» naiset » kalenteri

  • Aada

    Ada heprealaisperäinen naisen etunimi.

    Ada merkitsee heprean kielessä ’jalokivikorua’. Adan maintaan Raamatun Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Lemekin vaimon nimenä. Toisaalta nimi voi olla myös saksalainen lyhentymä Adal- ja Adel-alkuisista ("jalosukuinen") nimistä (Adalberta, Adelheid). Suomessa nimi voidaan yhdistää myös nimiin Adalmiina, Aadolfiina ja Agda.

    Suomessa nimi esiintyy yleisesti myös muodossa Aada. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ada on annettu Suomessa 3421 naiselle ja alle 10 miehelle. Muodossa Aada nimi on annettu 5183 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Aamu

    Aamu on suomalainen naisen etunimi. Se on ollut suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1929 lähtien. Valoisia ajatuksia ja tulevaisuuteen luottamista ilmaiseva nimi oli osa 1900-luvun alun omakielisten nimien aaltoa.

  • Aija

    Aija on suomalainen naisen etunimi, joka todennäköisesti on syntynyt Eija-nimen mukaelmana. Etunimi lisättiin nimipäiväalmanakkaan vuonna 1950. Aijan nimipäivä on 25. maaliskuuta.

    Aija on myös heprealainen, Raamatussa esiintyvä miehen nimi, joka tarkoittaa joko korppikotkaa tai haarahaukkaa.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Aija on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2 444 naiselle sekä ainakin yhdelle miehelle.

  • Aila

    Aila on suomalainen ja virolainen naisen etunimi, alkujaan inarinsaamelainen muunnelma nimestä Aili. Virossa se on käsitetty myös Alice-nimen muunnelmaksi.

    Nimi Aila on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 15 841 naiselle ja muutamalle miehelle. Suurin osa Aila-nimisistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta.

  • Aili

    Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.

    Nimi Aili on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 31 832 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta.

  • Aina

    Aina on suomalainen naisen etunimi. Joissakin tietolähteissä sen keksijäksi on sanottu Z. Topelius, jolla oli Aina-niminen tytär.

    Aina viettää nimipäiväänsä yhdessä Ainon ja Ainin kanssa 10. toukokuuta.

  • Aini

    Aini on suomalainen naisen etunimi.

    Aini viettää nimipäiväänsä yhdessä Ainon ja Ainan kanssa 10. toukokuuta. Almanakassa Aini on ollut vuodesta 1950 lähtien.

  • Ainikki

    Ainikki on suomalainen naisen etunimi, Aini-nimen muunnelma.. Ainikki viettää nimipäiväänsä yhdessä Ainon ja Ainin kanssa 10. toukokuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 623 Ainikki-nimistä henkilöä

  • Aino

    Aino on suomalainen naisen nimi. Se on myös ensimmäinen suomalaiseen viralliseen almanakkaan tullut täysin suomalaisperäinen nimi.

    Kalevalaisissa kansanrunoissa on laulettu ”aino tyttösestä”, jolla saatetaan viitata perheen ainoaan tyttölapseen. Oletetaan, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot on tehnyt Ainosta nimen kirjoittamalla adjektiivin aino isolla alkukirjaimella. Aino-nimeä ei mahdollisesti ole esiintynyt ennen kirjoitettua Kalevalaa.

  • Aira

    Aira on suomalainen naisen etunimi. Aira otettiin nimipäiväkalenteriin joulukuun 4. päivälle vuonna 1929, mutta se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa jo 1908. Aira on Airin rinnakkaisnimi.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on annettu Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 8 161 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Airi

    Airi on suomalainen naisen etunimi. Airin nimipäivä on 4. joulukuuta. Se otettiin rinnakkaisnimensä Airan kanssa nimipäiväkalenteriin vuonna 1929, mutta molemmat olivat esiintyneet Kansanvalistusseuran kalenterissa jo 1908.

    Kustaa Vilkunan mukaan varhaisin nimen kantaja oli luultavasti Pirkkalan kappalaisen Wiktor Salmisen vuonna 1888 syntynyt esikoistytär. Hänen nimensä juontui sanasta airut. Kolme vuotta myöhemmin kouluneuvos Walter Forsius nimesi tyttärensä Airiksi, mutta piti nimeä lappalaisperäisenä: hän tunsi Lapista paikannimen Airiselkä. Suomessa on muitakin airi-alkuisia paikannimiä (kuten Airismaa ja Airisto) sekä muutamia sukunimiä, jotka ovat auttaneet etunimen vakiintumisessa.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 10 691 Airi-nimistä naista.

  • Aleksandra

    Aleksandra ja Alexandra ovat kansainvälisiä naisen etunimiä, joita käytetään myös Suomessa. Nimet ovat feminiinimuotoja miehen nimestä Alexander (suomalaisittain Aleksanteri), jonka alkuperä puolestaan on muinaiskreikan "miesten puolustajaa", "sotilasta" merkitsevässä nimessä Alexandros.

  • Aliisa

    Aliisa tai Alisa on naisen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 14. heinäkuuta. Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1880 muodossa Alisa ja vuodesta 1950 lähtien muodossa Aliisa.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 7 244 Aliisaa ja 5 899 Alisaa.

    Aliisa ja Alisa ovat suomenkielisiä muunnoksia ranskalaisesta nimestä Alice, joka puolestaan juontuu saksalaisesta Adelheid-nimestä (alun perin Adalheidis), joka merkitsee jalolaatuista.

  • Alina

    Alina on kansainvälinen naisen etunimi. Nimi on syntynyt lyhentymänä nimestä Adelina tai useista -alina -loppuisista nimistä. Toisaalta nimi esiintyy myös arabimaissa ja johtuu tällöin jaloa tarkoittavasta arabian kielen sanasta..

    Suomessa oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 14 032 Alina- ja 8 326 Aliina-nimistä naista sekä alle kymmenen Aliina-niminen miestä.

  • Alisa

    Aliisa tai Alisa on naisen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 14. heinäkuuta. Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1880 muodossa Alisa ja vuodesta 1950 lähtien muodossa Aliisa.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 7 244 Aliisaa ja 5 899 Alisaa.

    Aliisa ja Alisa ovat suomenkielisiä muunnoksia ranskalaisesta nimestä Alice, joka puolestaan juontuu saksalaisesta Adelheid-nimestä (alun perin Adalheidis), joka merkitsee jalolaatuista.

