» miehet » kalenteri » k

  • Kaapo

    2 751

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Maaliskuuhun 2025 mennessä se on annettu 2 706 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nimi Kaappo on annettu noin 150 ja Kaapro noin 180 henkilölle.

  • Kaappo

    153

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Maaliskuuhun 2025 mennessä se on annettu 2 706 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nimi Kaappo on annettu noin 150 ja Kaapro noin 180 henkilölle.

  • Kaapro

    186

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Maaliskuuhun 2025 mennessä se on annettu 2 706 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nimi Kaappo on annettu noin 150 ja Kaapro noin 180 henkilölle.

  • Kaarle

    7 371

    Kaarle on suomalainen muoto alkuaan vapaata miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal, joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen nimipäivä on 28. tammikuuta, Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivänä. Nimen suomalaisia muunnoksia ovat Kaarlo ja Kalle.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kaarle on Suomessa annettu 1900-luvun alusta toukokuuhun 2025 mennessä 4 878 henkilölle.

    Nimi eri muunnelmineen on keskiajalta saakka ollut yleinen monien Euroopan maiden hallitsijoilla. Suomen kielessä nimimuotoa Kaarle on ollut tapana käyttää useista ulkomaiden historiallisista hallitsijoista, joista kotimaassaan tietenkin käytettiin nimen paikallista muotoa, esim. Carolus, Charles tai Karl.

  • Kaarlo

    28 335

    Kaarlo on suomalainen miehen nimi. Kaarlo, Kaarle ja Kalle ovat suomalaisia muotoja alkuaan vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal, joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä on 28. tammikuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kaarlo on Suomessa annettu tammikuuhun 2025 mennessä 28 219 miehelle ja alle 25 naiselle.

  • Kai

    11 774

    Kai on suomalainen miehen etunimi. Se on ilmeisesti kirjoitusasultaan suomalaistettu versio Ruotsissa ja Suomessakin ruotsinkielisten keskuudessa hyvin yleisestä nimestä Kaj. Kaj-nimen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta sitä on arveltu muunnokseksi roomalaisesta nimestä Gaius. Kain nimipäivä on 16. helmikuuta. Samalla päivällä on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimen muunnos Kaj.

    Ruotsissa ja Saksassa vastaava nimi (Kaj, Kai, Caj) voi esiintyä sekä miehen että naisen nimenä (vrt. Kaija). Virossa Kai on naisen nimi. Suomessa nimeä Kai esiintyy naisillakin, Anne Saarikallen ja Johanna Vilkunan (aikaisemmin Suomalainen) mukaan mahdollisesti lyhentymänä Kaisasta.

    Suomessa nimi Kai on 1900-luvun alusta helmikuuhun 2026 mennessä annettu 11 764 miehelle ja noin 180 naiselle. Nimi Kaj on samana aikana annettu 6 184 miehelle. Suomessa Kaj on tavallinen varsinkin 1940–1970-luvuilla syntyneiden suomenruotsalaismiesten keskuudessa, mutta sittemmin se ei enää ole kuulunut suomenruotsalaisten yleisimpiin nimivalintoihin.

  • Kalervo

    66 514

    Kalervo on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu maaliskuuhun 2025 mennessä 66 422 suomalaiselle miehelle. Lisäksi Kalervo oli maaliskuussa 2025 sukunimenä 78 henkilöllä. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

  • Kaleva

    3 136

    Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928 ja uudelleen se on ollut vuodesta 1950 alkaen. Vuonna 1929 harvinaiseksi jäänyt Kaleva korvattiin paljon yleisemmällä muunnelmallaan Kalevi

    Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi vuonna 1865.

  • Kalevi

    147 011

    Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä 146 689 suomalaista miestä ja muutama nainenkin on saanut etunimekseen Kalevi.

  • Kalle

    39 699

    Kalle on suomalainen miehen etunimi, alkujaan ruotsinkielinen lempinimimuoto nimestä Karl. Kalle kuuluu Suomen tavallisimpiin miesten etunimiin. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kalle on annettu Suomessa tammikuuhun 2025 mennessä 39 624 miehelle ja alle 23 naiselle.

    Kallen nimipäivää vietetään 28. tammikuuta. Päivä on alkujaan joulupäivänä 800 Rooman keisariksi kruunatun Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivä.

