» naiset » omakieliset

  • Aallotar

    1 313

    Aallotar on suomalainen naisen etunimi. Se mainittiin nimiehdotuksena Uusi Suometar -lehdessä vuonna 1879 ja se oli vuonna 1892 Kansanvalistusseuran kalenterissa nimipäivänään 24. lokakuuta, mutta ei ole koskaan ollut virallisessa almanakassa. 1800-luvun lopulla ehdotettiin myös muita kansallismielisyydestä inspiraationsa saaneita nimiä, kuten Ilmatar, Päivätär ja Suometar, mutta heikolla menestyksellä. Vuonna 1980 Aallotar-nimisiä henkilöitä oli 952, mutta 1980-luvulla vain kymmenkunta lasta sai tämän nimen. Tammikuuhun 2025 mennessä nimi Aallotar on annettu noin 1300 henkilölle.

  • Aamu

    1 454

    Aamu on suomalainen naisen etunimi. Se on ollut suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1929 lähtien. Valoisia ajatuksia ja tulevaisuuteen luottamista ilmaiseva nimi oli osa 1900-luvun alun omakielisten nimien aaltoa.

  • Aina

    12 659

    Aina on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi.

    Joissakin maissa, muun muassa Virossa ja myös Kataloniassa Aina esiintyy Anna-nimen sikäläisenä vastineena. Sen sijaan Suomessa Aina on yleensä käsitetty muunnelmaksi kalevalaisesta nimestä Aino. Suomessa ja myös Ruotsissa sen teki aikoinaan suosituksi Topeliuksen vuonna 1845 ilmestynyt runo Ljungblommor.

    Suomessa Aina viettää nimipäiväänsä yhdessä Ainon ja Ainin kanssa 10. toukokuuta.

  • Aino

    79 810

    Aino on suomalainen naisen nimi. Se on myös ensimmäinen suomalaiseen viralliseen almanakkaan tullut täysin suomalaisperäinen nimi.

    Ruotsissa Ainon ja Ainan nimipäivää vietetään 13. kesäkuuta.

  • Alli

    12 069

    Alli on suomalainen naisen nimi. Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja johtuu ilmeisesti lintulajin nimestä alli. Kalevalassa alli on kaihomielen tunnus.

    Allia on käytetty myös germaanisperäisen, keijujen kanssa taistelevaa tarkoittavan Alfhild-nimen suomalaisena mukaelmana. Tämän vuoksi Allin nimipäivä sijoitettiin jo vuonna 1890 tammikuun 31. päivälle, joka sitä ennen oli ollut Alfhildin nimipäivä

  • Ansa

    1 202

    Ansa on suomalainen naisen etunimi. Sitä käytetään myös Anna-Liisa-nimen lempinimenä. Nimipäivä on 4. syyskuuta. Nimi on annettu elokuun 2025 loppuun mennessä Suomessa 1200 naiselle.

  • Aulikki

    13 738

    Auli on suomalainen naisen, aikaisemmin joskus miehenkin etunimi. Nimestä on käytössä myös pitempi muunnos Aulikki. Aulin ja Aulikin nimipäivä on 16. joulukuuta. Joulukuuhun 2025 mennessä nimi Auli oli annettu 5 270 naiselle ja noin 40–50 miehelle, nimi Aulikki taas 13 376 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Sekä Auli- että Aulikki-nimisistä suurin osa on syntynyt vuosien 1930 ja 1980 välisenä aikana.

  • Heini

    4 041

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Marraskuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Heini-nimen saanut noin 4 030 naista ja noin 20–40 miestä. Yli puolet Suomen Heineistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Heljä

    2 408

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä kaikkiaan 2 360 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Hellin

    8 092

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 7 901 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Helmi

    49 356

    Helmi on suomalainen naisen etunimi. Helmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien 7. toukokuuta.

  • Hertta

    3 911

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naisennimi Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Marraskuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 3 859 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Hilja

    33 847

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 25 581 henkilöä.

  • Hilkka

    30 684

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin. Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi, ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 674 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Hilla

    5 097

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta syyskuuhun 2025 mennessä 4 974 naiselle, joista yli puolet on syntynyt 2010- ja 2020-luvuilla. Ennen vuotta 1980 se oli varsin harvinainen, vaikka muutamia Hilla-nimisiä oli jo 1800-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.

  • Iiris

    8 272

    Iiris on suomalainen naisen etunimi. Iiris on versio kansainvälisestä nimestä Iris, jota myös käytetään Suomessa.

