» naiset » omakieliset » k
Karelia
362Kerttu
35 497Kerttu on suomalainen naisen etunimi.
Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.
Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.
Kerttuli
1 047Kerttu on suomalainen naisen etunimi.
Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.
Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.
Kielo
1 150Kielo on suomalainen naisen etunimi. Kesäkuuhun 2025 mennessä Kielo on annettu nimeksi 1 113 naiselle ja noin kymmenelle miehelle. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (Convallaria majalis), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran.
Kielo on myös ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.
Kirsi
23 059Kirsi on suomalainen naisen etunimi, joka esiintyy myös melko harvinaisena sukunimenä. Kirsin nimipäivää vietetään 24. heinäkuuta. Nimi otettiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1973. Heinäkuuhun 2025 mennessä nimi Kirsi on annettu noin 23 050 henkilölle, joista yli puolet on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä.
Kyllikki
67 806Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.
Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.
Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.
Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.
Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa vuonna 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940, ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2019 loppuun mennessä 67 643 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 642 naista ja ainakin yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 609.