  • Kari

    57 350

    Kari on suomalainen miehen etunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

    Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee autuasta ja onnellista. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muiden muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

    Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta toukokuuhun 2025 mennessä 57 313 miestä ja noin 50–60 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

    Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann” samaan tapaan kuin Suomessa sanontaa ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjan kielessä naisennimen Kari a lausutaan pitkänä. Suomessa on käytössä, tosin harvinaisena, samoin ääntyvä naisennimi Kaari.

  • Karri

    1 893

    Karri on suomalainen miehen etunimi. Nimi Karri on Kari-nimen muunnelma ja siten lyhennös nimestä Makarios. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä Karri-nimen on saanut 1 873 henkilöä.

  • Kasperi

    6 105

    Kasper on miehen etunimi, joka juontuu persiankielisestä rahastonhoitajaa tai kalleuksien vartijaa tarkoittavasta sanasta kansbar. Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Kasperi. Keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesukselle lahjoja tuoneista itämaan tietäjistä oli nimeltään Kaspar, vaikkei heidän nimiään Raamatussa mainitakaan; muut olivat saman perimätiedon mukaan Melchior ja Balthasar.

    Suomessa nimi Kasper on annettu tammikuuhun 2025 mennessä noin 7 940 henkilölle. Muodossa Kasperi nimi on annettu noin 6 040 henkilölle. Kasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Suomenkielisessä almanakassa tällä päivällä ovat vuodesta 2015 lähtien sekä Kasper että Kasperi. Ruotsinkielisessä almanakassa näistä on vain muoto Kasper.

  • Kauko

    24 313

    Kauko on suomalainen henkilönnimi, yleensä miehen etunimi. Kauko on käytössä myös sukunimenä.

  • Kauno

    2 175

    Kauno on suomalainen miehen etunimi.

    Kauno on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, joista monet viittaavat johonkin ihmisen hyvään ominaisuuteen. Ensimmäinen Kaunoksi nimetty lienee syntynyt vuonna 1855. Nimi ei ole yleistynyt, mutta on pysynyt jatkuvasti käytössä.

    Suomen almanakassa Kauno on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kauno-nimen on vuoden 2019 loppuun mennessä saanut alle 2 147 henkilöä, joista alle 33 on naisia.

  • Keijo

    16 679

    Keijo on suomalainen miehen etunimi. Se on tiettävästi käännös ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista, skandinaavisessa mytologiassa esiintyvää pientä, ihmishahmoista mutta siivekästä ja lentävää olentoa. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.. Keijon ja Gennadin välillä ei kuitenkaan ole etymologista yhteyttä.

    Helmikuuhun 2026 mennessä nimi Keijo on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 16 679 miehelle ja noin 20 naiselle. Keijo on tyypillinen 1940–1960-luvulla syntyneiden suomalaismiesten etunimi. Tuolloin se löytyi Suomen 35 suosituimman etunimen joukosta. Sittemmin nimen suosio on huomattavasti laskenut: vuosina 1940–1959 Suomessa nimettiin 8 272 Keijoa ja vuosina 1960–1979 vielä 3 506, mutta vuosina 1980–1999 enää 730, ja uudella vuosituhannella helmikuuhun 2026 mennessä Keijo-nimi on Suomessa annettu vasta 155 henkilölle. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle.

    Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo ja Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

  • Keimo

    170

    Keimo on harvinainen suomalainen miehen etunimi. Keimon nimipäivä on 6. elokuuta, yhtä aikaa Toimin kanssa. Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut vuoden 2019 loppuun mennessä 162 Keimo-nimistä miestä.

    Keimon nimipäivä lisättiin almanakkaan vuonna 1950, alun perin elokuun 13. päivälle, mutta siirrettiin vuonna 1995 viikkoa aikaisemmaksi. Nimi esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa, ja hän oli epäilemättä tuntenut Keimolan kylän Nurmijärven ja Helsingin pitäjän rajalta. Paikannimissä Keimo esiintyy muuallakin, muun muassa Lohjan Muijalassa on ollut Keimon talo. Keimo lienee puhtaasti suomalainen nimi.

  • Kerkko

    305

    Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla, ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 271 miestä on saanut nimekseen Kerkko. Kerkon nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Benjaminin nimipäivä.

  • Kim

    6 534

    Kim on monissa maissa yleinen etunimi. Muun muassa Suomessa, Virossa ja Tanskassa Kim on pääasiassa miehennimi ja sen katsotaan tulevan Joakimista ().

