» miehet

  • Aadolf

    Adolf on miehen etunimi, joka on käytössä pääasiassa Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomen kielessä nimeä käytetään myös muodossa Aadolf. Se on vanha germaaninen nimi, joka esiintyy muualla maailmassa myös muodoissa Adolph ja Adolphe. Nimen alkuperäismerkitys on ”jalo susi”. Toisesta maailmansodasta lähtien Adolf-nimen suosio väheni huomattavasti Adolf Hitlerin vaikutuksesta, mutta Suomessa sen suosio vähän nousi 2000-luvun alussa.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu muodossa 7 107 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Aadolf 1 458 miehelle. Kirjoitusasut Adolph ja Adolphe esiintyvät kumpikin alle 30 henkilöllä.

    Aadolfin nimipäivä on Ruotsissa ja Suomessa 1700-luvulta lähtien ollut 23. kesäkuuta kuningas Aadolf Fredrikin muistoksi, joka sanottuna päivänä vuonna 1743 valittiin kruununperilliseksi. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

    Suomessa Adolf-nimestä on käytössä myös muunnelmat Aatto ja Aatu; näistä edellisen muotoutumiseen on vaikuttanut nimipäivän sattuminen alkuperäiseksi juhannusaatoksi.

  • Aapeli

    Aapeli on suomalainen miehen etunimi. Aapelin nimipäivä on 2. tammikuuta. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Aapeli on Suomessa annettu nimeksi 3192 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Pakinoitsija Simo Puupponen käytti nimimerkkiä Aapeli.

  • Aapo

    Aapo on suomalainen miehen etunimi, Abraham-nimen lyhentymä. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä on Aapoksi nimetty 4 953 miestä. Aapon nimipäivä on 18. joulukuuta. Nimestä esiintyy almanakassakin samalla päivällä myös muunnos Aappo, joka on annettu 712 miehelle.

  • Aappo

    Aapo on suomalainen miehen etunimi, Abraham-nimen lyhentymä. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä on Aapoksi nimetty 4 953 miestä. Aapon nimipäivä on 18. joulukuuta. Nimestä esiintyy almanakassakin samalla päivällä myös muunnos Aappo, joka on annettu 712 miehelle.

  • Aarne

    Aarne on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu germaaninen kantakielen kotkaa tarkoittavasta sanasta arn, ja esiintyy monissa maissa myös muodossa Arne.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 27 580 Aarne-nimistä miestä sekä kymmenkunta naista. Arne-nimisiä on ollut 2910, kaikki miehiä. Nimi oli suosittu etenkin ennen sotia: kaksi kolmasosaa Aarne-nimisistä on rekisteröity vuosina 1900–1940.

  • Aarni

    Aarni on suomalainen miehen etunimi.

    Aarni on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa "kotkan tavoin hallitsevaa". Tällöin nimi olisi samaa alkuperää kuin Aarne ja Aarno. Toisaalta aarni on suomalaisessa kansanuskossa "henkiolento, aarteiden vartija".

    Kansanvalistusseuran Kalenterissa Aarni esiintyi vuonna 1883, jolloin se laitettiin Edmundin ("omaisuuden vartija") päivälle 16. marraskuuta. Suomen almanakkaan nimi pääsi vasta 1929 nykyiselle päivälleen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 1715 Aarni-nimistä miestä ja alle 20 naista.

  • Aarno

    Aarno on suomalainen miehen etunimi.

    Aarno on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa "kotkan tavoin hallitsevaa". Tällöin nimi olisi samaa alkuperää kuin Aarne ja Aarno. Saman nimen muunnelmia ovat myös Aarne ja Aarni, jotka tosin saattavat liittyä myös kansanperinteen tuntemaa aarteen vartijaa tarkoittavaan sanaan aarni.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 5538 Aarno-nimistä henkilöä.

  • Aaro

    Aaro on suomalaisen miehen etunimi, joka johtuu heprealaisesta nimestä Aaron. Aaron nimipäivä on 1. heinäkuuta jolloin on myös Aaronin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 10895 Aaro-nimistä miestä.

  • Aaron

    Aaron on heprealaisperäinen miehen etunimi. Nimen yleisesti käytössä oleva rinnakkaismuoto on Aron. Vanhassa testamentissa Aaron oli Israelin ensimmäinen ylipappi, Mooseksen veli. Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Aaro. Aaron ja Aaronin nimipäivä on 1. heinäkuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 4070 Aaron-nimistä henkilöä. Muodossa Aron nimi on ollut 670 miehellä ja alle viidellä naisella.

  • Aarre

    Aarre on suomalainen miehen nimi. Aarren nimipäivä on 12. lokakuuta. Nimi on selitetty muunnokseksi saksalaisesta Aret-nimestä, joka on Suomessa esiintynyt myös muodossa Aaretti, murteellisesti Aarretti. Nimi Aret taas on muunnelma germaanisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa kotkan tavoin hallitsevaa. Lisäksi suomalaisen Aarre-nimen syntyyn on voinut vaikuttaa kätkettyä arvo-omaisuutta tarkoittava suomen sana aarre..

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 8812 Aarre-nimistä miestä ja kymmen­kunta naista.

  • Aarto

    Aarto on suomalainen nimi, joka esiintyy sekä sukunimenä että miehen etunimenä. Nimi on Artturi-nimen kansanomainen muunnos.. Aarton nimipäivä, 12. lokakuuta, on kuitenkin sama kuin Aarren.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2012 loppuun mennessä noin 580 henkilöä, joiden etunimi on Aarto. Sukunimenä Aarto oli maaliskuussa 2013 55 suomalaisella henkilöllä..

  • Aatami

    Aatami on suomalainen miehen etunimi. Nimi suomalainen muunnos heprealaisesta nimestä Adam, joka merkitsee ihmisolentoa. Raamatun mukaan Aadam eli Aatami oli maailman ensimmäinen ihminen. Aatamin nimipäivä on, samoin kuin Eevankin, 24. joulukuuta eli jouluaattona. Väestörekisterikeskuksen mukaan Aatami-nimisiä on rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 1819 miestä ja muutama nainen.

  • Aatos

    Aatos on suomalaisen miehen etunimi.

    Runokielessä 'aatos' merkitsee ylevää ajatusta. Aatosta käytetään myös Aadolf- tai Aatami-nimen puhuttelumuotona. Toisaalta nimi muistuttaa alkujaan kreikkalaisperäistä nimeä Athos, joka on tullut tunnetuksi varsinkin Alexandre Dumas vanhemman teoksesta Kolme muskettisoturia. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 10 330 Aatos-nimistä miestä ja alle 10 naista.

  • Aatto

    Aatto on nimitys, jota käytetään jotakin merkittävää yleistä juhlapäivää edeltävästä päivästä. Esim. vappua edeltää vapunaatto, juhannuspäivää juhannusaatto, joulupäivää jouluaatto ja uudenvuodenpäivää uudenvuodenaatto. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat Suomessa yleisiä vapaapäiviä, vaikkei niitä tavallisesti merkitä kalentereihin.

  • Aatu

    Aatu on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 23. kesäkuuta samaan aikaan Aaton ja Aadolfin nimipäivien kanssa. Aatu on muunnelma Adolf-nimestä.

    Suomen väestörekisterijärjestelmään on vuoden 2009 loppuun mennessä merkitty yhteensä 4 090 henkilöä, joilla on Aatu yhtenä etunimistä.

  • Abraham

    Abraham on yksi vanhimmista vielä nykyään käytössä olevista miehen etunimistä. Se oli käytössä Babyloniassa jo Hammurabin aikana.. Nimen babylonialainen alkumuoto Abram merkitsee Isä on ylistetty, mutta hepreassa sen on tulkittu tarkoittavan kansojen paljouden isää. Nykyaikaan saakka nimi on pysynyt käytössä Raamatun patriarkan, israelilaisten kantaisänä pidetyn Abrahamin (alkujaan Abram) ansiosta. Heprean kielessä nimi esiintyy myös muodossa "Avraham".

    Suomessa nimi Abraham on 1800-luvulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 246 miehelle sekä muutamalle naiselle. Nimi esiintyy myös muodossa Aabraham, joka on vastaavana aikana annettu 139 henkilölle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Abrahamin nimipäivä on 18. joulukuuta. Suomenkielisessä kalenterissa nimeä ei tässä muodossa enää ole, vaan sen ovat syrjäyttäneet muunnokset Aapo, Aappo ja Rami.

  • Adam

    Adam on yleinen etu- ja sukunimi, joka juontaa juurensa Aadamiin, Raamatun mukaan ensimmäiseen Jumalan luomaan ihmiseen. Adam-nimillä ja lyhenteillä tunnetaan myös lukuisia muita asioita. Suomessa nimi on käytössä myös muunnelmana Aatami.

    Suomessa nimi Adam on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 2519 miehelle ja noin 30 naiselle. Muodossa Aadam nimi on annettu 195 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

  • Adolf

    Adolf on miehen etunimi, joka on käytössä pääasiassa Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomen kielessä nimeä käytetään myös muodossa Aadolf. Se on vanha germaaninen nimi, joka esiintyy muualla maailmassa myös muodoissa Adolph ja Adolphe. Nimen alkuperäismerkitys on ”jalo susi”. Toisesta maailmansodasta lähtien Adolf-nimen suosio väheni huomattavasti Adolf Hitlerin vaikutuksesta, mutta Suomessa sen suosio vähän nousi 2000-luvun alussa.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu muodossa 7 107 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Aadolf 1 458 miehelle. Kirjoitusasut Adolph ja Adolphe esiintyvät kumpikin alle 30 henkilöllä.

    Aadolfin nimipäivä on Ruotsissa ja Suomessa 1700-luvulta lähtien ollut 23. kesäkuuta kuningas Aadolf Fredrikin muistoksi, joka sanottuna päivänä vuonna 1743 valittiin kruununperilliseksi. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

    Suomessa Adolf-nimestä on käytössä myös muunnelmat Aatto ja Aatu; näistä edellisen muotoutumiseen on vaikuttanut nimipäivän sattuminen alkuperäiseksi juhannusaatoksi.

  • Adrian

    Adrian on latinalaisperäinen miehen etunimi. Nimi johtuu Adrianmeren rannalla Pohjois-Italiassa sijaitsevan Adrian (Hadrian) kaupungin nimestä, josta myös meri on saanut nimensä. Roomalaisaikana nimi esiintyi muodossa Hadrianus, joka oli myös erään Rooman keisarin sekä kuuden paavin nimenä.

    Suomessa nimi Adrian on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1379 miehelle sekä alle 15 naiselle.

    Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Adrianin nimipäivä on 4. maaliskuuta. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat Ari, Atro ja Arsi, joiden nimipäivä on samana päivänä.

  • Ahti

    Ahti on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Ahti esiintyy kuitenkin muinaisessa suomalaisessa mytologiassa veden jumalan nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 002 Ahti-nimen saanutta henkilöä. Ahti-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään suositeltavampana.

    Ahti on myös suomalainen sukunimi.

  • Ahto

    Ahto on suomalainen miehen etunimi, joka on syntynyt Ahti-nimen muunnelmana. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 435 Ahto-nimen saanutta miestä.

  • Ahvo

    Ahvo on suomalainen miehen etunimi.

    Ahvo on itäkarjalainen muunnos nimestä Agabus, joka hepreaksi tarkoittaa heinäsirkkaa. On kuitenkin mahdollista, että äänteellisen samankaltaisuuden takia Ahvo olisi muodostunut kreikkalaisperäisen Athanasioksen venäläismuunnoksesta Afanasi, joka merkitsee kuolematonta.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1929–1949 kesäkuun 25. päivällä ja vuodesta 1950 lähtien nykyisellä päivällään.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä noin 80 Ahvo-nimistä miestä ja alle kymmenen naista.

  • Aimo

    Aimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi perustuu suomen kielen sanaan aimo, joka merkitsee ’hyvää’, ’mainiota’, ’aikamoista’ tai ’runsasta’. Lapissa nimi Aimo oli käytössä jo 1500-luvulla. Aimon nimipäivä on 29. marraskuuta. "Aimo" on Suomessa käytössä myös sukunimenä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 13 446 Aimo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Aki

    Aki on suomalainen miehen etunimi. Se on lyhennys nimestä Joakim ('Jahve herättää') mutta se voi olla myös Augustin ja Akselin lyhentymä.

    Aki on myös japanilainen naisen etunimi, joka johtuu säihkyvää, kirkasta tai syksyä tarkoittavista japanin kielen sanoista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Aki oli Suomessa saanut 9 360 suomalaista miestä ja alle 20 naista.

  • Akseli

    Akseli on suomalainen miehen etunimi.

    Akseli on suomalainen muoto tanskalaisperäisestä nimestä Axel, joka on muodostettu uudelleen heprealaisesta nimestä Absalom, jonka merkitys on 'rauhan isä'.

    Ensimmäisen kerran nimi oli almanakassa muodossa Axel vuodesta 1739 vuoteen 1858, jolloin se vaihdettiin suomalaisempaan kirjoitusasuun Aksel. Vuodesta 1900 asuna on ollut Akseli.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Akseli-nimen on saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 044 henkilöä.

  • Aku

    Aku on suomalainen miehen etunimi, lyhentymä latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Aku on Suomessa annettu nimeksi 2852 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Alarik

    Alarik on muinaisgermaanista alkuperää oleva miehen etunimi, joka merkitsee kaikki valta, kaikkea hallitseva..

    Suomessa nimi Alarik on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 5087 miehelle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Alarikin nimipäivä on 24. toukokuuta.

    Alarik on myös hip hop -artisti Joonas Saartamon käyttämä taiteilijanimi

  • Albert

    Albert on miehen etunimi. Nimen alkuperä on saksalaisessa Adalbert-nimessä, joka voidaan suomentaa 'aateluudella loistava'.

    Suomessa nimi Albert on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 8944 henkilölle. Albertin nimipäivä on 24. huhtikuuta.


  • Albin

    Albin on miehen etunimi. Nimi on lyhentymä muinais­roomalaisesta nimestä Albinus, joka merkitsee latinan kielessä valkoista, kirkasta.. Nimen suomenkielisiä muunnoksia ovat Alpo, Alpi ja Alvi. Albinin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 1. maaliskuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Alpon, Alpin ja Alvin nimipäivä.

    Suomessa nimi Albin on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4 044 henkilölle.

  • Ale

    Ale on suomalainen miehen etunimi, Aleksanteri-nimen lyhentymä. Alen nimipäivä on 11. syyskuuta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Ale on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 168 miehlle ja muutamalle naiselle.

  • Alec

    Alec on miehen etunimi, lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Alexander, joka merkitsee suojelijaa. Suomessa nimi Alec on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 200 miehelle. Alecin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 11. syyskuuta, joka on myös Alexanderin tai suomen­kielisen kalenterin mukaan Aleksanterin nimi­päivä.

  • Aleksanteri

    Aleksanteri on suomenkielinen muoto useissa kielissä esiintyvästä miehen etunimestä Alexander. Nimi on lähtöisin kreikkalaisesta nimestä Alexandros, joka merkitsee ihmisen (andros) suojelija tai puolustaja. Nimi eri muunnoksineen on ollut käytössä antiikin ajoista lähtien. Nimen erikielisiä muunnoksia ovat käyttäneet lukuisat hallitsijat ja kahdeksan paavia, joista suomen kielessä käytetään muotoa Aleksanteri. Nimen muunnelmiin eri kielissä kuuluu muun muassa Alex.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu muodossa Aleksanteri 18 562 ja muodossa Alexander 14 446 miehelle.

  • Aleksi

    Aleksi on suomalainen miehen etunimi, joka juontaa juurensa kreikan nimestä Alexandros (Ἀλέξανδρος, suom. ihmisen puolustaja). Kreikan kielessä nimi merkitsee auttajaa, puolustajaa.

    Aleksit viettävät nimipäiväänsä 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivänä. Nimipäivä oli aiemmin juuri ennen naistenviikkoa, 17. heinäkuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Aleksi on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 39 521 miehelle ja alle viidelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Aleksis

    Aleksis on suomalainen miehen etunimi, joka juontaa juurensa kreikan nimestä Alexandros (Ἀλέξανδρος, suom. ihmisen puolustaja). Useissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Alexis, ja joissakin maissa se on käytössä myös naisen nimenä. Kreikan kielessä nimi merkitsee ’auttajaa, puolustajaa’..

    Aleksiksen nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivänä. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Aleksis on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1516 miehelle sekä alle viidelle naiselle. Vierasperäisessä Alexis-muodossa nimi on annettu 363 miehelle ja noin 30 naiselle.

  • Alex

    Alex on miehen, toisinaan naisenkin etunimi, lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Alexandros tai sen monessa maassa käytetystä muodosta Alexander, josta on peräisin myös suomenkielinen muoto Aleksanteri. Suomessa nimi Alex on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3839 miehelle. Alexin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 11. syyskuuta, joka on myös Aleksanterin nimipäivä.

  • Alexander

    Alexander (myös Alexandre ja lukuisia muita muotoja) on useissa kielissä etenkin etunimenä mutta myös sukunimenä esiintyvä erisnimi, jonka suomenkielinen muoto on Aleksanteri. Se voi viitata muiden muassa seuraaviin:

  • Alexis

  • Alf

    Alf on miehen etunimi. Nimi on ollut käytössä Suomessa, Ruotsissa ja Norjasa jo keskiajalla. Sana alf merkitsee skandinaavisessa mytologiassa keijukaista, mutta nimi Alf esiintyy myös lyhentymänä nimistä Aadolf, Alfred ja Alfons. Suomen ortodoksisessa kalenterissa se on käsitetty Alfeus-nimen lyhentymäksi.

    Suomessa nimi Alf on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 2220 henkilölle Alfin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 21. helmikuuta. Suomenkielisessä kalenterissa samalle päivälle sijoitettiin vuonna 1929 Alfin käännösvastineeksi käsitetty nimi Keijo.

  • Alfons

    Alfons on miehen etunimi.

    Alfons on yhdistelmä muinaissaksalaisista sanoista adal ('aatelinen', 'jalosukuinen') ja funs ('innokas', 'kiihkeä').

    Nimi on nykyisin ruotsinkielisessä almanakassa; Suomen almanakassa se oli kirjoitusasussa Alfonso vuosina 1908–1928. Alfonsin latinalainen muoto Alfonsus esiintyy muutamissa 1740-luvun almanakoissa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Alfons-nimen on saanut 2 155 miestä ja muutama nainen.

  • Alfred

    Alfred on miehen etunimi. Nimi on alkujaan englantilainen kuningasnimi, jonka alkuosa al tarkoittaa haltijaa tai keijukaista, loppuosa red neuvonantajaa . Tunnetuin Alfred-niminen hallitsija oli Wessexin kuningas Alfred Suuri, joka hallitsi vuosina 871–899.

    Suomessa nimi Alfred on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7183 henkilölle. Alfredin nimipäivä on 29. lokakuuta.

  • Algot

    Algot tai Algoth on pääasiassa pohjoismaissa esiintyvä miehen etunimi.

    Monien muiden germaanisten nimien tavoin myös Algot on vanha yhdyssana. Nimen alkuosa Al viittaa mahdollisesti aatelia tarkoittavaan sanaan, tai se saattaa olla lyhentymä taruolentoa, keijukaista tarkoittavasta sanasta alf'. Nimen loppuosa Got taas viittaa gootteihin.

    Suomessa nimi Algot on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 725 ja Algoth alle 50 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Algotin nimipäivä on 13. helmikuuta.

  • Ali

    Ali on miehen etunimi. Nimi on yleinen varsinkin arabimaissa, mutta on tullut käyttöön myös Suomessa. Arabian kielessä sana Ali merkitsee ylhäistä, valtiasta. Suomessa nimi Ali on kuitenkin käsitetty lyhentymäksi Aleksanterista, ja sen mukaisesti Alin nimipäivä on samana päivänä kuin Aleksanterin, 11. syyskuuta

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 3936 suomalaista saanut nimekseen Ali. Heistä 3321 on miehiä ja 615 naisia.

  • Allan

    Allan on miehen etunimi.

    Allan on kelttiläis-englantilainen nimi, joka on mahdollisesti peräisin Ranskan Bretagnesta. Nimi on merkitykseltään epäselvä, mutta mahdollisesti sen alkuperäinen nimimuoto on ollut Alun ('sopusointu', 'harmonia'). Yhtenä vaihtoehtona alkuperälle on esitetty iranilaisperäinen paimentolaisheimo alanit.

    Suomen almanakassa Allan on ollut ensimmäisen kerran 1908-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Allan-nimen saanut 18 215 henkilöä ja alle 16 naista.

    Allan Cup on Kanadan miesten jääkiekon amatöörimestaruuden saavuttaneelle joukkueelle myönnettävä palkinto

  • Alpi

    Alpi on suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnos Alvi, jota on käytetty naistenkin etunimenä. Alpin ja Alvin nimipäivä on 1. maaliskuuta, joka on myös Alpon nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Alpi on annettu Suomessa 326 henkilölle, joista yksi on 1800-luvulla syntynyt nainen. Nimi Alvi on annettu 695 henkilölle, joista 608 on miehiä ja 78 naisia.

    Nimet Alpi ja Alvi perustuvat roomalaiseen nimeen Albinus, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas". Samaa alkuperää on myös nimi Alpo. Suomen kielessä alpi merkitsee myös kasvisukua alvet (Lysimachia).

  • Alpo

    Alpo on suomalainen miehen etunimi. Alpon nimipäivä on 1. maaliskuuta. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9 967 henkilölle.

    Nimen taustalla on skandinaavinen ja puolalainen nimi Albin. Albin takautuu muinaisroomalaiseen Albinus-nimeen, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas".

  • Altti

    Altti on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 1 387 miehelle sekä muutamalle naiselle. Nimi oli suosituimmillaan 1920–1950-luvuilla.

  • Alvar

    Alvar on ruotsalainen miehen etunimi. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Alvari

    Alvar-nimi oli 1800-luvulla kirjoitusasussa Allvar ja sen käsitettiin olevan Ernst-nimen ('vakaa') ruotsinnos. Toisen tulkinnan mukaan nimi koostuu kahdesta sanasta, al (alf 'keiju') sekä var ('sotilas').

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1908–1928 ja uudelleen vuodesta 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Alvar-nimen on saanut 5 862 miestä ja alle 10 naista. Muodossa Alvari nimi on annettu 1510 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Alvi

    Alpi on suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnos Alvi, jota on käytetty naistenkin etunimenä. Alpin ja Alvin nimipäivä on 1. maaliskuuta, joka on myös Alpon nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Alpi on annettu Suomessa 326 henkilölle, joista yksi on 1800-luvulla syntynyt nainen. Nimi Alvi on annettu 695 henkilölle, joista 608 on miehiä ja 78 naisia.

    Nimet Alpi ja Alvi perustuvat roomalaiseen nimeen Albinus, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas". Samaa alkuperää on myös nimi Alpo. Suomen kielessä alpi merkitsee myös kasvisukua alvet (Lysimachia).

  • Alvin

    Alvin, Saksassa Alwin, on miehen etunimi. Alvinin nimipäivä on suomenruotsalaisessa almanakassa 9. maaliskuuta.

    Nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Se saattaa olla muunnos latinalaisesta nimestä Albin, joka merkitsee valkoista. Toisaalta se saattaa olla peräisin muinaisenglantilaisesta nimestä Adelvin tai Æðelwine, jotka merkitsevät jalosukuista ystävää.

    Suomessa nimi Alvin on helmikuuhun 2014 mennessä annettu 307 henkilölle.

  • Anders

    Anders on pohjoismainen miehen etunimi, raamatullisen Andreas-nimen ruotsin-, norjan- ja tanskankielinen vastine.

    Suomessa nimi Anders on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 11 394 miespuoliselle henkilölle. Andersin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta, joka on kristikunnassa vanhastaan apostoli Andreaan muistopäivä.

  • André

    André (armeniaksi Անդրե; s. 8. heinäkuuta 1979 Stepanakert, Vuoristo-Karabah, Azerbaidžanin SNT, Neuvostoliitto) on armenialainen poplaulaja. Hän on yksi Armenian suosituimmista laulajista ja voittanut parhaan armenialaisen mieslaulajan palkinnon vuosina 2004 ja 2005.

    André aloitti laulamisen jo kolmivuotiaana, ja kolme vuotta myöhemmin hän ryhtyi käymään pianotunneilla. Ensimmäisen laulunsa hän kirjoitti yhdeksänvuotiaana. Lopullisesti hän nousi suosituksi laulajaksi 15-vuotiaana voitettuaan kykykilpailun. Hän toimii laulusolistina Karabagh-nimisessä pop-jazz-yhtyeessä, joka on kierrellyt ympäri Armeniaa ja Vuoristo-Karabahia. Hän on myös menestyksekkäästi ottanut osaa erilaisiin laulukilpailuihin Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2006 hän edusti Armen Martirossianin säveltämällä kappaleella ”Without Your Love” Armeniaa maan osallistuessa ensimmäistä kertaa Eurovision laulukilpailuihin. Hän pääsi karsintojen kautta loppukilpailuun ja sijoittui lopulta kahdeksanneksi.

  • Andreas

    Andreas on alun perin kreikankielinen miehen etunimi, joka merkitsee miehekästä, miehuullista. Kristityissä maissa nimen on tehnyt suosituksi Raamatun Andreas, Pietarin veli, yksi apostoleista.

    Suomessa nimi Andreas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6859 mies­puoliselle henkilölle. Andreaksen nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta, joka on kristi­kunnassa vanhastaan apostoli Andreaan muistopäivä. Suomenkielisessä kalenterissa samalle päivälle on sijoitettu nimen muunnokset Antti, Antero ja Atte.

  • Ano

    Ano on suomalainen miehen etunimi.

    Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja on vanhoissa loitsurunoissa esiintyvä nimi. Nimen alkuperä on anoa-verbissä ('pyytää').

    Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ano-nimen on saanut 261 miestä ja muutama nainen.

  • Anselmi

    Anselmi on suomalainen miehen etunimi.

    Anselmi on suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Anshelm, joka tarkoittaa 'jumalain suojaamaa'. Anshelm-nimen osat merkitsevät 'aasa-jumalia' sekä 'kypärää, suojaa'. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Anselm. Suomessa siitä on käytössä myös lyhempi muoto Anssi.

    Anselmi on ollut almanakassa vuodesta 1908 lähtien, sitä ennen se esiintyi Kansalaisvalistusseuran kalenterissa 1882-1883 muodossa Anselmo. Nimen varhaisin esiintyminen kalenterissa on jo vuodelta 1662 muodossa Anshelm. Nimipäivä on 21. huhtikuuta, Anselm Canterburylaisen muistopäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 830 miestä on saanut nimekseen Anselm ja 3 869 nimen Anselmi.

  • Anssi

    Anssi on suomalainen miehen etunimi. Anssi on lyhenne Anselmista tai tämän kansainvälisestä versiosta Anselm. Anselm puolestaan on yhdistelmä saksankielisistä jumalaa (saks. ans) ja kypärää tai suojelua (saks. helm) merkitsevistä sanoista. Nimen voisi siis tulkita merkitsevän esimerkiksi "jumalten suojelemaa" tai "hyvä kypärä".

    Vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä Suomessa on rekisteröity 7 496 Anssi-nimen saanutta miestä. Almanakassa Anssi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Antero

    Antero on vanha suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muoto Anteri.

    Antero on muunnelma nimestä Andreas, joka puolestaan juontuu ’miehekästä’ tarkoittavasta kreikan sanasta andros. Anteron nimipäivä on 30. marraskuuta, apostoli Andreaksen muistopäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antero on annettu Suomessa 182 400 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.Anteri on alle 89:n miehen ja alle kymmenen naisen nimenä. Naisille Anteri-nimiä on annettu vuosina 1940–59.

    Anteron lempinimi on usein Anttu, Antsu, Antte tai Antsa.

  • Anton

    Anton on miehen etunimi, lyhentymä latinalaisesta nimestä Antonius. Antonin muunnelmia ovat Toni, Tony, Antton ja Anttoni.

    Suomessa Anton-nimen on Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan saanut vuoden 2011 heinäkuuhun mennessä 14 949 miestä ja kymmenkunta naista.

  • Antti

    Antti on vanha suomalainen miehen etunimi.

    Antti tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta andros. Antin nimipäivä on 30. marraskuuta, joka on sekä läntisissä että itäisissä kirkkokunnissa apostoli Andreaan muistopäivä.

    Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 81 778 Antti-nimistä miestä ja kymmenkunta naista.

  • Antto

    Antto on suomalainen miehen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antto on annettu 504 henkilölle.

  • Anttoni

    Antton (joskus myös Anttoni) on suomalainen miehen etunimi. Antton on suomalainen muunnos ruotsalaisesta Anton-nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antton on annettu 2046 ja Anttoni 1994 henkilölle.

  • Arhippa

    Arhippa on suomalainen miehen etunimi.

    Arhippa on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Arhippos, joka merkitsee 'hevosmiestä, esiratsastajaa'. Nimi on syntynyt ortodoksisen kirkon alueella.

    Almanakassa Arhippa on ollut vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Arhippa-nimen on saanut alle 90 henkilöä.

  • Arho

    Arho on suomalainen miehen etunimi, Arhippa-nimen lyhennelmä. Arhon nimipäivä on 7. syyskuuta, jolloin on myös Miron ja Arhipan nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt noin sata Arhoa.

  • Ari

    Ari on suomalainen miehen etunimi, joka pohjautuu nimiin Adrian ja Adrianus. Kantanimenä on latinan Hadrianus, joka tarkoittaa ’adrialaista’ eli ’Adrianmeren kaupungista kotoisin olevaa’. Ari on myös Aarne-, Aaron-, Aarre-, Arnold-, Aaretti- ja Aristarkus-nimistä käytetty puhuttelumuoto.

    Arin nimipäivä on 4. maaliskuuta. Se on merkitty suomalaiseen almanakkaan vuodesta 1950 lähtien. Arista tuli muotinimi juuri 1950-luvulla, ja se oli varsin suosittu poikien nimi vielä 1980-luvun alussa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Ari-nimi on annettu Suomessa noin 34 600 henkilölle, joista alle 20 on naisia.

    Juutalainen nimi Ari tarkoittaa ’leijonaa’. Armeniassa nimi merkitsee ’rohkeaa’, ja muinaisessa Skandinaviassa se on tarkoittanut ’kotkaa’.

  • Arijoutsi

    Arijoutsi on suomalainen, yleensä miehen, etunimi. Se oli almanakassa 1929–49, jolloin nimipäivä oli 4. maaliskuuta. Nimi on esiintynyt Lapin asiakirjoissa jo 1500-luvulla, mutta ei ole sittemmin saavuttanut suurta suosiota. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuosina 1900–2009 nimi on annettu noin 115 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Arijoutsi on alkuperältään joko saamelainen tai suomalais-karjalainen nimi. Sen kantana on teorian mukaan latinalainen nimi Hadrianus, joka merkitsee "adrialainen" ("Adrianmeren rannalta kotoisin oleva"). Samaa kantaa ovat nimet Ari, Atte ja Atro.

    Kirjailija Heikki Marttila on käyttänyt nimimerkkiä Arijoutsi.

  • Armas

    Armas on suomalainen miehen nimi. Nimipäivä on 28. maaliskuuta.

    Armas-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 48 375 miestä ja hieman alle 50 naista.

  • Arne

    Arne voi tarkoittaa seuraavia:

    • Arne, Aarne, miehen etunimi
    • Arne (muinaiskreikaksi Ἄρνη), kreikkalaisen mytologian naishahmoja:
      • Arne, Aioloksen ja Kheironin tytär, jonka suhteesta Poseidonin kanssa synnytti pojat Aioloksen ja Boiotoksen.
      • Arne, sithonialainen nainen, joka kavalsi kullasta kotisaarensa Kreetan kuningas Minokselle, ja jonka ahneutensa takia jumalat muuttivat naakaksi.
    • Arne, sukunimenä:
      • Michael Arne (1740-1786), englantilainen säveltäjä
      • Thomas Arne (1710-1778), englantilainen säveltäjä
      • Tor Arne (s. 1934), suomalainen taidemaalari

  • Arnold

    Arnold on saksalaisperäinen miehen etunimi, joka merkitsee ”kotkan tavoin hallitsevaa”. Nimi on käytössä myös sukunimenä.

    Suomessa nimi Arnold on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 323 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Arnoldin nimipäivä on 16. marraskuuta. Nimestä on käytössä myös lyhentymät Arno ja Aarno.

  • Aron

    Aaron on heprealaisperäinen miehen etunimi. Nimen yleisesti käytössä oleva rinnakkaismuoto on Aron. Vanhassa testamentissa Aaron oli Israelin ensimmäinen ylipappi, Mooseksen veli. Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Aaro. Aaron ja Aaronin nimipäivä on 1. heinäkuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 4070 Aaron-nimistä henkilöä. Muodossa Aron nimi on ollut 670 miehellä ja alle viidellä naisella.

  • Arsi

    Arsi on suomalainen miehen etunimi.

    Arsi on karjalainen muoto kreikkalaisperäisestä nimestä Arsenios, joka tarkoittaa 'urhoollista', 'miehekästä'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 Adrianuksen muistopäivän kohdalla, 4. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan vajaat 520 miestä on saanut nimekseen Arsi.

  • Arto

    Arto on suomalainen miehen etunimi.

    Arto saattaa olla suomalainen muunnos nimestä Arthur, joka on kelttiläinen ja merkitsee karhua (Artos).

    Suomessa nimi Arto on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 459 henkilölle.

    Arton lempinimi on usein Artsi, Arska, Aatsi tai Are.

  • Arttu

    Arttu on suomalainen miehen etunimi. Nimi on lyhentymä kelttiläisen, karhua (artos) merkitsevän nimen Arthurin suomalaistuneesta muodosta Artturi.

    Artun nimipäivä on 31. lokakuuta, jolloin on myös Arton ja Artturin nimipäivä. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan syntynyt vuoden 2009 loppuun mennessä 9 900 Arttua.

  • Artturi

    Artturi on suomalainen miehen etunimi.

    Artturi on suomalainen muunnos Arthur nimestä, joka on kelttiläinen ja merkitsee karhua (artos).

    Suomessa nimi Artturi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 12 871 henkilölle.

  • Artur

    Arthur tai Artur on miehen etunimi. Nimi johtuu toden­näköisesti kelttiläisten kielten karhua tarkoittavasta sanasta artos, johon mahdollisesti on yhdistetty sana viros (mies) tai rigos (kuningas). Toisaalta on myös mahdollista, että se perustuu alku­perältään tuntemattomaan roomalaiseen nimeen Artorious. Muodossa Arthur nimi on käytössä varsinkin englannin-, saksan- ja ranskan­kielisissä maissa, muodossa Artur muun muassa Puolassa, Tšekissä ja Portugalisa.

    Nimen on tehnyt suosituksi Englannin myyttinen kuningas Arthur, johon liittyvät tarut pyöreän pöydän ritareista. Ei ole varmaa, onko hän todellinen vai kuviteltu henkilö.

    Suomessa nimi Artur on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3620 ja Arthur 2282 henkilölle. Nimestä ovat käytössä myös suomalaistetut muunnokset Artturi, Arto ja Arttu. Arturin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 31. lokakuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Artturin, Arton ja Artun nimi­päivä.


  • Arvi

    Arvi on suomalainen miehen nimi. Nimi on muunnos muinaisgermaanisesta ja skandinaavisesta nimestä Arvidh tai Arvidher, joka merkitsee kotkaa tai sotilasta. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 12 278 suomalaiselle.

  • Arvid

    Arvid on pohjoismainen miehen etunimi. Nimi on yhdistetty muinais­skandinaavisista kotkaa ja puuta tarkoittavista sanoista arn ja viðr..

    Suomessa nimi Arvid on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9 438 miehelle. Nimestä on Suomessa käytössä myös muoto Arvi. Arvidin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 31. elokuuta, joka suomenkielisen kalenterin mukaan on Arvin nimi­päivä.

  • Arvo

    Arvo on suomalaisen miehen etunimi, joka on käytössä myös Virossa. Arvon nimipäivä on 3. heinäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 26 356 Arvo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Asko

    Asko on suomalainen miehen etunimi. Askon nimipäivä on 6. syyskuuta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.. Suomessa Asko on annettu nimeksi vuoden 2009 loppuun mennessä 8 274 miehelle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut annettu kenellekään.

    Nimi esiintyi Suomessa jo keskiajalla suku- ja paikanniminä, jollaisia ovat muun muassa Askola ja Askainen. Asko on myös huonekalumyymäläketjun nimi.

  • Aslak

    Aslak (Pohjoissaameksi Áslat tai Ásllat.) on miehen etunimi. Nimi Aslak on moderni skandinaavinen versio muinaisnorjalaisesta nimestä Ásleikr/Áslákr, joka on samaa sukua germaanisen nimen Óslác kanssa . Nimi Óslác koostuu osista Ós "jumala" ja lác "leikki, peli, urheilu, taistelu; uhraus".

    Aslakin nimipäivä on Suomen almanakassa 23. helmikuuta (vuodesta 1973 alkaen). Vuoteen 2009 mennessä nimi annettu Suomessa 1 573 henkilölle.

  • Asmo

    Asmo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on syntynyt joko Erasmus-nimen lyhentymänä tai skandinaavisesta nimestä Asmund, joka merkitsee jumalten suojaa. Asmon nimipäivä on 24. lokakuuta, jolloin on myös Rasmuksen nimipäivä.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla noin 480 Asmo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Asser

    Asser on miehen etunimi. Nimi on peräisin onnellista tarkoittavasta heprean sanasta.. Raamatussa Asser oli yksi patriarkka Jaakobin pojista sekä hänestä polveutuneeksi kerrottu Israelin heimo.

    Asserin nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 5. helmikuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Asser-nimi on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 913 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Atle

    Atle on miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää ja tuli uudelleen käyttöön 1800-luvulla Esaias Tegnérin runojen vaikutuksesta.

    Suomessa nimi Atle on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 241 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Atlen nimipäivä on 4. maaliskuuta.

  • Atro

    Atro on suomalainen miehen nimi, Hadrianus-nimen suomalainen muunnelma. Atro viettää nimipäivää 4. maaliskuuta. Vuoden 2009 elokuuhun mennessä nimi Atro on annettu noin 250 henkilölle.

  • Atso

    Atso on suomalainen miehen nimi. Atso viettää nimipäivää 28. heinäkuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 893 Atso-nimistä henkilöä. 2000-luvulla heinäkuuhun 2012 mennessä nimi on annettu 123 pojalle..

  • Atte

    Atte on suomalainen miehen etunimi.

    Almanakkaan nimi Atte otettiin vuonna 1964. Nimipäivä on sama kuin Anteron, jonka lyhentymäksi se käsitettiin. Attea on käytetty myös Aadolfin, Atron, Aatoksen ja Agatonin kutsumanimenä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 6 368 Attea.

    Atte on myös Adolf Linderoosin kirjailijanimi.

  • August

    August on miehen etunimi, lyhentynyt muoto latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan August on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimeksi 16 832 miehelle ja alle 16 naiselle.