  • Alli

    Alli on suomalainen naisen nimi. Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja johtuu ilmeisesti lintulajin nimestä alli. Kalevalassa alli on kaihomielen tunnus.

    Allia on käytetty myös germaanisperäisen, keijujen kanssa taistelevaa tarkoittavan Alfhild-nimen suomalaisena mukaelmana. Tämän vuoksi Allin nimipäivä sijoitettiin jo vuonna 1890 tammikuun 31. päivälle, joka sitä ennen oli ollut Alfhildin nimipäivä ja on ruotsin­kielisessä kalenterissa edelleen.

    Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 11 713 suomalaiselle naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Alma

    Alma on naisen nimi myös Suomessa. Nimi Alma juontaa aluperänsä latinankielisesta termista almus, jonka femiinimuoto on alma ja joka tarkoittaa lempeää, mietoa. Sana esiintyy myös latinalaisessa sanonnassa Alma mater, jota usein käytetään siitä yliopistosta, jossa henkilö on opiskellut. Nimen voi katsoa myös tulleen espanjasta, jossa alma on merkinnyt sielua.

    Suomessa nimi Alma on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 8 725 henkilölle.

  • Amalia

    Amalia on naisen etunimi. Se on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosa on vanhentunut työtä ja taistelutyötä tarkoittava sana amal. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimeä ovat suosineet kuninkaalliset perheet.

    Suomessa nimi Amalia on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5 199 henkilölle. Amalian nimipäivä on nykyisin 19. toukokuuta. Nimi esiintyi almanakassa jo 1740-luvulla 10. heinäkuuta. Uudelleen se otettiin almanakkaan 1777, päivänä 20. huhtikuuta. Siltä päivältä se poistettiin 1928. Nykyiselle paikalleen se pääsi 1973. Muotinimi se oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin ilmestyi suomennoksena Schillerin runo ”Amalia”.

    Nimen muotoja ovat Ranskassa Amélie, englannissa Amely, Emily, Emmy ja Milly. Suomessa ovat käytössä mm. Amali, Amalja, Maali, Maala, Maalia, Malla, Maila, Maili ja Liia. Amalian kanssa samana päivänä nimipäiväänsä viettävät Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja ja Milka.

  • Amanda

    Amanda on useissa eurooppalaisissa kielissä esiintyvä naisen etunimi.

    Nimen kehitti 1600-luvulla vaikuttanut näytelmäkirjailija Colley Cibber. Hän käytti suoraan latinankielistä sanaa amanda, joka tarkoittaa ’rakastettavaa’.

    Suomessa on käytetty nimestä muunnelmia Mandi, Manta ja Manda. Englanninkielisissä maissa nimen eräs muunnelma on Mandy. Samasta latinan verbistä amare, ’rakastaa’, johdettuja naisen etunimiä ovat myös ranskankielinen etunimi Aimée sekä siitä eri aikoina johdetut englanninkieliset etunimet Amy ja Aimee.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä 31 282 naista oli saanut Suomessa nimekseen Amanda. Nimi Manda oli samaan ajankohtaan mennessä annettu noin 500 naiselle, nimi Mandi 400 naiselle, nimi Manta 213 naiselle ja nimi Mandy noin 50 naiselle.

  • Anelma

    Anelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu pyytämistä tarkoittavasta verbistä anoa mutta sen esikuvina ovat olleet myös vanhemmat nimet Nelma, Ihanelma ja Sanelma. Nimen keksijänä pidetään raittius- ja naisasianajajana tunnettua Edla Kojosta, joka antoi sen vuonna 1906 syntyneelle tyttärelleen, Anelma Vuoriolle.

    Anelma nimipäivä on 2. joulukuuta. Suomessa nimi Anelma on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4 343 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Anette

    Anette sekä sen rinnakkaismuoto Annette ovat kansainvälisiä naisen etunimiä. Nimet ovat muunnoksia nimestä Anna. Anna puolestaan juontaa hepreankielisestä, armoa tarkoittavasta nimestä Hannah.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Anette-nimi on ollut 3868 suomalaisella naisella ja Annette 1754 naisella.

  • Anita

    Anita on espanjalainen ja italialainen muoto Anna-nimestä. Nimi on vakiintunut myös Suomen nimistöön, vuoden 2009 loppuun mennessä se on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 28 586 naiselle. Nimipäivää Anita viettää 22. lokakuuta yhdessä nimien Anja, Anniina ja Anitta kanssa. Kalenteriin se on otettu vuonna 1973. Myös Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa nimipäivä on sama.

  • Anitta

    Anitta on muunnelma etunimestä Anita, joka taas on espanjalainen ja italialainen muoto Anna-nimestä. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 5370 naiselle.. Anitta viettää nimipäivää 22. lokakuuta yhdessä Anjan, Anitan ja Anniinan kanssa. Almanakkaan se on otettu 1950. Anittan puhuttelumuotoja voivat olla esimerkiksi Ani, Nitta ja Niitta.

  • Anja

    Anja on naisen etunimi. Se on venäläinen muunnelma Annasta. Anja-nimisiä naisia on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä merkitty Väestörekisteriin 36 995. Anja esiintyy myös paikannimissä, kuten Anjalankoski ja Anjala.

  • Anna

    Anna on kansainvälinen naisen etunimi. Anna on muunnos heprean armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä Hannah.

    Vuoden 2013 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 115 800 Anna-nimen saanutta naista sekä muutamia miehiäkin. i. Anna on yksi suosituimmista tyttöjen etunimistä Suomessa.

  • Anne

    Anne on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Anne on varsinkin Saksassa, Ranskassa ja Englannissa suosittu muunnelma nimestä Hannah, joka tarkoittaa hepreaksi armoa tai suosiota. Anne voi myös olla lyhenne arn-alkuisista nimistä. Arn merkitsee saksaksi kotkaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Anne oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 38 767 naiselle ja noin 20 miehelle. Nimi yleistyi Suomessa huomattavasti 1950-luvulla. Nimistöntutkija Eero Kiviniemi on arvellut, ettei Anne-nimen nopea suosionnousu Suomessa 1950-luvulla johtunut Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessan Annen syntymästä (1950) vaan siitä, että Suomessa suosituimpiin naisten etunimiin on jatkuvasti kuulunut jokin Anna-nimen variantti ja tämän johdosta Annelle oli tilausta, kun nimet Aino ja Anja olivat selvästi menettäneet suosiotaan 1950-luvulle tultaessa. Yli puolet Suomen Anne-nimisistä henkilöistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla. Vuosisadan lopulla Anne-nimen suosio laski huomattavasti.