    Suomessa nimi Kim on maaliskuuhun 2025 mennessä annettu noin 6 500 miehelle ja noin 770 naiselle. Suomenkielisissä perheissä nimeä on alettu käyttää 1960-luvulla, jolloin muotiin tulivat rakenteeltaan yksinkertaiset, lyhyet nimet. Almanakan suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Kim lisättiin vuonna 1995. Kimin päivä on 20. maaliskuuta, joka on myös Joakimin ja Akin nimipäivä.

    Englanninkielisissä maissa Kim on käytössä sekä miehen- että naisennimenä. Kim saattaa tällöin olla kelttiläistä alkuperää. Nimen yleistymiseen on vaikuttanut paljon Rudyard Kiplingin romaani Kim, jossa päähenkilön nimi on muodostettu vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball (’kuninkaallinen kukkula’). Naisennimi Kim voi olla myös lyhentymä nimestä Kimberley.

  • Kimmo

    18 140

    Kimmo on suomalainen miehen etunimi.

    Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, jota ehdotettiin etunimeksi vuonna 1865. Yrjö Karilas ehdotti sitä uudemman kerran 1919. Nimen teki tunnetuksi Eino Leinon kirjoittama runo Kimmon kosto, joka oli kokoelmassa Kangastuksia 1902.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan heinäkuuhun 2025 mennessä 18 135 miestä ja ainakin kaksi naista oli saanut nimekseen Kimmo. Kimmosta tuli muotinimi 1960–1970-luvuilla, ja yli puolet nimen haltijoita on syntynyt 1960–1970-luvuilla. 2000-luvun alussa se on ollut harvinainen nimivalinta. Suomenkielisessä almanakassa Kimmo on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Klaus

    4 352

    Klaus on miehen etunimi.

    Klaus on alkujaan saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimi esiintyy monissa maissa myös muodossa Claus.

    Klaus on ollut suomenkielisessä nimipäiväalmanakassa vuodesta 1858 ja ruotsinkielisessä vuodesta 2000. Nimi on saanut oman almanakkapäivän, 7. heinäkuuta, sillä se yhdistettiin erheellisesti latinalaiseen nimeen Claudius, joka on ollut monella pyhimyksellä.

  • Konsta

    6 007

    Konsta on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2019 loppuun mennessä 5 428 suomalaiselle. Ylivoimainen enemmistö heistä on saanut nimen vuoden 1980 jälkeen.

    Nimen taustalla on nimi Konstantinus, joka pohjautuu latinan sanaan constans (pysyvä, muuttumaton). Suomalaisessa almanakassa esiintyivät 1708–1851 nimet Constantin ja Constantinus, vuosina 1852–1907 nimiasuna oli Konstantin ja 1908–1925 Konstantinus. Kosti pääsi kalenteriin 1929, ja 1950 sen rinnalle otettiin uudelleen Konstantin. Vuosina 1929–1949 Kostin rinnalla esiintyi Kostia. Konsta tuli almanakkaan 1984.

  • Konstantin

    3 907

    Konstantin on miehen etunimi, joka johtuu latinan sanasta constans (pysyvä, vakaa, muuttumaton). Nimen eri muodoissaan on tehnyt laajalti suosituksi Rooman ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri.

    Suomessa nimi Konstantin on toukokuuhun 2025 mennessä annettu 3 874 miehelle ja ainakin kolmelle naiselle. Nimestä on käytössä myös lyhentymämuodot Kosti ja Konsta. Konstantinin nimipäivä on 21. toukokuuta.

  • Kosti

    4 080

    Kosti on suomalainen miehen nimi, alkujaan latinalaisperäisen Konstantin-nimen puhuttelumuoto.. Nimi on annettu toukokuuhun 2025 mennessä 4 049 suomalaiselle.

  • Kristian

    59 999

    Kristian on miehen etunimi.

    Kristianin nimen alkuperä on kreikkalainen sana christianos (lat. christianus), joka tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Nimen sisarnimi on Kristiina.

    Kristianin nimipäivä on 13. marraskuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on elokuun 2025 loppuun mennessä 59 829 miestä ja noin 70-80 naista saanut nimekseen Kristian.

  • Kuisma

    609

    Kuisma on suomalainen miehen etunimi, jota käytetään myös sukunimenä. Kuisma on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Kosmas, 'koristettu'. Suomessa nimen yleistymiseen on vaikuttanut myös kasvisuvun nimi kuismat (Hypericum).