  • Aukusti

    Aukusti on suomalainen asu latinan Augustus-nimen lyhentymästä August. Augustus (kunnianarvoisa) oli alkujaan Rooman ensimmäiselle keisarille, Octavianukselle myönnetty kunnianimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Aukusti on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 18 361 miestä ja muutama nainen.

  • Aulis

    Aulis on suomalainen miehen ja aikaisemmin myös naisen etunimi, joka on johdettu anteliasta ja avuliasta tarkoittavasta adjektiivista ”aulis”. Auliksen nimipäivä on 16. elokuuta. Vastaavat naisennimet ovat Auli ja Aulikki. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Aulis on annettu 23 765 miehelle ja noin 30 naiselle.

  • Auno

    Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 416 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain noin 20 henkeä.

    Auno on myös sukunimi, väestörekisterin mukaan Suomessa on alle 100 henkilöä rekisteröity nykyisellä sukunimellä Auno.

  • Auvo

    Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1983 suomalaiselle, joista 70 naista. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa tytönnimeksi.

  • Axel

  • Ben

    Ben on yleismaailmallinen miehen etunimi. Se on lyhenne nimestä Benjamin.

    Suomessa nimi Ben on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1078 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Benin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 20. joulukuuta, jolloin on myös Benjaminin nimipäivä.

  • Bengt

    Bengt on ruotsalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos latinalaisesta nimestä Benedictus, joka merkitsee siunattua. Nimen suomenkielinen vastine on Pentti.

    Suomessa nimi Bengt on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3922 henkilölle. Bengtin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 21. maaliskuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Pentin nimi­päivä.

  • Benjamin

    Benjamin on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreasta ja tarkoittaa oikean käden poikaa tai onnenpoikaa. Raamatussa Benjamin oli patriarkka Jaakobin nuorin poika sekä hänestä polveutunut Israelin heimo.

    Benjaminin nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Kerkon nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä on Suomessa Benjaminiksi nimetty 7 347 miestä ja muutama nainen. Nimi on viime vuosikymmeninä huomattavasti yleistynyt, ja suurin osa Suomen Benjamineista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Benny

  • Bernhard

    Bernhard on saksalaisperäinen miehen etunimi, joka johtuu germaanisten kielten karhua ja rohkeaa tarkoittavista sanoista.

    Nimen ovat tehneet suosituksi tämän nimiset pyhimykset, erityisesti kirkonopettajaksi julistettu ranskalainen munkki Bernhard Clairvauxlainen (1090–1153). Tunnettu on myös Bernhard Menthonilainen (923–1008), joka perusti hänen mukaansa nimettyyn Alppien Isoon Sankt Bernhardin solaan luostarin ja sen yhteyteen majoituspaikan Roomaan matkustavia pyhiin­vaeltajia varten. Tämän luostarin mukaan ovat saaneet nimensä myös bernhardinkoirat.

    Suomessa nimi Bernhard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4471 miehelle sekä alle viidelle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta ruotsin­kielisen kalenterin mukaan Bernhardin nimipäivä on 19. huhtikuuta.

  • Bernt

    Bernt on muun muassa Saksassa ja Skandinavian maissa esiintyvä miehen etunimi, Bernhard-nimen lyhentymä.

    Suomessa nimi Bernt on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 579 miehelle ja alle viidelle naiselle. Berntin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 18. huhtikuuta

  • Bertel

    Bertel ja Bertil ovat pääasiassa pohjois­maissa esiintyviä miesten etunimiä.

  • Bertil

    Bertel ja Bertil ovat pääasiassa pohjois­maissa esiintyviä miesten etunimiä.

  • Birger

    Birger on ruotsalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Nimi on johdettu muinaisskandinaavisesta verbistä bjarga, joka tarkoittaa auttaa, pelastaa, tai suojella.

    Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4 388 henkilölle. Suurin osa Birgereistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Birgerin nimipäivä on 17. kesäkuuta.


  • Bjarne

    Bjarne on islantilaista tai norjalaista alkuperää oleva karhua tarkoittava miehen etunimi, jonka nimipäivä on suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 23. helmikuuta. Bjarne on sisällöltään ja etymologiselta alkuperältään lähellä skandinaavista miehennimeä Björn.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuoden 2013 helmikuuhun mennessä Bjarne-nimen on Suomessa saanut alle 1410 henkilöä, joista alle 1400 on ollut miespuolisia.

  • Björn

    Björn on ruotsalainen miehen etunimi, joka johtuu karhua tarkoittavasta ruotsin kielen sanasta björn. Björn esiintyy myös sukunimenä. Norjassa ja Tanskassa nimi esiintyy muodossa Bjørn.

    Suomessa nimi Björn on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2588 henkilölle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Björnin nimipäivä on 11. lokakuuta; suomenkielisessä kalenterissa samalla päivällä ovat niin ikään karhua tarkoittavat nimet Otso ja Ohto.

  • Bo

    Bo on miehen etunimi, lyhentymä muinaisskandinaavisesta nimestä Boe, joka merkitsee asukasta.. Varsinkin englanninkielisissä maissa nimi esiintyy myös naisilla.

    Suomessa nimi Bo oli käytössä jo 1300-luvulla.. Vuoden 1900 alusta vuoden 2009 loppuun mennessä se on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 2736 miehelle sekä noin 30 naiselle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Bon nimipäivä on 18. elokuuta.

  • Boris

    Boris (bulg. , ven. Борис) on slaavilainen miehen etunimi, joka on yleinen Valko-Venäjällä, Bosnia ja Hertsegovinassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Makedonian tasavallassa sekä Montenegrossa, Venäjällä, Serbiassa, Sloveniassa ja Ukrainassa. Boris on todennäköisesti lyhentymä nimestä Borislav. Borislav tarkoittaa "sitä, joka taistelee kunniasta." On myös väitetty, että Boris on lyhennetty turkkilaisesta nimestä Bogoris, joka merkitsee sutta tai lyhyttä.. Tämä on vähemmän uskottavaakenen mukaan?, sillä varhaisissa kirjallisissa dokumenteissa on käytetty Boris- ja Borislav-muotoja vaihtoehtoisesti.

    Nimi on käytössä jonkin verran myös Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1690 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Boriksen nimipäivä on 11. marraskuuta.

  • Börje

    Börje on miehen etunimi, alun perin ruotsalainen muunnos Birgeristä, jonka nimipäivä on Birgerin kanssa samana päivänä suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 17. kesäkuuta. Börjen nimipäivä oli samana päivänä Luulajan suomenkielisessä kalenterissa vuosina 1901-1918.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuoden 2013 helmikuuhun mennessä Börje-nimen on saanut alle 2776 henkilöä, joista alle 2771 on ollut miespuolisia.

  • Bror

    Bror on ruotsalainen miehen etunimi, joka johtuu ruotsin kielen veljeä tarkoittavasta sanasta bror. Muodossa Broder tai Brodher nimi on ollut käytössä jo keskiajalla, Suomessakin 1400-luvulta.

    Suomessa nimi Bror on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 3244 henkilölle. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Brorin nimipäivä on 9. tammikuuta, samana päivänä, jolle suomen­kielisessä kalenterissa on sijoitettu nimen käännös­vastine Veli.

  • Bruno

    Bruno on alkujaan saksalainen miehen nimi. Nimi johtuu joko muinaissaksan ruskeaa tarkoittavasta sanasta tai se on lyhentymä nimistä kuten Brunolf tai Brunwart, joissa Brun tarkoittaa panssaripaitaa.

    Suomessa on Väestörekisterin mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 2 568 pojalle nimeksi Bruno. Suosituimmillaan nimi oli 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.

  • Brynolf

  • Conny

  • Daavid

    David, Suomessa myös Daavid, on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa ihailtua tai rakastettua. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi Vanhasta testamentista tunnettu Israelin muinainen kuningas Daavid.

    Suomessa nimi Daavid on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2008 loppuun mennessä 176 miehelle, nimi David 4 117 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomenkielisen kalenterin mukaan Daavidin nimipäivä on 30. joulukuuta, joka on myös suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Davidin nimipäivä. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnokset Taavetti ja Taavi.

  • Dag

    Dag on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi johtuu skandinaavisten kielten päivää tarkoittavasta sanasta dag, mutta on voitu käsittää myös lyhentymäksi nimestä Dagobert tai Dagomar. Nimen naispuolinen vastine on Daga.

    Suomessa nimi Dag on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 160 henkilölle. Dagin samoin kuin Dagan nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 9. kesäkuuta.

  • Dan

    Dan on alun perin heprealainen miehen etunimi. Nimi käsitetään usein Danielin lyhentymäksi, mutta se esiintyi jo Raamatun aikana myös itsenäisenä nimenä. Raamatussa Dan (vuoden 1933 raamatun­suomennoksessa Daan) oli yksi patriarkka Jaakobin pojista. sekä myös hänestä polveutuvaksi katsottu Israelin heimo. Nimi merkitsee: "Hän on tuominnut."

    Suomessa nimi Dan on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1797 miehelle ja 48 naiselle. Danielin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 11. joulukuuta, joka on myös Danielin nimipäivä.

  • Daniel

    Daniel on miehen etunimi. Se on alkujaan heprealainen nimi ja tarkoittaa "Jumala on minun tuomarini". Raamatussa on kaksi Daniel-nimistä henkilöhahmoa, joista toisesta kertoo Danielin kirja.

    Nimi Daniel on käytössä monissa maissa kuten Saksassa, Tanskassa, englanninkielisissä maissa, Ranskassa, Unkarissa, espanjankielisissä maissa, Venäjällä, Puolassa, Kroatiassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa siitä on käytössä myös muunnelma Taneli.

    Naisen nimenä Danielille rinnakkaisia ovat esimerkiksi Daniela tai Daniella ja Danielle tai Danièle. Italiassa sen sijaan Daniele on miehen nimi. Nimen Daniel yleisin lyhenne on Dan, muita lyhenteitä eri kielissä ovat Dani, Dany ja Danny.

    Suomessa nimi Daniel on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 12 304 miehelle sekä muutamalle naiselle.

  • David

    David, Suomessa myös Daavid, on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa ihailtua tai rakastettua. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi Vanhasta testamentista tunnettu Israelin muinainen kuningas Daavid.

    Suomessa nimi Daavid on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2008 loppuun mennessä 176 miehelle, nimi David 4 117 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomenkielisen kalenterin mukaan Daavidin nimipäivä on 30. joulukuuta, joka on myös suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Davidin nimipäivä. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnokset Taavetti ja Taavi.

  • Dennis

    Dennis on miehen etunimi. Nimi on pääasiassa englannin-, saksan- ja hollanninkielisissä maissa käytetty muunnos ranskalaisesta, jo keskiajalla yleisestä nimestä Denis (tai Denys), joka on lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Dionysios. Nimi johtuu muinais­kreikkalaisen viinin­jumalan nimestä Dionysos, mutta on useiden Dionysios-nimisten pyhimysten vuoksi pysynyt käytössä myös kristittyjen keskuudessa.

    Suomessa nimi Dennis on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 946 miehelle Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Denniksen nimipäivä on 5. toukokuuta.

  • Dick

    Dick on miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Nimi esiintyy vanhastaan toisaalta englanninkielisissä maissa, joissa se on lyhentymä nimestä Richard (Rikhard), toisaalta Alankomaissa, joissa se on käsitetty Diederik-nimen lyhentymäksi.

    Suomessa nimi Dick on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 410 henkilölle.Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Dickin nimipäivä on 7. helmikuuta.

  • Ebbe

  • Edgar

    Edgar on alun perin keskiaikainen englantilainen miehen etunimi. Se on muodostettu yhdistämällä rikasta ja keihästä tarkoitta­vista sanoista.. Nimi on ollut muun muassa eräillä Englannin ja Skot­lannin keski­aikaisilla kuninkailla. Vuoden 1066 normanni­valloituksen jälkeen nimi jäi pian pois käytöstä, mutta tuli uudelleen suosituksi 1700-luvulta lähtien.

    Suomessa nimi Edgar on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 609 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Edgarin nimipäivä on 29. marraskuuta.

  • Edvard

    Edvard (engl. Edward) on englantilaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa alkujaan omaisuuden vartijaa. Edvardin nimipäivä on 18. maaliskuuta, Englannin kuningas Edvard Marttyyrin kuolin- ja muistopäivänä.

    Suomessa nimi Edvard on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 340 ja Edward 1604 miehelle. Satunnaisesti näitä nimiä on annettu myös naisille. Nimestä on käytössä myös muunnelma Eetu.

  • Edvin

    Edvin, myös Edwin, on miehen etunimi. Suomessa nimi Edvin oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu yhteensä 6051 miehelle ja alle 10 naiselle naiselle sekä nimi Edwin 287 miehelle. Suomessa Edvinin nimipäivää vietetään ruotsinkielisen kalenterin mukaan 9. maaliskuuta. Paitsi etunimenä nimi Edwin voi englannin kielialueella esiintyä myös sukunimenä.

  • Eeli

    Eeli on miehen etunimi, joka on peräsin korkeutta tarkoittavasta heprean sanasta. Eeli on ollut käytössä myös useiden muiden nimien kuten Eliaan, Mikaelin ja Rafaelin lyhennettynä muotona. Eelin nimipäivä on 9. huhtikuuta, samoin kuin Eliaan. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 3 240 miestä ja noin 120 naista saanut nimen Eeli. Vuosina 2000-2009 nimi annettiin 1520 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Eelis

    Eelis on suomalainen miehen etunimi, jonka ruotsinkielinen vastine on Elis. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eelis on Suomessa annettu 8 761 ja Elis 4 192 miehelle, jota paitsi nimi Elis on myös noin 40 naisella. Elias-nimen tavoin myös Eelis ja Elis ovat muunnoksia hepreankielisestä nimestä Eliyahu (Elia), joka tarkoittaa "minun Jumalani on Yahweh". Eeliksen samoin kuin Eliaksenkin nimipäivä on 9. huhtikuuta, samoin Eliksen nimipäivä suomen­ruotsalaisessa kalenterissa.

  • Eemeli

    Eemeli on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 22 632 suomalaiselle miehelle ja alle 10 naiselle. Nimi on noussut uuteen suosioon 1980-luvun alusta lähtien.

  • Eemil

    Eemil on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Emil, Emilio tai Èmile. Suomessa nimi Eemil on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 17 768 ja Emil 30 171 miehelle. Nimen naispuolinen vastine on Emilia.

  • Eerik

    Eerik on pohjoismainen miehen etunimi, suomalainen muunnelma nimestä Erik. Ruotsin, Norjan ja Tanskan Erik-nimisistä kuninkaista käytetään suomen kielessä vakiintuneesti nimimuotoa Eerik.

    Suomessa nimi Eerik on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 9721 henkilölle. Nimen suomenkielisiä muunnoksia ovat myös Erkki ja Eerikki.

  • Eerikki

    Eerikki on suomalainen miehen etunimi. Eerikin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös Erkin ja Eeron nimipäivä. Suomessa nimi Eerikki on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 874 henkilölle.

  • Eero

    Eero on suomalainen miehen etunimi. Eero on koko Suomessa tunnettu muunnos skandinaavisesta nimestä Erik, jonka merkitys on ’yksin hallitseva’ tai 'hallintoalue'. Kansanvalistusseuran kalenterissa Eero esiintyi vuonna 1883, ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Eero-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 43 932 miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Eetu

    Eetu on suomalainen miehen etunimi ja johdannainen brittiläistä alkuperää olevasta Edward -nimestä. Nimi alkoi yleistyä vuosina 1900–1919. Tämän jälkeen kuitenkin tuli aika, jolloin nimen Eetu antaminen lapselle väheni. Uusi suosio alkoi vuosina 1980–1999, jolloin nimi Eetu annettu 5 245 pojalle. Kaiken kaikkiaan nimi Eetu on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 12 741 miehelle ja alle viidelle naiselle. Vuonna 2006 Eetu annettiin etunimeksi 491 pojalle; se oli vuoden suosituin pojan nimi.

  • Eevert

    Eevert, Evert tai Eevertti on pohjoismainen miehen etunimi. Eevert on nimen suomenkielinen muoto, muissa kielissä se esiintyy muodossa Evert. Suomessa on käytössä myös muoto Eevertti.

    Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard (alasaksan Everhard), jossa Evert merkitsee 'lujaa', 'voimakasta kuin karju'.

    Eevert esiintyi Suomen almanakassa vuosina 1890–1907 muodossa Eewert ja vuosina 1908–1928 Eevert-muodossa. 1900-luvun lopulla saamansa suosion johdosta Eevert palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eevert-nimen on saanut 3 237 henkilöä. Muodossa Evert nimi on annettu 6 757 henkilölle, ja muodossa Eevertti 1674 henkilölle.

  • Egil

    Egil (myös Egill) on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi on johtuu skandinaavisten kielten miekkaa tarkoittavasta sanasta ja on syntynyt lyhentymänä Egil-alkuisista nimistä, jollainen on esimerkiksi Egilhard. Saamelaisilla nimi esiintyy muodossa Egel.

    Suomesa nimi Egil on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 307 henkilölle. Egilin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 3. heinäkuuta, joka on myös saamelaisen kalenterin mukaan Egelin nimipäivä.

  • Einar

    Einari on suomalainen miehen etunimi. Einari on suomalainen muoto vanhasta pohjoismaalaisesta nimestä Einar, joka on tarkoittanut 'yksin taistelevaa' (vastaa islantilaista sanaa 'Einheri'). Almanakassa Einari on ollut vuodesta 1929 lähtien ja se on pysynyt yhtenä käytetyimmistä miestennimistä, varsinkin jälkimmäisenä nimenä. Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 19 703 miestä saanut nimen Einari ja 8 900 nimen Einar.

  • Einari

    Einari on suomalainen miehen etunimi. Einari on suomalainen muoto vanhasta pohjoismaalaisesta nimestä Einar, joka on tarkoittanut 'yksin taistelevaa' (vastaa islantilaista sanaa 'Einheri'). Almanakassa Einari on ollut vuodesta 1929 lähtien ja se on pysynyt yhtenä käytetyimmistä miestennimistä, varsinkin jälkimmäisenä nimenä. Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 19 703 miestä saanut nimen Einari ja 8 900 nimen Einar.

  • Eino

    Eino on suomalainen miehen etunimi. Eino on suomalainen asu saksalaisesta nimestä Enewald (Aginwald), joka merkitsee 'miekalla hallitsevaa'. Eino on ollut käytössä jo 1500-luvulla ja nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa Eino oli ensimmäisen kerran vuosina 1908–1909 ja uudelleen vuodesta 1912 nykyisellä paikallaan.

    Eino on ollut yksi yleisimmistä miestennimistä ja sen huippuvuodet ajoittuvat 1900–1940-luvuille. Uudestaan nimi on noussut suosioon 2000-luvulla. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eino-nimen on saanut 60 956 miestä ja ainakin seitsemän naista.

    Einon lempinimi on usein Eikka, jonka etunimekseen on Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 130 henkilöä. Tunnetuimpia Eikka-nimeä kantavia henkilöitä on EU-suurlähettiläänä Brysselissä vaikuttava Pentti Eikka Kosonen. Kosonen käyttää yleisesti Eikka-nimeä.

  • Eirik

  • Ejvind

  • Elias

    Elias on miehen etunimi, kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on Jumalani". Vanhassa testamentissa Elia oli profeetta, josta kerrotaan Toisessa kuningasten kirjassa.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä 25 764 miestä ja kymmenkunta naista Suomessa on saanut nimekseen Elias.

    Suomessa Eliaksen nimipäivä oli aikoinaan 17. huhtikuuta. Vuonna 1929 se siirrettiin huhtikuun 9. päivään kyseisenä päivänä syntyneen Elias Lönnrotin muistoksi. Sama päivä on myös Mikael Agricolan kuolinpäivä, joka on nykyään liputuspäivä.

  • Eliel

    Eliel on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Hepreaksi El tarkoittaa Jumalaa ja Eli Jumalani. Eliel voidaan siis tulkita joko "Jumalani on Jumala" tai "Jumalani Jumala". Vanhassa testamentissa mainitaan kahdeksan Eliel-nimistä henkilöä.

    Suomessa nimi Eliel on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1918 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Elielin nimipäivä on vuodesta 2000 lähtien ollut 9. huhtikuuta, joka on myös Eliaksen nimipäivä.

  • Elis

    Eelis on suomalainen miehen etunimi, jonka ruotsinkielinen vastine on Elis. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eelis on Suomessa annettu 8 761 ja Elis 4 192 miehelle, jota paitsi nimi Elis on myös noin 40 naisella. Elias-nimen tavoin myös Eelis ja Elis ovat muunnoksia hepreankielisestä nimestä Eliyahu (Elia), joka tarkoittaa "minun Jumalani on Yahweh". Eeliksen samoin kuin Eliaksenkin nimipäivä on 9. huhtikuuta, samoin Eliksen nimipäivä suomen­ruotsalaisessa kalenterissa.

  • Eljas

    Eljas on suomalainen miehen etunimi. Elias-nimen tavoin se on muunnelma heprealaisesta Elia-nimestä, joka tarkoittaa "minun Jumalani on Yahweh". Eliaksen ja Eljaksen nimipäivä on 9. huhtikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eljas on Suomessa annettu 3868 henkilölle.

  • Elmer

    Elmer on miehen etunimi. Suomessa Elmerin nimipäivä on 3. tammikuuta, jolloin on myös Elmon ja Elmerin nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 1 148 Elmeriä.

  • Elmeri

    Elmeri on suomalainen miehen etunimi. Elmerin nimipäivä on 3. tammikuuta, jolloin on myös Elmon ja Elmerin nimipäivä. Elmeri juontaa juurensa saksalaisesta nimestä Elmar, joka tarkoittaa kuuluisaa. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 5930 Elmeriä.

  • Elmo

    Elmo on miehen nimi. Nimi johtuu mahdollisesti germaanisten kielten kypärää tai suojelusta tarkoittavasta sanasta helm, mutta voi olla myös muunnos latinalaisesta nimestä Erasmus. Pyhä Elmo (oik. Formian Pyhä Erasmus) on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, jonka mukaan ovat saaneet nimensä myös Pyhän Elmon tulet. Elmo on johdettu naisennimestä Elma.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Elmo-nimisiä henkilöitä oli Suomen väestörekisteriin merkitty noin 1060. Heistä ainakin kaksi on naisia.

  • Elof

    Elof on pääasiassa ruotsalainen miehen etunimi.

    Nimen alkuperästä on useita selityksiä. Sitä on arveltu lyhentymäksi nimestä Egilolf, joka merkitsee "miekkasutta", tai toisen selityksen mukaan kyseessä on Olaf-nimen (Olavi) muunnos. Nimen on myös arveltu johtuvan muinaisskandinaavisesta nimestä Eileifr, joka merkitsee ikuista perillistä. Brittein saarilla se on kuitenkin käsitetty latinalaisen Elophius-nimen muunnokseksi. Tämä nimi on ollut eräällä skotlantilaisella tai irlantilaisella marttyyrillä, joka surmattiin Julianus Apostatan aikaisissa vainoissa.

    Suomessa nimi Elof on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 554 henkilölle. Elofin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 23. joulukuuta.

  • Emanuel

    Emanuel on miehen etunimi, heprealaisperäisen Immanuel-nimen muunnos. Nimi on ollut muun muassa kahdella Portugalin kuninkaalla.

    Suomessa nimi Emanuel on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2233 miehelle sekä alle 20 naiselle. Nimeä ei tässä muodossa ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomenr­uotsalaisen kalenterin mukaan Emanuelin nimipäivä on 26. maaliskuuta, joka myös suomen­kielisen kalenterin mukaan on Immanuelin nimi­päivä.

  • Emil

    Eemil on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Emil, Emilio tai Èmile. Suomessa nimi Eemil on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 17 768 ja Emil 30 171 miehelle. Nimen naispuolinen vastine on Emilia.

  • Enar

  • Engelbert

  • Engelbrekt

  • Ensio

    Ensio on suomalainen miehen etunimi.

    Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa 'ensimmäistä'. Rooman valtakunnassa muitakin latinan järjestyslukusanoja käytettiin usein henkilönniminä, jotka tällöin osoittivat kuinka mones vanhempiensa lapsi henkilö oli.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ensio-nimen on saanut 51 307 miestä ja vajaat 30 naista.

    Ensio Music on suomalainen levy-yhtiö.

  • Erik

    Erik on skandinaavinen miehen etunimi. Erik on muunnos norjalaisesta nimestä Eiríkr, joka tulee sanoista ei = aina ja ríkr = hallitsija.

    Erik on ollut monen Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaiden nimi. Suomen kielessä heistä käytetään vakiintuneesti nimimuotoa Eerik.

    Suomessa Erik on suosittu nimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on ollut kirjoilla 41 353 Erik-nimistä miestä ja ainakin 3 naista. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Erikin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän muistopäivänä. Suomenkielisessä kalenterissa samana päivänä on Erkin, Eeron, Eerikin ja Eerikan nimipäivä.

  • Erkka

    Erkka on suomalainen miehen etunimi, muunnelma nimistä Eerik ja Erkki. Vuoden 2009 loppuun mennesäs nimi Erkka on annettu Suomessa noin 1040 miehelle ja muutamalle naiselle. Yli puolet Erkka-nimisistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

    Vuodesta 2010 lähtien Erkan nimipäivä on 18. toukokuuta, joka vanhastaan on ollut myös Eerikin ja Erkin nimipäivä.

  • Erkki

    Erkki on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaavisen nimen Erik yleisin suomalainen muoto. Erkin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös nimien Eero, Eerik, Eerika ja Eerikki nimipäivä. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 73 346 Erkkiä. Erkki on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi yleisin miesten ensimmäinen etunimi.

    Erkin päivään liitetään perinteisesti monia sananparsia, joista monet viittaavat siihen, kuinka kesän tulo edistyy, kuten ”Erkki avaa käen suun”.

    1990-luvulla tuli tavaksi käyttää Erkki-nimeä mitä erilaisimmissa sanonnoissa, esimerkiksi ”Tuosta nyt ei ota selvää Erkkikään” ja ”Tätä nyt ei osaa Erkkikään”.

    Erkin lempinimi on usein Eki, Eke, Erkka taikka Era.

    Erkeillä on oma etunimiseura, Kymenlaaksossa toimiva Erkkien yhdistys.

  • Erland

    Erland on pohjoismainen miehen etunimi. Nimi johtuu vierasta tarkoittavasta sanasta.

    Suomessa nimi Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 2612 henkilölle. Nimi on ollut käytössä lähinnä Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Erlandin nimipäivä on 3. marraskuuta.

  • Ernesti

    Ernesti on suomalainen miehen etunimi.

    Ernesti on lähtöisin saksalaisesta Ernst-nimestä, joka tarkoittaa 'totista', 'ankaraa'. Nimi on esiintynyt suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa vuosina 1908–1928 ja uudelleen vuodesta 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 920 miestä on saanut nimekseen Ernesti.

  • Erno

    Erno on suomalainen miehen etunimi. Unkarissa nimi esiintyy muodossa Ernő. Ernon nimipäivää vietetään 13. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 1700 miestä on saanut nimekseen Erno.

  • Ernst

    Ernst on miehen etunimi. Nimi on saksalainen ja hollantilainen muunnos nimestä Ernest, joka tarkoittaa vakavaa. Nimen suomalaisia vastineita ovat Erno ja Ernesti.

    Suomessa nimi Ernst on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2764 miehelle.. Ernstin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 13. maaliskuuta, joka suomenkielisen kalenterin mukaan on Ernon ja Ernestin nimipäivä.

  • Esa

    Esa on suomalainen miehen etunimi. Esan nimipäivä on 6. heinäkuuta.

    Esa on lyhennys raamatullisesta nimestä Esaias, joka taas on kreikkalainen vastine heprealaiselle nimelle Jesaja. Jesaja-nimi merkitsee tiettävästi: Jahven pelastus. ”Profeettain kuningas” Jesaja ilmoitti (740–700 eaa.) tulevasta Messiaasta. Esa mainitaan Kansanvalistusseuran kalenterissa vuodelta 1883. Suomessa nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 25 305 miehelle ja alle viidelle naiselle..Suosituimmillaan nimi oli alle 15-vuotiaiden poikien etunimitilastossa 23. sijalla vuonna 1975.

  • Esaias

    Esaias on miehen etunimi.

    Esaias on kreikkalainen vastine heprealaisperäiselle nimelle Jesaja, jolle on tarjottu useita merkityksiä, kuten 'Jahven pelastus' tai 'Jumala on pelastus'.

    Suomen almanakassa Esaias esiintyy jo 1600-luvulla päivällä 21. helmikuuta. Nimi oli 1700-luvun alkupuolella joinakin vuosina kirjoitusasussa Esajas tai Jesaias. Vuodesta 1708 nimi on ollut päivällä 6. heinäkuuta, tosin 1765–1773 se oli päivällä 5. heinäkuuta. Nimi poistettiin almanakasta 1928, mutta palautettiin 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 303 miestä saanut nimekseen Esaias.

  • Eskil

  • Esko

    Esko on suomalainen miehen etunimi. Eskon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 12. kesäkuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä elänyt 34 922 Esko-nimistä henkilöä.

    Esko-nimi on muunnos muinaisskandinaavisesta Eskil-nimestä.

  • Eugen

    Eugen on miehen etunimi. Nimi oli Suomessa suosittu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa sekä Ruotsin vallan aikana. Nykyisin nimi on harvinaisempi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1736 henkilölle.

    Nimi tulee kreikan sanasta eugenios, joka tarkoittaa jalosyntyistä. Eugenius on ollut muun muassa neljän paavin nimi (Eugenius I, II, III ja IV). Nimen kansainvälisiä vastineita ovat mm. englannin Eugene (Gene) sekä venäjän Jevgeni (Ženja). Nimen naispuolinen vastine on Eugenia.

  • Evald

    Evald on alkuperältään germaaninen miehen etunimi. Se on muodostettu germaanisista sanoista e, joka merkitsee lakia ja järjestystä, sekä wald, joka merkitsee hallitsevaa.

    Nimen on tehnyt suosituksi kaksi 600-luvun lopulla elänyttä anglo­saksista lähetyssaarnaaja, ns. Valkoinen ja Musta Evald, jotka toimivat Saksassa Reinin alueella ja kärsivät siellä marttyyrikuoleman. Heidän muisto­päivänsä on 3. lokakuuta, joka on myös suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Evaldin nimipäivä.

    Suomessa nimi Evald on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 2 074 ja Ewald 60 henkilölle.

  • Evert

    Eevert, Evert tai Eevertti on pohjoismainen miehen etunimi. Eevert on nimen suomenkielinen muoto, muissa kielissä se esiintyy muodossa Evert. Suomessa on käytössä myös muoto Eevertti.

    Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard (alasaksan Everhard), jossa Evert merkitsee 'lujaa', 'voimakasta kuin karju'.

    Eevert esiintyi Suomen almanakassa vuosina 1890–1907 muodossa Eewert ja vuosina 1908–1928 Eevert-muodossa. 1900-luvun lopulla saamansa suosion johdosta Eevert palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eevert-nimen on saanut 3 237 henkilöä. Muodossa Evert nimi on annettu 6 757 henkilölle, ja muodossa Eevertti 1674 henkilölle.

  • Fabian

    Fabian on miehen etunimi, joka esiintyy eri kielissä myös muodossa Fabianus ja Fabio. Nimi on alkujaan muunnelma roomalaisesta sukunimestä Fabius, joka merkitsee papujen viljelijää ja on johdos latinan sanasta fabus, papu..

    Suomessa nimi Fabian on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1715 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä almanakassa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Fabianin nimipäivä on 20. tammikuuta, varhaiskristillisen paavin ja marttyyrin, Pyhän Fabianuksen muistopäivänä.

  • Felix

    Felix on miehen etunimi, joka johtuu latinan "onnekasta" merkitsevästä sanasta felix. Nimi on ollut muun muassa kolmella paavilla ja kahdella vastapaavilla. Felix on käytössä myös sukunimenä. Nimen naispuolinen vastine on Felicia.

    Suomessa nimi Felix on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1924 miehelle sekä muutamalle naisellekin. Nimen muunnos Feliks on annettu 1890 ja Feeliks 354 miehelle. Felixin nimipäivä on ruotsinkielisen kalenterin mukaan 6. syyskuuta.

  • Ferdinand

    Ferdinand on muinaissaksalainen miehen etunimi, joka merkitsee 'urheaa puolustajaa' (Fredenand, Friedenand). Nimen osat tarkoittavat rauhaa ja urhoollista.

    Nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1739–1928, mutta nykyisin se löytyy vain ruotsinkielisestä nimipäiväkalenterista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on nimi Ferdinand on annettu Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 2220 henkilölle.

  • Filip

    Filip on miehen etunimi. Nimi on lyhentymä kreikkalaisesta nimestä Filippos (Φίλιππος), joka merkitsee 'hevosystävää', 'hevosten ihailijaa'. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Vilppu.

    Suomessa nimi Filip on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1198 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Filipin nimipäivä on 8. maaliskuuta.

  • Finn

    Finn on miehen etunimi.

    Nimen alkuperä on kahtalainen. Pohjoismaissa se johtuu suomalaisia, aikoinaan myös saamelaisia tarkoittavasta sanasta finn.. Toisaalta Irlannissa se on muunnos muinaiskelttiläisestä nimestä Fionn, joka merkitsee valkoista tai myös reilua ja jonka on tehnyt nimenä suosituksi irlantilaisen mytologian hahmo Finn mac Cumhaill..

    Suomessa nimi Finn on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 196 miehelle sekä alle kymmenelle naiselle. Finnin nimi­päivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 26. syyskuuta.

  • Fjalar

  • Folke

    Folke on Pohjoismaissa miehen, mutta Saksassa naisen etunimi. Nimi on lyhentymä saksalaisista Volk -alkuisista nimistä, joissa esiintyvä sana Volk merkitsee kansaa tai väkeä. Nimi on ollut käytössä jo keski­ajalla.

    Suomessa nimi Folke on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 664 henkilölle. Folken nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 27. tammikuuta.

  • Frank

    Frank on etenkin englannin kielialueella yleinen miehen etunimi. Nimi johtuu mahdollisesti germaanisen kansan nimestä frankit, mutta voi olla myös lyhennys latinalaisesta nimestä Franciscus, joka merkitsi ranskalaista henkilöä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Frank on Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1 184 miehelle sekä 1900-luvun alussa myös muutamalle naiselle..

    Frankin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 4. lokakuuta, Franciscus Assisilaisen muistopäivänä.

  • Frans

    Frans on Suomessa, Skandinaviassa sekä Alankomaissa käytetty miehen etunimi. Se on versio latinalaisesta nimestä Franciscus, joka merkitsi ranskalaista henkilöä. Nimen eri muunnelmineen on tehnyt laajalti suosituksi tunnettu pyhimys ja munkkikunnan perustaja Franciscus Assisilainen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Frans on Suomessa annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 13 645 miehelle ja alle 19 naiselle..

    Fransin nimipäivä on suomenruotsalaisessa ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa 4. lokakuuta, Franciscus Assisilaisen muistopäivänä.

  • Fred

    Fred on miehen etunimi. Nimi on syntynyt Frederick- tai Fredrik-nimen lyhentymänä.

    Suomessa nimi Fred on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 365 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Fredin nimipäivä on 18. heinäkuuta.

  • Fredrik

    Fredrik (myös Frederik) on miehen etunimi, joka esiintyy eri muodoissa monissa kielissä. Se on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa. Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa, jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha. Katolisen almanakan Fredrik on Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838. Nimen alkuosan Fred- taustalla on muinaissaksan 'fridu', joka tarkoittaa käännettynä suojaa, suojelijaa ja rauhaa sekä loppuosan -(e)rik taustalla 'rich', joka on suomennettuna valta-alue, mahtava.

    Suomessa nimi Fredrik on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 9 511 miehelle. Suomenruotsalaisessa kalenterissa Fredrikin nimipäivä on 18. heinäkuuta.

    Nimen sisarnimi Fredrika tuli ruotsalaiseen kalenteriin alun perin Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin Fredrika-puolison (kuoli 1826) kunniaksi.

  • Frej

    Freyr on skandinaavisessa mytologiassa hedelmällisyyden, auringon, sateen ja sadon jumala, joka toi vaurautta maalle. Freyrille on tunnusomaista ylisuuri penis. Hänet tunnetaan myös nimillä Frej ja Fröj. Freyr kuului vaaneihin, oli meren jumala Njordin poika ja rakkauden jumalattaren Freijan veli. Freyrin vaimo oli Gerda. Freyrillä oli hevonen jolla pystyi ratsastamaan veden ja tulen läpi, ja ihmeellinen kulkuneuvo, Skidbladnir, joka pystyi kulkemaan maalla, merellä ja ilmassa. Hänellä oli myös miekka, joka pystyi taistelemaan itsekseen.

  • Frejvid

  • Fridolf

    Fridolf on germaanista alkuperää oleva miehen etunimi. Nimi on yhdistetty germaanisten kielten rauhaa ja sutta tarkoittavista sanoista.

    Suomessa nimi Fridolf on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 859 henkilölle. Fridolfin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 22. tammikuuta. Vuosina 1907-1928 nimi oli samalla päivällä myös suomenkielisessä kalenterissa kirjoitettuna Friidolf.

  • Fritjof

  • Gabriel

    Gabriel on miehen etunimi.

    Gabriel on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa tai 'Jumala on voimakas', 'Jumala osoittaa voimansa'. Katolisella kirkolla on seitsemän Gabriel-nimistä pyhimystä. Raamatussa Gabriel oli yksi arkkienkeleistä.

    Suomen almanakassa Gabriel on ollut vuodesta 1708 ja vuosina 1890–1907 se oli kirjoitusasussa Gaabriel. Nimen korvasi suomalaisempi kirjoitusasu Kaapo 1928, mutta Gabriel palautettiin 1966 siitä johdettujen muunnosten rinnalle. Gabrielin nimipäivä on 24. maaliskuuta, päivää ennen Marian ilmestyspäivän perinteistä päivämäärää, koska Raamatun mukaan juuri arkkienkeli Gabriel ilmestyi Marialle ilmoittaen hänen synnyttävän Jeesuksen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla 4 401 Gabriel-nimistä miestä ja muutama nainen.


  • Georg

    Georg on miehen etunimi, kreikkalaisperäisen Georgios-nimen lyhentymä, joka on käytössä muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. ruotsiksi nimi lausutaan /jori/. Samaa alku­perää ovat suomalaiset nimet Yrjö, Jori, Jyri ja Jyrki.

    Suomessa nimi Georg on Väestö­rekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 4200 henkilölle. Georgin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 23. huhtikuuta, Pyhän Yrjön muistopäivänä.

  • Gerhard

    Gerhard on pääasiassa Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa esiintyvä miehen etunimi. Nimi esiintyy myös muodossa Gerard. Se on muodostettu germaanisten kielten miekkaa tarkoittavasta sanasta ger sekä rohkeaa tarkoittavasta sanasta hard.

    Suomessa nimi Gerhard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 850 henkilölle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Gerhardin nimipäivä on 2. tammikuuta.

  • Germund

    Germund on miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää ja tarkoittaa keihäin suojelevaa.

    Suomessa nimi Germund on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä alle 55 henkilölle. Germundin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 16. tammikuuta.

  • Gert

    Gert on miehen etunimi, Gerhard-nimen lyhentynyt muoto.