    Iris-nimi on lähtöisin kreikan kielestä, jossa iris merkitsee sateenkaarta. Kreikkalaisten sateenkaaren jumalatar olikin nimeltään Iris. Iris-nimen voi ajatella liittyvän myös Iris-kasvisukuun tai silmän iirikseen, mutta näidenkin taustalla on sama kreikan sana.

    Suomessa on rekisteröity 1900-luvun alusta marraskuuhun 2025 mennessä 8 238 Iiris-nimen ja 5 163 Iris-nimen saanutta henkilöä.

  • Ilmatar

    333

    Ilmatar on suomalainen naisen etunimi, jonka aiheena ovat olleet kansantarujen ja Kalevalan ilmattaret. Ilmattaren nimipäivä on 26. elokuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Ilmatar on annettu noin 200 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Ilona

    33 509

    Ilona on alkuperältään unkarilainen naisen etunimi, jota käytetään paljon myös muun muassa Suomessa ja Latviassa. Nimi on alkujaan kreikkalaisperäisen Helena-nimen unkarilainen muunnelma, joka on tullut unkarin kieleen joko latinan tai slaavilaisten kielten välityksellä, ja Unkarissa se on ollut jatkuvasti käytössä viimeistään 1100-luvulta lähtien. Unkarissa Ilona-nimen suosiota lisäsivät jo keskiajalla unkarinkielisinä levinneet Troijan sota -tarinan versiot. Nimi yleistyikin 1900-luvun alussa muiden myönteisen merkityksen omaavien suomalaisnimien mukana.

    Ensimmäinen suomalainen Ilona-nimen kantaja on tiettävästi ollut Ilona Jalava, jonka isä oli tunnettu Unkarin-ystävä, kääntäjä ja unkarin kielen yliopistonlehtori Antti Jalava.

    Suomessa nimi Ilona on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu lokakuuhun 2025 mennessä 33 296 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Impi

    9 311

    Impi on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu kainoa nuorta neitoa tarkoittavasta sanasta impi. Impi viettää nimipäiväänsä 11. kesäkuuta. Rinnakkaismuoto Immi viittaa vanhan suomalaisen uskonnon rakkauden valtiattareen. Kesäkuuhun 2025 mennessä nimi on annettu 9303 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosien 1900 ja 1920 välisenä aikana.

  • Inari

    3 404

    Inari on suomalainen etunimi. Nimi johtuu Inarin pitäjän ja siellä olevan Inarijärven nimestä ja on Lappiin liittyvien romanttisten mielikuvien vaikutuksesta tullut käyttöön myös etunimenä.

    Inarin nimipäivä on nykyisin 29. elokuuta. Vuosina 1929–1949 nimipäivä oli 7. syyskuuta. Välillä nimi poistettiin kalenterista, mutta palautettiin vuonna 1973, jolloin se sijoitettiin nykyiselle päivälleen. Äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi se sijoitettiin samalle päivälle kuin Iines ja Iina, vaikka nimillä on aivan eri alkuperä.

  • Jasmin

    9 273

    Jasmin on naisen etunimi, joka tarkoittaa jasmiinia. Nimestä on Suomessa käytössä useita muunnelmia, esimerkiksi Jasmine, Jasmi, Jasmina, Jasmiina, Yasmine tai Yasmin.

    Jasmin viettää nimipäivää 9. heinäkuuta. Etunimi lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1995.

    Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun tilastojen mukaan Jasmin-nimi tuli Suomessa käyttöön aikaisintaan 1930-luvulla ja oli vielä sen jälkeen pitkään hyvin harvinainen. Kaiken kaikkiaan Suomessa on Jasmin-nimisiä naisia heinäkuuhun 2025 mennessä ollut yhteensä 9 198 ja miehiä noin 80–100. Nimestä tuli suosittu vasta vuosisadan lopulla, jolloin se annettiin 1980-luvulla 640 ja 1990-luvulla jo 3934 lapselle. Vuosina 2000–2009 nimi annettiin noin 2 370 ja vuosina 2010–2019 noin 1500 lapselle.

  • Karelia

    362

  • Kerttu

    35 497

    Kerttu on suomalainen naisen etunimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.

  • Kerttuli

    1 047

    Kerttu on suomalainen naisen etunimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.

  • Kielo

    1 150

    Kielo on suomalainen naisen etunimi. Kesäkuuhun 2025 mennessä Kielo on annettu nimeksi 1 113 naiselle ja noin kymmenelle miehelle. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (Convallaria majalis), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran.

