» naiset » omakieliset » t
Taimi
15 927Taimi on suomalainen naisen etunimi, joka on saanut aiheensa nuorta kasvia tarkoittavasta sanasta taimi. Nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien.. Vuoden 2019 loppuun mennessä Taimi on annettu nimeksi 15 343 naiselle sekä ennen vuotta 1940 myös hieman alle 40 miehelle.
Taru
7 021Taru on suomalainen naisen etunimi. Tarun nimipäivä on ollut 7. maaliskuuta vuodesta 1929 lähtien.
Nimen alkuperä on suomen kielen sana taru, joka merkitsee esimerkiksi satua, myyttiä tai saagaa. Nimi on käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga, jolla on nykyruotsissa vastaava merkitys. Ortodoksisessa kirkossa Taru liitetään myös nimeen Daria, joka on feminiinimuoto miehen nimestä Darius. Darius puolestaan juontaa persialaisesta nimestä, joka on yhdistelmä "omistamista" ja "hyvää" merkitsevistä sanoista.
Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut 6 983 Taru-nimistä naista ja alle 77 samannimistä miestä.
Tellervo
46 771Tellervo on suomalainen naisen etunimi, joka on omaksuttu Kalevalasta.
Kalevalassa esiintyy kultahiuksinen metsänneito Tellervo, joka paimentaa metsänjumala Tapion karjaa. Hänet mainitaan kerran myös Tapion vaimona. Nimi Tellervo on ilmeisesti muodostettu miespuolisen vastineensa Pellervon pohjalta. Kalevalan Pellervo eli Sampsa Pellervoinen on puiden kylväjä ja laivapuun etsijä, jota on toisinaan pidetty Tapion poikana ja kasvillisuuden jumalana.
Tellervo on tullut etunimenä käyttöön kansallisromanttisella kaudella. Sitä on ehdotettu ristimänimeksi jo 1860-luvulla. Suomalaiseen almanakkaan nimi lisättiin vuonna 1908, josta lähtien Tellervon päivää on vietetty 13. huhtikuuta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Tellervo on Suomessa annettu 46 566 naiselle ja 1900-luvun alkupuolella myös noin 50 miehelle. Suosionsa huipulla nimi on ollut 1920–1950-luvuilla. Se on ollut tavallinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.
Tellervosta käytettyjä puhuttelumuotoja ovat muun muassa Tellu ja Telle.
Terhi
8 278Terhi on suomalainen naisen etunimi, joskin se esiintyy myös hyvin harvinaisena sukunimenä. Etunimi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 helmikuun 6. päivälle. Pidempi muoto Terhikki on ollut kalenterissa jo vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäisen kerran Terhiä ehdotettiin nimivaihtoehdoksi vuonna 1879 yhdessä muodon Terhe kanssa.
Nimen taustalla on Kalevalassa mainittu utua seulova Terhenetär eli Terhenneiti. Terhi on myös lemmikkikasveihin kuuluva kasvilaji. Lounaismurteissa terhi voi tarkoittaa yleisemminkin karkealehtisiin kuuluvia kasveja. Sukunimenä Terhi on alle kymmenellä henkilöllä.
Terttu
29 577Terttu on suomalainen naisen etunimi. Nimi tulee tietyntyyppistä pitkälapakkoista kukintoa tarkoittavasta sanasta terttu. Terttua ehdotettiin etunimeksi jo vuonna 1879, ja kun se vuonna 1929 otettiin almanakkaan, se oli jo yleistynyt. Tertun nimipäivä on 26. huhtikuuta.
Huhtikuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Terttu-nimen on saanut 29 576 henkilöä. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.
Tiuku
138Toini
20 074Toini on naisen etunimi. Nimi on todennäköisesti lyhentymä ranskalaisesta naisennimestä Antoinette, joka taas on nimen Antoine () naispuolinen vastine.
Suomessa nimi Toini on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 19 991 naiselle ja noin 20 miehelle. Suurin osa Toineista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Toinin nimipäivä on 12. tammikuuta.
Tuija
14 435Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu havupuusuvun nimestä tuijat (Thuja).. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun helmikuuhun 2025 mennessä annettu noin 14 430 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.
Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.
Tuisku
240Tuisku on suomalainen etunimi ja myös sukunimi. Sillä ei ole toistaiseksi nimipäivää.
Yksi tyttö nimettiin Tuiskuksi jo 1900-luvun alussa, mutta nimi sai vain muutamia kantajia ennen kuin yleistyi 1980-luvulla. 2000-luvulla se on edelleen yleistynyt. Nimeä on annettu paljon sekä tytöille että pojille.
Tuula
41 315Tuula on suomalainen naisen etunimi. Tuulan nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 14. toukokuuta. Tuula-nimen taustalla ovat ilmeisesti suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen, mutta siihen on voinut vaikuttaa myös Larin-Kyöstin Tuulan tei -sanoitus. Tuula-nimen suosion osasyitä oli luultavasti vanhempi nimi Tuulikki. Kalevalassa Tuulikki on metsän kuninkaan Tapion tytär.
Tuula on Suomen tavallisimpia naisennimiä. Tuula-nimen oli Suomessa 1900-luvun alusta toukokuuun 2025 mennessä saanut 41 295 naista ja alle 10 miestä. Nimen kulta-aikaa olivat 1940- ja 1950-luvut, jolloin Tuulaksi nimettiin yli 29 000 tyttöä. Silti Tuula oli ainakin vielä lokakuussa 2014 Suomen yleisin naisen kutsumanimi.
Tuuli
7 031Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.
Vuoden 2024 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu noin 6 730 naiselle ja alle 30 miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.
Tuulia
20 693Tuulia on suomalainen naisen nimi, Tuulikki-nimen muunnelma. Vuoden 2019 loppuun menneessä nimi Tuulia on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu noin 20 167 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.
Tuulikki
75 729Tuulikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se esiintyy Tapion tyttären nimenä. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Tuulikki on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 74 910 naiselle ja alle 15 miehelle.
Tyyne
29 542Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".
Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä rekisteröity 25 467 Tyyne-nimen ja 1 139 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900- ja 1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.