» miehet » kalenteri » k

• a
• b
• d
• e
• f
• g
• h
• i
• j
• k
• l
• m
• n
• o
• p
• r
• s
• t
• u
• v

• Kaapo

  Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

  Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

• Kaappo

  Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

  Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

• Kaapro

  Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

  Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

• Kaarle

  Kaarle on suomalainen muoto alkuaan vapaata miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal, joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen nimipäivä on 28. tammikuuta, Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivänä. Nimen muunnoksia ovat Kaarlo ja Kalle.

  Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarle on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4 510 henkilölle.

  Nimi eri muunnelmineen on keskiajalta saakka ollut yleinen monien Euroopan maiden hallitsijoilla. Suomen kielessä nimeä Kaarle käytetään vakiintuneesti monista hallitsijoista, joiden varsinaisena nimenä on ollut jokin tämän nimen muunkielinen vastine, esimerkiksi Carolus, Charles tai Karl.

• Kaarlo

  Kaarlo on suomalainen miehen nimi. Kaarlo, Kaarle ja Kalle ovat suomalaisia muotoja alkuaan vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal , joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä on 28. tammikuuta.

  Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarlo on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 429 miehelle ja alle 15 naiselle.

• Kai

  Kai on suomalainen miehen nimi. Nimen alkuperää ei tiedetä varmuudella, mutta sitä on arveltu muunnokseksi roomalaisesta nimestä Gaius.. Nimipäiväänsä Kait viettävät 16. helmikuuta. Samalla päivällä on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimen muunnos Kaj.

  Ruotsissa ja Saksassa vastaava nimi (Kaj, Kai, Caj) voi esiintyä sekä miehen että naisen nimenä (vrt. Kaija). Virossa Kai on naisen nimi.

  Suomessa nimi Kai on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 10 935 miehelle ja noin 80 naiselle. Nimi Kaj on annettu 5956 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

• Kalervo

  Kalervo on suomalainen miehen nimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 64 993 suomalaiselle. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

• Kaleva

  Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928, ja uudelleen 1950 alkaen.

  Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi 1865. H. A. Reinholmilla oli Kaleva ehdolla 1879 Väinön ja Ilmarin seurassa. Pietarin suomalaisessa kalenterissa Kalewa oli jo 1872.

  Kaleva on kansallisromanttisen kauden nimiä. Muinaisrunoissa esiintyy Kalevanpoika-nimitys Kullervosta.

  Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Kaleva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 2938 miehelle ja ainakin kahdeksalle naiselle.

  Nimen muunnelma on etunimi Kalevi.

• Kalevi

  Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

  Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 143 062 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen on saanut etunimekseen Kalevi.

• Kalle

  Kalle on suomalainen miehen etunimi, alkujaan ruotsinkielinen lempinimimuoto nimestä Karl. Kalle-nimisiä miehiä oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 37 379.

• Kari

  Kari on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

  Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee ’autuasta’ ja ’onnellista’. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muun muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Nimellä ei ole tekemistä suomen appellatiivin kari kanssa. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

  Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestö­rekisterikeskuksen tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 56 783 miestä ja vajaat 40 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

  Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann”, samaan tapaan kuin Suomen ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjalainen nimi lausutaan pitkällä a-kirjaimella kuten suomalainen nimi Kaari.

• Karri

  Karri on suomalainen miehen etunimi. Nimi Karri on Kari-nimen muunnelma ja siten lyhennös nimestä Makarios. Väestörekisterikeskuksen mukaan (tilanne 7. tammikuuta 2013) Karri-nimen on saanut 1 799 henkilöä.

• Kasperi

  Kasper on miehen etunimi, joka juontuu persiankielisestä rahastonhoitajaa tai kalleuksien vartijaa tarkoittavasta sanasta kansbar Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Kasperi. Keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesukselle lahjoja tuoneista itämaan tietäjistä oli nimeltään Kaspar, vaikkei heidän nimiään Raamatussa mainitakaan; muut olivat saman perimätiedon mukaan Melchior ja Balthasar.

  Suomessa nimi Kasper on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4 350 henkilölle. Muodossa Kasperi nimi on annettu 4260 henkilölle. Kasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Suomenkielisessä almanakassa nimi on muodossa Kasperi, ruotsinkielisessä Kasper.

• Kauko

  Kauko on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Se on lyhentymä muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 23 697 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Germaanien saagoissa esiintyy yleisimmän nykykäsityksen mukaan fiktiivinen Suomen kuningas Fornjotr. Nimi on tulkittu muinaisgermaanikieliseksi käännökseksi Kaukomieli-nimestä.

  Kaukon lempinimi on usein Kake.

• Kauno

  Kauno on suomalainen miehen etunimi.