    Suomessa nimi Gert on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 314 miespuoliselle henkilölle. Gertin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan, samoin kuin Gerhardinkin, 2. tammikuuta.

  • Glenn

    Glenn on alun perin skotlantilainen nimi, joka esiintyy sekä sukunimenä että miehen etunimenä. Nimi johtuu gaelin kielen sanasta gleann, joka merkitsee laaksoa.

    Suomessa nimi Glenn on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 363 miespuoliselle henkilölle. Glennin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 7. marraskuuta.

  • Göran

    Göran on ruotsinkielinen miehen etunimi. Nimi on muunnos kreikkalais­peräistä nimestä Georgios, joka tarkoittaa maanviljelijää. Norjassa ja Tanskassa nimi esiintyy kirjoitettuna Gøran.

    Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 5285 Göran-nimistä miestä. Göranin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 23. huhtikuuta, Pyhän Georgioksen eli Pyhän Yrjön muisto­päivänä, joka myös suomen­kielisen kalenterin mukaan on saman nimen muunnelmien kuten Yrjön ja Jyrin nimi­päivä.


  • Gösta

    Gösta on miehen etunimi, alkujaan lyhennys ruotsalaisesta Kustaa-nimen muunnoksesta Göstaver. Suomessa joskus käytetty kansanomainen muoto on ollut Kössi.

    Göstan nimipäivä on suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 6. kesäkuuta samana päivä Gustavin kanssa.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Gösta-nimen on saanut Suomessa vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä alle 2 249 henkilöä, joista alle 2239 on ollut miespuolisia.

    Mäntän Serlachiuksen taidemuseon nimi on Serlachius-museo Gösta ja sen 2014 valmistuneen lisärakennuksen nimi on Gösta-paviljonki.

  • Göte

  • Gottfrid

    Gottfrid tai Gottfried on miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää ja merkitsee Jumalan rauhaa. Muodossa Gottfried nimi esiintyy lähinnä saksankielisissä maissa, muodossa Gottfrid varsinkin Ruotsissa. Nimen englanninkielinen vastine on Godfrey.

    Suomessa nimi Gottfrid on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 733 ja Gottfried noin 60 henkilölle. Gottfridin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 1. syyskuuta.

  • Greger

    Greger (oik. Greger Nervander, s. 22. lokakuuta 1951 Tammisaari) on suomalainen iskelmälaulaja. Hän voitti vuonna 1977 SM-laulukilpailun. Sitä ennen hän oli tehnyt kaksi albumia Buffalo Bill -yhtyeen jäsenenä.

    Hänen ensimmäinen singlensä oli Adam Skorupkan sävellys "Huulin hymyilevin" (alun perin "Cdzie ten swiat mlodych lat", "Where are the years of young world", myös "Have A Smile On Your Face") vuonna 1977.


  • Gregorius

    Gregorius on miehen etunimi. Se on latinalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Gregorios ("Γρηγόριος"), joka merkitsee "valpas". Nimi on esiintynyt muun muassa useilla paaveilla.

    Suoemssa nimi Gregorius on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 110 henkilölle. Suomenruotsalaisessa kalenterissa Gregoriuksen nimipäivä 12. maaliskuuta, paavi Gregorius I:n muistopäivänä. Nimen suomalaisia vastineita ovat Reijo ja Reko.

  • Grels

  • Gudmund

  • Gunnar

    Gunnar on miehen etunimi.

    Gunnar on muinaisskandinaavinen nimi, jonka merkitys on 'rohkea taistelija'. Suomessa nimi on tunnettu 1400-luvulta lähtien.

    Nimi oli Suomen almanakassa vuosina 1791-1796 päivällä 29. joulukuuta sekä 1908-1928 päivällä 8. tammikuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 12 825 Gunnar-nimistä miestä sekä muutama samanniminen nainen.

  • Gustav

    Gustav, varsinkin Ruotsissa myös Gustaf, on alun perin skandinaavinen miehen etunimi. Nimi johtuu todennäköisesti sanoista, jotka tarkoittavat goottien johtajaa. Nimi on ollut muun muassa useilla Ruotsin kuninkailla, joista kuitenkin suomen kielessä käytetään vakiintuneesti nimen suomenkielistä vastinetta Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kustavi ja Kyösti.

    Suomessa nimi Gustav on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 6342 ja Gustaf 4105 miehelle, nimi Gustaf myös alle viidelle naiselle.

    Ruotsinkielisen kalenterin mukaan Gustavin nimipäivä on 6. kesäkuuta, Kustaa Vaasan kruunajaisten vuosipäivänä, joka nykyään on myös Ruotsin kansallispäivä. Sama päivä on myös suomenkielisen kalenterin mukaan Kustaan, Kyöstin ja Kustavin nimipäivä.

  • Guy

    Guy on miehen etunimi.

    Guy on alkujan ranskalainen muunnelma germaanisesta nimestä Wido, joka saattaa johtua joko metsää tai laajaa tarkoittavasta sanasta.

    Vuodesta 1995 lähtien Guyn nimipäivä on ollut Suomen ruotsinkielisen kalenterin mukaan 30. maaliskuuta.

    Suomessa Guy-nimisiä henkilöitä on ollut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan hieman yli tuhat.

  • Håkan

    Håkan on skandinaavinen miehen etunimi, jonka alku­muoto on ollut muinais­norjan Hakon. Nykynorjassa nimi esiintyy muodossa Håkon, ja useiden Norjan kuninkaiden nimenä on ollut Haakon.

    Nimen alkuperästä ei ole varmaa tetoa. Sen on arveltu johtuvan sanasta hag, joka tarkoittaa hyödyllistä tai kätevää, mutta se saattaa myös johtua korkeaa jälkeläistä tarkoittavista sanoista.

    Suomessa nimi Håkan tai Hakon on ollut käytössä jo keskiajalla. Sen suomenkielisenä vastineena on ollut käytössä Hakuni, joka esiintyy yhä paikannimissä, mutta yhtään sen nimistä henkilöä ei Suomessa nykyisin ole. Nimi Håkan on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 2837 henkilölle. Håkanin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 28. heinäkuuta.

  • Halvar

  • Hampus

    Hampus on miehen etunimi. Alkujaan nimi on latinalaistettu muoto vanhasta saksalaisesta nimestä Hampo, mutta nykyään se käsitetään varsinkin Ruotsissa muunnokseksi Johannes-nimen lyhentymästä Hans.

    Suomessa nimi Hampus on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 130 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Hampuksen nimipäivä on 27. joulukuuta. Päivä on apostoli Johanneksen perinteinen muisto­päivä, jolle Hampus-nimikin on sijoitettu, koska se on käsitetty Hans- ja siten Johannes-nimen muunnokseksi. Ruotsissa Hampuksen samoin kuin Hansin nimipäivä on 29. elokuuta, jota on vanhastaan vietetty Johannes Kastajan mestauksen muisto­päivänä.

  • Hannes

    Hannes on miehen etunimi, alkujaan saksalainen Johannes-nimen lyhentymä,. joka on käytössä myös Suomessa. Hanneksen nimipäivä on 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 426 Hannesta.

  • Hannu

    Hannu on suomalainen miehen etunimi, joka on lyhentymä saksalaisesta Johannes-nimen lyhentymästä Hannus. Hannun nimipäivä 27. joulukuuta. Saman nimen vanhempi rinnakkaismuoto on Hannes, ruotsinkielisillä alueilla myös Hans ja Hasse. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Hannu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa kaikkiaan 43 444 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Hannu pohjautuu heprealaiseen nimeen Johannes (”Jumala on armollinen”).

  • Hans

    Hans on miehen etunimi, varsinkin Saksassa ja pohjoismaissa yleinen Johannes-nimen lyhentymä,.

    Hansin nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 230 Hans-nimistä miestä sekä alle 10 naista.

  • Harald

    Harald on miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää, ja sen alkumuoto Hariwald merkitsee kansan tai sotajoukon johtajaa.. Harald oli keskiajalla useiden Englannin, Norjan ja Tanskan kuninkaiden nimenä, ja myös Norjan nykyinen kuningas on nimeltään Harald

    Suomessa nimi Harald on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 3990 henkilölle, ennen vuotta 1920 joskus naisillekin. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Haraldin nimipäivä on 1. huhtikuuta.

  • Harri

    Harri (ruotsinkielisessä kalenterissa Harry) on etunimi, joka muodossa Harry on erittäin suosittu englanninkielisissä maissa. Suomessa Harrin nimipäivää vietetään 6. tammikuuta. Harri on myös Harryn walesilainen muoto.

    Harry tulee nimestä Henry. Henryn alkuperä on saksalaisessa nimessä Haimirich, joka tarkoittaa kodissa määräilijää. Samaa alkuperää ovat myös nimet Henrik ja Heikki. Norjassa nimi Harry tarkoittaa puhekielessä henkilöä, jolla on huono maku tai joka pitää aikansa eläneistä asioista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 25 927 Harri-nimistä miestä. Harry-nimisiä on ollut Suomessa kaikkiaan 6 445 miestä ja muutama nainen. Nimi ei ole koskaan ollut vuoden suosituimpia nimiä.

    Harria vastaava naisen nimi on Harriet.

  • Harry

    Harri (ruotsinkielisessä kalenterissa Harry) on etunimi, joka muodossa Harry on erittäin suosittu englanninkielisissä maissa. Suomessa Harrin nimipäivää vietetään 6. tammikuuta. Harri on myös Harryn walesilainen muoto.

    Harry tulee nimestä Henry. Henryn alkuperä on saksalaisessa nimessä Haimirich, joka tarkoittaa kodissa määräilijää. Samaa alkuperää ovat myös nimet Henrik ja Heikki. Norjassa nimi Harry tarkoittaa puhekielessä henkilöä, jolla on huono maku tai joka pitää aikansa eläneistä asioista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 25 927 Harri-nimistä miestä. Harry-nimisiä on ollut Suomessa kaikkiaan 6 445 miestä ja muutama nainen. Nimi ei ole koskaan ollut vuoden suosituimpia nimiä.

    Harria vastaava naisen nimi on Harriet.

  • Heikki

    Heikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen suomenkielinen muunnelma. Suomalaisessa kalenterissa Heikin nimipäivä on 19. tammikuuta, Pyhän Henrikin muistopäivänä. Ortodoksisessa kalenterissa nimi Heikki esiintyy useilla vuoden päivillä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Heikki-nimen on saanut 84 589 miestä ja kymmenkunta naista.

    Heikin lempinimi on usein Hessu, Heke, Heksa tai Heka.

  • Heimo

    Heimo on suomalainen miehen etunimi. Heimon nimipäivä on 15. joulukuuta.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 7 925 Heimo-nimistä miestä ja alle viisi samannimistä naista.

  • Heino

    Heino on alun perin saksalainen miehen etunimi, joka on käytössä myös Suomessa ja Virossa. Nimi on muunnelma Henrik-nimen saksalaisesta vastineesta Heinrich.

    Suomessa nimi Heino on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Vuodesta 1929 lähtien Heinon nimipäivä on nimipäivä on 8. toukokuuta. Suomessa nimi Heino on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3 808 henkilölle. Heino on myös sukunimi.

  • Helge

    Helge on skandinaavinen miehen etunimi, joka johtuu muinaisskandinaavisesta pyhää, pyhitettyä tarkoittavasta sanasta heilagr. Nimen naispuolinen vastine on Helga.

    Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 5 314 miehelle noin 20 naiselle.

  • Helmer

    Helmer on alun perin saksalainen miehen etunimi. Nimi on muodostettu sanoista, joista ensimmäinen merkitsee kypärää, jälkimmäinen taas rohkeaa tai kuuluisaa. Nimi merkitsee täten "kypärä­päistä sotilasta", ja sama merkitys on myös nimen vanhalla skandi­naavi­sella vastineella Hjalmar.

    Suomessa nimi Helmer on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 2450 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Helmerin nimipäivä on 3. tammikuuta.

  • Hemming

    Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

    Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, joka esiintyy myös sukunimenä, mutta jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Hemminki-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla 916 miestä ja ainakin kaksi naista, ja Hemming-nimisiä 1653 miestä ja ainakin kaksi naista.

    Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin Pohjanmaalla.

  • Hemminki

    Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

    Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, joka esiintyy myös sukunimenä, mutta jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Hemminki-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla 916 miestä ja ainakin kaksi naista, ja Hemming-nimisiä 1653 miestä ja ainakin kaksi naista.

    Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin Pohjanmaalla.

  • Hemmo

    Hemmo on miehen etunimi. Suomessa Hemmo on lyhentymä nimestä Hemminki, jonka skandinaavinen kantamuoto on Hemming. Nimi esiintyy myös Saksassa, jossa se on käsitetty Herman-nimen muunnelmaksi.

    Hemmon ja Hemmingin nimipäivä on 22. toukokuuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Hemmo on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1016 henkilölle.

  • Henning

    Henning on pääasiassa Saksassa ja pohjois­maissa esiintyvä miehen etunimi, alku­perältään Henrik-nimen muunnelma. Suomessa nimi Henning on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan noin 400 henkilölle. Henningin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. huhtikuuta.

  • Henri

    Henri on miehen etunimi. Henri on alkujaan ranskalainen, nykyään myös pohjoismaissa yleinen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava). Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esimerkiksi Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ruotsin Henrik, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico. Ranskan Henri-nimisistä kuninkaista käytetään Suomessa yleensä nimeä Henrik.

    Suomessa nimi Henri on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 15 712 miehelle, joista pitkälti yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Henrin nimipäivä on 19. tammikuuta.


  • Henrik

    Henrik on miehen etunimi. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta, piispa Henrikin muistopäivänä. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 50 976 miehelle ja alle 16 naiselle.

    Nimi Henrik tulee germaanisesta nimestä Haimirich. Suomessa siitä ovat käytössä myös muunnelmat Heikki, Henrikki, Henri ja Heino. Nimen naispuolisia vastineita ovat Henrika, Henrietta, Henna ja Henni.

  • Henrikki

    Henrikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen muunnelma. Saman nimen muunnelmia ovat myös Henri ja Heikki. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Henrikki on annettu 9922 henkilölle.

  • Henry

    Henry on miehen etunimi. Henry on varsinkin englannin­kielisissä maissa käytetty muunnelma muinaissaksan nimistä Heimrich (heim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava). Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esimerkiksi Ranskan Henri, Englannin Harry, Ruotsin Henrik, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz, Italian Enrico. ja Suomen Heikki. Englannin Henry-nimisistä kuninkaista käytetään Suomessa yleensä nimeä Henrik.

    Suomessa nimi Henry on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 8 854 miehelle ja muutamalle naiselle. Henryn nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 19. tammikuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on muun muassa Henrikin ja Heikin nimipäivä.

  • Herbert

    Herbert on germaanisperäinen miehen etunimi, jonka osat merkitsevät sotajoukkoa (heri) ja loistavaa (bert).

    Suomessa nimi Herbert on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1404 henkilölle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Herbertin nimipäivä on 16. maaliskuuta, joka on Kölnin arkkipiispa Heribertuksen (k. 1021) kirkollinen muistopäivä.

  • Herkko

    Herkko on suomalainen miehen etunimi.

    Herkko on suomalainen muunnos nimestä Herman, joka merkitsee 'sotajoukkomiestä', 'sotilasta'.

    Suomen almanakassa Herkko on ollut vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan. Suosituimmillaan nimi on ollut 1980–1990-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 370 Herkko-nimistä, jotka ovat kaikki miehiä.

  • Herman

    Herman tai Hermann on germaanisperäinen miehen etunimi, joka johtuu muinaissaksalaisesta sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat muun muassa espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnokset Hermanni ja Herkko.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 11 695 Herman-nimistä miestä sekä kymmenkunta samannimistä naista. Muodossa Hermann nimi on annettu 305 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Hermanni

    Hermanni on suomalainen asu miehen nimestä Herman. Kutsumamuoto Hermannista on Herkko. Suomalaisessa almanakassa nämä viettävät nimipäivää 12.7. Herman tulee muinaissaksan sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat mm. espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa muunnoksia ovat Herkon lisäksi mm. Manne, Hemmo ja Hemppo.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 7936 Hermanni-nimistä henkilöä, jotka ovat kaikki olleet miehiä.

  • Hilding

    Hilding on miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää, taistelua tarkoittavan sanan hildr johdannainen ja tarkoittaa taistelijaa.

    Suomessa nimi Hilding on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 1440 henkilölle. Hildingin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 28. elokuuta.

  • Hjalmar

    Hjalmar on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää ja merkitsee kypäräpäistä sotilasta. Nimen suomen­kielisiä vastineita ovat Jalmari ja sen lyhentymä Jari.

    Suomessa nimi Hjalmar on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 4209 miehelle. Hjalmarin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 20. marraskuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Jalmarin ja Jarin nimi­päivä.

  • Holger

    Holger on skandinaavinen miehen etunimi, joka tarkoittaa kunniallista keihäs­miestä. Tanskassa nimen on vanhastaan tehnyt suosituksi varsinkin kansan­laulun Holger Danske (Holger Tanskalainen), joka voitti Burman-nimisen jättiläisen..

    Suomessa nimi Holger on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3365 henkilölle.. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Holgerin nimi­päivä on 2. elokuuta.

  • Hugo

    Hugo on miehen etunimi, ja esiintyy toisinaan myös sukunimenä.

    Nimi on latinalaistettu muoto germaanisesta nimestä Hugh, joka perustuu sydäntä, mieltä tai henkeä tarkoittavaan sanaan hug. Nimi yleistyi varsinkin Ranskan aateliston keskuudessa sen jälkeen, kun Hugo Capet 900-luvulla perusti Ranskan kapetingien hallitsija­suvun.

    Suomessa nimi Hugo on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6410 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Hugon nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2015 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 3. helmikuuta.

  • Iikka

    Iikka on suomalainen etunimi. Nimen on Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 1 469 miestä ja alle viisi naista. Iikan nimipäivä on 19. joulukuuta. Iikka on peräisin nimestä Iisak.

    Muita samankaltaisia nimiä ovat mm. Iiro ja Iisakki.

  • Iiro

    Iiro on suomalainen miehen nimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Iiro on annettu Suomessa noin 3460 henkilölle. Iiron nimipäivä on 19. joulukuuta. Iiro on länsisuomalainen muunnos nimestä Iisak.

  • Iisakki

    Iisakki on suomalaisen miehen etunimi. Iisakin nimipäivä on 19. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Iisakki on annettu 10 112 henkilölle.

    Nimi Iisakki tai Iisak on suomalainen muoto heprealaisesta nimestä Jitzhak (חָק), joka merkitsee "hän nauraa". Raamatussa Iisak on yksi Israelin patriarkoista, Abrahamin poika, Eesaun ja Jaakobin isä. Nimen eri muotoja eri kielissä ovat myös englantilainen Isaac, saksalainen Isaak ja ruotsalainen Isak. Samaa alkuperää ovat myös suomalaiset nimet Iikka ja Iiro.

  • Iivari

    Iivari on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Iivari on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Ivar, joka on tarkoittanut 'taistelijaa, jolla on (marjakuusi)jousi'. Suomeen nimi tuli Ruotsin kautta keskiajalla.

    Ensimmäisen kerran nimi oli almanakassa 1825 muodossa Iwar, jonka jälkeen vuosina 1890–1907 kirjoitusasussa Iiwar ja vuodesta 1908 alkaen asussa Iivari.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimen Iivari on saanut 7 110 ja nimen Ivar 2775 miestä. Kumpikin nimi on myös muutamalla naisella.


  • Iivo

    Iivo on suomalainen miehen etunimi, Iivari-nimen muunnelma. Iivon nimipäivä on samana päivänä kuin Iivarinkin, 22. elokuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Iivo on annettu 506 suomalaiselle (tilanne 18.8.2014).

  • Ilari

    Ilari on miehen etunimi.

    Ilari on karjalainen muunnos nimestä Ilarion, joka puolestaan on muunnos latinan Hilariuksesta, joka tarkoittaa hyväntuulista tai reipasta.

    Nimi tunnetaan jo keskiajalta lähtien ja almanakassa Ilari on ollut vuodesta 1950. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Ilari-nimen Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 13 438 miestä ja muutama nainen.

  • Ilkka

    Ilkka on suomalainen miehen etunimi. Nimi on tunnettu suomalaisen vapauden- ja oikeudentahdon tunnuksena. Tämän maineen nimelle antoi pohjalainen nuijasodan päällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka. Nimipäiväluetteloon Ilkka tuli 1929. Nimen alkuperää ei tunneta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilkka on annettu 16 929 suomalaiselle miehelle ja noin kymmenelle naiselle.

    Ilkka on myös suomalainen sukunimi.

  • Ilmari

    Ilmari on miehen nimi, ja nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 16. tammikuuta, vuodesta 1908 alkaen.

    Ilmari on kansallisromanttisen kauden nimiä, ja on ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilmari on annettu 111 675 henkilölle.

    Seppo Ilmarinen on Kalevalan pääsankareita, taitava seppä, luonteeltaan rauhallinen, vakava, rehellinen ja uskollinen. Nimi on ikivanha suomalainen, ri-johtimella ilma-sanasta muodostettu.

    Nimi Ilmo on mahdollisesti lyhentymä Ilmarista, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.

  • Ilmo

    Ilmo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on mahdollisesti lyhentymä nimestä Ilmari, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen. Ilmon nimipäivä on 16. tammikuuta, kuten Ilmarilla.

    Suomessa on Ilmo-nimen saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 910 henkilöä.

  • Ilpo

    Ilpo on suomalainen miehen etunimi. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan mukaan nimi Ilpo oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 5664 ja sen harvinaisempi muunnos Ilppo noin 150 henkilölle.

    Almanakkaan nimet Ilpo ja Ilppo otettiin vuonna 1950. Nimipäivä on 28. huhtikuuta.

  • Ilppo

    Ilpo on suomalainen miehen etunimi. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan mukaan nimi Ilpo oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 5664 ja sen harvinaisempi muunnos Ilppo noin 150 henkilölle.

    Almanakkaan nimet Ilpo ja Ilppo otettiin vuonna 1950. Nimipäivä on 28. huhtikuuta.

  • Immanuel

    Immanuel on miehen etunimi.

    Immanuel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumala kanssamme'. Latinalais-kreikkalainen muoto nimestä on Emanuel.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708, tosin vuosina 1740–1834 ajoittain muodossa Emanuel. Samana päivänä, 26. maaliskuuta, nimipäiviä viettävät myös Immanuelin muunnokset Manu, Manne ja Immo. Ruotsinkieliseen almanakkaan se otettiin vasta 1973. Nimen sijoittaminen almanakkaan Marian ilmestyspäivän läheisyyteen johtuu siitä, että Vanhassa Testamentissa on ennustus neitsyestä, joka synnyttää pojan ja antaa tälle nimen Immanuel). Koska nimi merkitsee "Jumala kanssamme", selitetään Matteuksen evankeliumissa tämän ennustuksen toteutuneen Jeesuksen syntyessä.

    Immanuel on hepreankielinen teoforinen nimi: muita teoforisia nimiä ovat esimerkiksi Hesekiel ja Daniel.

    Nurmeksessa on esitetty vuodesta 1989 joulun aatonaattona joulunäytelmä Immanuel; näytelmä esitetään kaupungin keskustan kaduilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Immanuel oli Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1 482 miespuoliselle henkilölle.

  • Immo

    Immo on miehen etunimi.

    Immo tulee Immanuel-nimestä, joka on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumala kanssamme'. Kuten Immanuelin, on myös Immon nimipäivä 26. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimen Immo on saanut hieman yli 450 miespuolista henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä vuosina 1920-1959 syntyneitä.

  • Inge

    Inge on germaaninen etunimi. Monissa maissa sitä käytetään etupäässä miehen nimenä, mutta Tanskassa se on naisen nimi. Inge on lyhentymä germaanisista Ing-alkuisista nimistä, joita ovat esimerkiksi Ingemar, Ingvar ja Ingemund ja joiden alkuosana on germaanisen jumalan nimi Ing. Nimi on ollut muun muassa kahdella Ruotsin ja kahdella Norjan keskiaikaisella kuninkaalla.

    Suomessa nimi Inge on 1900-luvn alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 334 naiselle ja hieman alle 130 miehelle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Ingen nimipäivä on 21. kesäkuuta.

  • Ingemar

    Ingemar on germaaninen miehen etunimi, josta on käytössä myös lyhempi muoto Ingmar. Nimen alkuosana on germaanisen jumalan nimi Ing, loppuosa merkitsee suojelijaa tai vartijaa..

    Suomessa nimi Inge on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 786 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimi Ingmar on annettu 2274 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Ingemarin ja Ingmarin sekä myös Ingen nimipäivä on 21. kesäkuuta.

  • Ingmar

    Ingemar on germaaninen miehen etunimi, josta on käytössä myös lyhempi muoto Ingmar. Nimen alkuosana on germaanisen jumalan nimi Ing, loppuosa merkitsee suojelijaa tai vartijaa..

    Suomessa nimi Inge on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 786 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimi Ingmar on annettu 2274 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Ingemarin ja Ingmarin sekä myös Ingen nimipäivä on 21. kesäkuuta.

  • Ingolf

  • Ingvald

  • Ingvar

    Ingvar on pääasiassa pohjoismaissa esiintyvä miehen etunimi.

    Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää, ja se on muodostettu yhdistämällä Ing-jumalan nimestä sekä vartijaa tai suojelijaa tarkoittavasta sanasta. Vanhat tarut kertovat Ingvar-nimisestä Ruotsin kuninkaasta, jonka virolaiset surmasivat Saarenmaalla. Venäjällä nimestä on syntynyt muunnos Igor.

    Suomessa nimi Ingvar on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 615 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Ingvarin nimipäivä on 26. helmikuuta.

    Ingvar-nimen norjalainen vastine on Yngvar. Sekin esiintyy suomen­ruotsalaisessa kalenterissa, mutta on sijoitettu marras­kuun 23. päivälle eri alkuperää olevan Yngve-nimen rinnalle. Nimi Yngvar on Suomessa kuitenkin harvinainen ja on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu vain 24 henkilölle.

  • Into

    Into on miehen etunimi Suomessa. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Into-nimen saanut saanut 1631 miestä ja ainakin kaksi naista.

  • Isak

    Iisakki on suomalaisen miehen etunimi. Iisakin nimipäivä on 19. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Iisakki on annettu 10 112 henkilölle.

    Nimi Iisakki tai Iisak on suomalainen muoto heprealaisesta nimestä Jitzhak (חָק), joka merkitsee "hän nauraa". Raamatussa Iisak on yksi Israelin patriarkoista, Abrahamin poika, Eesaun ja Jaakobin isä. Nimen eri muotoja eri kielissä ovat myös englantilainen Isaac, saksalainen Isaak ja ruotsalainen Isak. Samaa alkuperää ovat myös suomalaiset nimet Iikka ja Iiro.

  • Isko

    Isko on suomalainen miehen etunimi. Se on Isak (=hän nauraa)-nimen länsisuomalainen muoto. Iskolla on Suomessa nimipäivä 19. joulukuuta. Nimipäivästä huolimatta Isko on jäänyt hyvin harvinaiseksi nimeksi.

  • Ismo

    Ismo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on muunnos heprealaisperäisestä nimestä Ismael, joka merkitsee "Jumala kuulee." Ismon tuloa suomalaiseen nimistöön ovat luultavasti edistäneet samansointuiset Osmo ja Asmo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on nimetty noin 8 440 Ismoa. Vähän alle puolet Ismoista on syntynyt 1960- tai 1970-luvulla.

  • Isto

    Isto on suomalaisen miehen nimi, jonka nimipäivä on 9. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Isto-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut noin 1190 suomalaista.

  • Ivar

    Iivari on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Iivari on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Ivar, joka on tarkoittanut 'taistelijaa, jolla on (marjakuusi)jousi'. Suomeen nimi tuli Ruotsin kautta keskiajalla.

    Ensimmäisen kerran nimi oli almanakassa 1825 muodossa Iwar, jonka jälkeen vuosina 1890–1907 kirjoitusasussa Iiwar ja vuodesta 1908 alkaen asussa Iivari.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimen Iivari on saanut 7 110 ja nimen Ivar 2775 miestä. Kumpikin nimi on myös muutamalla naisella.


  • Jaakkima

    Jaakkima on suomalainen miehen etunimi.

    Jaakkima on suomalainen ja karjalainen muunnos heprealaisesta nimestä Joakim, joka merkitsee Jahve herättää.

    Nimi on esiintynyt Kansalaisvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja on ollut almanakassa vuodesta 1890 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Jaakkima-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 192 miestä ja alle viisi naista.

    Nimeä Jaakkima on suomenkielisessä kirjallisuudessa käytetty myös muutamista historiallisista henkilöistä, joiden varsinainen etunimi on ollut Joakim.

  • Jaakko

    Jaakko on suomalainen miehen etunimi. Se on Suomessa yleisin nimen Jaakob muoto. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.

    Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta 1800–1900-luvun vaihteessa se oli jo todella yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin ensimmäinen nimi. Sittemmin nimen suosio hieman laski mutta nousi selvästi jälleen jo 1980-luvulla. Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että jälkimmäisenä etunimenä. Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on viime vuosikymmeninä melko paljon annettu myös viralliseksi etunimeksi.

    Jaakon nimipäivä on 25. heinäkuuta, Jaakob vanhemman eli Jaakob Sebedeuksenpojan muistopäivänä. Kansanperinteen mukaan Jaakko heittää silloin kylmän kiven veteen. Sanonta merkitsee, että järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivästä lähtien. Nykyään tämä saattaa tuntua oudolta, sillä 25. heinäkuuta on Suomessakin kuuminta kesää, mutta on otettava huomioon, että se on peräisin pienen jääkauden ajalta ja se, että tuolloin Suomessa käytettiin juliaanista kalenteria, jossa vuodenpäivät osuvat myöhempään vuodenaikaan kuin gregoriaanisessa kalenterissa.

    Jaakko Haavion juhlavuonna 2004 järjestettiin Turun kristillisellä opistolla Jaakkouden seminaari, jossa Jaakko-nimiset puhujat (mm. Jaakko Elenius, Jaakko Heinimäki ja Jaakko Löytty) pohtivat etunimensä merkitystä. Mukana siellä oli myös Torsti Lehtinen, joka on syntynyt Jaakon päivänä. Seminaari sai jatkoa 2005 Kaisa-seminaarista.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 61 874 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Jaakob

    Jaakob ja Jakob ovat Raamattuun pohjautuvia miesten etunimiä. Nimi on yleinen eri muodoissaan lähes kaikissa maissa. Jaakob on johdettu latinan nimestä Iacobus, joka puolestaan tulee kreikan Iakobos-nimen kautta hepreasta (יעקב, Ja'akov). Tavallisin suomalainen muunnos nimestä on Jaakko, joka on Suomen yleisimpiä ensimmäisiä etunimiä. Muita ovat ainakin Jaako, Jaakoppi, Jaska, Jimi ja Kauppo. Lisäksi kourallinen tyttöjä Suomessa on saanut nimekseen jonkin Jaakobin naispuolisen vastineen kuten Jakobinan, Jacobinen tai Jakoban.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on annettu 259 henkilölle nimi Jaakob ja 1803 henkilölle nimi Jakob. Jaakobin nimipäivä on 25. heinäkuuta, apostoli Jaakob vanhemman muistopäivänä.

  • Jaakoppi

    Jaakoppi on miehen etunimi, Jaakob-nimen suomalainen asu.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu 992 suomalaiselle miehelle. Jaakopin nimipäivää vietetään 25. heinäkuuta. Toinen suomalainen muoto Jaakobista on Jaakko.

  • Jakob

    Jaakob ja Jakob ovat Raamattuun pohjautuvia miesten etunimiä. Nimi on yleinen eri muodoissaan lähes kaikissa maissa. Jaakob on johdettu latinan nimestä Iacobus, joka puolestaan tulee kreikan Iakobos-nimen kautta hepreasta (יעקב, Ja'akov). Tavallisin suomalainen muunnos nimestä on Jaakko, joka on Suomen yleisimpiä ensimmäisiä etunimiä. Muita ovat ainakin Jaako, Jaakoppi, Jaska, Jimi ja Kauppo. Lisäksi kourallinen tyttöjä Suomessa on saanut nimekseen jonkin Jaakobin naispuolisen vastineen kuten Jakobinan, Jacobinen tai Jakoban.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on annettu 259 henkilölle nimi Jaakob ja 1803 henkilölle nimi Jakob. Jaakobin nimipäivä on 25. heinäkuuta, apostoli Jaakob vanhemman muistopäivänä.

  • Jalmari

    Jalmari on suomalainen miehen etunimi.

    Jalmari on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Hjalmar, joka merkitsee 'kypäräpäistä sotilasta'.

    Jalmarin nimipäivä on 20. marraskuuta. Almanakassa nimi esiintyi vuosina 1890–1906 muodossa Jalmar ja vuodesta 1907 lähtien asussa Jalmari. Nimi oli 1900-luvun alkupuolella erittäin suosittu, ja vieläkin se on yleinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan Jalmari-nimen on saanut 27 612 miestä ja alle 15 naista.

    1. ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 20.11.2014.

  • Jalo

    Jalo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 2810 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle Nimi kuvastaa tavoiteltavia luonteenpiirteitä.

    Jalo on myös sukunimi. Huhtikuussa 2013 Suomessa oli 649 elossa olevaa henkilöä, joiden sukunimi on Jalo.

  • Jami

    Jami on suomalainen miehen etunimi. Etunimi lisättiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuoden 2000 nimipäiväuudistuksen yhteydessä. Jamin nimipäivä on 6. huhtikuuta yhdessä etunimien Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili ja William kanssa. Nimi on lyhenne Viljamista.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla hieman yli 2600 Jami-nimisiä henkilöitä. Heistä vain muutama on syntynyt ennen vuotta 1960; ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään. Yleisin nimi on vuosina 2000-2009 syntyneillä, jolloin Jami annettiin nimeksi 1331 pojalle.

  • Jan

    Jan on miehen etunimi. Se on lyhentymä nimestä Johannes, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen". Nimi Jan on yleinen varsinkin saksankielisissä maissa sekä Alankomaissa, Tšekissä, Puolassa ja Pohjoismaissa.

    Suomessa nimi Jan on elokuuhun 2012 mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan yli 12 700 henkilölle. Janin nimi­päivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 24. kesäkuuta, joka on myös Johanneksen ja nimen monien muunnelmien nimi­päivä.

  • Jani

    Jani on suomalainen miehen etunimi. Se tulee nimestä Johannes, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen".

    Suomenkielisessä kalenterissa Jani viettää nimipäiväänsä alku­peräisenä juhannuspäivänä 24. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 25 294 Jani-nimistä miestä ja alle 5 naista. Nimi oli käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta jokseenkin harvinaisena ja alkoi yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien.

  • Janne

    Janne on yleinen etunimi Pohjoismaissa. Suomessa ja Ruotsissa se on miesten nimi, mutta Tanskassa, Norjassa ja Virossa naisten nimi. Saksassa se on sukupuolineutraali nimi, eli sitä voidaan käyttää sekä miesten että naisten nimenä. Ruotsin kielessä Jannea käytetään myös yleisesti kutsumanimenä miehistä, joiden nimi on esimerkiksi Jan, Jan-Erik tai Jan-Olov.

    Janne-nimi on alun perin ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Johannes tulee heprean kielisestä nimestä Jochanan, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen".

    Janne on myös Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n myöntämä tunnustuspalkinto vakavan musiikin suomalaiselle äänitetuotannolle. Palkinnon nimi on kunnianosoitus Jean Sibeliukselle, jonka lempinimi oli "Janne".

  • Jari

    Jari on suomalainen miehen etunimi.

    Jari on tiettävästi Jalmari Finnen luoma nimi, jonka hän muodosti lyhentymänä omasta nimestään. Nimi Jalmari tarkoitti kypäräpäistä sotilasta. Ensimmäinen Jari oli Jalmari Finnen kummipoika, joka syntyi vuonna 1937.

    Nimi tuli suosituksi 1950- ja 1960-luvuilla Aino Räsäsen Helena -kirjasarjaansa luoman Jari Junkkeri -hahmon myötä. Esimerkiksi vuonna 1969 se oli alle 10-vuotiaiden poikien nimistä suosituin. 1960-luku on kuitenkin ainoa vuosikymmen, jolloin nimi on ollut kymmenen suosituimman pojannimen joukossa. Almanakassa Jari on ollut vuodesta 1964 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jari on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu Suomessa noin 46 020 henkiöllle. Yli puolet heistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla. Ennen vuotta 1940 nimi oli annettu alle kymmenelle henkilölle, joista ensimmäinen syntyi vuonna 1937.Alankomaissa Jari-nimen on 1990-luvun alun jälkeen saanut yli 1 500 henkilöä. Alankomaissa suosittu jalkapalloilija Jari Litmanen pelasi AFC Ajaxissa vuosina 1992–1999.

  • Jarkko

    Jarkko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alun perin lyhentymä nimestä Jeremias, mutta sen lisäksi se on ollut myös Jarmo-nimen hellittelymuoto. Jarkon nimipäivä on 26. kesäkuuta. Jarkkoja oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 13 381.

  • Jarl

    Jarl on skandinaavinen miehen etunimi, joka johtuu muinais­skandinaavisesta päällikköä tai aatelis­miestä tarkoittavasta sanasta jarl. Samaa alku­perää on myös erästä aatelis­arvoa tarkoittava sana jaarli, joka oli keski­ajalla käytössä Pohjoismaissa ja nykyäänkin Isossa-Britanniassa (engl. earl). Skandinaavisessa tarustossa Jarl oli Rig-jumalan poika, ja soturirodun perustaja.

    Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 2 977 Jarlia. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Jarlin nimipäivä on 24. tammikuuta.


  • Jarmo

    Jarmo on suomalainen miehen etunimi. Jarmon nimipäivä on 26. kesäkuuta, jolloin on myös Jarkon, Jorman, Jeren, Jeremiaksen ja Jarnon nimipäivä. Jarmoja oli ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä noin 24 750.

    Nimen Jarmo keksi rovasti E. Johansson-Kaila. Hän johti sen tuolloin jo tunnetusta Jorma-nimestä. Hän piti sitä vähemmän jyrkkäsointuisena nimenä kuin Jormaa ja antoi sen 1899 pojalleen.

  • Jarno

    Jarno on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Jeremias, joka tarkoittaa 'Jahve kohottaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja Jarno on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien. Ensimmäinen viralliselta etunimeltään Jarno oli kirjailija Jarno Pennanen. Jarno oli suosittu nimi 1970- ja 1980-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 8 290 miestä on saanut nimekseen Jarno.

  • Jasper

    Jasper on miehen etunimi, joka perustuu persian kielen "aarteenhaltijaa" tarkoittavaan sanaan kansbar. Samaa alkuperää ovat myös nimet Caspar, Kasper ja Jesper.

    Suomessa nimi Jasper oli 1970-luvulle saakka erittäin harvinainen, mutta on viime vuosikymmeninä yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 1 619 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Jasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Nimi on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2010 lähtien.

  • Jens

    Jens on miehen etunimi, alkujaan friisiläinen ja tanskalainen muunnos nimestä Johannes.