    Kielo on myös ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.

  • Kirsi

    23 059

    Kirsi on suomalainen naisen etunimi, joka esiintyy myös melko harvinaisena sukunimenä. Kirsin nimipäivää vietetään 24. heinäkuuta. Nimi otettiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1973. Heinäkuuhun 2025 mennessä nimi Kirsi on annettu noin 23 050 henkilölle, joista yli puolet on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä.

  • Kyllikki

    67 806

    Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.

    Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.

    Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.

    Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.

    Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa vuonna 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940, ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2019 loppuun mennessä 67 643 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 642 naista ja ainakin yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 609.

  • Lahja

    13 679

    Lahja on suomalainen naisen ja aikaisemmin myös miehen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla. Nimeä pidetään käännöksenä latinankielisestä miehennimestä Donatus 'lahjoitettu', joka edelsi Lahjaa samana päivänä almanakassa, tai toisesta 1700-luvun almanakkanimestä (Theo)dorus 'Jumalan lahja'. Ajatus lapsesta Jumalan lahjana periytyy Raamatusta. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Lahjan Teodoraan.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Nimipäiväksi valittiin 7. elokuuta, koska sama päivä oli aikaisemmin ollut Donatuksen nimipäivä ja latinan sana donatus tarkoittaa myös lahjoitettua. Donatus on miehen nimi, ja alkuvuosina jotkut poikalapsetkin saivat nimen Lahja, mutta sittemmin viimeksi mainittu nimi on vakiintunut naisennimeksi.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 13 320 naista ja hieman yli 530 miestä saanut nimen Lahja. Melkein kaikki Lahja-nimiset miehet ja suurin osa sen nimisistä naisistakin on syntynyt ennen vuotta 1960.

  • Laina

    10 551

    Laina on suomalainen naisen etunimi.

    Laina on 1800-luvulla suomalaisuusaatteen vaikutuksesta syntynyt nimi. Nimestä kuvastuu ajatus lapsesta Jumalan lahjana, mutta siihen samalla sisältyy kasvatusvastuu. Laina tunnetaan myös Virossa.

    Nimeä ehdotettiin ristimänimeksi jo 1865 ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suomen almanakassa Laina on ollut vuodesta 1908. Suosituimmillaan nimi oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

    Vuosina 1964–2019 Laina oli väestötietojärjestelmän mukaan nimenä 10 480 naisella. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

  • Lemmikki

    1 997

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi.

  • Lempi

    23 660

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi.

  • Lumia

    1 439

  • Lumikki

    474

    Lumikki on Suomessa käytetty naisen etunimi. Se pohjautuu Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun prinsessan nimeen. Lumikin tarina sisältyi Grimmin veljesten satukokoelmaan, joka ensimmäisen kerran julkaistiin suomeksi vuonna 1876. Walt Disney teki myöhemmin aiheesta pitkän piirroselokuvan.

    Digi- ja väestötietoviraston mukaan Lumikki on vuoteen 2021 mennessä ollut Suomessa etunimenä noin 450 naisella. Lumikki-nimeä ei ole almanakassa, mutta se on päässyt mukaan kissojen (23. tammikuuta) ja hevosten (13. joulukuuta) nimipäiväluetteloihin.

  • Marja

    53 595

    Marja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi voi johtua pienikokoista hedelmää tarkoittavasta sanasta marja, mutta se on käsitetty myös Maria-nimen muunnelmaksi. Marja on yleinen myös yhdysnimen alkuosana, ja se esiintyy esimerkiksi nimissä Marja-Leena ja Marja-Liisa.

  • Marjatta

    124 408

    Marjatta on suomalainen naisen nimi. Nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 15. elokuuta.

    Marjatta on kansallisromanttisen kauden nimiä ja mainitaan Kalevalan loppurunossa. Nimi on todennäköisesti syntynyt sekamuotona nimistä Maria ja Marketta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Marjatta-nimen oli saanut Suomessa 123 930 naista ja muutama mies. Nimi alkoi yleistyä 1920-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä. Marjatta on yksi Suomen suosituimmista etunimistä. Vuosina 1920–29 ja 1950–59 Marjatta oli viidenneksi suosituin nimi, ja vuosina 1930–1939 Marjatta oli toiseksi suosituin nimi. Vuosina 1940–1949 Marjatta oli suosituin naisten nimi. 2000-luvulla Marjatta-nimi ei ole enää kuulunut suosituimpien nimien joukkoon.