    Nimi Kuisma juontaa juurensa pyhimysnimestä Kosmas, josta Karjalassa käytettiin muotoa Kuisma ja Kuosma.

    Kosmas ja Damianos (englanniksi Cosmas ja Damian) olivat kaksosveljet, jotka syntyivät noin vuonna 270 nykyisin Turkkiin kuuluvassa Kilikiassa. He olivat kristittyjä lääkäreitä, jotka eivät ottaneet mitään maksua hoidosta. Siten he saivat monet kuuntelemaan evankeliumia Jeesuksesta. He kokivat marttyyrikuoleman Sisiliassa noin vuonna 303. Katolisen kalenterin mukaan heidän juhlapäivänsä on 27. syyskuuta, jonka kodalla heidän nimensä oli suomalaisissakin kalentereissa vuoteen 1907 saakka, mutta nykyisin (vuodesta 1950 lähtien) Kuisman nimipäivä on Suomessa edellisenä päivänä, 26. syyskuuta. Monet ovat ottaneet sekä etunimekseen että sukunimekseen pyhimysten nimiä. Siksi Kosmas-nimen muunnos esiintyy kaikkialla Euroopassa: esimerkiksi venäjäksi se on Kuzma, italiaksi Cosma, portugaliksi Cosme ja ranskaksi Côme.

    Syyskuuhun 2025 mennessä etunimi Kuisma on Suomessa Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu kaikkiaan noin 580 henkilölle. Luku ei sisällä ennen vuotta 1964 kuolleita henkilöitä. Sukunimenä Kuisma on 2 674 henkilöllä.

  • Kullervo

    16 942

    Kullervo on suomalainen miehen etunimi.

    Kullervo-nimi on mahdollisesti johdettu kulta-sanasta. Nimi on syntynyt Koillis-Virossa alkusoinnun ja sanaleikin ansiosta. Virossa Kultaneidon takoja oli Kuller Kalevipoeg, Nalleer naesopoeg. Sieltä nimi kulkeutui Inkeriin ja lopulta Kalevalaan.

    Kullervon nimipäivä on 25. syyskuuta. Nimi sijoitettiin vuonna 1908 tälle päivälle, koska se oli aikaisemmin ollut Kleofaan nimipäivä, ja kreikkalainen, Raamatussakin esiintyvä nimi Kleofas (Kleopas) tarkoittaa myös kultaista.

  • Kustaa

    19 047

    Kustaa on suomalainen miehen etunimi, muunnelma ruotsinkielisestä Gustav-nimestä. Nimi Gustav on ollut kahdeksalla Ruotsin kuninkaalla, mukaan luettuna kaksi, joilla se on jälkimmäisenä nimenä. Suomessa heistä käytetään nimeä Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kyösti ja Kustavi.

    Suomessa nimi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneillä varsin yleinen, mutta on myöhemmin harvinaistunut. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi on 1800-luvun lopulta toukokuun 2025 loppuun mennessä annettu 19 026 miehelle ja noin 15 naiselle.

    Kustaan (Gustavin) nimipäivä on 1600-luvulta saakka ollut 6. kesäkuuta, Kustaa Vaasan kruunajaisten vuosipäivänä, joka nykyään on myös Ruotsin kansallispäivä. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

  • Kustavi

    161

    Kustavi on suomalainen miehen etunimi, Kustaan ja Kyöstin ohella yksi Gustav-nimisen suomalaisista vastineista. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 148 henkilölle Kustavin nimipäivä on 6. kesäkuuta.

    Kustavi on myös kunta Varsinais-Suomessa. Kustavilainen aika ja kustavilainen tyyli viittaavat Ruotsin kuningas Kustaa III:n valtakauteen 1700-luvun lopulla.

  • Kyösti

    6 883

    Kyösti on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaavisen Gustaf-nimen suomalainen muoto. Toukokuun 2025 loppuun mennessä Kyöstejä on merkitty Suomen väestörekistereihin 6 871. Viime aikoina Kyösti ei ole ollut kovin suosittu nimi: 2010-luvulla nimi annettiin vain 131 pojalle. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen mukaan nimen epäsuosio saattaa selittyä sillä, että nimi on äänneasultaan etunimeksi hieman erikoinen ensimmäisen tavunsa diftongin yö osalta.