    Suomessa Jens-nimisiä henkilöitä on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä noin 1500. Jensin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 24. kesäkuuta.

  • Jere

    Jere on suomalainen miehen etunimi.

    Jere on yleisin suomalainen lyhentymä heprealaisperäisestä nimestä Jeremia, jonka merkitys on 'Jahve kohottaa', 'Jahve on korkea'.

    Nimi on ollut käytössä jo 1800-luvulta lähtien, mutta Jere alkoi yleistyä 1980-luvulla. Se kuuluu 1990-luvun ja 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin. Suomen almanakassa Jere on ollut vuodesta 1973 lähtien.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan hieman alle 10 400 henkilöä on saanut nimekseen Jere

  • Jeremias

    Jeremias on miehen etunimi.

    Jeremias on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Jeremia, joka tarkoittaa 'Jahve kohottaa'.

    Nimi on ollut Suomen almanakassa 1662–1928 ja uudelleen vuodesta 1953.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 545 miestä on saanut nimekseen Jeremias.


  • Jerker

  • Jermu

  • Jesper

    Jesper on miehen etunimi, jota käytetään lähinnä Pohjoismaissa. Jesper on pohjoismainen vastine Jasperille.

    Jesper on hyvin yleinen etunimi Tanskassa, jossa se oli kutsumanimi 34 542 henkilölle vuonna 2007. Suomessa nimi on vuoden 2011 loppuun mennessä annettu noin 2077 henkilölle. Nimi oli suosituimmillaan Suomessa vuosina 1980–2009, jolloin yhteensä lähes 1750 poikaa sai nimen Jesper.

  • Jesse

    Jesse on miehen, joissakin maissa myös naisen etunimi. Suomessa Jessen nimipäivä vietetään 13. elokuuta.

  • Jim

    Jim on englantilainen miehen etunimi, jo keskiajalla käytössä ollut muunnos Jakob-nimen englanninkielisestä vastineesta James.

    Suomessa nimi Jim on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 770 henkilölle. Jimin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 25. heinäkuuta, joka on myös Jakobin, suomenkielisessä kalenterissa Jaakon nimipäivä.

  • Jimi

    Jimi on miehen etunimi, Jaakob-nimen muunnelma kuten myös englannin­kielisissä maissa yleiset nimet Jim ja Jimmy.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu 3039 suomalaiselle miehelle.

  • Jiri

    Jirí (tšek. Jiří) on tšekkiläinen miehen etunimi, muunnelma nimestä Georgios ja sen saksalaisesta vastineesta Jürgen. Saman nimen vastineita ovat myös esimerkiksi suomalainen Yrjö ja englantilainen George.

    Suomessa Jiri-nimisiä on vuoden 2012 loppuun mennessä merkitty Väestörekisteriin hieman alle 1100 Jiri-nimen käyttö yleistyi 1970-luvulla. Almanakkaan Jiri lisättiin vuonna 2010, ja Jirin nimipäivä on 23. huhtikuuta yhdessä Yrjön ja muiden samakantaisten nimien kanssa.

    Tšekissä Jiři on kaikista yleisin miehen nimi, sitä kantaa noin 330 000 henkilöä. Tšekissä Jiřín nimipäivää juhlitaan 24. huhtikuuta. Nimen femiininen muoto on Jiřina.

  • Joakim

    Joakim on miehen etunimi.

    Joakim tulee heprealaisperäisestä nimestä Jehoiachim, jonka merkitys on 'Jahve herättää', 'Jahve nostaa'. Jaakobin protoevankeliumin mukaan Neitsyt Marian isän nimi oli Joakim. Suomessakin nimi tunnetaan jo keskiajalla.

    Suomen almanakassa Joakim oli 1705-06 päivällä 9. joulukuuta sekä 1713-1889 nykyisellä päivällään. Nimen kirjoitusasut ovat vaihdelleet (Joachim, Joachimus, Joakim). Nimen syrjäytti almanakasta sen suomalainen muoto Jaakkima 1890, mutta Joakim palautettiin takaisin almanakkaan 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 4455 miestä saanut nimekseen Joakim

  • Joel

    Joel on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on Jumala". Vanhassa testamentissa Joel-nimi on 13 henkilöllä, joista tunnetuin on tämän niminen profeetta ja parannussaarnaaja.

    Suomen almanakassa nimi on ollut muutamin poikkeuksin 1708–1928 ja uudelleen vuodesta 1984. Väestörekisterikeskuksen mukaan Joel-nimen on saanut Suomessa 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 9 760 henkilöä, joista suurin osa on vuoden 1980 jälkeen syntyneitä.

  • Johan

    Johan on raamatusta peräisin olevan etunimen Johannes muunnelma, joka esiintyy muiden muassa ruotsin kielessä ja lisäksi myös ainakin norjassa ja hollannissa.

    Varsinkin Suomen historian henkilöistä, joiden nimi aikalaislähteissä ja asiakirjoissa on ollut ruotsin kielen mukaisesti Johan, saatetaan suomenkielisissä yhteyksissä käyttää myös nimen suomenkielistä muotoa Juhana tai talonpoikaissäätyyn kuuluvista suomenkielisistä henkilöistä myös muotoa Juho.

    Ruotsissa Johanin ja Johanneksen nimipäivä on nykyään 27. joulukuuta (vuosina 1993–2000 se oli 24. kesäkuuta). Suomessa Johanin nimipäivä on nykyisinkin suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 24. kesäkuuta.

  • Johannes

    Johannes on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen" (Yochanan). Se on ollut 1800-luvun lopusta lähtien toiseksi käytetyin miehen etunimi Suomessa, ja vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 239 945 miehelle sekä noin 20 naiselle. Suomessa se on yleisessä käytössä sekä tässä latinalaisperäisessä muodossaan että monina muunnoksina, kuten Juhani, Juha, Juhana, Juho, Jukka, Jussi, Janne, Hannes ja Hannu, joista jotkut ovat almanakassa Johannes Kastajan perinteisenä muistopäivänä eli vanhana juhannuspäivänä 24. kesäkuuta, toiset taas apostoli ja evankelista Johanneksen päivänä 27. joulukuuta. Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Eri maissa siitä on käytössä monia muitakin, alkuperäisestä usein huomattavasti poikkeavia muunnoksia.

    Useimmista kuninkaista, joiden nimi on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma kuten John, Johan, Johann tai Jean, on suomen kielessä perinteisesti käytetty nimeä Juhana. Vastedes kruunun saavien nimet kuitenkin on päätetty säilyttää suomen kielessäkin alkuperäisessä muodossa. Nimeä Johannes käytetään kuitenkin Suomessa paaveista ja Bysantin keisareista.

    Johannes-nimen naispuolinen vastine on Johanna.

  • John

    John on englantilainen miehen etunimi, Johannes-nimen vastine.

  • Johnny

    Johnny on miehen etunimi, muunnos Johannes-nimen englannin­kielisestä muodosta John.

    Suomessa nimi Johnny on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 1030 henkilölle. Vuodesta 2000 lähtien Johnnyn nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 24. kesäkuuta.

  • Jon

    Jon on monessa maassa yleinen miehen etunimi. Nimi on todennäköisesti syntynyt lyhentymänä nimestä Jonas tai Jonatan, mutta se saattaa myös olla muunnos Johannes-nimen englanninkielisestä muodosta John. Islannissa nimi esiintyy muodossa Jón.

    Suomessa nimi Jon Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 900 henkiölle.

    Jonin nimipäivä on 1700-luvun lopulla ollut muutamana vuotena 29. maaliskuuta, joka nykyäänkin on Joonaksen nimipäivä. Nykyisin, vuodesta 2000 lähtien, nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Johanneksen päivänä 24. kesäkuuta.

  • Jonas

    Jonas (myös Jonás) on useissa kielissä esiintyvä muoto Raamattuun perustuvasta miehen etunimestä, jonka suomenkielisiä muunnoksia ovat Joonas ja Joona. Paitsi etunimenä, nimi esiintyy myös sukunimenä.

    Suomessa nimi Jonas oli näin kirjoitettuna annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 187 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Jonaksen nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 29. maaliskuuta, joka suomenkielisen kalenterin mukaan on muun muassa Joonaksen nimipäivä.

  • Jonatan

    Joonatan ja Jonatan ovat miehen etunimiä. Joonatan on nimen suomenkielinen muoto, monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Jonatan tai Jonathan. Suomessa ensimmäiset Joonatanit kastettiin jo ennen vuotta 1899, mutta nimi on yleistynyt vasta 1980-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Joonatan on Suomessa annettu noin 5 750 ja Jonatan noin 1 350 henkilölle.

  • Joni

    Joni on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Joni on myös englanninkielisissä maissa esiintyvä naisen etunimi.

    Jonin nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Joonaksen, Joonan, Jonnin ja Jonnen nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 15 400 Jonia. Joni-nimi on yleistynyt voimakkaasti 1950-luvun jälkeen.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun tilasto:

    Joni-nimen alkumuoto on Jon, mutta koska varhaisimmat Jonit samoin kuin Jounitkin olivat Lapista, nimi sijoitettiin sen tullessa 1984 almanakkaan Jounin kanssa samalle päivälle, maaliskuun 29. päivään. Jon-nimi puolestaan on Jonas-nimen lyhentymä, mutta se on myös Johnin rinnakkaismuoto ja Jonatanin kutsumamuoto. John-nimen lähtökohta on Raamatun Johannes (Jumalalle otollinen).

  • Jonne

    Jonne on suomalaisen miehen etunimi. Jonnen nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Jonin, Joonaksen, Joonan ja Jonnin nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jonne on annettu 3406 henkilölle.

  • Jonni

    Jonni on suomalaisen miehen etunimi. Jonnin nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Jonin, Joonaksen, Joonan ja Jonnen nimipäivä. Nimet Jonni ja Jonne ovat muunnoksia Johannes-nimen englantilaisesta vastineesta John tai skandinaavisesta nimestä Jon..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Jonni-nimen on saanut 577 henkilöä.

  • Joona

    Joona on miehen etunimi. Joona on suomenkielinen muoto heprean kielen sanasta יוֹנָה, joka tarkoittaa kyyhkystä. Nimen alkuperä on vanhan testamentin profeetta Joona. Nimen toinen yleinen suomenkielinen muunnelma on Joonas. Joonan nimipäivää vietetään 29. maaliskuuta. Suomen almanakassa Joona on ollut vuodesta 1995.. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Ylitorniolla,Kolarissa, Jääskessä ja Tyrväällä. Alkuperäinen muoto on Jonasson, mistä muuntautunut suomenkieliseen versioon Joonalähde?.

    Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)


    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Joona on annettu Suomessa 9879 miehelle ja alle 10 naiselle.

    Nimen muissa kielissä käytössä olevia muotoja ovat muiden muassa ruotsin Jonas ja englannin Jonah.

  • Joonas

    Joonas on useissa kielissä eri muodoissa esiintyvä, Raamattuun perustuva miehen etunimi. Sen suomenkielinen muoto tulee heprean sanasta יוֹנָה (jonah, Joona), joka tarkoittaa kyyhkystä. Nimen toinen suomenkielinen muoto muunnelma ja raamatunsuomennoksissa esiintyvä muoto on Joona. Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Joonaksen (Joonaan) nimipäivä on 29. maaliskuuta. Suomessa nimi Joonas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 18 778 miehelle ja alle viidelle naiselle.

    Nimen muissa kielissä käytössä olevia muotoja ovat muiden muassa ruotsin, saksan ja eräissä muissa kielten Jonas ja englannin kielen Jonah.

  • Joonatan

    Joonatan ja Jonatan ovat miehen etunimiä. Joonatan on nimen suomenkielinen muoto, monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Jonatan tai Jonathan. Suomessa ensimmäiset Joonatanit kastettiin jo ennen vuotta 1899, mutta nimi on yleistynyt vasta 1980-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Joonatan on Suomessa annettu noin 5 750 ja Jonatan noin 1 350 henkilölle.

  • Joosef

    Joosef on miehen etunimi.

    Joosef tulee hepreankielisestä sanasta jasaf, joka merkitsee 'Jumala lisää' tai 'Jumala antaa lisää (lapsia)'. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatusta, jossa mainitaan useita tämän nimisiä henkilöitä. Joosef on nimen suomalainen muoto, useissa muissa maissa se esiintyy muodossa Josef tai Joseph.

    Suomen almanakassa nimi on esiintynyt erilaisissa kirjoitusasuissa (Josephus, Joseph, Josef) sekä 19. maaliskuuta että 22. joulukuuta vuosina 1708–1888. Vuodesta 1890 Joosefin korvasi rinnakkaisnimi Jooseppi. Nimi palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Suomessa Joosef-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 190 henkilöä. Muodossa Josef nimen on samana aikana saanut 1115 miestä ja muutama nainen.

  • Jooseppi

    Jooseppi on suomalainen miehen etunimi. Nimi Jooseppi on suomalainen vastine raamatulliselle Joosef-nimelle.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Jooseppi-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 2326 henkilöä.

  • Jöran

  • Jörgen

  • Jori

    Jori on suomalainen etunimi. Jorin nimipäivä on 23. huhtikuuta, jolloin on myös Yrjön, Jyrkin, Jyrin ja Yrjänän nimipäivä. Jori ääntyy kuten ruotsin Georg, ja juontuu samasta kreikkalaisesta Georgios-nimestä.

    Suomessa oli vuoden 2012 loppuun mennessä syntynyt noin 1 740 Joria.

    Molli-Jori oli säveltäjä ja laulaja Georg Malmsténin lempinimi.

  • Jorma

    Jorma on suomalainen miehen etunimi. Se on vanha ortodoksinen ristimänimi. Jorman nimipäivä on ollut suomenkielisessä almanakassa 26. kesäkuuta vuodesta 1950 asti. Aiemmin nimipäivä oli 13. syyskuuta vuodesta 1908 alkaen. Nimi on alkuaan heprean Jeremia, jonka karjalaiset ovat omaksuneet venäjästä. Vaikka Jorma on ortodoksiperäinen Jeremia-nimen variantti, Suomen ortodoksinen kalenteri ei yhdistä Jormaa Jeremiaan vaan Hermolaokseen. Suku- ja kylännimet Jormanen ja Jormas lienevät samaa perua kuin etunimi Jorma.

    Nimet Jorma ja Kari tulivat tunnetuiksi Juhani Ahon karjalaisromaanin Panu ilmestyttyä 1897. Kirjassa esiintyy vanha Jorma-niminen tietäjä. Aho lienee ottanut nimen karjalaisesta paikannimestä Jormala. Tämän jälkeen ensimmäisiä Jormaksi nimettyjä oli Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela vuonna 1898. Hänet on tiettävästi nimetty Ahon romaanin mukaan.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Jorma on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 35 551 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Nimen kulta-aikaa oli 1940–1950-luku, jolloin nimi annettiin yli 23 000 pojalle, mikä on kaikkien aikojen Jormien kokonaismäärästä yli 60 prosenttia. Sen sijaan 1960-luvun jälkeen syntyneiden nimenä Jorma on harvinaisempi, vaikkakin edelleen Jormaksi nimetään muutama lapsi vuosittain.

  • Jörn

    Jörn on ruotsinkielinen miehen etunimi. Nimi on muunnos kreikkalais­peräistä nimestä Georgios, joka tarkoittaa maanviljelijää. Norjassa ja Tanskassa nimi esiintyy kirjoitettuna Jørn.

    Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä alle 90 Jörn-nimistä miestä. Jörnin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 23. huhtikuuta, Pyhän Georgioksen eli Pyhän Yrjön muisto­päivänä, joka myös suomen­kielisen kalenterin mukaan on saman nimen muunnelmien kuten Yrjön ja Jyrin nimi­päivä.

  • Josef

    Joosef on miehen etunimi.

    Joosef tulee hepreankielisestä sanasta jasaf, joka merkitsee 'Jumala lisää' tai 'Jumala antaa lisää (lapsia)'. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatusta, jossa mainitaan useita tämän nimisiä henkilöitä. Joosef on nimen suomalainen muoto, useissa muissa maissa se esiintyy muodossa Josef tai Joseph.

    Suomen almanakassa nimi on esiintynyt erilaisissa kirjoitusasuissa (Josephus, Joseph, Josef) sekä 19. maaliskuuta että 22. joulukuuta vuosina 1708–1888. Vuodesta 1890 Joosefin korvasi rinnakkaisnimi Jooseppi. Nimi palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Suomessa Joosef-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 190 henkilöä. Muodossa Josef nimen on samana aikana saanut 1115 miestä ja muutama nainen.

  • Jouko

    Jouko on suomalainen miehen etunimi.

    Jouko on kansallisromanttisen kauden nimiä ja johdettu Kalevalassa esiintyvästä nimestä Joukahainen ja kansanrunojen nimiryhmästä Joukavainen, Joukamoinen, Joukonen. Se on mahdollisesti peräisin sanasta joukea (kookas), tai sitten sanasta jouku, joka saamen kielessä liittyy lumen ja jään käsitteisiin ja joukkainen (valkea joutsen).

    Nimi Jouko on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 26 705 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Nuorten miesten ja poikien nimenä Jouko on nykyään harvinainen.

    Jouko-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua.

  • Jouni

    Jouni on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma Johannes-nimen skandinaavisesta vastineesta Jon, ja se on vanhastaan ollut käytössä erityisesti Peräpohjolassa ja Lapissa. Suomalaisessa kalenterissa Jounin nimipäivä on 29. maaliskuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Jouni-nimeen liittyvä muistopyhä on marttyyri Evgenioksen muistopäivä 21. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 22 265 miestä on saanut nimekseen Jouni. Heistä yli puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Jousia

    Jousia on suomalainen miehen etunimi.

    Jousia muodostettiin jousi-sanasta keskiaikaisia ia-loppuisia nimiä (esimerkiksi Kaipia, Nousia) jäljitellen. Jousi (joutsi) on ollut tavallinen jälkiosa vanhoissa, erityisesti hämäläisalueilla käytetyissä nimissä.

    Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929 lähtien ja pysynyt suhteellisen harvinaisena.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Jousia-nimen on saanut 161 miestä ja alle viisi naista.

  • Joutsi

  • Juha

    Juha on suomalainen miehen etunimi.

    Juha on lyhentymä suomalaisesta etunimestä Juhani, joka on palautettavissa heprealaisperäiseen nimeen Johannes, joka merkitsee "Jahve on armollinen". Juhan nimipäivää vietetään 24. kesäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 61 393 miestä ja ainakin kaksi naista on saanut ensimmäiseksi tai muuksi etunimekseen Juha. Nimi oli suosionsa huipulla välillä 1960–1979, jolloin sen sai yhteensä noin 32 800 henkilöä. Suosituin yksittäinen vuosi oli 1965, jolloin nimen sai 2 260 henkilöä. 2010-luvulla nimen on saanut toukokuuhun 2013 mennessä enää 255 henkilöä.

  • Juhana

    Juhana on suomalainen miehen etunimi, yksi Johannes-nimen monista suomalaisista mukaelmista. Se on syntynyt nimen ruotsalaisesta muunnelmasta Johan. Juhanan nimipäivä on 24. kesäkuuta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Suomessa on 1800-luvun lopulta kesäkuuhun 2014 mennessä 12 139 miespuoliselle henkilölle annettu nimi Juhana.

    Nimeä Juhana käytetään suomen kielessä vakiintuneesti historiallisissa yhteyksissä myös useimmista monarkeista, joiden nimenä on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma. Johannes-nimisistä paaveista käytetään kuitenkin raamatun mukaista nimimuotoa Johannes. Samoin Espanjan entisestä kuninkaasta käytetään suomeksikin nimeä Juan Carlos.

  • Juhani

    Juhani on suomalainen miehen etunimi. Nimi tulee Suomessakin yleisestä heprealaisesta nimestä Johannes, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen."

    Juhani on Suomen yleisin etunimi. Sen suosiota ovat lisänneet Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmen Suomen suosituin pojannimi. Sen sijaan ensimmäisenä nimenä se ei ole valtavan yleinen, sillä ensimmäisenä nimenä Juhani on alle 5 %:lla Juhaneista. Henkilöitä, joilla on Juhani yleisessä käytössä olevana nimenä on kuitenkin hieman enemmän, sillä osalla niistä, joilla Juhani on toinen tai kolmas nimi, se on kuitenkin kutsumanimenä. Juhanin lempinimi on usein Jussi.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Juhani oli 1800-luvulta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu nimeksi 341 515 miehelle ja ainakin viidelle naiselle. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmenen suosituin nimi. Toiseksi suosituin nimi on saman nimen alkumuoto Johannes.

  • Juho

    Juho on suomalainen miehen etunimi. Juhon nimipäivä on 24. kesäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Juho-nimen on saanut 54 492 miestä sekä noin 30 ennen vuotta 1920 syntynyttä naista.

    Juhon lempinimiä ovat esimerkiksi Jussi,Jusku, Juppi ja Jupe.

    Juho on myös Juhani Syrjän kirjasarja.

  • Jukka

    Jukka on suomalainen miehen etunimi.

    Jukka on suomalainen muunnos Jogan- ja Jogha-nimistä, jotka puolestaan ovat Johanin tai Johanneksen muunnoksia. Yksi mahdollisuus nimen etymologialle lienee myös gootinkielen nuorukaista tarkoittava termi jugga. Jukka on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Samoihin aikoihin Jukasta tuli muotinimi.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 47 253 Jukka-nimen saanutta miestä

  • Julius

    Julius (lat. Iulius) on latinalaisperäinen miehen nimi. Samaa alkuperää on myös naisennimi Julia (lat. Iulia).

    Suomessa Juliuksen nimipäivä on 12. huhtikuuta, paavi Julius I:n kuolin- ja muistopäivänä. Samana päivänä on myös Julian nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Julius on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu Suomessa 9090 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Jussi

    Jussi on suomalainen miehen etunimi. Nimeä käytetään myös Johanneksen, Juhanan, Juhanin, Juhan ja Juhon lempinimenä. Nimipäivä 24. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä 24 333 henkilölle on annettu nimi Jussi.

  • Justus

    Justus on vanha Suomessakin käytetty miehen etunimi. Nimi pohjautuu latinan sanaan iustus - oikeamielinen. Muinaisessa Roomassa oikeamielisyys oli yksi suurimmista hyveistä. Samaa kantaa on naisen nimi Justiina.

    Justuksen perinteinen nimipäivä on ollut 2. syyskuuta, missä se oli vuodesta 1695 muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1907 asti, kunnes nimi poistettiin almanakasta. Välillä nimi oli päivillä 7. syyskuuta ja 14. marraskuuta. Vuonna 2010 Justus palasi perinteiselle päivälleen.

    Justus-nimisiä on Väestörekisteriin merkitty 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1276.

  • Juuso

    Juuso on suomalaisen miehen etunimi. Nimi pohjautuu Raamatun nimeen Joosef. Juuson nimipäivä on 19. maaliskuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 9 942 Juusoa. Juuso esiintyy myös sukunimenä.

  • Jyri

    Jyri on suomalainen miehen etunimi.

    Jyri on lähtöisin kreikkalaisesta Georgios-nimestä, joka merkitsee maanviljelijää. Se on Jyrkin ja Yrjön rinnakkaisnimi. Läheisiä vastineita muissa kielissä ovat mm. Juri, Jüri, Jürgen ja Göran.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Jyri on Suomessa annettu noin 4700 henkilölle.

  • Jyrki

    Jyrki on suomalainen miehen etunimi. Se on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Georgios, "maanviljelijä". Se on syntynyt Itä-Suomessa Georgios-nimen venäläisten muunnelmien (Georgi, Jegor, Juri) kautta. Suomessa vanhastaan luterilaiset ovat suosineet Georgioksen muunnelmista Yrjöä mutta ortodoksit Jyrkiä. Nimi Jyrki oli suosittu varsinkin 1960-luvulla. Saman nimen muunnelmia eri kielissä ovat englannin George, ruotsin ja saksan Georg, ruotsin Göran, saksan Jürgen ja viron Jüri. Nimipäiväänsä Jyrki viettää yhdessä samaa alkuperää olevien nimien Yrjö, Jyri, Yrjänä ja Jori kanssa 23. huhtikuuta. Lempinimiä ovat ainakin Jyräys ja Jykä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Jyrki on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 475 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Jyrki-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua. Tämän johdosta nimet Jyrki ja Jyri eivät mene taivutuksessa sekaisin.

  • Kaapo

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaappo

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaapro

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaarle

    Kaarle on suomalainen muoto alkuaan vapaata miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal, joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen nimipäivä on 28. tammikuuta, Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivänä. Nimen muunnoksia ovat Kaarlo ja Kalle.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarle on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4 510 henkilölle.

    Nimi eri muunnelmineen on keskiajalta saakka ollut yleinen monien Euroopan maiden hallitsijoilla. Suomen kielessä nimeä Kaarle käytetään vakiintuneesti monista hallitsijoista, joiden varsinaisena nimenä on ollut jokin tämän nimen muunkielinen vastine, esimerkiksi Carolus, Charles tai Karl.

  • Kaarlo

    Kaarlo on suomalainen miehen nimi. Kaarlo, Kaarle ja Kalle ovat suomalaisia muotoja alkuaan vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal , joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä on 28. tammikuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarlo on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 429 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Kai

    Kai on suomalainen miehen nimi. Nimen alkuperää ei tiedetä varmuudella, mutta sitä on arveltu muunnokseksi roomalaisesta nimestä Gaius.. Nimipäiväänsä Kait viettävät 16. helmikuuta. Samalla päivällä on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimen muunnos Kaj.

    Ruotsissa ja Saksassa vastaava nimi (Kaj, Kai, Caj) voi esiintyä sekä miehen että naisen nimenä (vrt. Kaija). Virossa Kai on naisen nimi.

    Suomessa nimi Kai on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 10 935 miehelle ja noin 80 naiselle. Nimi Kaj on annettu 5956 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Kaj

    Kai on suomalainen miehen nimi. Nimen alkuperää ei tiedetä varmuudella, mutta sitä on arveltu muunnokseksi roomalaisesta nimestä Gaius.. Nimipäiväänsä Kait viettävät 16. helmikuuta. Samalla päivällä on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimen muunnos Kaj.

    Ruotsissa ja Saksassa vastaava nimi (Kaj, Kai, Caj) voi esiintyä sekä miehen että naisen nimenä (vrt. Kaija). Virossa Kai on naisen nimi.

    Suomessa nimi Kai on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 10 935 miehelle ja noin 80 naiselle. Nimi Kaj on annettu 5956 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Kalervo

    Kalervo on suomalainen miehen nimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 64 993 suomalaiselle. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

  • Kaleva

    Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928, ja uudelleen 1950 alkaen.

    Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi 1865. H. A. Reinholmilla oli Kaleva ehdolla 1879 Väinön ja Ilmarin seurassa. Pietarin suomalaisessa kalenterissa Kalewa oli jo 1872.

    Kaleva on kansallisromanttisen kauden nimiä. Muinaisrunoissa esiintyy Kalevanpoika-nimitys Kullervosta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Kaleva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 2938 miehelle ja ainakin kahdeksalle naiselle.

    Nimen muunnelma on etunimi Kalevi.

  • Kalevi

    Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 143 062 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen on saanut etunimekseen Kalevi.

  • Kalle

    Kalle on suomalainen miehen etunimi, alkujaan ruotsinkielinen lempinimimuoto nimestä Karl. Kalle-nimisiä miehiä oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 37 379.

  • Kare

  • Kari

    Kari on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

    Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee ’autuasta’ ja ’onnellista’. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muun muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Nimellä ei ole tekemistä suomen appellatiivin kari kanssa. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

    Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestö­rekisterikeskuksen tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 56 783 miestä ja vajaat 40 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

    Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann”, samaan tapaan kuin Suomen ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjalainen nimi lausutaan pitkällä a-kirjaimella kuten suomalainen nimi Kaari.

  • Karl

    Karl tai Carl on miehen etunimi. Nimi johtuu germaanisten kielten miestä tarkoittavasta sanasta Karl, tai toisen selityksen mukaan sanasta hari, joka merkitsee armeijaa tai soturia. Nimi on ollut monilla Saksan keisareilla ja Ruotsin kuninkailla, joista suomeksi käytetään nimeä Kaarle.

    Saman nimen muita variaatioita ovat englannin ja ranskan kielissä esiintyvä Charles, italian Carlo, espanjan ja portugalin Carlos, tšekin Karel, unkarin Károly ja eräissä eteläslaavilaisissa kielissä esiintyvä Karlo.

    Suomessa nimi Karl on 1900-luvun alusta tammikuuhun 2014 mennessä annettu 19250 ja Carl 5512 henkilölle.

    Karlin nimipäivä on ruotsinkielisessä kalenterissa 28. tammikuuta, Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivänä. Samalla päivällä ovat suomenkielisessä kalenterissa nimen suomalaiset muunnokset Kaarlo, Kaarle ja Kalle sekä nimen suomenkielisenä käännöksenä Mies.

  • Karri

    Karri on suomalainen miehen etunimi. Nimi Karri on Kari-nimen muunnelma ja siten lyhennös nimestä Makarios. Väestörekisterikeskuksen mukaan (tilanne 7. tammikuuta 2013) Karri-nimen on saanut 1 799 henkilöä.

  • Kasimir

    Kasimir on miehen etunimi, josta on käytössä myös kirjoitusasu Casimir. Nimi on slaavilaista alkuperää ja merkitsee rauhantekijää. Kasimir (Kazimierz) on ollut myös useiden Puolan hallitsijoiden nimi.

    Suomessa nimi Kasimir on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 1900 alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1029 ja Casimir 549 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Kasimirin nimipäivä on 1. heinäkuuta.

  • Kasper

    Kasper on miehen etunimi, joka juontuu persiankielisestä rahastonhoitajaa tai kalleuksien vartijaa tarkoittavasta sanasta kansbar Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Kasperi. Keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesukselle lahjoja tuoneista itämaan tietäjistä oli nimeltään Kaspar, vaikkei heidän nimiään Raamatussa mainitakaan; muut olivat saman perimätiedon mukaan Melchior ja Balthasar.

    Suomessa nimi Kasper on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4 350 henkilölle. Muodossa Kasperi nimi on annettu 4260 henkilölle. Kasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Suomenkielisessä almanakassa nimi on muodossa Kasperi, ruotsinkielisessä Kasper.

  • Kasperi

    Kasper on miehen etunimi, joka juontuu persiankielisestä rahastonhoitajaa tai kalleuksien vartijaa tarkoittavasta sanasta kansbar Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Kasperi. Keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesukselle lahjoja tuoneista itämaan tietäjistä oli nimeltään Kaspar, vaikkei heidän nimiään Raamatussa mainitakaan; muut olivat saman perimätiedon mukaan Melchior ja Balthasar.

    Suomessa nimi Kasper on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4 350 henkilölle. Muodossa Kasperi nimi on annettu 4260 henkilölle. Kasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Suomenkielisessä almanakassa nimi on muodossa Kasperi, ruotsinkielisessä Kasper.

  • Kauko

    Kauko on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Se on lyhentymä muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 23 697 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Germaanien saagoissa esiintyy yleisimmän nykykäsityksen mukaan fiktiivinen Suomen kuningas Fornjotr. Nimi on tulkittu muinaisgermaanikieliseksi käännökseksi Kaukomieli-nimestä.

    Kaukon lempinimi on usein Kake.

  • Kaukomieli

    Kaukomieli eli Kaukamoinen on suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä nimi. Nimi Kaukomieli liittyy usein Lemminkäiseen, mutta ei aina. Martti Haavio ja eräät muut tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, joskaan ei toteen näytettynä, että Egilin saagassa esiintyvän kveenien kuningas Faravidin nimi olisi käännös Kaukomieltä muistuttavasta nimestä.

    Nykyään Kaukomieli on erittäin harvinainen nimi, mutta sen lyhenne Kauko on yleinen.

  • Kauno

    Kauno on suomalainen miehen etunimi.

    Kauno on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, joista monet viittaavat johonkin ihmisen hyvään ominaisuuteen. Ensimmäinen Kaunoksi nimetty lienee syntynyt vuonna 1855. Nimi ei ole yleistynyt, mutta on pysynyt jatkuvasti käytössä.

    Suomen almanakassa Kauno on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Kauno-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 2027 henkilöä, joista 23 on naisia.

  • Keijo

    Keijo on suomalainen miehen etunimi. Sen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta on esitetty, että se olisi suomennos ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Keijo on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 16 594 miehelle ja noin 20 naiselle. Noin puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Nuorten miesten ja poikien nimenä Keijo on nykyään harvinainen. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle

    Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

  • Keimo

    Keimo on harvinainen suomalainen miehen etunimi. Keimon nimipäivä on 6. elokuuta, yhtä aikaa Toimin kanssa. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2012 loppuun mennessä noin 150 Keimo-nimistä miestä.

    Keimon nimipäivä lisättiin almanakkaan vuonna 1950, alun perin elokuun 13. päivälle, mutta siirrettiin vuonna 1995 viikkoa aikaisemmaksi. Nimi esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa, ja hän on epäilemättä tuntenut Keimolan kylän Nurmijärven ja Helsingin pitäjän rajalta. Paikannimissä Keimo esiintyy muuallakin, muun muassa Lohjan Muijalassa on ollut Keimon talo. Keimo lienee puhtaasti suomalainen nimi.

  • Kennet

    Kennet voi tarkoittaa seuraavia:

    • Kennet, miehen etunimi, Kenneth-nimen muunnelma
    • HMS Kennet (1902), Britannian Kuninkaallisen laivaston torpedovenehävittäjä
    • Kennet, Thamesin sivujoki Englannissa
    • Kennet, paikkakunta Clackmannanshiressä Skotlannissa

  • Kent

  • Kerkko

    Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 206 miestä on saanut nimekseen Kerkko.

  • Kettil

    Kettil on muinaisskandinaavinen, nykyisin harvinaiseksi jäänyt miehen etunimi, joka johtuu skandinaavisesta kypärää merkitsevästä sanasta. Nykyisin nimestä on yleisemmässä käytössä muunnos Kjell.

    Suomessa on vuoden 1900 jälkeen ollut alle 50 Kettil-nimistä henkilöä. Nimi esiintyy kuitenkin Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa, jonka mukaan Kettilin samoin kuin Kjellinkin nimipäivä on 8. kesäkuuta.

  • Kevin

    Kevin on miehen etunimi. Nimi on englantilainen muunnelma muinaisirlantilaista nimestä Cóemgein, joka on yhdistetty ystävällistä, kohteliasta tai jaloluontoista tarkoittavasta sanasta céem sekä syntymää tarkoittavasta sanasta gein. Nimen on tehnyt tunnetuksi 500-luvulla elänyt Glendaloughin luostarin perustaja Pyhä Caoimhín, joka on myös Dublinin suojeluspyhimys. Irlannin ulkopuolella nimi on yleistynyt vasta 1900-luvulla.

    Suomessa nimi Kevin on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 1480 miehelle sekä muutamalle naiselle. Suurin osa heistä on syntynyt vuoden 1980 jälkeen; ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään. Kevinin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 7. marraskuuta.

  • Kim

    Kim on monissa maissa yleinen etunimi, joka eri maissa esiintyy sekä naisen että miehen nimenä. Miehen nimenä se on syntynyt lyhennelmänä heprealaisperäisestä nimestä Joakim, joka esiintyy myös muodossa Joachim. Englanninkielisissä maissa Kim on käytössä sekä miehen että naisen nimenä, ja sen on myös arveltu olevan peräisin kelttiläisistä kielistä tai syntyneen lyhennelmänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimdall, joka merkitsee kuninkaallista kukkulaa..

    Suomessa Kim on pääasiassa miehen etunimi. Nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu hieman alle 6100 miehelle ja noin 360 naiselle. Kimin nimipäivä on 20. maaliskuuta, jolloin on myös Akin ja Joakimin nimipäivä.

    Kim (kor. 김) on myös yleinen korealainen sukunimi. Korealaisissa nimissä sukunimi on ennen etunimeä.

  • Kimmo

    Kimmo on suomalainen miehen etunimi.

    Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, jota ehdotettiin etunimeksi vuonna 1865. Yrjö Karilas ehdotti sitä uudemman kerran 1919. Nimen teki tunnetuksi Eino Leinon kirjoittama runo Kimmon kosto, joka oli kokoelmassa Kangastuksia 1902.

    Kimmosta tuli muotinimi 1960–1980-luvuilla. Suomenkielisessä almanakassa Kimmo on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 18 020 miestä on saanut nimekseen Kimmo.

  • Kjell

    Kjell on miehen etunimi. Nimi on muunnelma muinaisskandinaavisesta nimestä Kettil, joka merkitsee kypärää.

    Suomessa nimi Kjell on vuodesta 1920 toukokuuhun 2014 mennessä annettu 1452 henkilölle. Kjellin ja Kettilin nimipäivä on Suomen ruotsinkielisen kalenterin mukaan 8. kesäkuuta.

  • Klas

    Klas on ruotsalainen miehen etunimi. Saksalaisen, myös Suomessa esiintyvän Klaus-nimen tavoin se on alku­perältään lyhentynyt muoto nimestä Nikolaus. Useista Suomen historian henkilöistä, joiden nimi on ollut Klas, käytetään suomen­kielisessä kirjallisuudessa vakiintuneesti nimeä Klaus. Klasin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 7. heinäkuuta

    Suomessa nimi Klas on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 1070 henkilölle.

  • Klaus

    Klaus on miehen etunimi.

    Klaus on alkujaan saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimi esiintyy monissa maissa myös muodossa Claus.

    Klaus on ollut suomenkielisessä nimipäiväalmanakassa vuodesta 1858 ja ruotsinkielisessä vuodesta 2000. Nimi on saanut oman almanakkapäivän, 7. heinäkuuta, sillä se erheellisesti yhdistettiin latinan Claudius-nimeen.

    Suomessa nimi Klaus on ollut käytössä jo 1400-luvulla. 1800-luvulta vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 613 miestä on saanut nimekseen Klaus. Muodossa Claus nimi on annettu noin 230 henkilölle.

  • Knut

    Knut on pää­asiassa pohjois­mainen miehen etunimi. Nimi johtuu muinaissaksan sanasta knuz, joka merkitsee rohkeaa, ylhäis­syntyistä, ylpeää tai reipasta.. Tanskassa nimi esiintyy muodossa Knud.

    Nimen tavallisin suomen­kielinen vastine on Nuutti. Tanskan ja Ruotsin Knut- tai Knud-nimisistä kuninkaista käytetään suomen kielessä kuitenkin vakiintuneesti muotoa Knuut.

    Suomessa nimi Knut on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1082 henkilölle. Muodossa Knuut nimi on samana aikana annettu noin 50 ja muodossa Knud noin 40 henkilölle. .

    Knutin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 13. tammikuuta, Tanskan prinssi Knud Lavardin muistopäivänä eli nuutinpäivänä, jota on myös pidetty jouluajan loppuna.

  • Konrad

    Konrad, englanninkielisissä maissa Conrad, on alkujaan saksalainen miehen etunimi. Nimi on yhdistetty germaanisista rohkeaa ja neuvoa tarkoittavista sanoista. Keskiajalla se oli neljän Saksan hallitsijan nimi.