  • Meri

    6 265

    Meri on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi johtuu todennäköisesti suomen sanasta meri. On kuitenkin arveltu, että sen käyttöön nimenä olisi vaikuttanut myös sitä äänteellisesti muistuttava Maria-nimen englantilainen muoto Mary.

    Marraskuun 2025 loppuun mennessä nimi Meri on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 6 251 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Merituuli

    408

    Merituuli, usein myös muodossa Meri-Tuuli on suomalainen naisen etunimi sekä sukunimi.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan marraskuussa 2013 noin 329 henkilöä on saanut etunimekseen Merituuli, joista kaikki ovat naisia.

  • Minttu

    5 245

    Minttu on suomalainen naisen etunimi. Minttu viettää nimipäivää 6. lokakuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995.

    Lokakuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Minttu-nimen on saanut noin 5 200 henkilöä, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. Ennen vuotta 1960 nimi oli annettu vain muutamalle henkilölle.

  • Orvokki

    48 810

    Orvokki on naisen etunimi, joka perustuu kukan nimeen orvokki. Samoin kuin eräät muutkin kukka-aiheiset etunimet kuten Vuokko ja Vanamo, se yleistyi 1900-luvun alussa. Orvokki-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 649 henkilöä, joista 35 miestä. Orvokki on yleinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä. Orvokkien lempinimiä ovat ainakin Orvo ja Vokki.

  • Päivi

    36 075

    Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle. Nimen muunnos Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta.

    Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

    Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu vain muutamalle kymmenelle henkilölle.

  • Pihla

    5 505

    Pihla on suomalainen naisen etunimi.

    Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja. Tiettävästi ensimmäiset Pihla-nimelliset ovat syntyneet 1940-luvulla.. Nimen käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja se lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 2005.

  • Pinja

    5 978

    Pinja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi lisättiin Suomen almanakkaan vuonna 1995. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Pinja on lokakuuhun 2025 mennessä annettu noin 5 960 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1990 jälkeen. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään, ennen vuotta 1970 vain muutamalle henkilölle.

  • Rauha

    18 445

    Rauha on suomalainen naisen etunimi. Rauhan nimipäivä on 29. joulukuuta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Rauha-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 18 148 naista ja kymmenkunta miestä.

  • Ritva

    41 713

    Ritva on suomalainen naisen etunimi. Digi- ja väestö­tieto­viraston tietojen mukaan toukokuuhun 2025 mennessä noin 41 710 henkilöä oli saanut etunimekseen Ritva. Heistä valtaosa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana. Nuorten naisten ja tyttöjen nimenä Ritva on nykyään harvinainen. Silti ainakin vielä vuonna 2014 Ritva Virtanen oli Suomen yleisin naisen kutsumanimen ja sukunimen yhdistelmä. Ritvan nimipäivä on 27. toukokuuta.

    Sana ritva tarkoittaa lehtipuiden hentoja, eritoten riippuvia, oksia. Yhdyssana ritvakoivu merkitsee rauduskoivua. Kustaa Vilkunan mukaan Ritva on nimenä saanut innoituksensa Ilmari Kiannon runosta ”Rantakoivu” (kokoelmassa Hiljaisina hetkinä, 1898), jossa mainitaan koivun ritva sekä symbolisesti ”riemun ritva, kaihon katve”. Erkki Melartin teki runosta varsinkin kansanopistolaisten ja nuorisoseuralaisten keskuudessa suosiota keränneen laulusävellyksen vuonna 1911. Nimipäiväkalenterissa Ritva on ollut vuodesta 1929 alkaen.

  • Ruusu

    708

    Ruusu on suomalainen naisen etunimi. Ruusun nimipäivä on 4. toukokuuta. Suomessa on vuoden 2019 loppuun mennessä ollut 604 Ruusu-nimistä, joista suurin osa on vuoden 1980 jälkeen syntyneitä.

  • Saana

    5 003

    Saana on suomalainen naisen nimi. Nimi on keksitty todennäköisesti Saanatunturin ja samantyylisten nimien kuten Jaanan ja Sannan innoittamana. Saanan nimipäivä on 17. lokakuuta yhdessä Sainin kanssa. Se on otettu kalenteriin 1984. Nimi oli vielä 1950-luvulla hyvin harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Se on annettu 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 4980 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Sade

    641

  • Saima

    13 630

    Saima on suomalainen naisen etunimi.

    Saima on alkavan suomalaisuuskauden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J. V. Snellmanin perustaman Saima-lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

    Etunimenä Saima tuli käyttöön 1850-luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882–1883. Suomen almanakkaan se pääsi 1908 ja nimi oli suosittu 1880–1910-luvuilla. Saima on kulkeutunut Viroon 1920-luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön.