  • Anneli

    Anneli on kansainvälinen muunnos Anna-nimestä. Se on selitetty Annelen tavoin Annan hyväilymuodoksi ja toisaalta se voi olla lyhentymä yhdysnimistä, esimerkiksi Ruotsissa Anne-Louisesta tai Virossa Annelisesta. Suomessa Anneli-nimisiä on marraskuuhun 2014 mennessä rekisteröity 145 337 naista ja muutama mies. Tällä määrällä Anneli on Suomessa kaikkien aikojen kolmanneksi suosituin nimi Marian, Helenan ja Johannan jälkeen. Tätä selittää Annelin suosio jälkimmäisenä nimenä. Virossakin Anneli on ollut suosittu. Siellä se voidaan kirjoittaa myös Anne-Ly.

    Suomessa Anneli viettää nimipäivää 9. joulukuuta yhdessä Annan, Annen, Anun, Annikin, Annikan ja Annukan kanssa.

  • Anni

    Anni on suomalainen naisen etunimi, joka on muunnelma nimestä Anna. Annin nimipäivää vietetään 9. joulukuuta yhdessä Annan, Annen, Anun, Annelin, Annikin, Annikan ja Annukan kanssa. Suomenkieliseen almanakkaan Anni on otettu 1950 ja ruotsinkieliseen 1989. Suomessa Anni-nimisiä on vuoden 2011 huhtikuuhun mennessä rekisteröity 26 552.

  • Anniina

    Anniina on naisen etunimi.

    Anniina on venäläinen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka tulee heprean armoa tarkoittavasta nimestä Hannah. Suomessa on annettu nimeksi Anniina 14 232 kertaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Anniina on otettu suomenkieliseen almanakkaan vuonna 1995. Nimipäivää se viettää 22. lokakuuta yhdessä Anjan, Anitan ja Anittan kanssa. Nimet Niina ja Nina pohjautuvat Anniinaan.

  • Annika

    Annika on etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa käytetty naisen etunimi. Alkuaan se on saksalainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka tulee heprean suosiota tai armoa tarkoittavasta nimestä Hannah.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 23 370 Annika-nimen saanutta henkilöä. Heistä ainakin kaksi on miehiä. Annikka-nimisiä on 903 ja Annicoita 475.

  • Annikki

    Annikki on suomalainen naisen etunimi. Se on hellittelymuoto Anna-nimestä, joka tulee heprean suosiota tai armoa tarkoittavasta nimestä Hannah.

    Annikki on suomalaisessa kansarunoudessa metsän emäntä tai Tapiolan tytär. Kalevalassa Annikki on Ilmarisen sisar.

    Annikki oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä 1920-luvulta 1940-luvulle asti. 1930-luvulla se oli jopa suosituin tyttöjen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Annikki-nimen on saanut 97 115 suomalaista naista ja ainakin yksi mies.

  • Annukka

    Annukka on suomalainen naisen nimi. Se on hellittelymuoto nimestä Anna, joka pohjautuu heprean armoa tarkoittavaan Hannah-nimeen. Annukka viettää nimipäivää 9. joulukuuta, jolloin juhlivat myös Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki ja Annika. Almanakkaan se on otettu 1973. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 6450 henkilölle.

    Annukka on myös eräs matkailukeskus, joka sijaitsee Joutsenon keskustan kohdalla valtatie 6:n laidassa.

  • Ansa

    Ansa on suomalainen naisen etunimi. Nimipäivä on 4. syyskuuta. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa 963 naiselle.


  • Anu

    Anu on karjalainen versio etunimestä Anna. Suomessa nimeä teki tunnetuksi Kersti Bergrothin näytelmä Anu ja Mikko vuodelta 1932, ja nimi lisättiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1950. Anun nimipäivä on 9. joulukuuta yhdessä Annan, Annen, Annin, Annelin, Annikin, Annikan ja Annukan kanssa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 14 111 Anu-nimen saanutta naista ja muutama mies.

  • Arja

    Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity 23 225 Arja-nimistä naista ja muutama mies. Suurin osa heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Armi

    Armi on suomalainen naisen etunimi. Nimi on lyhenne Armidasta, joka on alun perin latinaa ja tarkoittaa aseistettua. On myös esitetty, että Armida on feminiinimuoto germaanisesta nimestä Arminius, jonka pohjalla on nimielementti irm.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 4960 Armi-nimen saanutta naista. Ennen vuotta 1950 nimi oli annettu myös noin sadalle miehelle.

    Armi oli myös Lehtimiehet Oy:n 1980-luvun alussa kustantama aikakauslehti.

  • Asta

    Asta on pohjoismainen naisen etunimi. Nimi on syntynyt lyhennelmänä joko Augustus-nimen naispuolisesta vastineesta Augusta tai pohjoismaisesta nimestä Astrid.

    Suomessa Astan nimipäivä on 30. heinäkuuta, joka ennen vuotta 1973 oli myös Augustan nimipäivä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Asta-nimen on Suomessa saanut 6 076 naista ja ainakin kaksi miestä.

  • Auli

    Auli on suomalainen naisen, aikaisemmin joskus miehenkin etunimi. Nimestä on käytössä myös pitempi muunnos Aulikki. Aulin ja Aulikin nimipäivä on 16. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Auli on annettu 5 187 naiselle ja noin 50 miehelle, nimi Aulikki taas 13 564 naiselle ja alle viidelle miehelle.


  • Aulikki

    Auli on suomalainen naisen, aikaisemmin joskus miehenkin etunimi. Nimestä on käytössä myös pitempi muunnos Aulikki. Aulin ja Aulikin nimipäivä on 16. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Auli on annettu 5 187 naiselle ja noin 50 miehelle, nimi Aulikki taas 13 564 naiselle ja alle viidelle miehelle.