    Suomessa nimi Konrad oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1 364 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Konradin nimipäivä on 12. marraskuuta.

  • Konsta

    Konsta on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3890 suomalaiselle. Ylivoimainen enemmistö heistä on saanut nimen vuoden 1980 jälkeen.

    Nimen taustalla on nimi Konstantinus, joka pohjautuu latinan sanaan constans (pysyvä, muuttumaton). Suomalaisessa almanakassa esiintyivät 1708–1851 nimet Constantin ja Constantinus, vuosina 1852–1907 nimiasuna oli Konstantin ja 1908–1925 Konstantinus. Kosti pääsi kalenteriin 1929, ja 1950 sen rinnalle otettiin uudelleen Konstantin. Vuosina 1929–1949 Kostin rinnalla esiintyi Kostia. Konsta tuli almanakkaan 1984.

  • Konstantin

    Konstantin on miehen etunimi, joka johtuu latinan sanasta constans (pysyvä, vakaa, muuttumaton). Nimen eri muodoissaan on tehnyt laajalti suosituksi Rooman ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri.

    Suomessa nimi Konstantin on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3034 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle. Nimestä on käytössä myös lyhentymämuodot Kosti ja Konsta. Konstantinin nimipäivä on 21. toukokuuta.

  • Kosti

    Kosti on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 691 suomalaiselle.

  • Krister

    Krister on skandinaavinen miehen etunimi, Krister-nimen muunnelma. Suomessa nimi Krister on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 3340 henkilölle, ennen vuotta 1920 toisinaan naisillekin. Kristerin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 13. marraskuuta.

  • Kristian

    Kristian on miehen etunimi.

    Kristianin nimen alkuperä on kreikkalainen sana christianos (lat. christianus), joka tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Nimen sisarnimi on Kristiina.

    Kristianin nimipäivä on 13. marraskuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on marraskuuhun 2013 mennessä 54 617 miestä ja alle 30 naista saanut nimekseen Kristian

  • Kristoffer

    Kristoffer on miehen etunimi. Nimen kirjoitusasuja eri kielissä ovat myös Kristofer, Christofer, Christoffer ja Cristopher. Nimi on muunnos kreikkalaisesta nimestä Χριστόφορος, Kristoforos, joka tarkoittaa Kristuksen kantajaa. Nimen suomalainen lyhentynyt muoto on Risto. Kristoffer-nimen eri muunnelminaan on tehnyt kristinuskon piirissä tunnetuksi varsinkin Pyhä Kristoforos, joka tunnetaan varsinkin matkustajien suojeluspyhimyksenä, mutta josta ei juuri ole historiallisesti luotettavaa tietoa.

    Suomessa nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä muodossa Kristoffer 1307, Kristofer noin 370, Christofer noin 140, Christoffer noin 1560 ja Christopher noin 1510 henkilölle. Satunnaisesti on näitä nimiä annettu myös naisille. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Kristofferin nimipäivä on 15. maaliskuuta, joka on myös suomenkielisen kalenterin mukaan Riston nimipäivä.

  • Kuisma

    Kuisma on suomalainen miehen etunimi, jota käytetään myös sukunimenä. Kuisma on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Kosmas, "koristettu". Suomessa nimen yleistymiseen on vaikuttanut myös kasvisuvun nimi kuismat (Hypericum).

    Nimi Kuisma juontaa juurensa pyhimysnimestä Kosmas, josta Karjalassa käytettiin muotoa Kuisma ja Kuosma.

    Kosmas ja Damianos (englanniksi Cosmas ja Damian) olivat kaksosveljet, jotka syntyivät noin vuonna 270 nykyisin Turkkiin kuuluvassa Kilikiassa. He olivat kristittyjä lääkäreitä, jotka eivät ottaneet mitään maksua hoidosta. Siten he saivat monet kuuntelemaan evankeliumia Jeesuksesta. He kokivat marttyyrikuoleman Sisiliassa noin vuonna 303. Katolisen kalenterin mukaan heidän juhlapäivänsä on 26. syyskuuta, joka on myös meidän kalenterissa Kuisman nimipäivä. Monet ovat ottaneet sekä etunimekseen, että sukunimekseen pyhimysten nimiä. Siksi Kosmas nimen muunnos esiintyy kaikkialla Euroopassa, esimerkiksi venäjäksi se on Kuzma, italiaksi Cosma, portugaliksi Cosme ja ranskaksi Côme.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä etunimi Kuisma on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu kaikkiaan noin 370 henkilölle. Luku ei sisällä ennen vuotta 1964 kuolleita henkilöitä. Sukunimenä Kuisma on 2821 henkilöllä.

  • Kullervo

    Kullervo on suomalainen miehen etunimi.

    Kullervo-nimi on mahdollisesti johdettu kulta-sanasta. Nimi on syntynyt Koillis-Virossa alkusoinnun ja sanaleikin ansiosta. Virossa Kultaneidon takoja oli Kuller Kalevipoeg, Nalleer naesopoeg. Sieltä nimi kulkeutui Inkeriin ja lopulta Kalevalaan.

    Kullervon nimipäivä on 25. syyskuuta. Nimi sijoitettiin vuonna 1908 tälle päivälle, koska se oli aikaisemmin ollut Kleofaan nimipäivä, ja kreikkalainen, Raamatussakin esiintyvä nimi Kleofas (Kleopas) tarkoittaa myös kultaista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 16 645 miestä on saanut nimekseen Kullervo.

  • Kultimo

  • Kurt

    Kurt on saksalaisperäinen miehen etunimi, Konrad-nimen muunnelma. Suomessa nimi Kurt on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 4136 miehelle sekä muutamalle naiselle. Kurtin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 12. marraskuuta.

    Kurt esiintyy myös sukunimenä.

  • Kustaa

    Kustaa on suomalainen miehen etunimi, muunnelma ruotsinkielisistä Gustav-nimestä. Nimi Gustav on ollut kahdeksalla Ruotsin kuninkaalla, mukaan luettuna kaksi, joilla se on jälkimmäisenä nimenä. Suomessa heistä käytetään nimeä Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kyösti ja Kustavi.

    Suomessa nimi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa varsin yleinen, mutta on myöhemmin harvinaistunut. 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 18 505 miehelle ja noin 15 naiselle.

    Kustaan (Gustavin) nimipäivä on 1600-luvulta saakka ollut 6. kesäkuuta, Kustaa Vaasan kruunajaisten vuosipäivänä, joka nykyään on myös Ruotsin kansallispäivä. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

  • Kustavi

    Kustavi on suomalainen miehen etunimi, Kustaan ja Kyöstin ohella yksi Gustav-nimisen suomalaisista vastineista. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 148 henkilölle Kustavin nimipäivä on 6. kesäkuuta.

    Kustavi on myös kunta Varsinais-Suomessa. Kustavilainen aika ja kustavilainen tyyli viittaavat Ruotsin kuningas Kustaa III:n valtakauteen 1700-luvun lopulla.

  • Kyösti

    Kyösti on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaadisen Gustaf-nimen suomalainen muoto. 17. marraskuuta 2014 mennessä Kyöstejä on merkitty Suomen väestörekistereihin 6733. Viime aikoina Kyösti ei ole ollut kovin suosittu nimi, mm. 2010-luvulla 17.11.2014 mennessä nimi on annettu vain 65 kertaa. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen mukaan nimen epäsuosio saattaa selittyä sillä, että nimi on äänneasultaan etunimeksi hieman erikoinen ensimmäisen tavunsa diftongin yö osalta.

  • Lari

    Lari on suomalainen miehen etunimi. Larin nimipäivä on 13. heinäkuuta. Sanasta "hilarus" (suom. iloinen) ovat muodostuneet nimet Ilari ja Lari, latinankielisenä nimenä on myös Hilarius.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Lari-nimen Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 1 850 miestä ja alle viisi naista. Nimi on tullut käyttöön vasta 1900-luvun puolivälin aikoihin.

    Nimeen liittyvät pyhän muistopäivät ortodoksisessa kalenterissa ovat:

    • Pyhä Hilario uusi 28.3. ja 6.6.
    • Pyhittäjä Hilarion Suuri 21.10.
    • Marttyyri Hilarios 12.7.

  • Lars

    Lars on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi on muunnelma latinalaisesta nimestä Laurentius, joka tarkoittaa "laakerin­lehdillä seppelöityä". Saman nimen suomen­kielisiä vastineita ovat Lasse, Lauri ja Lassi. Suomessa nimi Lars on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9348 henkilölle. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Larsin nimipäivä on 10. elokuuta, Pyhän Laurentiuksen muistopäivänä.

  • Lasse

    Lasse on pohjoismainen miehen etunimi, Laurentius- ja Lauri-nimien muunnelma. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Lasseksi nimetty 13 393 henkilöä. Lassen nimipäivä on 10. elokuuta.

  • Lassi

    Lassi on jo 1500-luvulla käytössä ollut. suomalainen miehen nimi, Laurentius- tai Lauri-nimen muunnelma. Lassin nimipäivää vietetään 10. elokuuta. Silloin on myös Lassen ja Laurin nimipäivä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Lassi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5847 henkilölle.

  • Launo

    Launo on suomalainen miehen etunimi.

    Launon nimipäivä on 7. heinäkuuta. Silloin on myös Klaun nimipäivä.

    Launo on todennäköisesti muunnelma nimestä Klaus, mutta sitä on arveltu myös Laurentius-nimen vastineeksi.

    Launoiksi on vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty Suomessa lapsia noin 130, joista 2000-luvulla syntyneitä 7.

  • Lauri

    Lauri on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Lauri on ollut jo pitkään suosituimpia miesten etunimiä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 62 729 Lauri-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Leevi

    Leevi on heprealaisperinen miehen etunimi, joka tarkoittaa uskollista. Nimi periytyy Raamatusta, jossa Leevi oli Jaakobin kolmas poika. Pohjois-Suomessa nimen on tehnyt suosituksi erityisesti Lars Levi Laestadius. Suomalaiseen almanakkaan nimi ilmestyi 1950, mutta sitä on käytetty jo paljon aikaisemmin. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä elänyt 8 877 Leevi -nimistä henkilöä, joista yli 4000 on 2000-luvulla syntyneitä.

  • Leif

    Leif on miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää ja johtuu perillistä tai jälkeläistä tarkoittavasta sanasta leifr..

    Suomessa nimi Leif on vuosina 1900-2009 annettu 4599 henkilölle. Leifin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 30. kesäkuuta.

  • Lennart

    Lennart on miehen etunimi, Leonard-nimen ruotsalainen muunnelma.

    Suomessa nimi Lennart on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 6404 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Lennartin nimipäivä on 28. syyskuuta.

  • Lenni

    Lenni on suomalainen miehen etunimi. Alkuperältään se Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto. Leonard on alkuperältään germaaninen nimi, joka tarkoittaa rohkeaa leijonaa.

    Lenni on viime vuosina noussut suosioon pojannimenä. Kaikkiaan Lenni-nimisiä on merkitty Väestörekisteriin vuoden 2009 loppuun mennessä 1678, joista 49 on naisia. Lenni-miehistä kaksi kolmasosaa on syntynyt 2000-luvulla. Tytöille Lenni-nimeä ei ole annettu 1950-luvun jälkeen.

    Lennin nimipäivä on vuodesta 2010 lähtien 28. syyskuuta. Sama päivä oli vuosina 1705-1907 Leonardin nimipäivä, kuten on suomenruotsalaisen almanakan muaan edelleen.

  • Leo

    Leo on miehen etunimi.

    Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Leo-nimen on saanut 21 197 miestä sekä muutama nainen.

  • Leonard

    Leonard on alun perin muinaissaksalainen miehen etunimi, joka johtuu rohkeaa leijonaa tarkoittavista sanoista. Eri kielissä nimi esiintyy myös muodoissa Leonhard, Leonardo ja Lionardo. Nimen muunnelmana on käytössä myös Lennart. Leonard esiintyy myös sukunimenä.

    Katolisessa kirkossa Leonard on yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen.

    Suomessa nimi Leonard on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 5 136 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Leonardin nimipäivä on 28. syyskuuta.

    1. ↑ Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 392-393. WSOY, 1998. ISBN 951-0-23323-4.
    2. ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.5.2013.

  • Leopold

    Leopold on germaaninen miehen etunimi. Nimen muinaisgermaaninen alkumuoto on Leudbold tai Luitpold, ja se on yhdistetty sanoista leudi, joka merkitsee kansaa, ja balda, joka merkitsee rohkeaa..

    Suomessa nimi Leopold on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 783 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Leopoldin nimipäivä on 28. kesäkuuta.

  • Liam

    Liam on alun perin irlantilainen miehen etunimi, William-nimen lyhentymä.

    Suomessa nimi Liam on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 290 henkilölle. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Liamin nimipäivä on 6. huhtikuuta, joka suomen­kielisessä kalenterissakin on samaa alkuperää olevien nimien kuten Vilhelmin, Vilhon ja Villen nimi­päivä.

  • Linus

    Linus on miehen etunimi. Nimi johtuu pellavaa tarkoittavasta kreikan kielen sanasta linon.

    Suomessa nimi Linus on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 1150 henkilölle.

  • Lorentz

    Lorenz tai Lorentz on Laurentius-nimen saksalainen muunnelma, joka on käytössä sekä etu- että sukunimenä.

  • Ludvig

    Ludvig (Ludwig) on germaanisperäinen miehen etunimi, jonka alkumuoto Clodowech merkitsee "kuuluisaa soturia". Nimi muunnelmineen on ollut myös monien hallitsijoiden nimenä. Nimen ranskankielinen vastine on Louis, mutta Ranskan Louis-nimisistä kuninkaista käytetään suomessa vakiintuneesti nimeä Ludvig.

    Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1245 henkilölle muodossa Ludvig ja 186 henkilölle muodossa Ludwig. Nimeä ei ole suomenkielisessä almanakassa, mutta suomenruotsalaisessa almanakassa samoin kuin Ruotsissa Ludvigin nimipäivä on 2. lokakuuta.

  • Lukas

    Luukas on miehen etunimi, suomalainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Loukas (Λουκάς), joka tarkoittaa Etelä-Italiassa sijaitsevan Lucanian maakunnan asukasta. Nimen on tehnyt kristityissä maissa laajalti suosituksi Raamatussa mainittu lääkäri Luukas, jota varhaiskristillisistä ajoista saakka on pidetty myös Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana, vaikkei niissä kirjoittajan nimeä mainitakaan.

    Evankelista Luukkaan muistopäivä on sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa vanhastaan 18. lokakuuta. Sama päivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa Lukasin ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa Luukkaan nimipäivä.

    Suomessa nimi Luukas on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2014 mennessä annettu 2 622 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Lukas nimi on annettu 1 847 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Nimi oli 1900-luvulla varsin harvinainen mutta on vuoden 2000 jälkeen selvästi yleistynyt.

  • Luukas

    Luukas on miehen etunimi, suomalainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Loukas (Λουκάς), joka tarkoittaa Etelä-Italiassa sijaitsevan Lucanian maakunnan asukasta. Nimen on tehnyt kristityissä maissa laajalti suosituksi Raamatussa mainittu lääkäri Luukas, jota varhaiskristillisistä ajoista saakka on pidetty myös Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana, vaikkei niissä kirjoittajan nimeä mainitakaan.

    Evankelista Luukkaan muistopäivä on sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa vanhastaan 18. lokakuuta. Sama päivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa Lukasin ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa Luukkaan nimipäivä.

    Suomessa nimi Luukas on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2014 mennessä annettu 2 622 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Lukas nimi on annettu 1 847 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Nimi oli 1900-luvulla varsin harvinainen mutta on vuoden 2000 jälkeen selvästi yleistynyt.

  • Lyly

    Lyly on suomenkielinen nimi, joka esiintyy paikannimissä, sukunimenä ja miehen etunimenä.

  • Magnus

    Magnus on miehen etunimi.

    Magnus on latinaa ja merkitsee 'suurta'. Nimi on ollut käytössä monien hallitsijoiden lisänimenä sekä sekä usean katolisen kirkon pyhimyksen nimenä. Nimen suomenkielisiä vastineita ovat Maunu ja Mauno. Nimeä Maunu käytetään suomen kielessä vakiintuneesti myös Ruotsin ja Norjan keskiaikaisista kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on ollut Magnus. Islannissa nimi kirjoitetaan Magnús.

    Nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1705–1857, jonka jälkeen sen korvasi Mauno sekä myöhemmin almanakkaan päässyt Maunu.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Magnus-nimen on Suomessa saanut 3 529 miestä ja alle kymmenen naista.

  • Mainio

    Mainio on suomalaisen miehen etunimi. Mainion nimipäivä on 5. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut 805 Mainio-nimen saanutta miestä ja muutama nainen.

  • Manne

    Manne on suomalainen ja ruotsalainen miehen etunimi. Nimipäivää Mannet viettävät Suomessa 26. maaliskuuta. Ruotsin kalenterista Mannen nimipäivä poistettiin vuodesta 2001 alkaen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Manne-nimisiä miehiä on Suomessa ollut kaikkiaan 832 (helmikuu 2012). Suosituimmillaan nimi oli 1920–1930-luvuilla.

  • Måns

  • Manu

    Manu on etunimi.

    Manun suomenkielinen nimipäivä on 26. maaliskuuta, jolloin on myös Immon, Mannen ja Immanuelin nimipäivä. Suomessa nimi Manu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu on 1 677 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomalaisena nimenä Manu on käsitetty sekä Immanuel- että Magnus-nimen muunnelmaksi. Suomessa Manu on erityisesti miesten nimi, mutta kansainvälisesti se on myös yleinen naisen nimi.

    Sanskritin kielessä Manu tarkoittaa viisasta ja ajattelevaa. Hindujen jumalaistarustossa Manu on ensimmäinen ihminen Maan päällä, ja josta muut ihmiset ovat syntyneet. Lainaus suomennetusta Bhagavad Gitasta:

    »Ylhäinen Herra sanoi: Minä neuvoin tämän katoamattoman tieteen yogasta auringonjumala Vivasvanille, ja Vivasvan opetti sen Manulle, ihmiskunnan isälle, ja Manu puolestaan neuvoi sen Iksvakulle.»

  • Mark

  • Mark

  • Markku

    Markku on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Markut viettävät 25. huhtikuuta. Markku-nimi on muunnos latinalaisperäisestä Marcus-nimestä, joka tulee muinaisesta roomalaisten Mars-jumalasta. Muita Suomessa yleisiä saman nimen muunnelmia ovat myös Marko ja Markus.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Markku-nimisiä on merkitty Suomessa väestötietojärjestelmään vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 48 856. Määrässä ovat mukana myös jo kuolleet henkilöt. Lisäksi mukana ovat kaikki Suomessa annetut etunimet, siis kaksinimisiltä kaksi ja kolminimisiltä kolme nimeä, mutta sillä ei Markun osalta ole kovin suurta merkitystä, sillä Markku on harvoin muuna kuin kutsumanimenä. Markkua ehdotettiin lisättäväksi nimipäiväkalenteriin jo vuonna 1879, mutta ehdotus toteutui vasta vuonna 1929 ja tämän jälkeenkin nimi pysyi melko harvinaisena yli kymmenen vuotta, mutta muutaman vuoden aikana sota-ajasta lähtien se koki poikkeuksellisen nopean suosion nousun. Markku oli suosittu nimi 1940-luvun puolivälistä 1970-luvulle, ja 1950-luvun alkupuolella se oli Suomen toiseksi suosituin pojan ensimmäinen etunimi (suosituin oli Kari). Eniten Markkuja on syntynyt vuonna 1950, jolloin syntyi 2287 Markkua. 1980-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin asti Markku oli todella harvinainen nimivalinta, mutta 2010-luvulla sen suosio on kääntynyt lievään nousuun.

    Markku-nimen kantajilla on oma yhdistys, Suomalainen Markku-liitto, joka on perustettu heinäkuussa 1996 Noormarkussa. Markku-liitto on Suomen suurin etunimiyhdistys noin 1700 jäsenellään. Vuotuisessa juhlatilaisuudessa 25.4. Markku-liiton henkisessä kotipaikassa Porin kaupungin Noormarkun kaupunginosan Söörmarkun kylässä valitaan uusi Vuoden Markku sekä lyödään uudet "Söör Markut". 30. elokuuta 2008, Markku-liiton järjestämässä kokoontumisessa Helsingin Senaatintorilla, saavutettiin uusi maailmanennätys samannimisten henkilöiden kokoamisessa yhteen paikkaan. Senaatintorille kokoontui 1 281 henkilöpaperien avulla nimensä todistanutta Markkua. Markut löivät aiemman vastaavan ennätyksen, joka oli Mohammed-nimisten ihmisten kokoontuminen Dubaissa noin 200:lla siitäkin huolimatta, että Mohammed on maailman yleisin etunimi ja Markku käytössä melkein vain Suomessa.

    Sukunimenä Markku on 76:lla, Markkunen 22:lla ja Markkula 1080:llä henkilöllä (27.12.2010).

  • Marko

    Marko on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Nimi on suosittu myös Baskimaalla, Ukrainassa ja Balkanilla (Kroatia, Serbia, Slovenia ja Bulgaria).

    Nimi tulee latinalaisesta nimestä Marcus. Se on peräisin antiikin roomalaisten sodanjumalan Marsin nimestä, jonka uskotaan liittyvän latinan sanaan mas ’mies’. Nimen italiankielinen vastine on Marco.

    Markon, samoin kuin Markun ja Markuksen, nimipäivä on 25. huhtikuuta, evankelista Markuksen muistopäivänä.

    Marko-nimisiä on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä hieman alle 33 180 miestä ja muutama nainen.

  • Markus

    Markus on miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä.

    Nimi Markus tulee roomalaisesta nimestä Marcus, joka todennäköisesti juontuu sodanjumala Marsin nimestä. Latinaksi 'Mark' tarkoittaa sotainen, vasara ja puolustaja.

    Markuksen nimipäivä on 25. huhtikuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on Evankelista Markuksen muistopäivä. Suomen almanakassa Markus on ollut vuodesta 1950.

    Suomessa nimi Markus on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 76 513 ja Marcus 2 807henkilölle. Henkilöitä, joiden sukunimi on Markus, on 367.

    Markus on myös laulaja Markku Tranbergin taiteilijanimi. Markus-setä oli aikoinaan radiotoimittaja Markus Raution taiteilijanimi.

  • Mårten

    Mårten on ruotsalainen miehen etunimi, Martinus- tai Martin -nimen muunnelma.

    Suomessa nimi Mårten on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 541 henkilölle. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Mårtenin nimipäivä on martinpäivänä, 10. marraskuuta.

  • Martin

    Martin on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Nimi on latinalaisen Martinus-nimen lyhentymä ja viittaa alkujaan sodan jumala Marsiin. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi Pyhä Martinus, Pyhä Martti, protestanttisissa maissa lisäksi Martti Luther. Nimen suomalainen vastine on Martti.

    Nimeä Martin ei esiinny suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Martinin nimipäivä on 10. marraskuuta, Martti Lutherin syntymäpäivänä. Samalla päivällä on suomenkielisessä kalenterissa nimi Martti.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Martin on Suomessa annettu 6 457 miehelle ja alle 20 naiselle.

    Nimen naispuolinen vastine on Martina. Monissa maissa Martin on yleinen myös sukunimenä.

  • Martti

    Martti on miehen nimi. Nimi on latinalaisen Martinus-nimen suomalainen vastine ja viittaa alkujaan sodan jumala Marsiin. Martin nimipäivä, martinpäivä, on 10. marraskuuta. Mara on yleinen Martti-nimisistä käytetty lempinimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Martti on Suomessa annettu 52 108 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle.

  • Matias

    Matias on miehen etunimi, joka useissa maissa esiintyy myös muodoissa Mattias, Mathias tai Matthias. Matias-nimi juontaa juurensa hepreankielisestä sanasta "mattitja", joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Matiaksen nimipäivä on 24. helmikuuta, apostoli Mattiaan muistopäivänä, joka on myös Matin nimipäivä.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 73 160 henkilölle. Lisäksi muodossa Mattias nimi on annettu 3683, muodossa Matthias hieman yli 440 ja muodossa Mathias hieman alle 3000 henkilölle.

  • Mats

  • Matti

    Matti on suomalainen miehen etunimi. Se on yleisin suomalaisten miesten ensimmäinen etunimi ja yleinen myös toisena ja kolmantena etunimenä. Nykyväestössä se on erittäin yleinen varsinkin suurilla ikäluokilla.

    Nimen alkuperä on hepreankielisessä nimessä Mattitjahu, joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Nimen suomalainen muoto juontuu todennäköisesti Raamatussa esiintyvän evankelista Matteuksen nimestä.

    Matti vakiintui Suomessa nimimuotona jo keskiajalla. Sen jälkeen se on ollut vuosisatojen ajan yksi yleisimpiä suomalaisia etunimiä, ja se onkin kaikkien aikojen kahdeksanneksi yleisin miesten etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2011 tammikuuhun mennessä annettu noin 127 756 henkilölle. Sukunimenä Matti on ollut Suomessa 36 henkilöllä, joista nykyisenä sukunimenä 14.

  • Mattias

    Matias on miehen etunimi, joka useissa maissa esiintyy myös muodoissa Mattias, Mathias tai Matthias. Matias-nimi juontaa juurensa hepreankielisestä sanasta "mattitja", joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Matiaksen nimipäivä on 24. helmikuuta, apostoli Mattiaan muistopäivänä, joka on myös Matin nimipäivä.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 73 160 henkilölle. Lisäksi muodossa Mattias nimi on annettu 3683, muodossa Matthias hieman yli 440 ja muodossa Mathias hieman alle 3000 henkilölle.

  • Mauno

    Mauno on suomalainen miehen etunimi. Maunon nimipäivä 19. elokuuta. Nimi on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Magnus, joka merkitsee suurta ja on ollut käytössä muun muassa Kaarle Suuren (lat. Carolus Magnus) lisänimenä. Nimen muunnelmia ovat mm. Maunu, lempinimi "Manu".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 11 501 miestä on saanut etunimekseen Mauno.

  • Maunu

    Maunu on suomalainen miehen etunimi. Maunun nimipäivä 19. elokuuta. Nimi on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Magnus, joka merkitsee suurta ja on ollut käytössä muun muassa Kaarle Suuren (lat. Carolus Magnus) lisänimenä. Nimestä on käytössä myös muunnos Mauno.

    Nimeä Maunu käytetään suomen kielessä myös Ruotsin ja Norjan keskiaikaisista kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on Magnus.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 464 henkilöä on saanut etunimekseen Maunu.

  • Mauri

    Mauri on suomalainen miehen etunimi.

    Mauri on lyhentymä latinalaisesta nimestä Mauritius, joka merkitsee "marokkolaista", "murjaania" eli "maurilaisen näköistä miestä".

    Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyy 1883 ja Suomen almanakkaan Mauri pääsi 1890 päivälle 15. tammikuuta. Vuodesta 1908 nimi on ollut nykyisellä päivällään, 22. syyskuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on Pyhän Mauritiuksen, vuonna 302 kuolleen marttyyrin ja Sveitsin suojeluspyhimyksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Mauri-nimen on saanut 15 809 miestä ja alle viisi naista.

    Maurin lempinimi on usein Maukka, Manu tai Mauno. Ruotsinkielisessä almanakassa Mauri esiintyy muidossa Mauritz ja Moritz. Mauritzin ja Moritzin nimipäivä on myös 22. syyskuuta.


  • Mauritz

    Mauritz, myös Maurits, on muun muassa Saksassa ja Ruotsissa esiintyvä miehen etunimi. Se on muunnos latinalaisesta nimestä Mauritius, joka tarkoittaa maurilaista tai marokkolaista. Samaa alkuperää on suomen­kielinen nimi Mauri.

    Suomessa nimi Mauritz on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1137 ja Maurits 827 henkilölle. Mauritzin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 22. syyskuuta, joka suomenkielisen kalenterin mukaan on Maurin nimipäivä.

  • Max

    Max on monissa maissa esiintyvä miehen etunimi. Nimi on lyhentymä useista latinalaisista Max-alkuisista nimistä, joita ovat esimerkiksi Maximinus ja Maximilian. Nimi on hyvin yleinen varsinkin Saksassa. Suomessa nimestä esiintyy myös harvinaisempi kirjoitusasu Maks.

    Suomenruotsalaisessa sekä vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa Maxin nimipäivä on 18. marraskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2012 loppuun mennessä 4134 Max-nimistä ja alle 55 Maks-nimistä miestä.


  • Mies

    Mies on suomalaisen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä syntynyt 186 Mies-nimistä.

    Suomalaisena nimenä Mies on käsitetty suomennokseksi germaanisesta nimestä Karl (Kaarle), joka tarkoittaa vapaata miestä. Tämän vuoksi nimipäivä on sijoitettu tammikuun 28. päiväksi, joka on myös Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä. Toisaalta Alankomaissa Mies on käytössä sekä miehen että naisen etunimenä, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Bartolomeus tai Maria. Mies esiintyy myös sukunimenä ja on esimerkiksi saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehti Mies van der Rohen alkuperäinen sukunimi.

  • Miika

    Miika on heprealaisperäinen miehen etunimi. Miikan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 29. syyskuuta. Profeetta Miika kirjoitti Vanhan testamentin pienen profeetallisen kirjan, Miikan kirjan. Nimi on juonnos heprean kielen sanasta Mikael, joka tarkoittaa "Ken on kuin Jumala". Saman nimen muunnelmia ovat Mikko, Mika ja Miikka sekä naispuolinen vastine Mikaela.

    Suomessa nimi Miika on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 747 miehelle ja alle 10 naiselle. Nimen muunnos Miikka on annettu noin 5 100 henkilölle. Molemmat nimet ovat yleistyneeet vasta 1960-luvulta alkaen oltuaan sitä ennen varsin harvinaisia. Molemmat nimet olivat suosituimmillaan 80- ja 90-luvuilla.

  • Miikka

    Miika on heprealaisperäinen miehen etunimi. Miikan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 29. syyskuuta. Profeetta Miika kirjoitti Vanhan testamentin pienen profeetallisen kirjan, Miikan kirjan. Nimi on juonnos heprean kielen sanasta Mikael, joka tarkoittaa "Ken on kuin Jumala". Saman nimen muunnelmia ovat Mikko, Mika ja Miikka sekä naispuolinen vastine Mikaela.

    Suomessa nimi Miika on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 747 miehelle ja alle 10 naiselle. Nimen muunnos Miikka on annettu noin 5 100 henkilölle. Molemmat nimet ovat yleistyneeet vasta 1960-luvulta alkaen oltuaan sitä ennen varsin harvinaisia. Molemmat nimet olivat suosituimmillaan 80- ja 90-luvuilla.

  • Mika

    Mika on pääasiassa suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 29. syyskuuta. Nimi on lyhyt muoto nimestä Mikael. Nimi Mika on käytössä myös muissa kulttuureissa: Japanissa se on naisen nimi, Ruotsissa puolestaan sukupuolineutraali (sekä Mikael- että Mikaela-nimien lyhenne). Puolassa Mika voi olla etu- tai sukunimi.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Mika on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa noin 39 700 henkilölle, joista noin 20 on naisia. Valtaosa eli lähes kolme neljännestä Mikoista sai nimensä 1960- ja 1970-luvuilla ja vajaa neljäsosa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Suosio on edelleen hiipumassa (33 Mikaa vuonna 2010), ja on painunut kutakuinkin 1900-luvun alkupuolen tasolle, jolloin nimen sai korkeintaan muutama vuodessa.

  • Mikael

    Mikael on miehen etunimi. Se johtuu Raamatun arkkienkeli Mikaelin nimestä, joka on hepreaa ja merkitsee ”Kuka on Jumalan kaltainen?”

    Suomessa Mikael on kaikkien aikojen kymmenenneksi yleisin miehen nimi, kun mukaan lasketaan kaikki etunimet. Sen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut nimekseen 112 614 miestä ja noin 20 naista. Koska Mikael on ollut erittäin suosittu toisena ja kolmantena nimenä, näistä vain pieni osa on annettu ensimmäiseksi nimeksi.

    Eri maissa esiintyviä Mikael-nimen muunnoksia ovat muun muassa englantilainen Michael, espanjalainen Miguel ja ranskalainen Michel. Suomessa sen muunnelmina ovat käytössä nimet Mika, Miika, Miikaeli, Miikka, Mikko, Miko, Miska, Mikkeli, Mikki, Mikke, Mike, Miikkaeli, Miihkali. Myös Eeli voi tulla Mikaelista. Sen naispuolinen vastine on Mikaela.

    Mikaelin nimipäivä on 29. syyskuuta, joka on myös arkkienkeli Mikaelin kunniaksi vietetyn mikkelinpäivän alkuperäinen päivämäärä.

  • Mikko

    Mikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Miikael, Mikael, joka mainitaan Raamatussa myös arkkienkelin nimenä. Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelista.

    Mikko on ollut almanakassa vuodesta 1890. Mikon nimipäivä on 29. syyskuuta, joka on myös arkkienkeli Mikaelin kunniaksi vietetyn kirkollisen juhlapäivän, mikkelinpäivän alkuperäinen päivämäärä. Suomessa ja Ruotsissa mikkelinpäivä on kuitenkin vuodesta 1774 ollut aina sunnuntaina.

    Vuoden 2013 lopulla nimi Mikko on Suomessa annettu 56 493 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Miko

    Miko on miehen etunimi. Suomalaisena nimenä se on lyhyt muoto nimestä Mikael.

    Miko esiintyy sekä naisen että miehen nimenä myös Japanissa, miehen nimenä myös chickasaweilla. Siellä se kuitenkin on aivan eri alkuperää: japaniksi Miko merkitsee kaunista lasta, chickasawin kielellä johtajaa.

    Suomessa nimi Miko annettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1959, mutta sittemmin nimi on yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen on saanut 2 236 miestä ja muutama nainen..

  • Miro

    Miro on miehen etunimi.

    Miro on mahdollisesti lähtöisin Mir-tavulla alkavista tai loppuisista slaavilaisista nimistä, kuten Miroslav ja Vladimir. Sana mir merkitsee 'rauhaa'.

    Suomeen nimi on tullut joko saksalaiselta tai slaavilaiselta kielialueelta. Mirosta tuli suosikkinimi 1980- ja 1990-luvuilla Ennen vuotta 1940 nimeä ei Suomessa ollut annettu kenellekään. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 2000.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Miro-nimen on saanut noin 4 570 henkilöä.

  • Miska

    Miska on miehen etunimi.

    Miska on rinnakkaismuoto nimestä Mischa, joka on venäläinen kutsumamuoto nimestä Mikael ('kuka on niin kuin Jumala').

    Nimeä on alettu käyttää yleisemmin 1960-luvulla ja siitä tuli muotinimi 1990-luvulla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 2000.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Miska-nimen on saanut noin 2 750 miestä ja hieman yli 40 naista.

  • Moritz

    Moritz, myös Morits, on muun muassa Saksassa ja Ruotsissa esiintyvä miehen etunimi. Se on muunnos latinalaisesta nimestä Mauritius, joka tarkoittaa maurilaista tai marokkolaista. Samaa alkuperää on suomen­kielinen nimi Mauri.

    Suomessa nimi Moritz on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 140 henkilölle. Moritzin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 22. syyskuuta, joka suomenkielisen kalenterin mukaan on Maurin nimipäivä.

  • Nestori

    Nestori on suomalainen miehen etunimi.

    Nestori on suomalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Nestor, joka merkitsee 'kotiin palannutta'. Kreikkalaisessa mytologiassa Nestor oli sankari, joka vielä vanhoilla päivillään osallistui Troijan sotaan ja antoi neuvoja nuoremmille sotureille. Tähän liittyen Nestor tai Nestori merkitsee kuvaannollisesti jonkin ammattikunnan piirissä olevaa kunniavanhusta.

    Suomen almanakassa nimi oli 1706–1927 muodossa Nestor ja vuodesta 1929 lähtien se on ollut kirjoitusasussa Nestori. Nestorin nimipäivä on 26. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 27. helmikuuta, koska karkauspäivä oli 24. helmikuuta ja sen jälkeiset nimipäivät helmikuun lopussa siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään.

    Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Nestori-nimen on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 3741 henkilöä.

  • Nicolas

    Nicolas on ranskalainen miehen etunimi, Nikolaus-nimen muunnelma. Espanjankielisissä maissa nimi esiintyy kirjoitettuna Nicolás.

    Suomessa Nicolas-nimisiä henkilöitä on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 1080.

  • Niilo

    Niilo on suomalainen miehen etunimi.

    Niilo on suomalainen muoto nimestä Nikolaus (Nikolaos), jonka nimen osat merkitsevät "voittoa" ja "kansaa". Nimi tunnetaan myös Virossa.

    Niilo esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 marraskuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 19 121 Niilo-nimen saanutta miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainen.

  • Niki

    Niki on miehen tai naisen etunimi, kreikkalaisperäisen Nikolaus-nimen muunnos. Nikin nimipäivä on vuodesta 2010 alkaen 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niki-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 lokakuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan alle 900.

  • Niklas

    Niklas on miehen etunimi.

    Niklas on friisiläis-saksalainen muunnos nimestä Nikolaus, mutta nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.

    Suomessa nimi alkoi yleistyä 1970-luvulla, ja Suomen almanakaan Niklas tuli 1995 samalle päivälle, 6. joulukuuta, kuin ruotsinkielisessä almanakassa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 8 256 miestä on saanut nimekseen Niklas.

  • Niko

    Niko on miehen etunimi. Nimi on lyhennys joko nimestä Nikolaus tai Nikodemus, jotka molemmat ovat kreikkalaisperäisiä ja tarkoittavat kansan voittajaa. Nikon nimipäivä on 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niko-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 18 455 miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Nikodemus

    Nikodemus on miehen etunimi. Tutumpi muoto nimestä on sen lyhennelmä Niko. Myös Teemu on Nikodemuksen muunnos.

    Nimen alkuperä juontaa kreikan kieleen, jossa se tarkoittaa "kansan voittajaa" (nike = voitto, demos = kansa).

    Nikodemuksia oli ollut Suomessa vuoteen 2009 mennessä 967.

  • Nikolai

    Nikolai on miehen etunimi.

    Nikolai (Николай) on venäläinen muoto nimestä kreikkalaisperäisestä nimestä Nikolaus, joka koostuu sanoista nikē ('voitto') ja laos ('kansa').

    Suomessa Nikolai-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan tasan 15 000 miestä.

  • Nils

    Nils on ruotsalainen, myös suomen­ruotsalaisilla yleinen miehen etunimi, kansain­välisen Nikolaus-nimen lyhentymä. Tanskassa nimi esiintyy muodossa Niels.. Saamelaisalueella nimi esiintyy muodossa Niiles, saameksi Niillas.

    Suomessa nimi Nils on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6815 miehelle sekä alle 10 naiselle. Nilsin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 6. joulukuuta, joka myös suomen­kielisen kalenterin mukaan on Nikolaus-nimen muunnelmien kuten Niilon ja Nikon nimipäivä.

  • Noah

    Nooa, monissa kielissä Noah, on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka johtuu lepoa tai lohdutusta tarkoittavista heprean kielen sanoista. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatun vedenpaisumuskertomuksesta (1. Moos. 6-9), jonka mukaan Nooa rakensi Jumalan käskystä arkin, jossa hän perheineen pelastui ainoina ihmisinä veden­paisumuksesta.