  Kauno on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, joista monet viittaavat johonkin ihmisen hyvään ominaisuuteen. Ensimmäinen Kaunoksi nimetty lienee syntynyt vuonna 1855. Nimi ei ole yleistynyt, mutta on pysynyt jatkuvasti käytössä.

  Suomen almanakassa Kauno on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Kauno-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 2027 henkilöä, joista 23 on naisia.

• Keijo

  Keijo on suomalainen miehen etunimi. Sen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta on esitetty, että se olisi suomennos ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.

  Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Keijo on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 16 594 miehelle ja noin 20 naiselle. Noin puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Nuorten miesten ja poikien nimenä Keijo on nykyään harvinainen. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle

  Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

• Keimo

  Keimo on harvinainen suomalainen miehen etunimi. Keimon nimipäivä on 6. elokuuta, yhtä aikaa Toimin kanssa. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2012 loppuun mennessä noin 150 Keimo-nimistä miestä.

  Keimon nimipäivä lisättiin almanakkaan vuonna 1950, alun perin elokuun 13. päivälle, mutta siirrettiin vuonna 1995 viikkoa aikaisemmaksi. Nimi esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa, ja hän on epäilemättä tuntenut Keimolan kylän Nurmijärven ja Helsingin pitäjän rajalta. Paikannimissä Keimo esiintyy muuallakin, muun muassa Lohjan Muijalassa on ollut Keimon talo. Keimo lienee puhtaasti suomalainen nimi.

• Kerkko

  Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 206 miestä on saanut nimekseen Kerkko.

• Kim

  Kim on monissa maissa yleinen etunimi, joka eri maissa esiintyy sekä naisen että miehen nimenä. Miehen nimenä se on syntynyt lyhennelmänä heprealaisperäisestä nimestä Joakim, joka esiintyy myös muodossa Joachim. Englanninkielisissä maissa Kim on käytössä sekä miehen että naisen nimenä, ja sen on myös arveltu olevan peräisin kelttiläisistä kielistä tai syntyneen lyhennelmänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimdall, joka merkitsee kuninkaallista kukkulaa..

  Suomessa Kim on pääasiassa miehen etunimi. Nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu hieman alle 6100 miehelle ja noin 360 naiselle. Kimin nimipäivä on 20. maaliskuuta, jolloin on myös Akin ja Joakimin nimipäivä.

  Kim (kor. 김) on myös yleinen korealainen sukunimi. Korealaisissa nimissä sukunimi on ennen etunimeä.

• Kimmo

  Kimmo on suomalainen miehen etunimi.

  Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, jota ehdotettiin etunimeksi vuonna 1865. Yrjö Karilas ehdotti sitä uudemman kerran 1919. Nimen teki tunnetuksi Eino Leinon kirjoittama runo Kimmon kosto, joka oli kokoelmassa Kangastuksia 1902.

  Kimmosta tuli muotinimi 1960–1980-luvuilla. Suomenkielisessä almanakassa Kimmo on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 18 020 miestä on saanut nimekseen Kimmo.

• Klaus

  Klaus on miehen etunimi.

  Klaus on alkujaan saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimi esiintyy monissa maissa myös muodossa Claus.

  Klaus on ollut suomenkielisessä nimipäiväalmanakassa vuodesta 1858 ja ruotsinkielisessä vuodesta 2000. Nimi on saanut oman almanakkapäivän, 7. heinäkuuta, sillä se erheellisesti yhdistettiin latinan Claudius-nimeen.

  Suomessa nimi Klaus on ollut käytössä jo 1400-luvulla. 1800-luvulta vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 613 miestä on saanut nimekseen Klaus. Muodossa Claus nimi on annettu noin 230 henkilölle.

• Konsta

  Konsta on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3890 suomalaiselle. Ylivoimainen enemmistö heistä on saanut nimen vuoden 1980 jälkeen.

  Nimen taustalla on nimi Konstantinus, joka pohjautuu latinan sanaan constans (pysyvä, muuttumaton). Suomalaisessa almanakassa esiintyivät 1708–1851 nimet Constantin ja Constantinus, vuosina 1852–1907 nimiasuna oli Konstantin ja 1908–1925 Konstantinus. Kosti pääsi kalenteriin 1929, ja 1950 sen rinnalle otettiin uudelleen Konstantin. Vuosina 1929–1949 Kostin rinnalla esiintyi Kostia. Konsta tuli almanakkaan 1984.

• Konstantin

  Konstantin on miehen etunimi, joka johtuu latinan sanasta constans (pysyvä, vakaa, muuttumaton). Nimen eri muodoissaan on tehnyt laajalti suosituksi Rooman ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri.

  Suomessa nimi Konstantin on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3034 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle. Nimestä on käytössä myös lyhentymämuodot Kosti ja Konsta. Konstantinin nimipäivä on 21. toukokuuta.