  • Aune

    Aune ja Auni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Ne polveutuvat kansainvälisestä nimestä Agnes, joka puolestaan on versio kreikan puhtautta ja siveyttä merkitsevästä nimestä Hagne. Lisäksi Agnes liittyy latinan lammasta merkitsevään sanaan agnus.

    Suomessa nimi Aune on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu rekisteröity 31 907 henkilölle, joista 14 on miehiä. 1910-luvulla Aune oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä. Vastaavasti Auni on annettu nimeksi noin 300 suomalaiselle, joista alle 10 on miehiä.

  • Auni

    Aune ja Auni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Ne polveutuvat kansainvälisestä nimestä Agnes, joka puolestaan on versio kreikan puhtautta ja siveyttä merkitsevästä nimestä Hagne. Lisäksi Agnes liittyy latinan lammasta merkitsevään sanaan agnus.

    Suomessa nimi Aune on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu rekisteröity 31 907 henkilölle, joista 14 on miehiä. 1910-luvulla Aune oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä. Vastaavasti Auni on annettu nimeksi noin 300 suomalaiselle, joista alle 10 on miehiä.

  • Aura

    Aura on naisen etunimi. Nimi on muunnos Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Auran nimipäivä on 10. maaliskuuta, josta se on löytynyt vuodesta 1908 lähtien. Suomessa nimi Aura on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2793 naiselle ja alle 15 miehelle.

  • Auri

    Auri on suomalainen naisen, joskus miehenkin etunimi. Nimi on muunnos Aurorasta ja Aurasta. Aurora tarkoittaa aamuruskoa. Aurin, Auroran ja Auran nimipäivää vietetään 10. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Auri on Suomessa annettu noin 275 naiselle ja noin 20 miehelle.


  • Aurora

    Aurora on naisen etunimi, joka johtuu latinan aamuruskoa tarkoittavasta sanasta aurora. Auroran nimipäivä on Suomessa 10. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Aurora on annettu 12 269 naiselle ja alle 10 miehelle.

  • Birgitta

    Birgitta on naisen etunimi, ruotsalainen muoto kelttiläisperäisestä nimestä Brigit, joka merkitsee ylhäistä tai korotettua. Nimen latinalainen muoto on Brigida. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnelmat Pirkko, Pirjo ja Piritta.

    Birgitta-nimen on tehnyt suosituksi tunnettu Pyhä Birgitta, tunnettu mystikko ja hengellisen sääntökunnan perustaja. Hänet julistettiin pyhimykseksi 7. lokakuuta 1391, minkä vuoksi hänen muistopäivänsä on vanhastaan 7. lokakuuta. Sama päivä Suomessa ja Ruotsissa Birgitan nimipäivä.

    Suomessa nimi Birgitta on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 18 115 henkilölle.

  • Eerika

    Eerika on suomalainen naisen etunimi. Se on nimen Eerik sisarnimi ja samalla muunnos kansainvälisestä nimestä Erika, jota myös käytetään Suomessa.

    Pohjoismaissa nimien Eerika ja Erika alkuperä on miehen etunimi Erik, jonka muinaisgermaaninen merkitys on hallintoalue tai yksinvaltias. Saksassa Erika taas on luontonimi, joka on lähtöisin kanervakasveihin kuuluvan kellokanervien suvun tieteellisestä nimestä Erica. Erikalla on muitakin alkuperiä, esimerkiksi Japanissa nimellä on toinen merkitys.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 3 910 Eerika-nimen ja 10 736 Erika-nimen saanutta naista. Kumpikin nimi on myös alle kymmenellä miehellä

  • Eeva

    Eeva on suomalainen muoto kansainvälisestä naisen etunimestä Eva. Siitä on käytössä myös muunnelma Eevi. Suomessa Eeva on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kirjoilla 48 997 Eeva-nimistä naista ja muutama mies. Samaan aikaan on Eva-nimisiä naisia on merkitty rekisteriin 10 688 ja Ewoja noin 310. Eevi-nimisiä on 4387 naista ja muutama mies. Paitsi etunimenä nimi Eeva esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Sukunimellä Eeva oli huhtikuun alussa 2013 Suomen väestötietojärjestelmässä 256 nimenkantajaa.

    Jouluaattona 24. joulukuuta on suomalaisessa kalenterissa Aatamin, Eevan, Eevin ja Eveliinan nimipäivä, ruotsinkielisessä almanakassa Adamin ja Evan. Eevalla ja Aatamilla on ollut yhteinen nimipäivä vuodesta 1646 alkaen, paitsi 1918-48 Aatami oli päivää aikaisemmin. Vuosina 1706-1889 Eeva oli almanakassa muodoissa Eva ja Ewa. Eevi on otettu almanakkaan vuonna 1964, nimenä se kuitenkin tunnetaan jo 1870-luvulta.

    Eva tulee alun perin juutalaisesta naisennimestä Hava tai havva. Hava on heprean kieltä ja tulee sanoista chavah = hengittää ja chayah = elää. Se siis yksinkertaisesti tarkoittaa "elämistä". Eeva ja Eevi ovat suomalaisia muotoja siitä. Eeva on kristillinen nimi, joka on lähtöisin Raamatusta. Eeva oli Raamatun mukaan maailman ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi ensimmäisen miehen, Aadamin kylkiluusta. Eeva oli myös ensimmäinen syntiin langennut ihminen, ja hänen vuokseen Jumala karkotti ihmiset Eedenin puutarhasta. Kristillisen käsityksen mukaan Eeva on ihmissuvun kantaäiti.

    Eva-muotoa käytetään muiden muassa latinassa, italiassa, saksassa ja ruotsissa. Ranskan kielen yleisin muoto on Ève, josta tulee englannin Eve. Unkarissa on puolestaan Éva tavallisin muoto nimestä. Muihin muotoihin kuuluvat esimerkiksi pohjoismainen Efva, keskieurooppalainen Evi ja eteläeurooppalainen Evita. Venäjällä Eeva tunnetaan paremmin muodossa Jeva (Ева).

  • Eevi

    Eeva on suomalainen muoto kansainvälisestä naisen etunimestä Eva. Siitä on käytössä myös muunnelma Eevi. Suomessa Eeva on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kirjoilla 48 997 Eeva-nimistä naista ja muutama mies. Samaan aikaan on Eva-nimisiä naisia on merkitty rekisteriin 10 688 ja Ewoja noin 310. Eevi-nimisiä on 4387 naista ja muutama mies. Paitsi etunimenä nimi Eeva esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Sukunimellä Eeva oli huhtikuun alussa 2013 Suomen väestötietojärjestelmässä 256 nimenkantajaa.