    Suomessa nimi Nooa tai Noah on yleistynyt vasta 1900-luvun lopulta lähtien. Joulukuuhun 2013 mennessä nimi Nooa on annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan noin 1740 ja Noah 708 pojalle, joista valtaosa on syntynyt vuoden 2000 jälkeen. Noahin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 15. joulukuuta. Vuodesta 2015 lähtien sama päivä on myös suomenkielisen kalenterin mukaan Nooan nimipäivä.

  • Nuutti

    Nuutti on suomalainen miehen etunimi. Nuutti on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Knut, jonka merkitys on 'ylpeä', 'reipas'.

    Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Suomen almanakassa Nuutti on ollut vuodesta 1885. Sitä ennen nimi oli suomalaisessakin almanakassa muodossa Knut. Nimi oli aikoinaan Knud Lavardin muistoksi 7. tammikuuta, mutta siirrettiin vuonna 1708 Knuut Pyhän muistopäivälle (13. tammikuuta), jolloin on samalla kulunut 20 päivää jouluaatosta.

    Nuutinpäivä on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta. Päivän perinteisiin kuuluvat eräillä alueilla Länsi-Suomessa myös nuuttipukit.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 668 miestä on saanut nimekseen Nuutti.

  • Nyyrikki

    Nyyrikki on suomalainen miehen etunimi.

    Nyyrikki on kansallisromanttisen kauden nimiä ja on Kalevalassa Tapion poika, metsän haltija. Mikael Agricola mainitsee Nyyrikin olevan karjalainen metsästyksen jumala, joka ”oravat antoi metsästä”.

    Ristimänimeksi Nyyrikkiä ehdotettiin jo 1865 ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Nyyrikki-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 180 miestä ja hieman alle 50 naista.

  • Odin

    Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Oden tai Óðinn ) oli muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa. Odin oli "Jumalten kuningas", ylimystön, sodan, viisauden ja kuoleman jumala. Odinissa on myös šamanistisia piirteitä. Myyteissä Odinia kutsutaan usein erilaisilla lisänimillä, jotka tavallisesti viittaavat sotaan tai Odinin ulkomuotoon.

    Odin-kultin juuret ovat hämärän peitossa, mutta sen uskotaan voimistuneen kansainvaellusajalla. Siihen vaikuttivat roomalaisesta kulttuurista ja uskonnosta omaksutut elementit kuten keisarikultti, roomalaiset sodanjumalat ja ilmeisesti myös mithralaisuus. Nykyisin Odin muistetaan parhaiten viikinkien jumalana. Nykyisin on myös olemassa uuspakanallisia ryhmiä, jotka palvovat Odinia ja toisinaan nimittävät itseään "odinisteiksi".

  • Ohto

    Ohto on perinteinen suomalainen miehen nimi. Ohto, kuten sen rinnakkais­nimi Otso, tarkoittaa karhua. Ohto on varsin harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 210 henkilölle. Ohtot viettävät nimipäiviään 11. lokakuuta yhdessä Otsojen kanssa. Ortodoksisessa kalenterissa Ohtojen nimipäivä on 2. marraskuuta.

  • Oiva

    Oiva on suomalainen miehen, varsinkin aikaisemmin myös naisen etunimi. Nimi johtuu mainiota tai erin­omaista tarkoittavasta sanasta oiva. Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle. Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Oiva on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 12 156 henkilölle. Heistä 183 on naisia, jotka kaikki ovat syntyneet ennen vuotta 1940. Oivan sisarnimi on Oivi.

  • Ola

    Ola on etunimi, joka eri maissa esiintyy sekä miehillä että naislla. Norjassa ja Ruotsissa se on miehen nimi, lyhentymä nimestä Olaf, Olof tai Olav. Puolassa se esiintyy naisen nimenä, joka on lyhentymä nimestä Alexandra.

    Suomessa nimi Ola on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 604 miehelle ja alle 30 naiselle. Ola nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. heinäkuuta, Olavin päivänä.

  • Olav

    Olav on etupäässä pohjoismaissa esiintyvä miehen etunimi, jonka suomenkielinen vastine on Olavi. Nimi johtuu muinais­skandinaavisista sanoista, jotka merkitsevät esi-isiensä jälkeläistä, sukunsa vesaa. Tässä muodossa nimi on yleinen varsinkin Norjassa, Ruotsissa tavallisempi mukaelma on Olof.

    Suomessa nimi Olav on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 1027 henkilölle. Olavin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. heinäkuuta, Norjan kuningas Olavi Pyhän muistopäivänä.

  • Olavi

    Olavi on miehen etunimi. Se on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä, joka on esiintynyt muodoissa Aleifr, Anleifr ja Olafr ja tarkoittaa esi-isien jälkeläistä, sukunsa vesaa. Nykyisin nimi esiintyy Ruotsissa ja Norjassa muun muassa muodoissa Olaf, Olav ja Olof. Suomessa nimeä Olavi käytetään myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuninkaista, joiden omakielinen nimi on ollut Olav, Olof tai Oluf.

    Erityisen suosituksi nimen eri muodoissaan on varsinkin pohjoismaissa tehnyt Norjan ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Pyhä (norj. Olav den hellige, alkujaan Oláfr hinn helgi), jonka kuolin- ja muistopäivä, Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta, on nykyisinkin Olavin nimipäivä. Hänen mukaansa on myös Olavinlinna saanut nimensä.

    Olavin lempinimi on usein Olli.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Olavi on Suomessa annettu 224 528 miehelle ja alle 20 naiselle. Kaikkein yleisin nimi on 1940- ja 1950-luvulla syntyneillä.

  • Ole

    Ole on pohjoismainen, varsinkin Tanskassa ja Norjassa esiintyvä miehen etunimi, lyhentymä nimestä Olof, jonka suomalainen vastine on Olavi.

    Suomessa nimi Ola on annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 1686 henkilölle. Olen nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. heinäkuuta, Olavin päivänä.

  • Oliver

    Oliver on latinalaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa latinaksi oliivipuun istuttajaa. Nimen naispuolinen vastine on Olivia. Oliverin ja myös Olivian nimipäivä on 29. toukokuuta.

    Suomessa nimi Oliver on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7304 henkilölle. Suurin osa Suomen Olivereista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Olle

    Olle on pohjoismainen miehen etunimi. Se kehittyi keskiajalla Olofin lempimeksi ja yleistyi erityisesti 1800-luvulla. Suomessa Olle-nimisiä on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 469.

  • Olli

    Olli on suomalainen miehen etunimi, Olavi-nimen lyhentymä. Ollin nimipäivä on 29. heinäkuuta. Se on käytössä yleisesti sekä Olavin lempinimenä että virallisena nimenä. Olli on myös sukunimi.

    Olli oli myös Uuden Suomen pakinoitsija Väinö Nuortevan nimimerkki.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Olli on Suomessa annettu 22 563 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Olof

    Olof on miehen etunimi. Se on ruotsalainen muoto muinais­skandinaavisesta nimestä, joka on esiintynyt muodoissa Aleifr, Anleifr ja Olafr ja tarkoittaa esi-isien jälkeläistä, sukunsa vesaa.

    Suomessa nimi Olof on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 6802 henkilölle. Olofin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. heinäkuuta, Norjan kuningas Olavi Pyhän kuolin- ja muisto­päivänä, Pyhän Olavin päivänä.

  • Onni

    Onni on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 816 suomalaiselle miehelle. Onnin nimipäivä on 28. helmikuuta (ennen vuotta 1997 se oli kuitenkin karkausvuosina 29. helmikuuta).

  • Ora

  • Orvar

  • Orvo

    Orvo on suomalainen miehen etunimi.

    Orvo kuuluu kansallisromanttisiin nimiin ja Elias Lönnrotin sanakirjassa 'orvo' tarkoitti samaa kuin 'orpo'.

    Orpo kuului 1890-luvulla Kansanvalistusseuran kalenteriin ja nimi muuttui myöhemmin muotoon Orvo. Suosituimmillaan nimi oli 1910–1940-luvuilla ja Suomen almanakassa Orvo on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Orvo ei ole kovinkaan yleinen; Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Orvo-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 1299 miestä ja alle 30 naista.

  • Oskar

    Oskari (engl. Oscar, lat. Ansgarius) on suomalainen miehen etunimi, joka on lainattu ruotsin kautta muinaisenglantilaisesta nimestä Osgar, "jumalan keihäs". Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli vuonna 1799 syntynyt Ruotsin kuningas Oskar I. Nimen valitsi hänen kumminsa Napoleon Ossianin lauluissa mainitun Oscurin mukaan.

    Suomessa nimi Oskari on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 42 071 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Oskar nimi on annettu 13 520 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Oskari-nimen englanninkielistä vastinetta kantaa myös elokuva-alan Oscar-palkinto. Oskaria käytetään myös riikinkukkokirjoahvenen lempinimenä.

    Oskarin lempinimi on usein myös virallisena nimenä käytössä oleva Osku.

  • Oskari

    Oskari (engl. Oscar, lat. Ansgarius) on suomalainen miehen etunimi, joka on lainattu ruotsin kautta muinaisenglantilaisesta nimestä Osgar, "jumalan keihäs". Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli vuonna 1799 syntynyt Ruotsin kuningas Oskar I. Nimen valitsi hänen kumminsa Napoleon Ossianin lauluissa mainitun Oscurin mukaan.

    Suomessa nimi Oskari on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 42 071 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Oskar nimi on annettu 13 520 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Oskari-nimen englanninkielistä vastinetta kantaa myös elokuva-alan Oscar-palkinto. Oskaria käytetään myös riikinkukkokirjoahvenen lempinimenä.

    Oskarin lempinimi on usein myös virallisena nimenä käytössä oleva Osku.

  • Osmo

    Osmo on suomalainen miehen etunimi. Osmo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Kalevalassa se tarkoittaa 'nuorta miestä', rinnakkaismuoto Osma tarkoitti kansanmurteissa 'ahmaa' tai vanhoissa häärunoissa sulhasta.

    Nuoreen mieheen viittaava Osma, Osmo tai Osmoinen tunnetaan kansanrunoissa sulhasen kunnioittavana nimityksenä. Vastaavasti sulhasen kotia kutsutaan Osmalaksi. Osmola on myös Kalevalan rinnakkaisnimi. Osmansolmu tai osmonsolmu on rautakaudelta saakka tunnettu onnenmerkki.

    Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Osmo oli almanakassa 1849 ja rinnakkaismuoto Osmu 1882.

    Osmo tuli käyttöön 1880-luvulla ja esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakkaan se tuli 1908 ja vuosina 1929–49 se oli päivällä 30. toukokuuta. Vuodesta 1950 se on ollut nykyisellä päivällään, 11. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Osmo-nimen on saanut 12 678 miestä sekä ainakin yksi nainen.

  • Ossi

    Ossi on suomalainen miehen etunimi. Se on ehkä muunnos kelttiläisperäisestä nimestä Ossin, joka tuli tunnetuksi 1700-luvun runoteoksesta Ossianin laulut.

    Ossin nimipäivä on 17. heinäkuuta. Osseja on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 9 504.

  • Ossian

    Ossian on kelttiläisperäinen miehen etunimi, muunnos nimestä Ossin. Nimi tuli laajalti tunnetuksi 1700-luvulla skotlantilaisen James Macphersonin runoteoksesta Ossianin laulut., jota hän väitti käännökseksi ikivanhasta Ossianin, Fingalin pojan kirjoittamasta gaelinkielisestä teoksesta, mutta jonka hän uudempien tutkimusten mukaan oli kirjoittanut itse.

    Suomessa Ossianin nimipäivä on 17. heinäkuuta. Ossianeja on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä 3 801 miestä ja alle 10 naista. Nimestä on käytössä myös lyhempi mukaelma Ossi.

  • Osvald

    Osvald tai Oswald on alun perin englantilainen miehen etunimi. Nimen alkumuoto on ollut Osveald, jonka alkuosa merkitsee jumaluutta, loppuosa voimaa tai hallitsijaa. Nimen vanha skandinaavinen vastine on ollut Asvald, jonka alkuosa merkitsee erityisesti skandinaavisia jumaluuksia, aasoja. Nimen yleistymiseen on vaikuttanut kaksi englantilaista pyhimystä, Northumbrian kuningas Oswald ja Yorkin arkkipiispa Oswald Worcesterläinen. Oswald esiintyy myös sukunimenä.

    Suomessa nimi Osvald on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 2666 ja Oswald 155 henkilölle. Osvaldin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 11. tammikuuta.

  • Otava

  • Otso

    Otso on suomalainen miehen etunimi. Sana tarkoittaa karhua, ja on ilmeisesti alkuperäinen karhun nimitys siinä, missä karhu on yksi monista kiertoilmauksista.

    Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi Otso on Suomessa 1900-luvun alusta lokakuuhun 2013 mennessä annettu 2938 miespuoliselle henkilölle.

  • Otto

    Otto on germaanista alkuperää oleva, Suomessakin yleinen miehen nimi, joka tarkoittaa alkujaan ”tilallista”, ”varakasta”.

    Suomessa Oton nimipäivää juhlitaan 17. huhtikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 25 993 Otto-nimistä miestä sekä kymmenkunta samannimistä, ennen vuotta 1940 syntynyttä naista.

  • Ove

    Ove on alun perin tanskalainen miehen etunimi. Sen alku­muoto on ollut Aghi, ja samaa alku­perää ovat myös nimet Åke ja Aake. Saksassa nimi esiintyy muodossa Uwe.

    Suomessa nimi Ove on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1190 pojalle. Oven nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 14. joulukuuta.

  • Paavali

    Paavali on suomalainen ja virolainen miehen etunimi.

    Paavali on suomenkielinen versio roomalaisesta sukunimestä Paulus, joka merkitsee latinaksi "pientä" tai "nöyrää". Nimen espanjalainen versio on Pablo ja italialainen Paolo.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 6 421 Paavali-nimen saanutta miestä ja muutama nainen. Paavalin nimipäivä on 25. tammikuuta, jota kristinuskon alueella on vanhastaan vietetty apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen vuosipäivänä.

  • Paavo

    Paavo on suomalainen miehen etunimi. Paavo viettää nimipäiväänsä 25. tammikuuta, silloin on myös Paavalin ja Paulin nimipäivä. Paavon rinnakkaismuotoja ovat Paavali ja Pauli. Suomessa nimi Paavo on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu ollut 37 778 henkilölle.

    Paavon lempinimi on usein Pave.

  • Päiviö

    Päiviö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päiviö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä ollut kaikkiaan 5 065 miestä ja noin 90 naista.

  • Päivö

    Päivö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä vajaat 120 miestä ja alle 15 naista.

  • Panu

    Panu on suomalainen miehen etunimi.

    Panu kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin ja se on kansanomainen muoto Urbanus-nimestä, joka merkitsee 'kaupunkilaista', 'hienosti sivistynyttä'. Toisaalta vanhoissa loitsuissa panu merkitsee 'tulta', 'liekkiä' ja mahdollisesti 'tulenhaltijaa'. Kalevalassa sekä virolaisten vastaavassa teoksessa "Panu" mainitaan nimen omaan tulen henkenä: "tuli tuiski kirvehestä, Panu tammehen pakeni".

    Nimenä Panua alettiin käyttää vasta 1900-luvun alussa ja se pääsi almanakkaan 1929 päivälle 26. toukokuuta. 1950 se siirrettiin 24. toukokuulle ja vuodesta 1973 Panu on ollut nykyisellä päivällään. Nimen käyttöönottoa edisti Juhani Ahon samanniminen romaani, joka julkaistiin 1897.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 593 miestä on saanut nimekseen Panu.

  • Pasi

    Pasi on suomalainen miehen etunimi. Se on muotoutunut kreikkalaisesta nimestä Βασίλειος (Basileios), joka tulee muinaiskreikan kuningasta tarkoittavasta sanasta βασιλευς (basileus). Samasta sanasta juontuvat myös kirkkoarkkitehtuuriin liittyvä basilika sekä basilika-yrttikasvin nimitys.

    Pyhä Basileios Suuri oli 300-luvulla vaikuttanut varhaisen ortodoksisen kirkon kirkkoisä. Basileios oli myös kahden bysanttilaisen keisarin nimi.

    Suomessa nimi Pasi on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 21 384 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle.

  • Patrik

    Patrik on miehen etunimi. Suomessa Patrikin nimipäivä on 16. huhtikuuta.

    Suomessa nimi Patrik on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6816 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Patrikin lempinimi on usein Pate tai Patu.

    Nimen naispuolinen vastine on Patricia.

  • Paul

    Paul on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Nimi on lyhentymä roomalaisesta sukunimestä Paulus, joka merkitsee latinaksi "pientä" tai "nöyrää". Kristityissä maissa nimen on tehnyt suosituksi apostoli Paavali (Paulus), alkuperäiseltä nimeltään Saul, joka otti tämän nimen käännyttyään kristinuskoon.

    Nimi Paul esiintyy samoin kirjoitettuna yleisesti myös englannin- ja ranskankielisissä maissa. Nimessä esiintyvä kirjainyhdistelmä au ääntyy kuitenkin näissä kielissä samaan tapaan kuin suomen o.

    Suomessa nimi Paul on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 7 675 miehelle ja alle 20 naiselle. Nimestä on käytössä myös muunnokset Paavo, Pauli ja Paavali. Paulin nimipäivä on 25. tammikuuta, jota kristikunnassa on vanhastaan vietetty apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen muistopäivänä.

    Nimen naispuolisia vastineita ovat Paula ja Pauliina.

  • Pauli

    Pauli on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä on latinan sana paulus eli nöyrä tai pieni. Samaa alkuperää ovat myös nimet Paavo ja Paavali. Pauli on muutamissa maissa käytössä myös sukunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Pauli-nimen on saanut 25 473 suomalaista miestä ja muutama nainen Paulin, Paavon ja Paavalin nimipäivä on 25. tammikuuta.

  • Peik

    Peik on alkuaan norjalainen miehen etunimi.

    Nimen alkuperä on epäselvä, mutta ilmeisesti se on peräisin norjalaisista kansansaduista, joissa erään satuhahmon nimi on mahdollisesti syntynyt suomen kielen pojke-sanan pohjalta. On myös esitetty, että nimeen voisi sisältyä suomen sana peikko.

    Nimestä tuli suosittu suomenruotsalaisten keskuudessa norjalaisen kirjailijan Barbara Ringin "Peik" kirjan pohjalta, joka oli käännetty ruotsin kielelle. Kirja oli suosittu 1950- ja 60-luvulla ,mutta oli kirjoitettu paljon aikaisemmin.

    Nimi on ollut käytössä harvakseltaan suomenruotsalaisten keskuudessa, ja Peik otettiin Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan vuonna 2000.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 240 miestä ja ainakin yksi nainen saanut nimekseen Peik.

  • Pekka

    Pekka on suomalainen miehen etunimi, Pietari-nimen mukaelma. Pekan nimipäivä on 29. kesäkuuta, jolloin on myös Petrin, Petran, Pietarin, Petterin ja Pekon nimipäivä. Suomessa on vuoteen 2009 mennessä ollut 101 803 Pekka-nimistä miestä ja muutama nainen. Aiemmin Pekka-nimeä annettiin vain Itä-Suomessa, ja Länsi-Suomessa se oli alatyyliä, mutta presidentti Pehr Evind Svinhufvudin lempinimi Ukko-Pekka nosti sen koko Suomessa hyvätyyliseksi nimeksi. Pekka on kivi, Pekka ei liiku, Pekka on surullinen.

  • Pekko

    Pekko on suomalainen miehen etunimi. Pekon nimipäivä on 29. kesäkuuta. Pekkoja on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 495. Nimeä ei ole annettu yhdellekään naiselle.

    Nimimuunnos Pekko on pääasiassa itäsuomalainen, joskin siitä on tietoja myös Pohjanmaalta. Myös se on jo vanha: asiakirjoissa siitä on tietoja jo keskiajalta, 1400-luvulta. Nimen pohjalta syntyneitä sukunimiä ovat esimerkiksi Hämeessä ja Kymenlaaksossa yleinen Pekkola ja savolainen Pekkonen. Kalenterinimenä Pekko on melko uusi tulokas: se on ollut Pietarin ja Pekan rinnalla vuodesta 1953.

    Pekko on suomalaisen mytologian olento, pellonpekko, myyttinen kylväjä. Häneltä sai myös apua peltojen kylvämiseen. Hän oli maanviljelyn ja peltojen jumala. Pekkoa pidettiin myös oluen jumalana.

  • Pellervo

    Pellervo on suomalainen miehen etunimi. Se tulee sanasta "pelto". Nimi esiintyy myös kalevalaisessa runoudessa, jossa Sampsa Pellervoinen on pellon haltija, sadon ja pellon suojelija.

    Pellervon nimipäivä on ollut vuodesta 1908 lähtien Suomen almanakassa 2. huhtikuuta. Nimi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6555 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Ortodoksisessa almanakassa Pellervo on yhdistetty nimeen Filagrios.

    Osuustoimintaliike on ottanut Pellervo-nimen käyttöön Pellervo-seuran nimessä, puhutaan pellervolaisuudesta. Huhtikuun alkupuolella seura järjestää aattellisen Pellervon Päivän.

  • Pentti

    Pentti on suomalainen miehen etunimi, alun perin kutsumamuoto latinalaisperäisestä nimestä Benedictus, joka merkitsee siunattua. Muotoon Pentti on päästy ruotsalaisen Bente-muodon välityksellä. Pentin nimipäivä suomalaisessa kalenterissa on 21. maaliskuuta, joka on katolisessa pyhimyskalenterissa Benedictus Nursialaisen muistopäivä. Ortodoksisessa kalenterissa hänen muistopäivänsä ja samalla Pentin nimipäivä on viikkoa aikaisemmin, 14. maaliskuuta, jota paitsi Pentti-nimi on myös Teopemptosin muistopäivänä 5. tammikuuta, vaikkei Pentillä ole suoranaista yhteyttä Teopemptosiin. Karjalassa ortodoksit ovat käyttäneet Penttiä myös Panteleimonin kutsumanimenä.

    Pentti-nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä jonain etunimenä 59 155 suomalaiselle miehelle sekä muutamalle naiselle. Sukunimellä Pentti oli 3. maaliskuuta 2013 Suomen väestötietojärjestelmässä 844 nimenkantajaa

    Pentti otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1890. Se on todella tavallinen nimi Suomen itsenäistymisen ja 1950-luvun puolenvälin välillä syntyneiden suomalaismiesten keskuudessa. Vuosina 1924–1953 nimen sai joka vuosi yli tuhat vauvaa. Se oli suosittu etenkin 1930-luvulla, jolloin se oli Suomen suosituin poikien ensimmäinen nimi. Absoluuttisen määrän perusteella Penttien yleisin syntymävuosi on kuitenkin 1946, jolloin nimen Pentti 1 815 lasta. 1950-luvun jälkeen Pentti ei ole enää lukeutunut suosikkinimiin, vaikkakin on sen 2000-luvullakin saanut n. 40–50 lasta vuodessa. On ennustettu, että Pentti tulee olemaan jälleen suosittu nimi 2020-luvulla.

  • Per

    Per on pohjoismainen miehen etunimi. Suomessa nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta ruotsinkielisessä kalenterissa Perin nimipäivä on 29. kesäkuuta. Suomessa nimi Per on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3599 miehelle..

  • Pertti

    Pertti on suomalainen miehen etunimi. Nimi on saatu useiden germaanisten nimien lopusta -bert. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Albert, Dagobert, Engelbert, Herbert, Hubert ja Robert. Tavallisimmin Pertti liitetään Albertiin, ja siksi Pertti viettää nimipäiväänsä 24. huhtikuuta, samana päivänä kuin Albert. Pertistä käytettyjä puhuttelunimiä ovat Pera, Pertsa, Perttu, Pete, Petu ja Pepe.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Pertti-nimen on saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 30 038 miestä ja muutama nainen.

  • Perttu

    Perttu on suomalainen miehen etunimi.

    Perttu on lyhentymä kreikkalais-latinalaisesta nimestä Bartolomeus, joka puolestaan tulee aramealaisesta nimestä Bar Tolmai, 'Ptolemaioksen poika'. Hyvin samankaltainen nimi Pertti on kuitenkin eri kantaa.

    Suomessa Perttu on ollut käytössä etunimenä 1800-luvulta lähtien, ja 1900-luvun lopulla se yleistyi hieman. Nimen vanhoja muunnelmia ovat Pertteli, Perttuli ja Pärttyli.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 083 miestä on saanut nimekseen Perttu.

  • Peter

    Peter on muun muassa englannin- ja saksankielisissä maissa sekä Pohjoismaissa yleinen miehen etunimi. Nimi johtuu kiveä tai kalliota merkitsevästä kreikan kielen sanasta petros, joka esiintyy myös miehen nimenä ja jonka Jeesus Raamatun mukaan antoi apostoli Simonille ja joka suomenkielisessä Raamatussa esiintyy muodossa Pietari.

    Suomessa nimi Peter on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 11 345 miehelle. Nimeä ei tässä muodossa ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Peterin nimipäivä on 29. kesäkuuta, apostoli Pietarin muisto­päivänä. Suomen­kielisessä kalenterissa samalle päivälle on sijoitettu saman nimen muunnokset Pietari, Petri, Petteri ja Pekka.

  • Petri

    Petri on suomalainen miehen etunimi. Se on muuntunut Raamatun Pietarista. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on ollut kirjoilla noin 40 400 Petri-nimistä henkilöä, joista ainakin kaksi on naisia.

  • Petter

    Petter Alexis Askergren eli Petter (s. 24. toukokuuta 1974) on ruotsalainen rap-muusikko.

    Petter aloitti uransa vuonna 1996, ja hänen ensimmäinen studioalbuminsa Mitt Sjätte Sinne julkaistiin vuonna 1998. Albumi aloitti hip hop -villityksen Ruotsissa. Petter on tehnyt yhteistyötä norjalaisen rap-tuottaja Tommy Teen kanssa. Hänellä on myös oma levy-yhtiö Bananrepubliken. Petter vieraili räppäri Pee Ween kanssa suomalaisen Fintelligens -yhtyeen Renesanssi-albumin ”Stockholm–Helsinki”-kappaleella.

    Petter asuu vaimonsa Mikaelan kanssa, ja heillä kaksi lasta Alfons ja Lexus. Hän on opiskellut taidehistoriaa Uppsalan yliopistossa.

  • Petteri

    Petteri on suomalainen etunimi. Kaikkiaan Suomessa on vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä ollut kirjoilla 74 431 Petteri-nimistä henkilöä. Petterin nimipäivä on 29. kesäkuuta. Petteri on johdannainen Apostoli Pietarista.

    Muita samankaltaisia nimiä on mm. Petri, Pekka ja Pietari.

  • Pietari

    Pietari on suomalainen miehen etunimi.

    Pietari juontaa kreikan kiveä merkitsevästä nimestä Petros. Petros puolestaan on käännös aramean kiveä merkitsevästä nimestä, Cephaksesta. Raamatun mukaan Jeesus antoi Cephaksen nimeksi apostoli Simonille, joka suomeksi tunnetaan nimellä Pyhä Pietari.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 5 546 Pietari-nimen saanutta henkilöä.

    Pietarin nimipäivä on Suomessa 29. kesäkuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on apostoli Pietarin muistopäivä.

  • Pirkka

    Pirkka on suomalainen miehen etunimi. Etunimi on ollut suomalaisessa nimipäiväalmanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nimipäivä on 1. syyskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Pirkka on annettu noin 410 henkilölle, joista noin 20 on naisia.

    Pirkka on tullut tunnetuksi Eino Leinon Helkavirsien runosta Orjan poika. Nimen lähtökohtana olivat Lapin verotusta hoitaneet pirkkalaiset (birkarla). Epävarmat perimätiedot kertovat, että pirkkalaiset ovat saaneet nimensä Pirkkalan pitäjästä, ja että pirkkalaiset pohjankävijät olivat hämäläisiä.

    Kesko käyttää Pirkka-nimeä tavaramerkkinä ja asiakaslehden nimenä.

  • Pontus

    Pontus on miehen etunimi. Nimi on skandinaavinen muunnos roomalaisesta suku­nimestä Pontius , joka johtuu mahdolli­sesti Vähässä-Aasiassa sijainneesta Pontos-nimisestä provinssista, jonka nimi johtui kreikan kielen merta tarkoittavasta sanasta ποντος (pontos). Toisen seli­tyksen mukaan nimi on johdos latinan siltaa tarkoit­ta­vasta sanasta pons.. Tunnetuin roomalais­aikainen Pontius oli Uudesta testa­men­tista tuttu Juudean maaherra Pontius Pilatus.

    Suomessa nimi Pontus on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 568 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Pontuksen nimipäivä on 20. marraskuuta.

  • Pyry

    Pyry ( ääntäminen (ohje)) on suomalainen miehen etunimi. Pyryn nimipäivä on 1. marraskuuta, jolloin on myös Lylyn nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Pyry on Suomessa annettu 2670 miehelle ja alle 20 naiselle.

    Ennen kuin Pyry-nimestä tuli almanakkanimi vuonna 1995 sen saattoi antaa kummalle sukupuolelle tahansa. Pyry-nimi on yleistynyt voimakkaasti almanakkaan pääsemisen jälkeen.

    Pyry (VL Pyry) on myös suomalainen, Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama harjoitushävittäjä, joka oli Suomen ilmavoimien käytössä 1939-1962.

  • Raafael

    Rafael, Suomessa myös Raafael, on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreaasta ja merkitsee "Jumala on parantanut". Nimen on tehnyt tunnetuksi Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Tobitin kirja, jossa Rafael esiintyy arkkienkelin nimenä.

    Vuoden 2012 heinäkuun loppuun mennessä nimi Rafael on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 11 219 ja Raafael "alle 267" henkilölle. Aiemmin lähteestä saadun tarkemman tiedon mukaan yksi Rafael on ollut nainen. Suomenkielisessä almanakassa nimi esiintyy muodossa Raafael, suomenruotsalaisessa Rafael. Kummankin nimipäivä on 22. joulukuuta.

  • Rabbe

    Rabbe on miehen etunimi.

    Nimen alkuperästä on monia selityksiä. Ensimmäisen mukaan nimi olisi muotoutunut pohjanmaalaisista Rabb- ja Rabbas-nimisistä taloista, jotka puolestaan ovat mahdollisesti Ragnvaldin muunnoksia. Toisen selityksen mukaan Rabbe on muunnos saksalaisesta nimestä Rabe, joka on lyhentymä nimistä Ratbold ("neuvova valtias, isäntä") tai Ratbod ("neuvontuoja").

    Kolmannen selityksen mukaan Rabbe on muunnos enkelinimestä Rafael, jonka merkitys on "Jumala parantaa". Neljäs vaihtoehto on saksan kielen sana der Rabe, joka merkitsee korppia.

    Suomessa Rabbe-nimen sai ensimmäisenä Wrede-suvun suomalaisen sukuhaaran kantaisä Rabbe Gottlieb Wrede (s. 1742), joka nimettiin saksalaisen sukulaisen mukaan. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun 240 miestä saanut nimekseen Rabbe.

  • Rafael

    Rafael, Suomessa myös Raafael, on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreaasta ja merkitsee "Jumala on parantanut". Nimen on tehnyt tunnetuksi Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Tobitin kirja, jossa Rafael esiintyy arkkienkelin nimenä.

    Vuoden 2012 heinäkuun loppuun mennessä nimi Rafael on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 11 219 ja Raafael "alle 267" henkilölle. Aiemmin lähteestä saadun tarkemman tiedon mukaan yksi Rafael on ollut nainen. Suomenkielisessä almanakassa nimi esiintyy muodossa Raafael, suomenruotsalaisessa Rafael. Kummankin nimipäivä on 22. joulukuuta.

  • Ragnar

    Raignar on alkuaan germaaninen miehen etunimi. Nimen alkuperäinen muoto on ollut Ragnhard, jonka alkuosa merkitsee neuvoa, loppuosa kovaa tai rohkeaa. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnokset Raino ja Raine

    Suomessa nimi Ragnar on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 3351 miespuoliselle henkilölle.

    Ragnarin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 1. lokakuuta. Nykyisellä päivällään se on ollut vuodesta 1995 lähtien; vuosina 1929-1994 nimipäivä oli 9. toukokuuta.

  • Ragnvald

  • Raimo

    Raimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos saksalaisista nimistä Raimund ja Reimund, joiden muinaissaksalainen alkumuoto Ragimund tarkoittaa neuvokasta suojelijaa. Raimon nimipäivä on 3. lokakuuta. Suomessa nimi Raimo on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 33 327 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Raine

    Raine on suomalainen miehen etunimi, germaanisperäisen Rainer- tai Ragnar-nimen muunnelma. Nimi on käytössä myös Virossa. Varsinkin aikaisemmin se on ollut käytössä myös naisen nimenä. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on 1 791 miestä ja noin 20–30 naista saanut nimekseen Raine.

  • Rainer

    Rainer on alkuaan germaaninen miehen etunimi.

    Rainer kuuluu samaan nimiperheeseen kuin muutkin muinaisgermaaniset ragan-, ragin-, rein- alkuiset nimet, jotka tarkoittavat 'jumalten neuvoa'. Nimen alkumuoto Raganhar on yhdistetty sanoita ragin (neuvo) ja hari (armeija). Nimi oli välillä yleinen Suomen romaniväestössä.

    Suomen almanakkaan nimi tuli vasta vuonna 1995, ruotsinkielisessä se oli vuoteen 1994 asti paikalla 9. toukokuuta. Suomessa siitä ovat käytössä myös muunnokset Raine ja Raino.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 10 615 miestä on Suomessa saanut nimekseen Rainer.

  • Raino

    Raino on suomalainen miehen etunimi, germaanisperäisen Rainer- tai Ragnar-nimen muunnelma. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on 879 miestä saanut nimekseen Raino.

  • Ralf

    Ralf tai Ralph on miehen etunimi. Muodossa Ralf nimi esiintyy varsinkin Saksassa ja pohjoismaissa, muodossa Ralph varsinkin englannin­kielisissä maissa. Nimi on peräisin muinais­skandinaavisesta nimestä Radulf, "neuvokas susi".

    Suomessa nimi Ralf on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2407 miehelle ja muutamalle naiselle. Hieman yli puolet heistä on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä. Muodossa Ralph nimi on annettu 209 henkilölle. Ralfin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 27. elokuuta.

  • Rami

    Rami on esim. suomalainen ja arabialainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 721 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvulla; ennen vuotta 1920 nimeä Rami ei ollut annettu kenellekään. Rami on monen Raimon lempinimi, mutta se on käsitetty myös Abraham-nimen lyhentymäksi, minkä vuoksi Ramin nimipäivä on perinteisenä Abrahamin päivänä 18. joulukuuta.

  • Rasmus

    Rasmus tarkoittaa seuraavia asioita:

    • Rasmus, miehen nimi
    • Rasmus Nalle, sarjakuvahahmo
    • The Rasmus, suomalainen yhtye.

  • Raul

    Raul on miehen etunimi. Raulin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 27. elokuuta. Nimen suomenkielinen vastine on Rauli. Espanjankielisissä maissa nimi esiintyy muodossa Raúl. Nimi on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Radulf, "neuvokas susi".

    Suomessa nimi Raul on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 806 henkilölle.

  • Rauli

    Rauli on suomalainen miehen etunimi. Raulin nimipäivä on suomenkielisen kalenterin mukaan 27. elokuuta. Nimi on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Radwulf, "neuvokas susi".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Rauli on annettu 1800 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Rauno

    Rauno on suomalainen miehen etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä Rauno-nimen on saanut 11 829 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Reijo

    Reijo on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnelma latinan Gregorius ja edelleen kreikan Gregorios-nimestä, jonka merkitys on "valpas". Reijon nimipäivä on 12. maaliskuuta, paavi Gregorius I:n muistopäivänä.

    Nimi Reijo muokattiin harkiten Gregoriuksen muodosta Reko, joka koettiin hankalaksi taivuttaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 27 107 miestä on saanut nimekseen Reijo. Yli puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Reima

    Reima on suomalainen miehen etunimi. Reiman nimipäivä on 5. marraskuuta. Nimi kuuluu 1900-luvun alun merkitysisältöisten nimien joukkoon. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Reima on Suomessa annettu 2941 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Reima on myös tunnettu lastenvaatemerkki ja -valmistaja.

  • Reinhold

    Reinhold on alun perin saksalainen miehen etunimi. Nimen muinais­saksalainen alkumuoto on ollut Reginold, ja se merkitsee jumalien neuvolla hallitsevaa.

    Suomessa nimi Reinhold on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 504 henkilölle. Nimestä on käytössä myös suomenkielinen lyhentynyt muoto Reino. Rein­holdin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 16. heinäkuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Reinon nimi­päivä.

  • Reino

    Reino on suomalainen miehen etunimi.

    Reino on suomalainen muunnos nimestä Reinhold, joka tulee muinaissaksalaisesta nimestä Reginold, jonka merkitys on 'jumalan neuvolla hallitseva'.

    Reinon ulkomaisia vastineita ovan muun muassa skotlantilaisperäinen Ronald, ranskalainen Renaud ja skandinaavinen Ragnvald.

    Nimi Reino esiintyy Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, ja Suomen almanakkaan Reino pääsi vuonna 1908. Nimi kuului suosikkinimiin 1910–1940-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Reino-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 30 075 miestä ja alle viisi naista.

  • Reko

    Reko on suomalainen lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Gregorius, joka merkitsee 'valpasta'.

    Nimi on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien ja se esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakassa Reko oli 1929–1949, ja uudelleen vuodesta 1964 nykyisellä paikallaan. Reko koettiin hankalasti taivutettavaksi nimeksi ja siksi siitä muovattiin uusi nimi, Reijo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 500 miestä on saanut nimekseen Reko. Nimi on hieman kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla.

  • Repo

  • Rikard

    Rikhard on miehen etunimi. Rikhard-nimestä on myös vakiintunut suomen almanakkaan nimi Riku. Rikhardin nimipäivää vietetään 7. helmikuuta, anglosaksisen kuninkaan Rikhard Pyhiinvaeltajan (engl. Richard the Pilgrim muistopäivänä. Suomen­ruotsalaisessa kalenterissa nimi esiintyy samalla päivällä muodossa Rikard. Suomessa nimi Rikhard on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7122 henkilölle.

    Englannin kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on ollut Richard, käytetään suomen kielessä nimimuotoa Rikhard.

  • Rikhard

    Rikhard on miehen etunimi. Rikhard-nimestä on myös vakiintunut suomen almanakkaan nimi Riku. Rikhardin nimipäivää vietetään 7. helmikuuta, anglosaksisen kuninkaan Rikhard Pyhiinvaeltajan (engl. Richard the Pilgrim muistopäivänä. Suomen­ruotsalaisessa kalenterissa nimi esiintyy samalla päivällä muodossa Rikard. Suomessa nimi Rikhard on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7122 henkilölle.

    Englannin kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on ollut Richard, käytetään suomen kielessä nimimuotoa Rikhard.