  • Saimi

    12 058

    Saimi on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt muunnelmana nimestä Saima. Nimi oli jonkin verran käytössä jo 1800-luvun lopulla.

    Vuoden 2019 loppuun Saimi-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 11 342 naista ja alle kymmenen miestä. Suurin osa tämän nimisistä henkilöistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Saini

    1 163

    Saini on suomalainen naisen etunimi, alkujaan Saimi-nimen muunnelma.. Sainin nimipäivä on 17. lokakuuta, ja nimi on otettu kalenteriin vuonna 1929. Nimi Saini on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 1157 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Yli puolet Saineista on syntynyt 1920- ja 1930-luvuilla.

  • Salla

    6 077

    Salla on suomalainen naisen etunimi. Se on mahdollisesti muunnos nimestä Saara, mutta sen syntyyn on vaikuttanut myös Lapin tunnettu paikannimi Salla. Salla tarkoittaa syliä pohjoissaameksi.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Salla-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä saanut noin 6 080 henkilöä. Heistä suurin osa on 1900-luvun loppupuolella syntyneitä.

  • Sanelma

    9 295

    Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma.

    Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on ollut 5. elokuuta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sanelma-nimen on saanut 9 082 henkilöä.

  • Satu

    26 645

    Satu on suomalainen naisen etunimi. Sadun alkuperä on suomen kielen sana satu (eli tarina). Satu ja Taru ovat suomalaisia vastineita ruotsalaisille nimelle Saga.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa nimi Satu oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu noin 26 640 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Yli puolet Saduista on nimetty 1960- tai 1970-luvulla. Nuorten tyttöjen nimenä Satu on nykyään suhteellisen harvinainen. Satu-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena (Sadun) että astevaihteluttomana (Satun), mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään parempana.

  • Sini

    9 541

    Sini on suomalainen naisen nimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Sinikka. Sini-nimeä on käytetty Sinikan hellittelynimenä. Molemmat nimet pohjautuvat värin nimeen sininen. Vuoden 2019 loppuun mennessä Sini on annettu nimeksi 9 412 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään.

  • Sinikka

    55 640

    Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen. Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, jonka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 55 469 henkilölle.

  • Sirkka

    35 515

    Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.

    Lokakuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 35 510 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, kaikki ovat naispuolisia. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Sirkku

    4 484

    Sirkku on suomalainen naisen etunimi. Sirkka ~ sirkku -sanapari tarkoittaa myös alku- eli itulehteä. Luonnossa ne esiintyvät eri lajien nimissä, kuten heinäsirkka ja keltasirkku.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä sen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut etunimekseen 4456 naista ja muutama mies. Suosituimmillaan nimi oli 1940–60-luvuilla. Sirkun suosio on ollut huomattavasti vähäisempi kuin sisarnimi Sirkan.

    Sirkku-nimen alkuperä luultavasti löytyy kirjallisuudesta. Suomessa ilmestyi vuonna 1877 satukirjanen ''Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt'', josta sen arvellaan irtautuneen naisen nimeksi.

  • Sirpa

    26 534

    Sirpa on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa oli ollut noin 26 540 Sirpa-nimistä naista ja muutama mies. Suurin osa Sirpa-nimisistä on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana.

  • Sisko

    30 178

    Sisko on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu lähisukulaisuutta merkitsevästä sanasta sisko eli sisar, joka on tullut käyttöön myös etunimenä samaan tapaan kuin Veli esiintyy miehen etunimenä. Siskon nimipäivä on 26. marraskuuta.

    Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Sisko on Suomessa annettu 30 180 henkilölle.

  • Sissi

    354

    Sissi on naisen etunimi. Se voi pohjautua esimerkiksi nimeen Cecilia tai Elisabet. Suomessa sitä on käytetty puhuttelumuotona myös Sigridistä. Nimen tunnettuutta ovat lisänneet Sissi-elokuvat, jotka kertovat Itävallan keisarinnasta Elisabetista.

    Digi- ja väestötietoviraston mukaan Sissi on vuoteen 2020 mennessä ollut Suomessa virallisena etunimenä noin 310 naisella. Sissillä ei ole suomalaista, suomenruotsalaista eikä ortodoksista nimipäivää, mutta Helsingin yliopiston almanakkatoimiston julkaisemassa kissojen nimipäiväkalenterissa Sissin nimipäivä on 19. kesäkuuta.