    Jouluaattona 24. joulukuuta on suomalaisessa kalenterissa Aatamin, Eevan, Eevin ja Eveliinan nimipäivä, ruotsinkielisessä almanakassa Adamin ja Evan. Eevalla ja Aatamilla on ollut yhteinen nimipäivä vuodesta 1646 alkaen, paitsi 1918-48 Aatami oli päivää aikaisemmin. Vuosina 1706-1889 Eeva oli almanakassa muodoissa Eva ja Ewa. Eevi on otettu almanakkaan vuonna 1964, nimenä se kuitenkin tunnetaan jo 1870-luvulta.

    Eva tulee alun perin juutalaisesta naisennimestä Hava tai havva. Hava on heprean kieltä ja tulee sanoista chavah = hengittää ja chayah = elää. Se siis yksinkertaisesti tarkoittaa "elämistä". Eeva ja Eevi ovat suomalaisia muotoja siitä. Eeva on kristillinen nimi, joka on lähtöisin Raamatusta. Eeva oli Raamatun mukaan maailman ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi ensimmäisen miehen, Aadamin kylkiluusta. Eeva oli myös ensimmäinen syntiin langennut ihminen, ja hänen vuokseen Jumala karkotti ihmiset Eedenin puutarhasta. Kristillisen käsityksen mukaan Eeva on ihmissuvun kantaäiti.

    Eva-muotoa käytetään muiden muassa latinassa, italiassa, saksassa ja ruotsissa. Ranskan kielen yleisin muoto on Ève, josta tulee englannin Eve. Unkarissa on puolestaan Éva tavallisin muoto nimestä. Muihin muotoihin kuuluvat esimerkiksi pohjoismainen Efva, keskieurooppalainen Evi ja eteläeurooppalainen Evita. Venäjällä Eeva tunnetaan paremmin muodossa Jeva (Ева).

  • Eija

    Eija on naisen etunimi. Nimi on todennäköisesti muodostettu hengellisessä kielessä, muun muassa eräissä virsissä esiintyvästä huudahduksesta Eijaa. Eijan nimipäivä on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien 19. helmikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 9. marraskuuta. Suomessa nimi Eija on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 24 525 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ruotsissa Eija on etunimenä 1 259 naisella. Norjassa Eija on etunimenä 29 naisella.

  • Eila

    Eila on naisen etunimi. Nimi yleistyi Suomessa 1900-luvun alkupuolella ja esiintyy harvinaisena myös Saksassa. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Sitä on arveltu Elisabet-nimen lyhentymäksi tai muunnokseksi alkujaan irlantilaisesta nimestä Eileen, joka pohjautuu kelttiläiseen miellyttävää tarkoittavaan sanaan, mutta nimen yleistymiseen ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös muut sitä äänteellisesti muistuttavat nimet, kuten Aila.

    Suomessa nimi Eila on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 38 943 henkilölle. Yli puolet heistä on syntynyt 1920- tai 1930-luvulla. Viime aikoina Eila on ollut harvinainen nimivalinta, mutta on ennustettu, että 2020-luvulla se tulee olemaan taas suosittu nimi. Eilan nimipäivä on 30. lokakuuta.

  • Eine

    Eine on suomalainen naisen etunimi.

    Eine on todennäköisesti syntynyt Einon ('miekalla hallitseva') sisarnimeksi, eikä niinkään yleisnimestä eine, jonka merkitys on 'aamiainen', 'alkuaine'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eine-nimen on saanut tasan 5000 naista ja muutama mies.

  • Eini

    Eini on suomalainen naisen etunimi. Nimi on muunnelma nimestä Eine ja siten Eino-nimen naispuolinen vastine. Einin nimipäivä on ollut vuodesta 1950 lähtien 23. tammikuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eini-nimen on saanut 3 054 naista ja muutama mies.

  • Eira

    Eira on alkujaan muinaisskandinaavinen naisen etunimi, joka johtuu lääkintätaidon jumalan nimestä Eir. Suomessa nimi yleistyi varsinkin sen jälkeen, kun Helsinkiin perustettiin vuonna 1905 Eiran sairaala, jonka mukaan sai nimensä pian kokonainen kaupunginosakin, Eira. Pohjois-Suomessa Eira on aikoinaan ollut käytössä myös miehen etunimenä Eerikin (Eirikin) muunnelmana. 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 5 445 naiselle ja alle 10 miehelle.

    Eiran nimipäivä on nykyään 9. elokuuta. Vuosina 1929–1950 se oli 12. huhtikuuta; välillä nimi poistettiin almanakasta kokonaan, mutta palautettiin vuonna 1964 ja siirrettiin samalla nykyiselle päivälleen.

    Eira on myös sukunimi.

  • Elena

    Elena on muun muassa Suomessa, Italiassa ja Venäjällä käytetty naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 5 773 Elena-nimen saanutta naista.

    Elena on muunnos Helenestä, joka on alun perin kreikkalainen nimi. Helenen taustalla on joko kreikan soihtua tai kuuta merkitsevä sana. Elenalla on siis sama alkuperä kuin Helenalla. Latinaksi Elena tarkoittaa valoa.

    Kun Elena (ven. Елена) on venäläisen naisen nimenä, se voidaan translitteroida myös Jelena.

  • Eleonoora

    Eleonora on naisen etunimi. Suomessa se esiintyy myös muodossa Eleonoora. Nimi johtuu ranskalaisesta nimestä Eleanor, joka tarkoittaa "toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi.

    Eleonoran lyhentymämuotoja ovat Elli, Noora ja Leonora. Suomessa Ellin, Eleonooran, Nooran ja Leonoran nimipäivä on 11. heinäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1 138 Eleonoora-nimen saanutta naista. Eleonora-nimen on vastaavasti saanut 1 930 naista ja muutama mies.

  • Eliisa

    Elisa on kansainvälinen naisen etunimi ja Eliisa suomalainen muoto siitä. Raamatussa Elisa on miehen nimi.