  • Riku

    Riku on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma nimistä Rikhard, Rickard, Grigori, Gregori tai joissain tapauksissa Risto.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on ollut 8 423 Riku-nimistä miestä ja muutama nainen. Rikun nimipäivä on 7. helmikuuta samoin kuin Rikhardin.

  • Risto

    Risto on suomalainen miehen etunimi.

    Risto on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Χριστόφορος, Khristoforos, joka tarkoittaa Kristuksen kantajaa.

    Risto-nimen on saanut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 30 754 miestä ja alle viisi naista.

  • Robert

    Robert on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Nimi on alkujaan englantilainenkenen mukaan?lähde? muunnelma germaanisesta nimestä Hrodebert, jonka osat tarkoittavat maineikasta ja loistavaa Englanninkielisissä maissa yleisiä nimen muunnelmia ja puhuttelumuotoja ovat Robin, Bob ja Bobby. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnelma Roope.

    Suomessa nimi Robert on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 192 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Robin

    Robin on englantilaisperäinen, myös Alankomaissa ja Ruotsissa esiintyvä etunimi, Robert-nimen muunnelma. Se on alun perin miehen nimi, mutta esiintyy nykyään myös naisilla. Nimen on tehnyt tunnetuksi varsinkin legendaarinen keskiaikainen lainsuojaton Robin Hood, jonka kerrotaan varastaneen rikkailta ja jakaneen saalinsa köyhille. Hänestä on tehty useita elokuvia ja televisiosarjoja.

    Suomessa nimi Robin on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 2470 miehelle ja noin 30 naiselle. Hieman yli puolet heistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Robinin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen ja vuodesta 2015 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 7. kesäkuuta.

  • Roger

    Roger on alkuperältään normannilais-englantilainen tai mahdollisesti saksalainen miehen etunimi. Nimi on muodostettu germaanisista ’maineikasta keihäsmiestä’ tarkoittavista sanoista hruod gas.

    Suomessa nimi Roger on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 2 480 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Rogerin nimipäivä on 30. syyskuuta. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 1973.

    Radioliikenteessä Roger merkitsee, että viesti on vastaanotettu tai ymmärretty.

  • Roland

    Roland on miehen etunimi, joka on tullut laajalti tunnetuksi keskiaikaisesta ranskalaisesta eepoksesta Rolandin laulu. Runon sankarin, Rolandin esikuvana on tiettävästi ollut Kaarle Suuren veljenpoika, Bretagnen prefekti Roland, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan.

    Nimi Roland on mahdollisesti muinaissaksalaista alkuperää ja yhdistelmä sanoista hruod, maine, ja nand, rohkea, joskin loppuosa saattaa olla myös sana land, maa. Toisaalta nimen on myös arveltu johtuvan kelttiläisestä miekkamiestä tarkoittavasta sanasta.

    Suomessa nimi Roland on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 1391 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Rolandin nimipäivä on 4. syyskuuta.

  • Rolf

    Rolf on miehen etunimi, lyhentymä germaanisesta nimestä Rudolf, joka merkitsee maineikasta sutta..

    Suomessa nimi Rudolf on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4161 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Rolfin samoin kuin Rudolfinkin nimipäivä on 6. maaliskuuta.

  • Ronald

    Ronald on miehen etunimi, skotlantilainen muunnos skandinaavisesta nimestä Ragnvaldr, joka on yhdistelmä sanoista regin (neuvo) ja valdr (hallitsija).,

    Suomessa nimi Ronald on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 463 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Ronaldin nimipäivä on 5. syyskuuta.

  • Roni

    Roni on suomalainen miehen etunimi. Ronin nimipäivä on 5. syyskuuta jolloin on myös Mainion nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on ollut noin 3 850 Roni-nimistä miestä ja alle 20 naista.

    Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald. Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa.

  • Ronny

    Ronny on miehen etunimi, alkujaan englantilainen, mutta myös Keski-Euroopassa yleistynyt Ronald-nimen lyhennetty muoto.

    Suomessa nimi Ronny on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä hieman yli 600 henkilölle. Ronnyn samoin kuin Ronaldin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 5. syyskuuta.

  • Roope

    Roope on suomalainen miehen etunimi. Se vastaa kansainvälistäkenen mukaan? nimeä Robert, sekä siitä johdettua englantilaista nimeä Rupert (englanninkielisissä maissa Rupert lyhennetään usein muotoon Roop tai Roope, jotka molemmat lausutaan 'ruup', vrt. 'ruupert').

    Suomessa nimi Roope on annetty vuoden 2009 loppuun mennessä 5 681 henkilölle.

    Roopen nimipäivä on 7. kesäkuuta.

  • Roy

    Roy on alkujaan englantilainen ja skotlantilainen miehen etunimi. Nimi johtuu todennäköisesti kelttiläisestä sanasta ruadh, joka merkitsee punaista ja erityisesti punatukkaista, mutta se on usein yhdistetty myös ranskan kuningasta tarkoittavaan sanaan roi. Roy esiintyy myös sukunimenä.

    Suomessa nimi Roy on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 1106 pojalle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Royn nimipäivä on 7. syyskuuta.

  • Ruben

    Ruben, Suomessa myös Ruuben, on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka merkitsee "Katsokaa, poika" tai "uudistaja".. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatusta, jossa Ruuben on patriarkka Jaakobin vanhin poika sekä hänestä polveutuvaksi kerrottu israelilainen heimo.

    Suomessa nimi Ruben on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 437 ja Ruuben noin 120 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Rubenin nimipäivä on 14. huhtikuuta.

  • Rudolf

    Rudolf on eurooppalainen miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää ja alkujaan yhdyssana, joka merkitsee maineikasta sutta..

    Suomessa nimi Rudolf on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4175 miehelle.. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Rudolfin nimipäivä on 6. maaliskuuta.

  • Rufus

    Rufus on miehen etunimi.

    Rufus on latinaisperäinen nimi, jonka merkitys on "punainen" / "punatukkainen". Katolisella kirkolla on useita Rufus-nimisiä pyhimyksiä.

    Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1708-1907 ja ruotsinkieliseen almanakkaan Rufus palautettiin vuonna 2000.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan vajaat 190 miestä saanut nimekseen Rufus.

  • Runar

    Runar on pohjoismainen miehen etunimi, joka on peräisin salaista viisautta muinaisskandinaavisesta sanasta run. Samasta sanasta on muodostettu myös miehen nimi Rune sekä naisen nimi Runa. Nimi yleistyi Ruotsissa sen jälkeen, kun James Macphersonin teos Ossianin laulut 1840-luvulla käännettiin ruotsiksi, jolloin alkuteoksen Runfhear sai käännöksessä nimen Runar.

    Suomessa nimi Runar on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2641 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Runarin nimipäivä on 15. syyskuuta.

  • Rune

    Rune voi tarkoittaa seuraavia:

    • Rune, miehen etunimi
    • RuneScape, lyhyesti Rune, nettiroolipeli
    • RuneQuest, lyhyesti Rune, roolipeli
    • Rune, teknisen death metalin yhtye

  • Rurik

    Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka tarun mukaan otti vuonna 862 haltuunsa itämerensuomalaisten väestöjen asuttamat Laatokanlinnan alueet ja perusti Novgorodin.

    Rurik-nimen muinaisskandinaavinen kantamuoto on Rørik. Samaa germaanista juurta ovat englannin Roderick sekä espanjan ja portugalin Rodrigo; nimi tarkoittaa "kuulua johtajaa".

    Rurikin ja skandinaavien valtaannousu Novgorodissa on kiistelty kysymys. Ainoa hänestä kertova lähde on Nestorin kronikka 1100-luvulta. Se väittää että suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot nimeltä tšuudit, sloveenit, krivitšit, vepsäläiset ja merjalaiset kieltäytyivät maksamasta veroa, karkottivat varjagit ja alkoivat hallita itseään. Heimot ajautuivat kuitenkin sotimaan toisiaan vastaan ja päättivät kutsua Rurikin veljineen pitämään järjestystä.

    Tarinan todenperäisyys on hyvin kiistanalainen, kuten Rurikin historiallisuuskin. Novgorodin kaupunki on arkeologisten kaivausten mukaan syntynyt 900-luvun puolivälissä, joten se ei voi olla Rurikin perustama. Sen sijaan Rurikinlinnan arkeologisissa kaivauksissa Novgorodin kupeesta on löydetty todisteita viikinkien läsnäolosta jo 800-luvulta lähtien. Uusimpien DNA-tutkimusten mukaan on pystytty jo todistamaan, että Novgorodin ja Kiovan varhaisimmat ruhtinaat olivat taustaltaan skandinaaveja. Venäjän tärkeimpien ruhtinaskuntien ruhtinaat ja myöhemmin sen tsaarit johtivat sukunsa Rurikiin Vasili IV:n (k. 1612) kauteen ja Romanov-suvun valtaannousuun saakka.

    Familytree DNA -projektissa on hanke, jossa Rurikin historiallisuutta pyritään lähestymään nykyisten ruhtinassukujen geenilinjoihin perustuen.


  • Sakari

    Sakari on suomalainen miehen etunimi. Nimi polveutuu hepreankielisestä nimestä Zechariah (hepr. "Jumala on muistanut"), ja nimi eri muunnelmineen on tullut laajalti tunnetuksi Raamatusta. Vanhassa testamentissa on profeetta Sakarjan kirja, ja Uudessa testamentissa mainitaan Sakarias Johannes Kastajan isänä.. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa Sakari-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 79 038 miestä ja alle kymmenen naista. Sakarin nimipäivä on 14. tammikuuta Sakari Topeliuksen syntymäpäivän mukaan.

  • Saku

    Saku on suomalainen miehen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Saku on saanut 3958 miestä ja muutama nainen.

    Nimi on Sakarin, Sakariaksen, Zachariaksen ja Sakkeuksen kutsumamuoto ja tullut Suomen almanakkaan virallisena etunimenä 1973. Sakarin ja Sakun nimipäivää vietetään 14. tammikuuta, jolle nimet on sijoitettu Zachris Topeliuksen syntymäpäivän kunniaksi. Aikaisempi kirjoitusasu on ollut Zacharias. Nimen pohjana on heprealainen nimi, joka merkitsee ’Jahve on muistanut’. Sakkeus on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’oikeamielinen’.

  • Salomo

    Salomo on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomon. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomo oli annettu 1092 henkilölle.

  • Salomon

    Salomon on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomo. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomon oli annettu 2731 henkilölle.

  • Sam

    Sam on miehen etunimi, Samuel-nimen lyhentymä. Suomessa nimi esiintyy yleisemmin muodossa Sami. Samuelin nimipäivä on 20. elokuuta, jolla päivällä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on myös nimi Sam, suomenkielisessä nimi Sami. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Sam on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 614 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Sami

    Sami on suomalainen miehen etunimi. Samin nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samun, Samuelin ja Samulin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu hieman yli 29 080 miehelle ja alle 20 naiselle. Eniten Sameja on syntynyt vuonna 1975 (1739).

  • Sampo

    Sampo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on saatu suomalaisessa kansanrunoudessa ja Kalevalassa esiintyvästä ihme-esineestä, sammosta. Nimipäivää Sampot viettävät 3. huhtikuuta, jolloin on myös Veetin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä 3056 suomalaista miestä oli saanut nimen Sampo, lähes puolet heistä 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sampsa

    Sampsa on suomalainen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 1 222 Sampsaa.

  • Samu

    Samu on suomalainen miehen etunimi. Samun nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samin, Samulin ja Samuelin nimipäivä. Samu pohjautuu nimeen Samuel, joka on hepreaa ja tarkoittaa " Jumalan kuulema". Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 4 850 Samua. Nimi on käytössä myös Unkarissa.

  • Samuel

    Samuel (hepreaksi ‏שְׁמוּאֶל‎, Shmu'el, kreik. Σαμουήλ, lat. Samvel) oli Raamatun mukaan muinaisen Israelin kansan uskonnollinen ja poliittinen johtaja noin vuonna 1100 eaa, tuomarien ajan lopulla ja kuningasajan alussa. Hänestä kerrotaan Ensimmäisessä Samuelin kirjassa, varsinkin sen alkupuolella.

    Nimestään huolimatta Raamatun Samuelin kirjat eivät voi olla Samuelin kirjoittamia, sillä jo Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan hänen kuolemastaan. Todennäköisesti ne on, kuten muutkin Vanhan testamentin kirjat Joosuasta Kuningasten kirjoihin, kirjoitettu nykyiseen muotoonsa vasta satoja vuosia myöhemmin, joskin lähteenä on käytetty vanhemman historiankirjoituksen traditiota.

    Rabbiinisessa kirjallisuudessa Samuelia pidetään samalla kertaa viimeisenä muinaisen Israelin tuomareista että ensimmäisenä Israelin maassa vaikuttaneena profeettana. Täten hänen toimintansa sijoittui kahden aikakauden taitekohtaan. Ensimmäisen Samuelin kirjan mukaan Samuel myös voiteli Israelin kaksi ensimmäistä kuningasta, Saulin ja Daavidin.

  • Samuli

    Samuli on suomalainen miehen etunimi. Se on kansanomainen muoto heprealaisperäisestä Samuel-nimestä, jonka muunnoksia ovat myös Sami, Samu ja Sampsa. Samulin nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 20. elokuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Samuli on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 25 993 henkilölle.

  • Santeri

    Santeri on suomalainen miehen etunimi, Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Aleksander merkitsee suojelijaa ja puolustajaa. Santereita oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 15 590.

  • Santtu

    Santtu on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos Santerista, joka taas on Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Santtu on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 2 620 henkilölle. Nimi alkoi yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien, ja noin puolet Santuista on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Saul

    Saul on heprealaisperäinen, laajalti käytössä oleva etunimi, joka johtuu heprean kielen pyydettyä tarkoittavasta sanasta. Suomessa nimi esiintyy myös muodossa Sauli. Suomessa nimi Saul on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 387 henkilölle.

  • Sauli

    Sauli on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 6 083 suomalaiselle. Nimi tulee Raamatun Saul-kuninkaasta, joka oli Israelin ensimmäinen kuningas noin 1025–1005 eaa.

  • Sebastian

    Sebastian on alkujaan kreikkalais-latinalainen miehen etunimi. Nimi merkitsee Sebasten asukasta. Vanhalla ajalla Sebaste oli Vähässä-Aasiassa sijainnut kaupunki, jonka nimi tuli ’kunnoitettavaa’ tarkoittavasta kreikan kielen sanasta sebastos (σεβαστος) ja oli samalla käännös keisari Augustuksen nimestä.>. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi varsinkin Pyhä Sebastianus, kristillinen marttyyri, jonka muistopäivä 20. tammikuuta on Suomessakin nykyään (vuodesta 2010 lähtien) Sebastianin nimipäivä.

    Suomessa nimi Sebastian oli 1900-luvun alkupuolella varsin harvinainen, mutta on 1960-luvulta lähtien yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 12 310 henkilölle.

  • Selim

    Selim on miehen etunimi. Nimi on turkkilainen muoto arabialaisesta nimestä Salim, joka tarkoittaa turvattua.

    Suomessa nimi Selim on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 miehelle ja muutamalle naiselle. Selimin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 4. kesäkuuta.

  • Seppo

    Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.

  • Severi

    Severi on suomalainen miehen etunimi.

    Severi on lähtöisin latinan nimestä Severus, joka merkitsee 'vakaata', 'ankaraa'. Mikael Agricolan ensimmäisessä almanakassa vuodesta 1544 nimi oli merkitty 23:een päivään lokakuuta muodossa Sewerinus pijspa ja on siitä lähtien hieman eri kirjoitusmuodoissa ollut sinä päivänä suomalaisessa kalenterissa.. Nykyisessä kirjoitusasussaan se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1911 lähtien, sitä ennen se oli muodossa Seweri vuosina 1890–1907 ja Severin 1908–1909. Vuosina 1708–1907 oli lisäksi 22 päivänä lokakuuta nimi Sewerus. Suomen­ruotsalaisessa almanakassa nimi on edelleen muodossa Severin.

    Nimen käyttö lisääntyi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa etenkin jälkimmäisenä nimenä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Severi-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 4 537 ja Severin-nimen 494 henkilöä.

  • Severin

    Severin voi tarkoittaa seuraavia:

    • Severin, Drobeta-Turnu Severin, kaupunki Romaniassa
    • Caraș-Severin, piirikunta Romaniassa
    • Severin, Suomessa myös Severi, miehen etunimi

  • Sigfrid

    Sigfrid on germaaninen miehen etunimi. Nimi on yhdistetty voittoa tarkoittavasta sanasta sig ja rauhaa tarkoittavasta sanasta frid.. Saksassa nimi esiintyy muodossa Siegfried, joka tunnetaan parhaiten Niebelungen laulun sankarin nimenä. Ruotsissa nimen on kuitenkin tehnyt suosituksi erityisesti Pyhä Sigfrid, Ruotsin apostolina tunnettu keski­aikainen lähetyssaarnaaja, josta tuli myös Ruotsin ensimmäinen piispa.. Hänen muisto­päivänsä on vanhastaan 15. helmikuuta, joka on samalla Sigfridin nimipäivä sekä Ruotsissa että myös suomen­ruotsalaissa kalenterissa.

    Sipi ja Sippo saattavat olla suomenkielisiä muunnelmia ruotsin kautta tulleesta Sigfridistä. Sukunimenä Sippola on länsisuomalaista perua ja esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Sen varhaisimpia mainintoja kirjallisissa lähteissä on Arvi Sippola Ulvilassa vuonna 1639. Länsi-Suomessa talon tai tilan nimi on siirtynyt viittaamaan sen asukkaisiin, mutta Sippola on vanhempaa perua.Se on viitannut Sipi-, Sipo- tai Sippo-nimiseen henkilöön, ja saattaa siten olla Sigfridiä huomattavasti vanhempaa perua.

    Suomessa nimi Sigfrid on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1640 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Sigurd

    Sigurd on pohjoismainen miehen etunimi. Nimen muinaisskandinaavinen alkumuoto oli Sigurðr, joka on yhdistetty voittoa tarkoittavasta sanasta sigr ja vartijaa tarkoittavasta sanasta varðr. Nimen on tehnyt suosituksi skandinaavisen mytologian ja Völsunga-saagan sankari Sigurd. Nimi on ollut 1100-luvulla myös kahdella Norjan kuninkaalla.

    Suomessa nimi Sigurd on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1828 miehelle ja muutamalle naiselle. Sigurdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 10. tammikuuta.

  • Sigvard

    Sigvard on alkujaan saksalainen miehen etunimi. Sen alkuperäinen muoto on ollut Siegward, joka merkitsee voiton vartijaa, kuten myös nimen skandinaavinen vastine Sigurd.

    Suomessa nimi Sigvard on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 485 henkilölle. Sigurdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 25. syyskuuta.

  • Silvo

    Silvo on suomalainen miehen etunimi.

    Silvo on muunnos latinalaisperäisestä nimestä Silvester, joka tarkoittaa 'metsäläistä', 'metsässä asuvaa'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien rinnakkaismuotonsa Sylvesterin rinnalla. Sylvesterin ja Silvon nimipäivä on 31. joulukuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Silvo-nimen on saanut noin 250 henkilöä, joista alle 20 on naisia.

  • Simo

    Simo on suomalainen miehen nimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Simeon, joka esiintyy myös muodossa Simon ja tarkoittaa "hän on kuullut.. Simon nimipäivä on 28. lokakuuta, joka läntisissä kirkkokunnissa on vanhastaan apostoli Simon Kiivailijan muistopäivä.

    Suomessa nimi Simo oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 14 578 henkilölle.

  • Simon

    Simon on miehen nimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Simeon, joka esiintyy myös Raamatussa ja tarkoittaa "hän on kuullut.. Nimen suomenkielinen vastine on Simo. Suomenruotalaisessa kalenterissa Simonin nimipäivä on 28. lokakuuta, joka on suomalaisessa kalenterissa Simon nimipäivä. Läntisissä kirkkokunnissa päivä on vanhastaan apostoli Simon Kananeuksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Simon oli annettu Suomessa noin 2 230 henkilölle.

  • Sipi

    Sipi on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sippo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sipi on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 206 miehelle ja alle 20 naiselle.

  • Sippo

    Sippo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sipi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sippo on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 87 henkilölle.

  • Sixten

    Sixten on muinaisskandinaavista alkuperää oleva miehen etunimi. Nimen alkumuoto on Sighsten, ja se on yhdistetty voittoa ja kiveä tarkoittavista sanoista.

    Suomessa nimi Sixten on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskumsen tietojen mukaan 536 miehelle.

    Sixtenin nimipäivä on suomen­ruotsalaisessa kalenterissa ja aikaisemmin myös Ruotsissa 6. elokuuta. Se on sijoitettu tälle päivälle, koska se muistuttaa samalla päivällä aikaisemmin ollutta latinalaisperäistä nimeä Sixtus, vaikka onkin aivan eri alkuperää. Nimi Sixtus on aikoinaan sijoitettu tälle päivälle katolisen pyhimyskalenterin mukaisesti, koska paavi Sixtus II kärsi marttyyrikuoleman Roomassa sanottuna päivänä vuonna 258.

  • Soini

    Soini on suomalainen miehen etunimi.

    Soini on muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka merkitsee 'poikaa', 'nuorukaista'. Nimi on tunnettu jo keskiajalla. Saman nimen mukaelma on myös Veini.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja suomalaiseen almanakkaan se pääsi 1908 päivälle 27. maaliskuuta. Vuodesta 1950 Soini on ollut nykyisellä päivällään.

    Vuoden 2013 syyskuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Soini-nimen on saanut 1 404 miestä sekä noin 147 naista

  • Sören

    Sören on pääasiassa saksan- ja ruotsinkielisissä maissa esiintyvä miehen etunimi. Tanskassa nimi on käytössä kirjoitusasussa Søren.

    Nimi on muunnos latinalaisesta nimestä Severinus, jonka alkuperäinen muoto Severus merkitsee ankaraa.

    Suomessa nimi Sören on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 460 henkilölle. Sörenin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 23. lokakuuta.

  • Staffan

    Staffan on ruotsalainen miehen etunimi. Stefanin tavoin se on muunnos kristillisestä miehen etunimestä Stefanus, jonka suomalaisia muunnelmia ovat muun muassa Tapani ja Tahvo.

    Suomessa nimi Staffan on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu hieman yli 400 henkilölle. Staffanin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan tapaninpäivänä 26. joulukuuta.

  • Stefan

    Stefan on miehen etunimi, joka tässä muodossa on käytössä muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Puolassa ja Skandinavian maissa. Nimi on lyhemtymä kreikan sanasta Στέφανος eli Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. Nimen muunnoksia eri maissa ja kielissä ovat esimerkiksi englannin kielessä Steven, Stephan ja Stephen, ruotsissa Staffan ja unkarissa István. Suomen kielessä nimen muunnelmia ovat Tapani, Tahvo ja Teppo.

    Suomessa nimi Stefan on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimi annettu Suomessa 4470 miehelle sekä muutamalle naiselle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Stefanin nimipäivä on 26. joulukuuta, toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä, joka on Pyhän Stefanoksen muistopäivä.

  • Sten

    Sten tai Steen on pohjoismainen miehen etunimi. Nimi johtuu ruotsin kielen kiveä tarkoittavasta sanasta sten ja viittaa toden­näköisesti lapselle toivottuihin ominaisuuksiin kuten lujuuteen, kestävyyteen ja horju­matto­muuteen. Ruotsissa nimi on ollut käytössä jo keski­ajalla.

    Stenin nimi­päivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 28. marraskuuta. Vuosina 1908-1928 samalla päivällä oli myös suomen­kielisessä kalenterissa nimen muunnos Steen.

    Nimi Sten on Suomessa annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 1208 henkilölle, muunnos Steen vain noin 60 henkilölle.

  • Stig

    Stig on skandinaavinen miehen etunimi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti polkua. Nimi on lyhentymä muinaisskandinaavisesta nimestä Stigander, joka tarkoittaa vaeltajaa. Stig-nimisten lempinimiin kuuluu muun muassa Stigu.

    Suomenruotsalaisessa kalenterissa Stigin nimipäivä on 5. kesäkuuta. Suomessa nimi Stig on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 3 711 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle.

  • Sture

    Sture on ruotsalainen miehen etu­nimi, joka johtuu muinais­ruotsin ankaraa, tiukkaa tai jäykkä­luonteista tarkoittavasta sanasta stursk. Keski­ajalta saakka Sture on ollut käytössä myös suku­nimenä, ja se on ollut muun muassa kahdella Ruotsin valtionhoitajalla, Sten Sture vanhemmalla ja nuoremmalla.

    Suomessa nimi Sture on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 521 henkilölle, joista hieman yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Sturen nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 5. helmikuuta.

  • Styrbjörn

  • Sulevi

    Sulevi on suomalainen miehen etunimi.

    Sulevi on suomalainen muoto virolaisperäisestä Sulev-nimestä, joka merkitsee 'luontevaa' ja 'hyvää'. Etunimenä Sulevi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1929 alkaen päivällä 5. kesäkuuta.

    Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Sulevi-nimi 2362 miehelle ja noin 170 naiselle.

  • Sulho

    Sulho on suomalainen miehen nimi, joka johtuu etupäässä runokielessä esiintyvästä, sulhasta tarkoittavasta sanasta sulho. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 635 suomalaiselle. 2000-luvulla nimi on annettu vain kuudelle pojalle.

  • Sulo

    Sulo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 16 050 suomalaiselle miehelle ja noin 180 naiselle.

  • Sune

    Sune on skandinaavinen miehen etunimi, joka on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Sone.

    Nimi on jo keski­ajalla ollut käytössä myös Suomessa, varsinkin Savosa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siihen perustuvat myös eräät paikan­nimet kuten Suni ja Sunila. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Sune-nimisiä miehiä on Suomessa ollut 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 671. Gunvorin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 25. maaliskuuta.

    Sunen nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 28. maaliskuuta.

  • Svante

    Svante on ruotsalainen miehen etunimi. Nimi on vendiläistä alkuperää ja on lyhentymä sotaväkeä tarkoittavasta muinaisslaavilaisesta nimestä Sventiopulku. Nimen venäläinen vastine on Svjatopolk..

    Suomessa nimi Svante on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1577 henkilölle.. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Svanten nimipäivä on 10. kesäkuuta.

  • Sven

    Sven on skandinaavinen miehen etunimi, joka merkitsee poikaa, nuorukaista. Nimi on ollut käytössä jo keskiajalla, ja se on ollut myös muutamilla Norjan ja Tanskan kuninkailla. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnelmat Soini ja Veini.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sven on Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 6 859 miehelle sekä muutamalle naisellekin. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Svenin nimipäivä on 21. elokuuta, samana päivänä, jolla Soini ja Veini ovat suomenkielisessä kalenterissa.

  • Sverker

    Sverker on muinais­skandinaavinen miehen etunimi, joka on esiintynyt muun muassa kahdella Ruotsin keskiaikaisella kuninkaalla. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen on arveltu johtuvan sanoista svart ger, musta keihäs.

    Suomessa nimi Sverker annettiin 1900-luvulla alle 60 henkilölle, 2000-luvulla sitä ei ole ole annettu kenellekään. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Sverkerin nimipäivä on 14. joulukuuta.

  • Sylvester

    Sylvester on miehen etunimi. Se on peräisin latinasta ja tarkoittaa metsistynyttä.

    Sylvesterin nimipäivä on 31. joulukuuta, Pyhän Sylvesterin eli paavi Sylvester I:n kuolin- ja muistopäivänä. Koska päivä on vuoden viimeinen eli uudenvuodenaatto, merkitsee nimi Sylvester tai Silvester useissa kielissä, muun muassa saksassa, myös uudenvuodenaattoa.

    Suomessa nimi Sylvester on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 940 henkilölle, joista 23 on naisia.

  • Taavetti

    Taavetti on suomalainen miehen etunimi.

    Taavetti on suomalainen muunnos heprealaisperäisestä nimestä Daavid, jonka merkitys on 'lemmikki', 'armas' ja 'ystävä'.

    Suomen almanakassa nimi oli kirjoitusasussa Taawetti 1890–1907 päivällä 25. kesäkuuta. Vuodesta 1908 nimi on ollut nykyisellä päivällään.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Taavetti-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 4 063 henkilöä.

  • Taavi

    Taavi on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Taavin nimipäivä on 30. joulukuuta.

    Taavi on suomalainen muunnos heprealaisperäisestä nimestä David (Daavid), joka tarkoittaa ’suuresti rakastettua’, ’lemmikkiä’.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1890–1899 sekä uudelleen vuodesta 1929 lähtien nykyisellä paikallaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Taavi-nimen on saanut 3 105 henkilöä.

  • Tage

  • Tahvo

    Tahvo on suomalainen miehen etunimi.

    Tahvo itäsuomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka merkitsee 'kruunua', 'seppelettä'.

    Tahvo on ollut yleinen puhuttelumuoto ja sitä on alettu antaa ristimänimenä 1870-luvulta alkaen. Almanakassa Tahvo on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimen Tahvo on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 892 henkilöä.

  • Taisto

    Taisto on suomalainen miehen etunimi, joka lisättiin vuoden 1929 nimipäiväalmanakkaan pyrittäessä kehittämään entistä suomalaisempaa nimistöä.

    Nimi oli tullut käyttöön jo 1800-luvun lopulla, ja sen syntyyn vaikuttivat toisaalta Suomen kansallinen itsenäisyystaistelu, toisaalta työväenliike.. Nimi on tullut suosituksi erityisesti Suomen vasemmistolaisissa piireissä, mihin lienee osaltaan vaikuttanut Internationaalin kertosäkeen sanat: "Tää on viimeinen taisto", sekä myös Suomen romanien keskuudessa. Nimen suomalaiskansallisesta taustasta huolimatta etunimen suosiota vähensi muun väestön keskuudessa sen leimautuminen maan poliittiseen kielenkäyttöön 1970-luvulta alkaen vakiintuneen kommunistisen taistolaisliikkeen (katso Taisto Sinisalo) nimeen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä etunimen Taisto on saanut 12 689 suomalaista miestä

    Taiston nimipäivää vietetään Suomessa 7. marraskuuta. Päivä on sama kuin Venäjän lokakuun vallankumouksen vuosipäivä.

  • Taito

    Taito on suomalainen miehen etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2 481 miehelle sekä muutamalle ennen vuotta 1920 syntyneelle naiselle.

    Taiton nimipäivä on 14. huhtikuuta.

  • Taneli

    Taneli on suomalainen miehen etunimi. Taneli on suomalainen muoto heprealaisperäisestä nimestä Daniel, joka merkitsee 'Jumala on tuomarini'. Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Suomen almanakassa Taneli on ollut vuodesta 1890 lähtien. Vuosina 1906–1907 nimi oli kirjoitusasussa Tanieli.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 6 908 miestä on saanut nimekseen Taneli.

  • Tapani

    Tapani on miehen etunimi. Se tulee kreikan sanasta Στέφανος eli Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. Kyseessä lienee käännös hepreankielisestä nimestä Cheliel, joka merkitsee Jumalan kruunaamaa. Nimen feminiininen muoto on monissa kielissä Stephanie.

    Tapanin nimipäivä on 26. joulukuuta, toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä, joka on samalla Pyhän Stefanoksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tapani on annettu Suomessa 153 430 miehelle sekä muutamalle naiselle.

  • Tapio

    Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsän jumala Tapiosta. Tapion nimipäivä on 18. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2014 mennessä ollut 137 668 Tapio-nimistä miestä ja muutama nainen. Tapioiden (kuten Tapanienkin) lempinimi on usein Tapsa.

  • Tarmo

    Tarmo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Suomessa nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 7 671 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

  • Tarvo

    Tarvo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 240 suomalaiselle.

    Tarvo on alun perin vanha suomalainen sonnin nimi. Se on kehittynyt sanasta tarvas, jonka merkitystä ei nykyisin kunnolla tiedetä, mutta sen epäillään tarkoittaneen jotain sarvekasta eläintä, kuten hirveä, poroa, nautaa, tai jonkun näistä urosta.

  • Tatu

    Tatu on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivä on 11. joulukuuta, jolloin on myös Danielin ja Tanelin nimipäivä. Nimi Tatu on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 4394 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Tauno

    Tauno on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tauno on todennäköisesti syntynyt Karjalassa murresanasta tauno, joka tarkoittaa 'sävyisää', 'hyväntapaista'. Karjalassa nimi Tauno tuli käyttöön 1860-luvulla Suosituimmillaan nimi Tauno oli 1910–1930-luvuilla, ja se sai oman nimipäivän 1929. Suomesta nimi on kulkeutunut Viroon 1940-luvulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Tauno-nimen on saanut 29 025 miestä ja alle viisi naista.

  • Ted

    Ted on miehen etunimi, englantilainen lyhentymä nimestä Theodor tai Edward. Nimi on 1890-luvulta lähtien yleistynyt myös pohjois­maissa. Ruotsissa Tedin nimipäivä on ollut vuodesta 1986 lähtien 9. marraskuuta, Theodorin päivänä, ja samoin Suomessakin suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan vuodesta 2005. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan nimi Ted on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 276 henkilölle.

  • Teemu

    Teemu on suomalainen miehen etunimi. Nimi Teemu tulee kreikankielisestä nimestä Nikodemus, joka tarkoittaa ”kansan voittajaa”.

    Teemuja on ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 22 217. Teemu on yksi yleisimmistä nimistä 1980-luvun viimeisinä vuosina syntyneillä.

    Almanakassa Teemu on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Teijo

    Teijo tarkoittaa seuraavia:

    • Teijo, miehen etunimi
    • Teijo, kylä ja taajama Perniössä Salossa
    • Teijon kartano, kartano Perniössä
    • Teijon kansallispuisto, suunniteltu kansallispuisto Salossa
    • Teijo, rautaruukki Perniössä
    • Teijo, suomalainen automerkki
    • Teijo-talot, suomalainen talotehdas.

  • Tenho

    Tenho on suomalainen miehen etunimi.

    Tenho on lähtöisin suomen kielen sanasta tenho ('viehätys, lumo'), joka on mahdollisesti ollut käytössä jo muinaissuomalaisilla. Aikaisemmin tenho tarkoitti varsinkin lappalaisten taikuutta, jonka katsottiin lumoavan uhrinsa, ja siten hallitsevan heitä. (katso: lumous)

    Kansallisromanttisen kauden aikana nimen käyttöä heräteltiin ja sen käyttö yleistyi varsinkin 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi kuitenkin pääsi vasta vuonna 1984.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Tenho-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 3271 suomalaista miestä.

  • Teodor

    Theodor tai Teodor on kreikkalais­peräinen miehen etunimi, jonka kreikan­kielinen alku­muoto Theodoros (Θεοδωρος) merkitsee Jumalan lahjaa. Nimen naispuolinen vastine on Theodora.

    Muodossa Theodor nimi on käytössä muun muassa Saksassa ja Pohjois­maissa, muodossa Teodor muun muassa Pohjois­maissa, Puolassa ja Romaniassa.

    Suomessa nimi Theodor on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 538 ja Teodor 2545 henkilölle.. Nimen suomalaisena vastineena on käytössä myös Teuvo. Teodorin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 9. marraskuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Teuvon nimipäivä.

  • Teppo

    Teppo on suomalainen miehen etunimi.

    Teppo on suomalainen muunnos alkuaan kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka merkitsee 'seppelöityä', 'kruunattua'. Joissakin tapauksissa nimen lähtökohtana on ollut kreikan Teofilus ('Jumalan ystävä') tai Teodor ('Jumalan lahja').

    Nimi on päässyt puolipakanallisten hevosmiesten jumalien joukkoon; Matka-Teppoa rukoiltiin tien neuvomisessa. Etunimenä Teppoa alettiin käyttää 1800-luvulla ja sen suosio oli suurin 1960-1980-luvuilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Vuoden 2014 tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 911 miestä on saanut nimekseen Teppo.

  • Terho

    Terho on suomalainen miehen etunimi. Luontoaiheinen nimi johtuu tammen pähkinämäistä hedelmää tarkoittavasta sanasta terho. Nimi oli ehdokkaana kalenterinimeksi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja tuli almanakkaan 1900-luvun alussa.

    Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 742 suomalaiselle miehelle, ennen vuotta 1960 myös noin 15 naiselle.

  • Terno

    Terno on suomalainen miehen tai naisen etunimi.

    Suomen väestörekisterijärjestelmään on 1. maaliskuuta 2011 mennessä merkitty yhteensä alle 260 henkilöä (joista alle 10 naisia), joilla on Terno yhtenä etunimistä.

  • Tero

    Tero on suomalainen miehen etunimi. Tero ilmestyi Suomen nimistöön vuosien 1900 ja 1919 välisenä aikana, jolloin rekisteröitiin yhteensä kolme Tero-nimistä poikaa. Vuosina 1980–1999 rekisteröitiin 5 385 lasta, joiden etunimenä oli Tero. Vuosina 2000–2009 Tero-nimen sai 232 poikaa. Kaiken kaikkiaan Teroja oli vuoden 2012 lopussa Suomessa noin 16 170. Almanakassa Tero on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Teuvo

    Teuvo on miehen nimi. Nimipäivää vietetään 9. marraskuuta vuodesta 1929 alkaen.

    Teuvo on suomalainen kansanomainen muoto kreikkalaisesta nimestä Teodoros, joka merkitsee Jumalan lahjaa. Nimi Teuvo esiintyi jo vuonna 1833 Kansanvalistusseuran kalenterissa. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 14 161 suomalaiselle miehelle ja ainakin yhdelle naiselle.

  • Theo

    Teo tai Theo on miehen etunimi.

    Nimi on peräisin kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka merkitsee "lahja jumalalta".

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä noin 600 henkilöä saanut nimekseen Teo ja noin 400 henkilöä nimen Theo

    Suomen -ja ruotsinkielisissä kalentereissa ei ole virallista nimipäivää merkitty nimelle Teo. Epävirallisesti nimipäivää vietetään 9. marraskuuta, jolloin ruotsinkielen kalenterin mukaan viettävät nimipäiväänsä Teodor, Ted ja Theo.

  • Tiera

    Tiera, pidemmältä nimeltään Iku-Tiera Nieranpoika, esiintyy suomalaisessa tarustossa ja siitä kootussa Kalevalassa. Nimen muunnoksia ja toisintonimiä ovat muun muassa Kuura, Tuura, Teura ja Liera. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luultavasti kunnioitettua. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja taidokas keihäänkäyttäjä. Hän on niin innostunut sodankäynnistä, että jättää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.

  • Tim

    Tim on varsinkin englannin­kielisissä maissa yleinen miehen etunimi, lyhentymä kreikkalais­peräisestä nimestä Timotheos (Τιμόθεος), joka merkitsee Jumalaa kunnioittavaa. Nimen suomenkielisiä vastineita ovat Timo ja Timi.

    Suomessa nimi Tim on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä hieman yli 700 henkilölle. Timin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 9. toukokuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Timon nimipäivä.

  • Timi

    Timi on suomalainen miehen etunimi. Yleisemmän Timo-nimen tavoin se on syntynyt lyhentymänä kreikkalais­peräisestä nimestä Timotheos (Τιμόθεος), joka merkitsee Jumalaa kunnioittavaa.

