Rurik

kalenteri-suomenruotsalainen

Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka tarun mukaan otti vuonna 862 haltuunsa itämerensuomalaisten väestöjen asuttamat Laatokanlinnan alueet ja perusti Novgorodin.

Rurik-nimen muinaisskandinaavinen kantamuoto on Rørik. Samaa germaanista juurta ovat englannin Roderick sekä espanjan ja portugalin Rodrigo; nimi tarkoittaa "kuulua johtajaa".

Rurikin ja skandinaavien valtaannousu Novgorodissa on kiistelty kysymys. Ainoa hänestä kertova lähde on Nestorin kronikka 1100-luvulta. Se väittää että suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot nimeltä tšuudit, sloveenit, krivitšit, vepsäläiset ja merjalaiset kieltäytyivät maksamasta veroa, karkottivat varjagit ja alkoivat hallita itseään. Heimot ajautuivat kuitenkin sotimaan toisiaan vastaan ja päättivät kutsua Rurikin veljineen pitämään järjestystä.

Tarinan todenperäisyys on hyvin kiistanalainen, kuten Rurikin historiallisuuskin. Novgorodin kaupunki on arkeologisten kaivausten mukaan syntynyt 900-luvun puolivälissä, joten se ei voi olla Rurikin perustama. Sen sijaan Rurikinlinnan arkeologisissa kaivauksissa Novgorodin kupeesta on löydetty todisteita viikinkien läsnäolosta jo 800-luvulta lähtien. Uusimpien DNA-tutkimusten mukaan on pystytty jo todistamaan, että Novgorodin ja Kiovan varhaisimmat ruhtinaat olivat taustaltaan skandinaaveja. Venäjän tärkeimpien ruhtinaskuntien ruhtinaat ja myöhemmin sen tsaarit johtivat sukunsa Rurikiin Vasili IV:n (k. 1612) kauteen ja Romanov-suvun valtaannousuun saakka.

Familytree DNA -projektissa on hanke, jossa Rurikin historiallisuutta pyritään lähestymään nykyisten ruhtinassukujen geenilinjoihin perustuen.