    Elisa voi olla lyhennelmä nimestä Elisabet, joka puolestaan on kreikkalaisversio heprean nimestä Elisheva. Elisheva merkitsee "Jumalani on vala" tai ehkä "Jumalani on yltäkylläisyys". Toisaalta Elisaa on käytetty ensin miehen nimenä. Miehen nimenä Elisa on johdettu heprealaisesta nimestä Elischa, merkitykseltään "Jumala on auttanut", "Jumala pelastaa".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Elisa-nimen Suomessa on saanut 20 588 ja Eliisan 11 663 naista, Elisa-nimen myös muutama mies.

    Elisa ja Eliisa viettävät nimipäivää 19. marraskuuta yhdessä Liisan, Liisin, Elisabetin ja Elisen kanssa. Elisa on ollut almanakassa vuosina 1750-1889 ja uudelleen vuodesta 1984 alkaen. Eliisa on otettu almanakkaan 1975.

  • Elina

    Elina on suomalainen naisen etunimi. Elinan nimipäivä on 10. helmikuuta. Nimi on suomalainen muunnos nimestä Helena, joka tarkoittaa loistavaa. Nimi on tunnettu Suomessa jo keskiajalla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 81 695 naista on saanut etunimekseen Elina.

  • Elisa

    Elisa on kansainvälinen naisen etunimi ja Eliisa suomalainen muoto siitä. Raamatussa Elisa on miehen nimi.

    Elisa voi olla lyhennelmä nimestä Elisabet, joka puolestaan on kreikkalaisversio heprean nimestä Elisheva. Elisheva merkitsee "Jumalani on vala" tai ehkä "Jumalani on yltäkylläisyys". Toisaalta Elisaa on käytetty ensin miehen nimenä. Miehen nimenä Elisa on johdettu heprealaisesta nimestä Elischa, merkitykseltään "Jumala on auttanut", "Jumala pelastaa".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Elisa-nimen Suomessa on saanut 20 588 ja Eliisan 11 663 naista, Elisa-nimen myös muutama mies.

    Elisa ja Eliisa viettävät nimipäivää 19. marraskuuta yhdessä Liisan, Liisin, Elisabetin ja Elisen kanssa. Elisa on ollut almanakassa vuosina 1750-1889 ja uudelleen vuodesta 1984 alkaen. Eliisa on otettu almanakkaan 1975.

  • Elisabet

    Elisabet ja Elisabeth ovat kansainvälisiä naisen nimiä.

    Elisabet on heprealainen nimi Eliseba, joka tarkoittaa ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”. Uudessa Testamentissa Elisabet on Johannes Kastajan äiti. Nimestä on käytössä useita muotoja, Pohjoismaissa muun muassa Betty, Elsa, Elsi, Else ja Lisa, Saksassa muun muassa Elise, Ilse ja Lisabet, Englannissa muun muassa Alice, Eliza ja Lizzie, Ranskassa Lisette, Italiassa Elisa ja Bettina, Unkarissa muun muassa Erzsébet ja Venäjällä Jelizaveta.

    Elisabetin nimipäivää vietetään Suomessa 19. marraskuuta, joka on unkarilaisen pyhimykseksi julistetun prinsessan Elisabet Thüringeniläisen (1207–1231) muistopäivä. Tällä päivällä nimi on ollut vuoteen 1816 asti ja uudelleen vuodesta 1950 alkaen. Nykyään sama päivä on myös Liisan, Elisan, Eliisan, Liisin ja Elisen nimipäivä. Vuosina 1816–1928 Elisabetin nimipäivä oli 17. syyskuuta.

    Elisabet on kristikunnan tavallisimpia naisen nimiä. Suomessa sen on vuoden 2013 marraskuuhun mennessä saanut 55 286 naista ja alle 15 miestä. Muodossa Elisabeth nimen on saanut marraskuuhun 2013 mennessä 24 636 naista ja alle 20 miestä. Erityisen suosittu nimi on jälkimmäisenä etunimenä.

  • Elise

    Elise on naisen etunimi. Se on lyhennys Elisabetista (Eliseba, hepr. ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”). Elisen nimipäivä on almanakassa 19. marraskuuta. Elisen yleinen lempinimi on Elsu.lähde?

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Elise-nimen on Suomessa saanut 6269 naista ja alle 10 miestä.

  • Ella

    Ella on naisen nimi. Se on muunnelma Helenasta, joka on kreikkaa ja tarkoittaa "loistavaa". Nimen "sukutaulun" mukaan nimi Elina on lyhennetty nimestä Helena. Ella taas on lyhennetty Elinasta ja täten myös Helenasta. Nimeä Ella käytetään yleensä esimerkiksi nimien Elisabet tai Eleonoora lempiniminä. Usein luullaan, että Ella olisi lyhennelmä Elisabetista tai Eleonoorasta, vaikka nimi on varmistettu kreikkalaisperäiseksi. Ellan nimipäivä on 10. helmikuuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ella-nimisiä naisia on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 11 271.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Ella on ollut viime vuosina erittäin suosittu nimi. Vuonna 2012 se oli suosituin tytön nimi.

  • Ellen

    Ellen on kansainvälinen naisen etunimi.

    Ellen on keskiaikainen englantilainen muunnos nimestä Helen tai hollantilainen muunnos nimistä Helen ja Eleanor. Helen puolestaan juontaa kreikkalaisesta Helenestä, joka on lähtöisin joko kreikan soihtua tarkoittavasta sanasta helene tai kuuta tarkoittavasta sanasta selene.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 16 408 Ellen-nimen saanutta naista ja muutama mies.

  • Elli

    Elli on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Eleonora. Ellin nimipäivä on 11. heinäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Elli-nimen on saanut 20 190 henkilöä, jotka kaikki ovat naisia. Heistä yli puolet on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Elma

    Elma on naisen etunimi. Nimi on eri maissa syntynyt lyhennelmänä useista eri nimistä tai nimiyhdistelmistä, joita ovat olleet esimerkiksi Englannissa Elizabeth-Mary, Tanskassa Else-Marie ja Italiassa Guglielma, joka on Vilhelm-nimen italialainen naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla lähinnä Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vaikutuksesta, jossa esiintyy tämän niminen henkilö.. On arveltu, että Aleksis Kivi löysi tämän nimen italialaisista lähteistä. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Elmi, joka esiintyy jonkin verran myös miehen nimenä. Nimi Elma on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9422 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia, nimi Elmi 773 naiselle ja noin 40 miehelle.