    Nimi Timi on alkanut yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien; sitä ennen se esiintyi vain muutamalla henkilöllä. Vuoden 1960 alusta toukokuuhun 2014 mennessä se on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1336 henkilölle. Timin nimipäivä on samoin kuin Timonkin 9. toukokuuta.

  • Timo

    Timo on miehen etunimi.

    Timo on lyhentymä kreikkalaisesta nimestä Timotheus (timao "kunnioittaa" theos "jumala") , joka merkitsee 'Jumalaa kunnioittavaa'. Nimestä esiintyy Suomessa myös muunnos Timi.

    Suomessa nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Timo on edistänyt nimen käyttöä. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908, Timi vuodesta 2010. Molempien nimipäivä on 9. toukokuuta. Timo-nimen suosio oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Timo-nimen on saanut Suomessa 58 836 miestä ja alle viisi naista.

  • Tino

    Tino on miehen etunimi. Nimi on syntynyt lyhentymänä useita näin päättyvistä, varsinkin Italiassa yleisistä nimistä, joita ovat esimerkiksi Albertino, Constantino ja Valentino. Tinon nimipäivä kalenterissa on 14. helmikuuta samoin kuin Valentinin.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Tino on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2019 henkilölle.

  • Tobias

    Tobias on heprealaisperäinen miehen etunimi. Nimi on johdettu johdettu hepreankielisestä nimestä Tobia, joka merkitsee "Jumala on hyvä." Nimen on tehnyt tunnetuksi Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvan Tobiaan kirjan päähenkilö Tobias. Tobias on Skandinaviassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa yleinen nimi.

    Tobias-nimen suomalaisia vastineita ovat Topi ja Topias. Suomenruotsalaisessa kalenterissa Tobiaksen nimipäivä on 2. marraskuuta, joka suomenkielisessä kalenterissa on Topin ja Topiaksen nimipäivä.

    1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tobias on Suomessa annettu 2003 henkilölle.

  • Toimi

    Toimi on suomalainen miehen etunimi. Toimin nimipäivä on 6. elokuuta, joka on myös Keimon nimipäivä.

    Toimi oli ehdolla kalenterinimeksi 1800-luvun loppupuolella, mutta sai oman päivänsä vasta 1929. Nimi on luultavasti kotoperäinen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 714 miestä ja noin 20 naista saanut nimekseen Toimi.

  • Toivio

  • Toivo

    Toivo on suomalainen miehen etunimi.

    Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.

    Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Kolmikon Usko, Toivo ja Lempi esikuvana oli venäjän vastaava nimiraita Vera, Nadesda, Ljubov. Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.

    Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, missä siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.

    Suomen almanakassa Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Toivo-nimen on saanut 51 552 miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainenkin. Nimi on yleinen varsinkin 1900-luvun alkupuolella syntyneillä.

  • Tom

    Tom on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Se on lyhentymä nimestä Thomas, joka johtuu aramean kielen ’kaksosta’ tarkoittavasta sanasta. Näin ollen se on samaa alkuperää kuin suomalainen nimi Tuomas. Toisaalta nimen syntyyn on saattanut vaikuttaa myös ’rehellistä’ tarkoittava heprean sana tom.

    Suomessa nimi Tom on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4 992 miehelle sekä muutamalle naiselle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Tomin nimipäivä on 21. joulukuuta, apostoli Tuomaan perinteisenä muistopäivänä eli tuomaanpäivänä.

  • Tomas

    Tomas on muun muassa Ruotsissa ja Suomessa käytössä oleva miehen etunimi. Se on ruotsinkielinen muunnelma raamatullisesta etunimestä Tuomas. Ruotsinkielisessä kalenterissa Tomaksen nimipäivä on 21. joulukuuta. Vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimelle on Thomas, jota käytetään myös ainakin englannin, ranskan ja saksan kielissä. Espanjankielisissä maissa nimi esiintyy muodossa Tomás, Tšekissä muodossa Tomáš.

    Suomessa nimi Tomas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan hieman alle 2800 henkilölle.

  • Tomi

    Tomi on suomalainen miehen etunimi.

    Tomin nimipäivä on 21. joulukuuta, mikä on myös Tommin, Tuomaksen ja Tuomon nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt hieman yli 16 540 Tomia.

  • Tommi

    Tommi on suomalainen miehen etunimi. Tommin nimipäivä on 21. joulukuuta. Nimi pohjaa nimeen Tuomas, josta se oli lempinimimuoto joka on vakiintunut omaksi nimekseen.

    Vuoden 2011 heinäkuuhun mennessä nimi Tommi on Suomessa annettu 15 701 henkilölle.

  • Tommy

  • Toni

    Toni on etunimi, latinalaisen Antonius-nimen lyhentymä. Suomessa se on miehen, eräissä muissa maissa myös naisen nimi. Tonin muunnelmia ovat Tony ja Anttoni. Väestörekisterikeskuksen mukaan Toni-nimen oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 18 181 miestä ja noin 40 naista.

  • Tony

    Toni on etunimi, latinalaisen Antonius-nimen lyhentymä. Suomessa se on miehen, eräissä muissa maissa myös naisen nimi. Tonin muunnelmia ovat Tony ja Anttoni. Väestörekisterikeskuksen mukaan Toni-nimen oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 18 181 miestä ja noin 40 naista.

  • Topi

    Topi on suomalainen miehen etunimi, lyhentymä nimestä Topias. Topias taas on peräisin hepreankielisestä nimestä Toobii, joka tarkoittaa ”Jahve (Jumala) on tavarani, Jahve on hyvä”. Tobias on Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvan Tobiaan kirjan päähenkilö. Suomen almanakassa nimi oli muodossa Tobias vuosina 1708–1889 ja muodossa Topias vuosina 1890–1928 sekä vuodesta 1950 eteenpäin 2. marraskuuta. Lyhentymä Topi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Myös Toivo voidaan lyhentää Topiksi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Topi on Suomessa annettu 4 528 henkilölle.

  • Topias

    Topias on miehen etunimi. Nimi on johdettu johdettu hepreankielisestä nimestä Tobia, joka merkitsee "Jumala on hyvä." Monissa kielissä nimi esiintyy muodossa Tobias. Topiaan (tai vaihtoehtoisesti Topiaksen) nimipäivä on 2.11., samana päivänä Topin kanssa. Suomenruotsalaisessa kalenterissa sama päivä on Tobiaksen nimipäivä.

    Kirjailija Toivo Kauppinen käytti Topiasta nimimerkkinään pakinoidessaan Suomen kuvalehteen 1940- ja 1960-luvuilla. Samaa nimimerkkiä hän käytti myös elokuvakäsikirjoittajana. Kauppinen kirjoitti myös lukuisia romaaneja ja näytelmiä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Topias on Suomessa annettu 6678 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Tor

    Tor tai Thor on skandinaavinen miehen etunimi, joka johtuu muinais­skandinaavisesta ukkosen- ja sodan­jumalan nimestä Tor. Nimen alkumuoto on ollut Þórr, joka merkitsee ukkosta.

    Suomessa nimi Tor on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 2240 ja Thor 433 henkilölle. Torin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 8. heinäkuuta. Torin sisarnimi on Tora.

  • Torbjörn

    Torbjörn tai Thorbjörn on ruotsalainen miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alku­perää ja muodostettu yhdistämällä Tor-jumalan nimeen karhua tarkoittava sana björn. Norjassa ja Tanskassa nimi esiintyy muodossa Tor­bjørn tai Thor­bjørn.

    Suomessa nimi Torbjörn on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 743 ja Thorbjörn alle 70 henkilölle. Torbjörnin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 3. maaliskuuta.

  • Tord

  • Tore

    Tore on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi johtuu muinais­skandinaavisesta ukkosen- ja sodan­jumalan nimestä Tor ja tarkoittaa Torin taistelijaa.

    Nimi Tore on ollut käytössä Ahvenanmaalla jo 1300-luvulla ja 1400-luvulla muuallakin Suomessa. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 468 henkilölle. Torin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 8. heinäkuuta.

  • Torgny

    Torgny on ruotsalainen miehen etunimi. Nimen muinaisskandinaavinen alkumuoto on ollut Þórgnýr, mikä merkitsee Tor-jumalan ääntä.

    Ruotsissa oli vuoden 2013 lopussa 5077 miestä, joiden etunimi oli Torgny. Suomessa nimi sen sijaan on harvinainen ja on annettu vain noin 70 henkilölle. Nimi esiintyy kuitenkin suomen­ruotsalaisessa kalenterissa, jonka mukaan Torgnyn nimipäivä on 11. maaliskuuta.

  • Torkel

  • Torolf

  • Torsten

    Torsten on pääasiassa Saksassa ja pohjois­maissa esiintyvä miehen etunimi, joka merkitsee Tor-jumalan kiveä. Nimen muinais­skandinaavinen alkumuoto on ollut Þórsteinn.

    Suomessa nimi Torsten on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2830 henkilölle. Nimestä on Suomessa käytössä myös muunnos Torsti.

    Torstenin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 27. helmikuuta. Suomen­kielisessä kalenterissa sama päivä on Torstin nimipäivä.

  • Torsti

    Torsti on suomalainen miehen etunimi.

    Torsti on suomalainen muunnos skandinaavisesta nimestä Torsten, joka koostuu sanoista Tor-jumala sekä sten 'kivi'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 27. helmikuuta (ennen vuotta 2000 kuitenkin karkausvuosina 28. helmikuuta).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Torsti-nimen on saanut 1 533 miestä ja alle viisi naista.

  • Torvald

  • Touko

    Touko on suomalainen miehen etunimi.

    Touko on luontoaiheinen nimi; sana touko tarkoittaa 'keväisiä peltotöitä', 'kasvamassa olevaa viljaa'.

    Suomen almanakkaan nimi otettiin 1929, toukokuun 24. päivälle, mutta se poistettiin 1950, koska kielilautakunnan mielestä nimeä oli liian hankala taivuttaa. Touko kuitenkin palautettiin almanakkaan samalle päivälle 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Touko-nimen on saanut 1444 miestä ja muutama nainen.

  • Tryggve

    Tryggve tai Trygve on skandi­naavinen miehen etunimi. Nimen alkumuoto on ollut Tryggvi, joka nykyisin­kin on käytössä Islannissa. Nimi johtuu luotettavaa tarkoittavasta muinaisskandinaavisesta sanasta tryggr.

    Suomessa nimi Trygve on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 167 ja Tryggve noin 110 henkilölle. Tryggven nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 10. huhtikuuta.

  • Tuomas

    Tuomas on miehen nimi.

    Maaliskuuhun 2014 mennessä nimi Tuomas on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 33 000 ihmiselle.

  • Tuomo

    Tuomo on suomalainen miehen etunimi, Tuomas-nimen muunnelma. Tuomon nimipäivää vietetään suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa 21. joulukuuta, jolloin on myös Tomin, Tuomaksen ja Tommin nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 15 934 Tuomoa.

  • Ture

    Tuure on miehen nimi.

    Nimi Tuure tulee Norjan tarustosta. Alkuperäinen norjalainen kirjoitusasu oli Tyr, josta on nykynorjaksi on muotoutunut Tor. Tästä on tullut Ruotsiin nimi Tore, josta puolestaan Suomeen nimi Tuure, Ture. Tyr oli Norjan tarustossa sodan ja oikeuden jumala, aseenaan hänellä oli miekka. Tyr uhrasi oikean kätensä taistellussa Fenris suden kanssa. Näinollen hän oli vasenkätinen loppuelämänsä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 738 henkilöä saanut nimekseen Tuure ja 782 nimen Ture.

    Tuuren nimipäivä on 28. huhtikuuta. Samalla päivällä nimi esiintyy suomenruotsalaisessa kalenterissa muodossa Ture.

  • Turkka

    Turkka on suomenkielinen nimi. Se voi esiintyä sekä etu- että sukunimenä.

  • Turo

    Turo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on yleensä käsitetty muunnokseksi nimesä Tore tai Ture, jotka johtuvat skandnaavisen ukkosen­jumalan nimestä Thor. Toisaalta nimi saattaa johtua myös suomen kielen sanasta turo, joka merkitsee kutu- ja onginta­paikalle upotettua havu­puuta tai sellaisista muodosttua asetelmaa, jonka on ajateltu parantavan kala­saaliita. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 705 suomalaiselle.

  • Tuukka

    Tuukka on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä on mahdollisesti ruotsalaisissa nimissä Tore ja Tor, mutta toisten tutkimusten mukaan lähtömuoto on ollut Thoke, ja Thuki. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 5 131 suomalaiselle. Suomalaisessa kalenterissa Tuukan nimipäivä on 24. toukokuuta.

  • Tuure

    Tuure on miehen nimi.

    Nimi Tuure tulee Norjan tarustosta. Alkuperäinen norjalainen kirjoitusasu oli Tyr, josta on nykynorjaksi on muotoutunut Tor. Tästä on tullut Ruotsiin nimi Tore, josta puolestaan Suomeen nimi Tuure, Ture. Tyr oli Norjan tarustossa sodan ja oikeuden jumala, aseenaan hänellä oli miekka. Tyr uhrasi oikean kätensä taistellussa Fenris suden kanssa. Näinollen hän oli vasenkätinen loppuelämänsä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 738 henkilöä saanut nimekseen Tuure ja 782 nimen Ture.

    Tuuren nimipäivä on 28. huhtikuuta. Samalla päivällä nimi esiintyy suomenruotsalaisessa kalenterissa muodossa Ture.

  • Ukko

    Ukko on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu Kalevalassa mainitun muinaissuomalaisen ylijumalan nimestä Ukko. Ukon nimipäivä on 4. huhtikuuta. Aikana 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ukko on annettu 1357 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 2000-luvulla.

    Ukko-Pekka oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudista yleisesti käytetty kutsumanimi. Vuoteen 2012 mennessä Ukko-Pekka on annettu etunimeksi noin 80 suomalaiselle.

  • Ulf

    Ulf on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi johtuu muinaisskandinaavisesta sutta tarkoittavasta sanasta Úlfr.

    Suomssa nimi Ulf on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1991 henkilölle. Ulfin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 5. heinäkuuta.

  • Uljas

    Uljas on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu rohkeaa, urhoollista ja komeaa tarkoittavasta sanasta uljas. Uljaksen nimipäivä on nimipäivä on 19. lokakuuta. Suomessa etunimi Uljas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2606 henkilölle. Uljas on myös sukunimi.

  • Ulrik

  • Uno

    Uuno on suomalainen miehen nimi. Muun muassa muissa Pohjoismaissa sekä Virossa vastaava muoto on Uno. Uunon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 25. kesäkuuta. Unon nimipäivä on ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä. Vuoden 2009 mennessä loppuun on Suomessa saanut Uuno-nimen 9909 miestä ja muutama nainen. Muodossa Uno nimi on Suomessa annettu 1995 henkilölle.

    Nimen on yleensä oletettu johtuvan italian tai espanjan lukusanasta uno, joka tarkoittaa lukua yksi, samoin kuin myös latinan sana unus. Eräät ruotsalaiset tutkijat ovat kuitenkin arvelleet sen olevan muunnos skandinaavisesta nimestä Une, joka oli keskiajalla naisen, mutta nykyisin miehen nimi ja joka johtunee vanhasta skandinaavisten kielten verbistä una, rakastaa.

    Uuno-nimeä käytetään myös joskus jonkinlaisena haukkumanimenä, jolla tarkoitetaan typerää, huonoälyistä. Merkitys on siis samantyylinen kuin nimellä Urpo.

  • Untamo

    Untamo on suomalainen miehen nimi ja esiintyy myös sukunimenä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4040 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Untamon lyhyempi ja todennäköisesti alkuperäisempi muoto on Unto. Nimeä arvellaan alkuperältään germaaniseksi. Nimi lienee lainattu jo esihistoriallisena aikana, jolloin oli olemassa germaaninen nimi Undo. Untamon nimi tunnetaan jo kansantarinoista ja Kalevalaisesta runoudesta, jossa hän on toisaalta uudisasukas, toisaalta karjalaisen Kalervon (eli Kalevan) suvun vihollinen. Untamo tai sitä muistuttava nimi on ilmeisesti taustalla myös eräissä läntisen Suomen paikannimissä. Näistä paikoista osa on ollut aiemmin, jo esihistoriallisena aikana merkittäviä asutuskeskuksia, mutta sittemmin ne ovat syrjäytyneet. Tunnetuin lienee Untamala.

    Untamo oli myös jatkosodan aikaisen jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan peitenimi (ks. Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)).

  • Unto

    Unto on suomalainen miehen nimi, joka on muunnos nimestä Untamo. Nimi on Suomessa annettu vuoden 2009 mennessä 11 973 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Uolevi

    Uolevi on suomalainen miehen etunimi.

    Uolevi on peräisin Olavi-nimen ruotsinkielisistä muodoista, joissa o-vokaali on äännetty pitkäksi (esimerkiksi Ole) joko uu:na tai uo:na.

    Virallisena nimenä Uolevi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien ja suosituimmillaan se oli 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi pääsi vuonna 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Uolevi-nimen on saanut 20 526 miestä ja alle viisi naista.

  • Uoti

    Uoti on suomalainen miehen etunimi.

    Nimi Uoti on alkujaan hämäläinen lyhennelmä Olavi-nimen muunnelmasta Uolevi. Kielentutkijoiden mukaan Uolevi-nimestä on ensin syntynyt lyhennelmä Uoli, mutta koska hämäläismurteissa t:n heikkoasteinen vastine on laajalti l, on tämän nimen genetiivimuodon Uolin pohjalta myöhemmin syntynyt nimi Uoti, josta tämän taivutusmuodon on oletettu johtuneen. Tässä muodossa nimi on otettu almanakkaankin (29. heinäkuuta), vaikka se on jäänyt harvinaiseksi. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan Uoti-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 54 henkilöä.

  • Urban

  • Urho

    Urho on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2010 loppuun mennessä 12050 suomalaiselle. Suurin osa Urho-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Myös 2000-luvulla nimen suosio on kasvanut runsaasti.

  • Urmas

    Urmas on miehen etunimi, joka esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Suomalaisessa yhteydessä nimi on alkujaan talonnimi Turun läänin Koskella. Kun Johannes Linnankoski asui paikkakunnalla jonkin aikaa 1900-luvun alussa, hän antoi Urmas-nimen vuonna 1906 syntyneelle pojalleen sekä myös eräälle kirjoittamassaan näytelmässä Kirot esiintyvälle henkilölle. Myöhemmin nimi on tullut käyttöön myös Virossa, jossa sielläkin Urmas esiintyy myös paikannimissä.

    Suomessa etunimi Urmas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1211 henkilölle Urmaksen nimipäivä on 29. lokakuuta. Sukunimenä Urmas oli toukokuussa 2012 Suomessa yhteensä 69 henkilöllä.

  • Urpo

    Urpo on suomalainen miehen etunimi. Se on suomalainen versio latinalaisesta nimestä Urbanus, joka merkitsee ”kaupunkilainen”, ”hienosti sivistynyt” ja joka on ollut myös kahdeksan paavin nimenä. Urpon nimipäivä on Suomessa 25. toukokuuta, joka katolisessa kirkossa on paavi Urbanus I:n muistopäivä.

    Suomessa nimi Urpo annettiin 1900-luvulla 5 111 henkilölle, mutta 2000-luvulla se on annettu vain muutamalle. Nimi oli suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla. Myöhemmin slangissa nimi on ollut haukkumasana, joka tarkoittaa tyhmää.

  • Usko

    Usko on suomalainen miehen etunimi.

    Nimi Usko tuli käyttöön 1800-luvulla samoin kuin myös nimet Toivo ja Lempi. Näiden nimien aiheena on pidetty Paavalin ensimmäisen Korinttilaiskirjeen kohtaa, jossa rinnastetaan kolme hyvettä, usko, toivo ja rakkaus.. Suomessa Usko on alusta lähtien ollut miehen nimi, mutta samaa tarkoittavat latinan- ja kreikankieliset nimet Fides ja Pistis ovat naisennimiä.

    Almanakkaan nimi otettiin samoin kuin Toivokin vuonna 1908, ja Uskon nimipäivä on 30. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Usko-nimen on saanut 2453 henkilöä, joista enemmistö ovat syntyneet 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Uuno

    Uuno on suomalainen miehen nimi. Muun muassa muissa Pohjoismaissa sekä Virossa vastaava muoto on Uno. Uunon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 25. kesäkuuta. Unon nimipäivä on ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä. Vuoden 2009 mennessä loppuun on Suomessa saanut Uuno-nimen 9909 miestä ja muutama nainen. Muodossa Uno nimi on Suomessa annettu 1995 henkilölle.

    Nimen on yleensä oletettu johtuvan italian tai espanjan lukusanasta uno, joka tarkoittaa lukua yksi, samoin kuin myös latinan sana unus. Eräät ruotsalaiset tutkijat ovat kuitenkin arvelleet sen olevan muunnos skandinaavisesta nimestä Une, joka oli keskiajalla naisen, mutta nykyisin miehen nimi ja joka johtunee vanhasta skandinaavisten kielten verbistä una, rakastaa.

    Uuno-nimeä käytetään myös joskus jonkinlaisena haukkumanimenä, jolla tarkoitetaan typerää, huonoälyistä. Merkitys on siis samantyylinen kuin nimellä Urpo.

  • Väinä

  • Väinämö

    Väinämö on suomalainen miehen etunimi ja myös suomalainen sukunimi.

    Väinämö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä' (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 546 miestä on saanut nimekseen Väinämö.

  • Väinö

    Väinö on miehen nimi. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen.

    Väinö ja sen rinnalla Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, molemmat ovat Kalevalan pääsankarin, Väinämöisen nimestä juontuvia. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa.

    Nimiehdokkaana Väinö oli jo vuosina 1856 ja 1865, ja Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli 1882–83. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Väinö on annettu 48 606 miehelle, ennen vuotta 1920 muutamalle naisellekin. Lisäksi nimi on annettu noin 210 henkilölle kirjoitettuna Wäinö.

  • Vaito

  • Valdemar

    Valdemar tai Waldemar on skandinaavinen miehen etunimi, joka alkujaan on muunnelma slaavilaisesta nimestä Vladimir, joka tarkoittaa rauhanruhtinasta.

    Pohjoismaihin nimen toi alkujaan Tanskan hallitsija Valdemar I (k. 1182), joka äidin isoisä oli ollut Novgorodin, myöhemmin Kiovan hallitsija Vladimir Suuri.

    Suomen almanakassa Valdemarin nimipäivä oli 2. kesäkuuta vuosina 1742-1749. Nykyään se on 18. huhtikuuta, kuten se oli jo vuosina 1795-1796 sekä myöhemmin vuosina 1908-1928. Vuonna 1929 se korvattiin suomenkielisessä almanakassa lyhentymämuodolla Valto, mutta vuodesta 1984 lähtien samalla päivällä ovat olleet sekä nimet Valto että Valdemar. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Valdemar on Suomessa annettu 19 360 ja Waldemar 2024 miehelle sekä kumpikin myös alle kymmenelle naiselle.

  • Valentin

    Valentin on monissa maissa esiintyvä miehen etunimi, lyhennetty muoto Valentinus-nimestä. Nimi johtuu latinan sanasta valens, joka merkitsee tervettä ja voimakasta. Suomessa Valentinin nimipäivä on 14. helmikuuta, joka on katolisessa kirkossa Pyhän Valentinuksen muistopäivä ja tunnetaan myös ystävänpäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Valentin-nimen on Suomessa saanut 2 893 miestä ja alle 20 naista.

  • Valfrid

    Valfrid tai Walfrid on alun perin saksalainen miehen etunimi. Nimen muinaissaksalainen alkumuoto Walefried merkitsee taistelutantereen turvaa.

    Suomessa nimi Valfrid on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4141 henkilölle. Nimen muunnoksina ovat Suomessa käytössä Vallu ja Valle, Pohjanmaalla mös Valfriiti ja Friiti. Nimeä tai mitään sen muunnosta ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Valfridin nimipäivä on 12. lokakuuta.

  • Valio

    Valio on suomalainen miehen etunimi. Valion nimipäivä on 2. lokakuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 945 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Valio on käytössä myös sukunimenä ainakin kahdella suomalaisella suvulla. Toinen on lähtöisin Porin seudulta ja toinen Varsinais-Suomesta. Edellä mainittu suku on suomentanut nimensä Wallenius-nimestä.

  • Valo

    Valo on nimi, joka esiintyy suomen kielessä sekä sukunimenä että etunimenä ja muista kielistä ainakin slovakin kielessä sukunimenä.

  • Valter

    Walther, varsinkin Pohjoismaissa myös Valter, on alkuperältään germaaninen miehen etunimi. Nimi johtuu germaanisesta ’valtiasta’ tai ’ohjaajaa’ tarkoittavasta sanasta. Walter esiintyy myös sukunimenä.

    Suomessa nimi Valter on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 5 582:lle ja Walter 1 496 miehelle, Walter muutamalle naisellekin. Nimestä on käytössä myös suomalaistettu muoto Valtteri. Valterin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 29. tammikuuta, jolloin suomenkielisen kalenterin mukaan on Valtterin nimipäivä.

  • Valto

    Valto on suomalainen miehen etunimi, muunnelma skandinaavisesta Valdemar-nimestä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 2 286 Valtoa.

  • Valtteri

    Valtteri (joskus myös asussa Waltteri) on suomalainen miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää ja tarkoittaa valtiasta tai ohjaajaa.

    Valtteri-nimen on saanut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 27 350 miestä ja Waltteri-nimen noin 2 120 miestä. Valtterin nimipäivä on 29. tammikuuta.

  • Veeti

    Veeti on suomalaisen miehen etunimi. Veeti on suomalainen muunnos Ferdinandista ja Fredrikistä. Veeti on viettänyt nimipäiviä vuodesta 2005.

    Veeti on ollut harvinainen nimi, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen sen suosio on noussut voimakkaasti.

    Vuonna 2005 Veeti annettiin nimeksi 492:lle pojalle ja oli Suomen suosituin syntyneille pojille annettu etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 5 4303 henkilöä on saanut nimekseen Veeti.

  • Veijo

    Veijo on suomalainen miehen nimi, ja harvinainen sukunimi. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 080 suomalaiselle, joista yli puolet on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä.

  • Veikka

    Veikka on suomalainen miehen etunimi. Veikan nimipäivä on 9. tammikuuta, jolloin on myös Veikon, Velin ja Veijon nimipäivä. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty 2 771 Veikkaa.

  • Veikko

    Veikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on käytössä myös Virossa suomalaisen kirjoitusasun lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Kummassakin maassa nimipäivä on 9. tammikuuta.

    Veikko tarkoittaa myös veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria ("Terve veikko!" Voi, veikkonen!).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Veikko-nimen on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 73 587 miestä ja muutama nainen.

  • Veini

    Veini on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Veini on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka on merkinnyt 'poikaa', 'nuorukaista' ja 'aseenkantajaa'.

    Nimi on yleisin 1920- ja 1930-luvuilla syntyneillä. Almanakkaan se tuli kuitenkin vasta vuonna 1964. Nimipäivä on 21. elokuuta.

    Vuoden 2014 elokuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Veini-nimen on saanut 563 miestä sekä alle 21 naista. Sukunimenä Veini oli vuoden 2014 elokuussa 102 henkilöllä.

  • Veli

    Veli on suomalainen miehen etunimi. Veli on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisiä nimiä. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Veli-nimen on saanut 28 836 suomalaista. Yleisiä ovat myös yhdysnimet Veli-Matti ja Veli-Pekka. Veli viettää nimipäivää 9. tammikuuta.

  • Verner

    Verneri on suomalainen miehen etunimi.

    Verneri on lähtöisin muinaissaksalaisesta nimestä Werner, joka merkitsee 'varnilaissotajoukon johtajaa'. Varnit olivat germaaninen kansanheimo. Suomeen nimi Verneri tuli Ruotsin kautta.

    Nimi on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien ja varsinkin jälkimmäisenä etunimenä se nousi suosioon 1990-luvulla.

    28. tammikuuta 2013 mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 751 miestä saanut nimekseen Verneri. Muodossa Verner nimi on annettu 6 576 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Werneri noin 347 miehelle ja alle 20 naiselle sekä muodossa Werner 1 060 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Verneri

    Verneri on suomalainen miehen etunimi.

    Verneri on lähtöisin muinaissaksalaisesta nimestä Werner, joka merkitsee 'varnilaissotajoukon johtajaa'. Varnit olivat germaaninen kansanheimo. Suomeen nimi Verneri tuli Ruotsin kautta.

    Nimi on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien ja varsinkin jälkimmäisenä etunimenä se nousi suosioon 1990-luvulla.

    28. tammikuuta 2013 mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 751 miestä saanut nimekseen Verneri. Muodossa Verner nimi on annettu 6 576 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Werneri noin 347 miehelle ja alle 20 naiselle sekä muodossa Werner 1 060 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Vertti

    Vertti on suomalainen miehen etunimi, alkujaan lyhentymä nimestä Eevert tai Ferdinand..

    Suomessa nimi Vertti on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 916 henkilölle, joista suurin osa on 2000-luvulla syntyneitä.. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja nimipäivä on 9. syyskuuta.

  • Vesa

    Vesa on suomalainen miehen etunimi, joka esintyy myös sukunimenä. Se on Kustaa Vilkunan mukaan sekä merkitykseltään että äänneasultaan onnistunut. Nimi johtuu lehtipuun tainta taikka juuresta tai kannosta kasvavaa vartta tarkoittavasta sanasta vesa. Nimeksi sitä ehdotti H. A. Reinholm vuonna 1879, mutta se yleistyi vasta 1900-luvulla. Vesan nimipäivä on 27. syyskuuta. Nimi Vesa on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 824 miehelle ja muutamalle naiselle. Vesa on ollut suosittu nimi lyhyytensä ja nasevuutensa vuoksi.

    VeSa on myös lyhenne melontaseuran Vesisamoilijat nimestä.

  • Vidar

    Vidar tarkoittaa seuraavia asioita:

    • Vidar Shipping, suomalainen varustamo
    • Hr. Ms. Vidar Alankomaiden laivaston alukset
    Ruotsin merivoimat
    • Vidar-luokka (hävittäjä), hävittäjäluokka
    • HMS Vidar (1909), Vidar-luokan hävittäjä
    • HMS Vidar (P156), Hugin-luokan partioalus
    Norjan merivoimat
    • KNM Vidar (1853), siipirataskuunari
    • KNM Vidar (1878), Vale-luokan 2. luokan tykkivene
    • KNM Vidar (N52), miinalaiva

  • Vihtori

    Vihtori on suomalainen miehen etunimi.

    Vihtori on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Nimi on mukautunut suomen kieleen sekä h:llisena että k:llisena (Viktori). Nimi esiintyy esimerkiksi italiassa muodossa Vittorio, saksassa ja ruotsissa Viktor.

    Suomessa nimi oli yleisessä käytössä jo 1800-luvulla ja se pääsi Suomen almanakkaan vuonna 1908. Vihtori on säilynyt käytössä varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vihtori-nimen on saanut 17 793 miestä ja alle kymmenen naista.

  • Viking

    Viking on miehen etunimi, jonka nimipäivä on suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 19. lokakuuta Nimi tarkoittaa muinaisskandinaavisella kielellä viikinkiä tai varjagia. Henkilönnimenä Suomessa Viking-nimeä tiedetään käytetyn jo vuonna 1346 ja seuraavan kerran vuonna 1428.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuoden 2013 helmikuuhun mennessä Viking-nimi on Suomessa annettu yhteensä 1540 henkilölle, joista kaikki ovat olleet miehiä. Wiking-muunnoksen saaneita on ollut alle 80.

  • Viktor

    Victor on latinalaisperäinen miehen nimi, joka tarkoittaa voittajaa. Nimeä on käytetty läpi historian eri puolilla maailmaa. Joissakin maissa kuten Saksassa ja Pohjoismaissa se esiintyy muutamissa maissa myös muodossa Viktor, jota suomen kielessä käytetään myös nimen venäläisen vastineen (Виктор) translitteraationa. Nimen suomenkielinen vastine on Vihtori.

    Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Viktorin nimipäivä on 22. maaliskuuta, samoin kuin Vihtorin suomenkielisessä kalenterissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viktor on Suomessa annettu 11 739 miehelle sekä noin kymmenelle ennen vuotta 1920 syntyneelle naisellekin. Muodossa Victor nimi on annettu 1857 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

    Nimen naispuolinen vastine on Victoria tai Viktoria.

  • Vilhelm

    Vilhelm ja Wilhelm ovat Suomessakin suosittuja, alun perin saksalaisia miehen etunimiä. Nimi on syntynyt sanoista will (tahto, toive tai halu) ja helm (kypärä tai suoja). Nimen muunkielisiä muunnoksia ovat mm. Willem (hollanti), Guillaume (ranska), Guillermo (espanja), William (englanti) ja Guglielmo (italia).

    Suomessa nimipäiväänsä viettävät 6. huhtikuuta Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili, Jami ja William. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan nimi Vilhelm on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 22 227 ja Wilhelm 6 796 miehelle.

  • Vilho

    Vilho on suomalainen miehen etunimi. Vilhon nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilin, Viljamin ja Jamin nimipäivä. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 33 945 miehelle sekä 1900-luvun alussa muutamalle naisellekin.

    Vilho on alun perin ollut suomalaisessa kalenterissa muodossa "Wilho".

    Tämä muoto on johdatettu nimestä Wilhelm, joka taas on alun perin tarkoittannut puolustavaa soturia tai kypäräniekkaa.

  • Vili

    Vili on suomalainen miehen nimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Vili-nimen oli saanut noin 3 680 suomalaista miestä sekä muutama nainen.

    Vilin nimipäivä on 6. huhtikuuta. Suomen almanakassa Vili on ollut vuodesta 1995.

  • Viljami

    Viljami on suomalainen miehen etunimi. Sen tunnetuin kansainvälinen vastine on Vilhelm. Viljamin nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilhon, Vilin ja Jamin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljami on annettu 15826 henkilölle.

  • Viljo

    Viljo on suomalainen miehen etunimi, Vilhelm-nimen muunnelma. Samaa alkuperää ovat myös nimet Vilho ja Ville. Viljon nimipäivää vietetään 27. tammikuuta.

    Viljo tuli käyttöön 1900-luvun alun kansallisromanttisella ajalla. Kalevalassa sen merkitys on 'valio, paras, oiva'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljo on annettu 26 530 miehelle ja muutamalle naiselle. Suurin osa Viljoista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi nimi on annettu muutamalle kymmenelle henkilölle muodossa Wiljo.

  • Ville

    Ville on suomalainen miehen etunimi ja muunnos saksalaisperäisestä Vilhelm-nimestä. Villen nimipäivää vietetään 6. huhtikuuta. Suomalaisessa almanakassa Ville on ollut vuodesta 1950.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Ville-nimen on saanut 34 498 henkilöä. Lisäksi nimi on annettu noin 430 henkilölle muodossa Wille.

  • Vilppu

    Vilppu on suomalainen miehen etunimi.

    Vilppu on lähtöisin kreikkalaisesta Filippos-nimestä, joka merkitsee 'hevosystävää', 'hevosten ihailijaa'.

    Vilpun nimipäivä on 8. maaliskuuta. Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1908, mutta on esiintynyt jo 1882-1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 461 miestä on saanut nimekseen Vilppu..

  • Vincent

    Vincent on miehen etunimi

    Vincent tulee latinan sanasta vicere, joka tarkoittaa 'voittajaa'.

    Vincent muunnoksineen on yksi suosituimmista nimistä katolisissa maissa; katolisella kirkolla on lähes 40 tämännimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.

    Suomenkielisessä almanakassa nimi oli vuosina 1706-1907 muodossa Wincentius. Vuonna 2010 Vincent otettiin Suomen ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin, jonka mukaan Vincentin nimipäivä on 3. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Vincent on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu noin 770 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Visa

    Visa on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista; täten nimen valinnalla on haluttu ilmaista lapselle toivottuja ominaisuuksia. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Visa on annettu 1 153 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. 2000-luvulla nimi on annettu 152 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Voitto

    Voitto on suomalainen miehen etunimi.

    Voitto on käännösmukaelma latinalaisesta nimestä Victor, joka merkitsee 'voittajaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, kun kansallinen herääminen ja isänmaallinen henki nousivat. Suosituimmillaan Voitto oli 1920–1940-luvuilla. Nimiehdokkaana se oli jo vuonna 1865, mutta Suomen almanakkaan se pääsi vasta 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Voitto-nimen on saanut 6 741 miestä ja kymmenkunta naista.

  • Volmar

    Volmar tai Wolmar, Suomessa myös Volmari, on miehen etunimi. Nimi on lyhentymä Valdemar-nimen saksalaisesta vastineesta Voldemar, mutta Saksassa se on käsitetty myös muunnokseksi nimestä Wolkmar, joka on muodostettu kansaa ja kuuluisaa tarkoittavista saksan kielen sanoista.

    Suomessa nimi Volmar on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 490 henkilölle. Muodossa Volmari nimi on annettu hieman yli 200 henkilölle, muodossa Wolmar 71 miehelle ja muutamalle naiselle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Volmarin nimipäivä on 18. huhtikuuta.

  • Volter

  • William

    William on etupäässä englanninkielisissä maissa yleinen miehen etunimi, saksalaisperäisen Vilhelm-nimen vastine.

    Nimi on esiintynyt myös muutamalla Englannin kuninkaalla, mutta heistä käytetään Suomessa yleensä nimeä Vilhelm.

    Suomessa nimi William on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4 885 miehelle sekä alle 15 naiselle. Williamin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 6. huhtikuuta, joka on myös Vilhelmin sekä suomen­kielisen kalenterin mukaan Vilhon ja Villen nimi­päivä.

  • Yngvar

    Ingvar on pääasiassa pohjoismaissa esiintyvä miehen etunimi.

    Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää, ja se on muodostettu yhdistämällä Ing-jumalan nimestä sekä vartijaa tai suojelijaa tarkoittavasta sanasta. Vanhat tarut kertovat Ingvar-nimisestä Ruotsin kuninkaasta, jonka virolaiset surmasivat Saarenmaalla. Venäjällä nimestä on syntynyt muunnos Igor.

    Suomessa nimi Ingvar on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 615 henkilölle. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Ingvarin nimipäivä on 26. helmikuuta.

    Ingvar-nimen norjalainen vastine on Yngvar. Sekin esiintyy suomen­ruotsalaisessa kalenterissa, mutta on sijoitettu marras­kuun 23. päivälle eri alkuperää olevan Yngve-nimen rinnalle. Nimi Yngvar on Suomessa kuitenkin harvinainen ja on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu vain 24 henkilölle.

  • Yngve

    Yngve on pohjois­mainen miehen etunimi. Nimen alku­peräinen muoto on ollut Yngvi, ja se johtuu mahdollisesti muinaisskandinaavisen jumalan nimestä Ing.

    Suomessa nimi Yngve on 1900-luvun vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1041 henkilölle. Yngven nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 23. marraskuuta. Samalle päivälle on kalenterissa sijoitettu myös nimi Yngvar, vaikka se on eri alkuperää, alkujaan on Ingvar-nimen norjalainen muoto.

  • Zacharias