» miehet » kalenteri » n
Nestori
Nestori on suomalainen miehen etunimi.
Nestori on suomalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Nestor, joka merkitsee 'kotiin palannutta'. Kreikkalaisessa mytologiassa Nestor oli sankari, joka vielä vanhoilla päivillään osallistui Troijan sotaan ja antoi neuvoja nuoremmille sotureille. Tähän liittyen Nestor tai Nestori merkitsee kuvaannollisesti jonkin ammattikunnan piirissä olevaa kunniavanhusta.
Suomen almanakassa nimi oli 1706–1927 muodossa Nestor ja vuodesta 1929 lähtien se on ollut kirjoitusasussa Nestori. Nestorin nimipäivä on 26. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 27. helmikuuta, koska karkauspäivä oli 24. helmikuuta ja sen jälkeiset nimipäivät helmikuun lopussa siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Nestori-nimen on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 3741 henkilöä.
Niilo
Niilo on suomalainen miehen etunimi.
Niilo on suomalainen muoto nimestä Nikolaus (Nikolaos), jonka nimen osat merkitsevät "voittoa" ja "kansaa". Nimi tunnetaan myös Virossa.
Niilo esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien.
Vuoden 2009 marraskuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 19 121 Niilo-nimen saanutta miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainen.
Niki
Niki on miehen tai naisen etunimi, kreikkalaisperäisen Nikolaus-nimen muunnos. Nikin nimipäivä on vuodesta 2010 alkaen 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niki-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 lokakuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan alle 900.
Niklas
Niklas on miehen etunimi.
Niklas on friisiläis-saksalainen muunnos nimestä Nikolaus, mutta nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.
Suomessa nimi alkoi yleistyä 1970-luvulla, ja Suomen almanakaan Niklas tuli 1995 samalle päivälle, 6. joulukuuta, kuin ruotsinkielisessä almanakassa.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 8 256 miestä on saanut nimekseen Niklas.
Niko
Niko on miehen etunimi. Nimi on lyhennys joko nimestä Nikolaus tai Nikodemus, jotka molemmat ovat kreikkalaisperäisiä ja tarkoittavat kansan voittajaa. Nikon nimipäivä on 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niko-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 18 455 miestä ja ainakin yksi nainen.
Nikodemus
Nikodemus on miehen etunimi. Tutumpi muoto nimestä on sen lyhennelmä Niko. Myös Teemu on Nikodemuksen muunnos.
Nimen alkuperä juontaa kreikan kieleen, jossa se tarkoittaa "kansan voittajaa" (nike = voitto, demos = kansa).
Nikodemuksia oli ollut Suomessa vuoteen 2009 mennessä 967.
Nikolai
Nikolai on miehen etunimi.
Nikolai (Николай) on venäläinen muoto nimestä kreikkalaisperäisestä nimestä Nikolaus, joka koostuu sanoista nikē ('voitto') ja laos ('kansa').
Suomessa Nikolai-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan tasan 15 000 miestä.
Nuutti
Nuutti on suomalainen miehen etunimi. Nuutti on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Knut, jonka merkitys on 'ylpeä', 'reipas'.
Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Suomen almanakassa Nuutti on ollut vuodesta 1885. Sitä ennen nimi oli suomalaisessakin almanakassa muodossa Knut. Nimi oli aikoinaan Knud Lavardin muistoksi 7. tammikuuta, mutta siirrettiin vuonna 1708 Knuut Pyhän muistopäivälle (13. tammikuuta), jolloin on samalla kulunut 20 päivää jouluaatosta.
Nuutinpäivä on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta. Päivän perinteisiin kuuluvat eräillä alueilla Länsi-Suomessa myös nuuttipukit.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 668 miestä on saanut nimekseen Nuutti.
Nyyrikki
Nyyrikki on suomalainen miehen etunimi.
Nyyrikki on kansallisromanttisen kauden nimiä ja on Kalevalassa Tapion poika, metsän haltija. Mikael Agricola mainitsee Nyyrikin olevan karjalainen metsästyksen jumala, joka ”oravat antoi metsästä”.
Ristimänimeksi Nyyrikkiä ehdotettiin jo 1865 ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Nyyrikki-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 180 miestä ja hieman alle 50 naista.