    Elman ja Elmin nimipäivä on 12. helmikuuta. Nimi Elma esiintyy sekä suomenkielisessä että suomenruotsalaisessa kalenterissa, Elmi vain suomenkielisessä.

  • Elmi

    Elma on naisen etunimi. Nimi on eri maissa syntynyt lyhennelmänä useista eri nimistä tai nimiyhdistelmistä, joita ovat olleet esimerkiksi Englannissa Elizabeth-Mary, Tanskassa Else-Marie ja Italiassa Guglielma, joka on Vilhelm-nimen italialainen naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla lähinnä Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vaikutuksesta, jossa esiintyy tämän niminen henkilö.. On arveltu, että Aleksis Kivi löysi tämän nimen italialaisista lähteistä. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Elmi, joka esiintyy jonkin verran myös miehen nimenä. Nimi Elma on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9422 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia, nimi Elmi 773 naiselle ja noin 40 miehelle.

    Elman ja Elmin nimipäivä on 12. helmikuuta. Nimi Elma esiintyy sekä suomenkielisessä että suomenruotsalaisessa kalenterissa, Elmi vain suomenkielisessä.

  • Elna

    Elna on pohjoismainen naisen etunimi. Se on syntynyt lyhentymänä kreikkalaisperäisestä nimestä Helena, joka tarkoittaa loistavaa. Elnan nimipäivä on 10. helmikuuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Elna-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 5 364 naista ja alle 10 miestä.

  • Elsa

    Elsa on naisen etunimi. Suomessa Elsan nimipäivä on 14. lokakuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Elsa on Suomessa annettu 28 338 henkilölle.

  • Else

    Else on naisen etunimi. Suomessa Elsen nimipäivä on 14. lokakuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Else on Suomessa annettu 2 742 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Elsi

    Elsi on naisen etunimi. Suomessa Elsin nimipäivä on 14. lokakuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Elsi on Suomessa annettu 1866 henkilölle.

  • Elvi

    Elvi on suomalainen naisen etunimi, Elviira-nimen lyhentymä.

    Elviiran nimipäivä on suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929 lähtien ollut 27. kesäkuuta.

    Suomessa nimi Elvi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 11 911 henkilölle .

  • Elviira

    Elviira tai Elvira on naisen etunimi.

    Elviiran nimipäivä on 27. kesäkuuta ollut suomalaisessa almanakassa vuosina 1885-1928 ja uudelleen vuodesta 1995.

    Nimi Elviira perustuu joko arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä tarkoittavaan sanaan tai muinaissaksan nimeen Alverat. Nimen lyhentymänä on Suomessa käytössä myös Elvi.

    Suomessa nimi Elviira on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7321 henkilölle. Muodossa Elvira nimi on annettu 4189 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Emilia

    Emilia on latinalaisperäinen naisen etunimi. Sen miespuolinen vastine on Emil. Nimet ovat muunnoksia roomalaisesta sukunimestä Aemilius, joka merkitsee latinaksi kilpailijaa. Suomessa nimestä käytetään myös muunnelmaa Emilja.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 72 398 Emilia-nimen saanutta naista ja kymmenkunta miestä. 1980-luvulta alkaen Emilia on ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä Suomessa. Emilja-nimen saaneita on vastaavasti rekisteröity alle sata.

  • Emma

    Emma on yleiseurooppalainen naisen etunimi. Englannissa se tunnettiin jo tuhat vuotta sitten. Suomessa siitä tuli tyypillinen muotinimi 1800-luvun loppupuolella. 1900-luvun keskivaiheilla syntyneillä nimi on melko harvinainen, mutta se palasi muotiin vuosituhannen vaihteessa. Suomen lisäksi se on viime vuosina ollut suosittu muissakin Pohjoismaissa, Irlannissa, Pohjois-Irlannissa ja Ranskassa. Vuonna 2005 Emma oli Suomessa suosituin tyttölapselle annettu ensimmäinen etunimi jo toisena vuonna peräkkäin. Kaikkiaan nimi on Suomessa vuoden 2009 toukokuuhun mennessä annettu 17 434 naiselle ja muutamalle miehelle. Emma-nimi on todella suosittu Ruotsissa.

  • Emmi

    Emmi on naisen etunimi. Nimen alkuperäinen muoto on saksalaisperäinen Emerentia, joka tulee sanoista ermin tai irmin, jotka tarkoittavat suurta ja voimakasta. Nimellä on myös latinalainen alkuperä Emerentius, joka tarkoittaa ansaitsevaa. Nimen kolmas alkuperä on kreikkalainen. Kreikkalaisen alkuperän mukaan nimi 'Emmi' tarkoittaa ystävällistä ja hellää. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9938 naiselle ja muutamalle miehelle..

  • Enni

    Enni on suomalainen naisen etunimi. Nimi on todennäköisimmin muunnelma nimestä Eine tai Eini, mutta Virossa sitä on käytetty myös Henrika- tai Henriette-nimen puhuttelumuotona. Ennin nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 23. tammikuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Enni-nimen on saanut 5 642 naista ja muutama mies.

  • Erja

    Erja on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt Arja- ja Irja-nimien mukaelmana. Vuoden 2009 elokuuhun mennessä nimi on annettu noin 6300 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana.

  • Essi

    Essi on suomalainen naisen etunimi.

    Essi on lyhentymä nimestä Ester, joka tarkoittaa persiaksi 'tähteä'. On kuitenkin mahdollista, että Ester oli vastine heprealaiselle nimelle Hadassah, jolloin merkitys olisi 'myrtti'.

    Essi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1964 lähtien, ja nimestä tuli 1980-luvulla muotinimi.

    Vuoden 2009 toukokuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Essi-nimen on saanut 6 578 naista ja alle viisi miestä.

  • Ester

    Ester on persialaista alkuperää oleva naisen etunimi, joka tarkoittaa tähteä. Raamatussa Ester on Persian kuninkaan Kserkseen (Ahasveroksen) puolisoksi päätynyt juutalainen, Esterin kirjan päähenkilö.

    Suomessa nimi Ester on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 27 418 naiselle. Esterin nimipäivä on 16. toukokuuta. Nimestä on Suomessa käytössä myös muunnokset Esteri ja Essi.

