalle naiselle. Vesa on ollut suosittu nimi lyhyytensä ja nasevuutensa vuoksi.

    VeSa on myös lyhenne melontaseuran Vesisamoilijat nimestä.

  • Vihtori

    Vihtori on suomalainen miehen etunimi.

    Vihtori on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Nimi on mukautunut suomen kieleen sekä h:llisena että k:llisena (Viktori). Nimi esiintyy esimerkiksi italiassa muodossa Vittorio, saksassa ja ruotsissa Viktor.

    Suomessa nimi oli yleisessä käytössä jo 1800-luvulla ja se pääsi Suomen almanakkaan vuonna 1908. Vihtori on säilynyt käytössä varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vihtori-nimen on saanut 17 793 miestä ja alle kymmenen naista.

  • Vilhelm

    Vilhelm ja Wilhelm ovat Suomessakin suosittuja, alun perin saksalaisia miehen etunimiä. Nimi on syntynyt sanoista will (tahto, toive tai halu) ja helm (kypärä tai suoja). Nimen muunkielisiä muunnoksia ovat mm. Willem (hollanti), Guillaume (ranska), Guillermo (espanja), William (englanti) ja Guglielmo (italia).

    Suomessa nimipäiväänsä viettävät 6. huhtikuuta Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili, Jami ja William. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan nimi Vilhelm on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 22 227 ja Wilhelm 6 796 miehelle.

  • Vilho

    Vilho on suomalainen miehen etunimi. Vilhon nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilin, Viljamin ja Jamin nimipäivä. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 33 945 miehelle sekä 1900-luvun alussa muutamalle naisellekin.

    Vilho on alun perin ollut suomalaisessa kalenterissa muodossa "Wilho".

    Tämä muoto on johdatettu nimestä Wilhelm, joka taas on alun perin tarkoittannut puolustavaa soturia tai kypäräniekkaa.

  • Vili

    Vili on suomalainen miehen nimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Vili-nimen oli saanut noin 3 680 suomalaista miestä sekä muutama nainen.

    Vilin nimipäivä on 6. huhtikuuta. Suomen almanakassa Vili on ollut vuodesta 1995.

  • Viljami

    Viljami on suomalainen miehen etunimi. Sen tunnetuin kansainvälinen vastine on Vilhelm. Viljamin nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilhon, Vilin ja Jamin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljami on annettu 15826 henkilölle.

  • Viljo

    Viljo on suomalainen miehen etunimi, Vilhelm-nimen muunnelma. Samaa alkuperää ovat myös nimet Vilho ja Ville. Viljon nimipäivää vietetään 27. tammikuuta.

    Viljo tuli käyttöön 1900-luvun alun kansallisromanttisella ajalla. Kalevalassa sen merkitys on 'valio, paras, oiva'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljo on annettu 26 530 miehelle ja muutamalle naiselle. Suurin osa Viljoista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi nimi on annettu muutamalle kymmenelle henkilölle muodossa Wiljo.

  • Ville

    Ville on suomalainen miehen etunimi ja muunnos saksalaisperäisestä Vilhelm-nimestä. Villen nimipäivää vietetään 6. huhtikuuta. Suomalaisessa almanakassa Ville on ollut vuodesta 1950.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Ville-nimen on saanut 34 498 henkilöä. Lisäksi nimi on annettu noin 430 henkilölle muodossa Wille.

  • Vilppu

    Vilppu on suomalainen miehen etunimi.

    Vilppu on lähtöisin kreikkalaisesta Filippos-nimestä, joka merkitsee 'hevosystävää', 'hevosten ihailijaa'.

    Vilpun nimipäivä on 8. maaliskuuta. Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1908, mutta on esiintynyt jo 1882-1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 461 miestä on saanut nimekseen Vilppu..

  • Visa

    Visa on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista; täten nimen valinnalla on haluttu ilmaista lapselle toivottuja ominaisuuksia. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Visa on annettu 1 153 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. 2000-luvulla nimi on annettu 152 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Voitto

    Voitto on suomalainen miehen etunimi.

    Voitto on käännösmukaelma latinalaisesta nimestä Victor, joka merkitsee 'voittajaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, kun kansallinen herääminen ja isänmaallinen henki nousivat. Suosituimmillaan Voitto oli 1920–1940-luvuilla. Nimiehdokkaana se oli jo vuonna 1865, mutta Suomen almanakkaan se pääsi vasta 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Voitto-nimen on saanut 6 741 miestä ja kymmenkunta naista.