• Kosti

  Kosti on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 691 suomalaiselle.

• Kristian

  Kristian on miehen etunimi.

  Kristianin nimen alkuperä on kreikkalainen sana christianos (lat. christianus), joka tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Nimen sisarnimi on Kristiina.

  Kristianin nimipäivä on 13. marraskuuta.

  Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on marraskuuhun 2013 mennessä 54 617 miestä ja alle 30 naista saanut nimekseen Kristian

• Kuisma

  Kuisma on suomalainen miehen etunimi, jota käytetään myös sukunimenä. Kuisma on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Kosmas, "koristettu". Suomessa nimen yleistymiseen on vaikuttanut myös kasvisuvun nimi kuismat (Hypericum).

  Nimi Kuisma juontaa juurensa pyhimysnimestä Kosmas, josta Karjalassa käytettiin muotoa Kuisma ja Kuosma.

  Kosmas ja Damianos (englanniksi Cosmas ja Damian) olivat kaksosveljet, jotka syntyivät noin vuonna 270 nykyisin Turkkiin kuuluvassa Kilikiassa. He olivat kristittyjä lääkäreitä, jotka eivät ottaneet mitään maksua hoidosta. Siten he saivat monet kuuntelemaan evankeliumia Jeesuksesta. He kokivat marttyyrikuoleman Sisiliassa noin vuonna 303. Katolisen kalenterin mukaan heidän juhlapäivänsä on 26. syyskuuta, joka on myös meidän kalenterissa Kuisman nimipäivä. Monet ovat ottaneet sekä etunimekseen, että sukunimekseen pyhimysten nimiä. Siksi Kosmas nimen muunnos esiintyy kaikkialla Euroopassa, esimerkiksi venäjäksi se on Kuzma, italiaksi Cosma, portugaliksi Cosme ja ranskaksi Côme.

  Vuoden 2012 loppuun mennessä etunimi Kuisma on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu kaikkiaan noin 370 henkilölle. Luku ei sisällä ennen vuotta 1964 kuolleita henkilöitä. Sukunimenä Kuisma on 2821 henkilöllä.

• Kullervo

  Kullervo on suomalainen miehen etunimi.

  Kullervo-nimi on mahdollisesti johdettu kulta-sanasta. Nimi on syntynyt Koillis-Virossa alkusoinnun ja sanaleikin ansiosta. Virossa Kultaneidon takoja oli Kuller Kalevipoeg, Nalleer naesopoeg. Sieltä nimi kulkeutui Inkeriin ja lopulta Kalevalaan.

  Kullervon nimipäivä on 25. syyskuuta. Nimi sijoitettiin vuonna 1908 tälle päivälle, koska se oli aikaisemmin ollut Kleofaan nimipäivä, ja kreikkalainen, Raamatussakin esiintyvä nimi Kleofas (Kleopas) tarkoittaa myös kultaista.

  Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 16 645 miestä on saanut nimekseen Kullervo.

• Kustaa

  Kustaa on suomalainen miehen etunimi, muunnelma ruotsinkielisistä Gustav-nimestä. Nimi Gustav on ollut kahdeksalla Ruotsin kuninkaalla, mukaan luettuna kaksi, joilla se on jälkimmäisenä nimenä. Suomessa heistä käytetään nimeä Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kyösti ja Kustavi.

  Suomessa nimi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa varsin yleinen, mutta on myöhemmin harvinaistunut. 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 18 505 miehelle ja noin 15 naiselle.

  Kustaan (Gustavin) nimipäivä on 1600-luvulta saakka ollut 6. kesäkuuta, Kustaa Vaasan kruunajaisten vuosipäivänä, joka nykyään on myös Ruotsin kansallispäivä. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

• Kustavi

  Kustavi on suomalainen miehen etunimi, Kustaan ja Kyöstin ohella yksi Gustav-nimisen suomalaisista vastineista. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 148 henkilölle Kustavin nimipäivä on 6. kesäkuuta.

  Kustavi on myös kunta Varsinais-Suomessa. Kustavilainen aika ja kustavilainen tyyli viittaavat Ruotsin kuningas Kustaa III:n valtakauteen 1700-luvun lopulla.

• Kyösti

  Kyösti on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaadisen Gustaf-nimen suomalainen muoto. 17. marraskuuta 2014 mennessä Kyöstejä on merkitty Suomen väestörekistereihin 6733. Viime aikoina Kyösti ei ole ollut kovin suosittu nimi, mm. 2010-luvulla 17.11.2014 mennessä nimi on annettu vain 65 kertaa. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen mukaan nimen epäsuosio saattaa selittyä sillä, että nimi on äänneasultaan etunimeksi hieman erikoinen ensimmäisen tavunsa diftongin yö osalta.