  • Esteri

    Esteri on suomalainen naisen etunimi, muunnelma persialaisperäisestä nimestä Ester, joka tarkoittaa tähteä.

    Suomessa nimi Esteri on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 151 naiselle ja alle viidelle miehelle. Esterin nimipäivä on 16. toukokuuta. Almanakassa Esteri on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Eveliina

    Eveliina on suomenkielinen naisen nimi, jonka ruotsinkielinen vastine on Evelina. Eveliinan nimipäivä on 24. joulukuuta. Samana päivänä juhlitaan myös Aatamin, Eevin ja Eevan nimiä. Puhekielessä Eveliina saattaa lyhentyä myös Eveksi, joka on myös oma etunimensä.

    Eveliina-nimi on muunnos Eevasta, joka muistuttaa heprean sanaa hawwa, "kaikkien elävien äiti". Eveliinan sanotaan tulevan myös germaanisesta nimestä Avelina tai Aveline, josta muodostui englantilainen Evelyn.

    Samana päivänä kun on Eveliinan nimipäivä liputetaan lasten oikeuksien päivää.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eveliina-nimen on Suomessa saanut 24 331 naista ja alle viisi miestä. Nimen Evelina on saanut 1459 naista.

  • Fanni

    Fanny tai Fanni on naisen etunimi.

    Fanny on englantilainen muunnos nimistä Stefania ja Francisca, jonka merkitys on 'ranskatar'.lähde?

    Fanny tuli Suomessa muotiin 1800-luvun puolivälissä samoin kuin Ruotsissa, jossa se tuli suosituksi Frans Mikael Franzénin runojen vaikutuksesta.

    Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1872-1928, ja se on otettu almanakkaan muodossa Fanni uudelleen vuodesta 2010 lähtien. Fanny on ruotsinkielisessä almanakassa.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 4 208 Fanni- ja 10 016 Fanny-nimistä naista. Ennen vuotta 1920 molemmat nimet oli annettu muutamalle miehellekin.

  • Floora

    Floora on suomalainen naisen etunimi. Se on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Flora, jota myös käytetään Suomessa. Flora on johdos latinankielisestä sanasta flos, joka merkitsee kukkaa.

    Flooran nimipäivä on 13. toukokuuta. Flooran päivä eli kukanpäivä on Helsingin yliopiston ylioppilaiden perinteinen juhlapäivä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 40 Floora-nimen saanutta naista ja alle 25 miestä. Vastaavasti Flora on annettu nimeksi 180 naiselle.

  • Hanna

    Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa Testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, ja Uudessa Testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta. Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi.

    Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta.

    Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 32 202 naista ja alle 25 miestä.

  • Hanne

    Hanne on kansainvälinen naisen etunimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Hanne-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä noin 2120 naista ja noin 70 miestä. . Nimen alkuperä on heprealainen nimi Hannah, "armo". Hannea voidaan käyttää myös Johanna-nimen puhuttelumuotona.

  • Hannele

    Hannele on kansainvälinen naisen etunimi. Saksassa sitä käytetään Johannan puhuttelumuotona. Toisaalta sen voidaan ajatella tulevan heprean armoa tarkoittavasta Hannah-nimestä, kuten esimerkiksi Hanna. Hannele-nimisiä on Suomessa rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 91 803, joista yksi on mies. Erityisen suosittu Hannele on ollut jälkimmäisenä etunimenä. Suomessa Hannan hellittelymuotona on käytetty myös nimeä Hanneli. Se on virallisena nimenä noin 540 naisella ja muutamalla miehellä.

  • Heidi

    Heidi on saksalaisperäinen naisen etunimi, joka on yleistynyt myös Suomessa. Saksaksi nimi lausutaan Haidi. Nimi on lyhentymä vanhasta nimestä Adelheid, joka tarkoittaa jalosäätyistä, jalomuotoista (naista). Nimen yleistymiseen eri puolella maailmaa ovat suuresti vaikuttaneet Johanna Spyrin Heidi-kirjat.

    Suomessa Heidi-nimisiä naisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 25 280. Vuodesta 1973 lähtien Heidin nimipäivä on ollut unikeonpäivänä 27. heinäkuuta.

  • Heini

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Heini-nimen saanut vajaat 3 830 naista ja noin 30 miestä.

  • Helena

    Helena on naisen etunimi. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 168 919 Helena-nimistä naista ja kymmenkunta miestä. Nimi on peräisin kreikan kielen aurinkoa merkitsevästä sanasta helios.

    Helenan nimipäivä sekä suomalaisessa että suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 31. heinäkuuta.

    Suomessa nimen suosio yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa Aino Räsäsen Helena-kirjasarjan avausosan Soita minulle, Helena! ilmestyttyä vuonna 1945. Kirjoilla oli huomattava vaikutus myös nimien Jari ja Päivi yleisyyteen.

  • Helga

    Helga on skandinaavinen naisen etunimi. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 7 322 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Heli

    Heli on suomalainen naisen etunimi.

    Heli on lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Helena, joka tarkoittaa 'loistavaa'. Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Heli voi olla johdos Helenasta tai Elinasta, mutta voi pohjautua myös viron sanoihin heli ja helin ('sävel', 'sointu', 'helinä').

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa jo 1883 ja Suomen almanakassa Heli on ollut vuodesta 1954.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Heli on annettu Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 17 828 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Helinä

    Helinä on suomalainen naisen etunimi. Helinän nimipäivä on 20. helmikuuta.

  • Heljä

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 2 261 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Helka

    Helka on suomalainen naisen etunimi. Se on suomalainen muoto nimestä Helga, joka tarkoittaa pyhää.

    Suomessa nimi Helka on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3533 henkilölle.

  • Helle

    Helle on nimi, joka Pohjoismaissa ja Virossa esiintyy naisen, joskus miehenkin etunimenä ja ainakin Suomessa myös sukunimenä.

  • Hellevi

    Hellevi on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntynyä muunnelmana nimestä Hellä tai Hellin, jotka ovat Helena-nimen muunnoksia, tai germaanisesta nimestä Helvig, joka johtuu taisteluonnea tarkoittavasta sanasta. Nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 13 543 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Hellevin samoin kuin Hillan, Hillevin ja Hillen nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Helli

    Helli on suomalainen naisen etunimi. Nimi on saattanut syntyä lyhentymänä useistakin eri nimistä kuten Helena, