» naiset » omakieliset » h

  • Heini

    4 041

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Marraskuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Heini-nimen saanut noin 4 030 naista ja noin 20–40 miestä. Yli puolet Suomen Heineistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Heljä

    2 408

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä kaikkiaan 2 360 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Hellin

    8 092

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 7 901 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Helmi

    49 356

    Helmi on suomalainen naisen etunimi. Helmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien 7. toukokuuta.

  • Hertta

    3 911

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naisennimi Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Marraskuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 3 859 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Hilja

    33 847

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 25 581 henkilöä.

  • Hilkka

    30 684

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin. Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi, ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 674 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Hilla

    5 097

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta syyskuuhun 2025 mennessä 4 974 naiselle, joista yli puolet on syntynyt 2010- ja 2020-luvuilla. Ennen vuotta 1980 se oli varsin harvinainen, vaikka muutamia Hilla-nimisiä oli jo 1800-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.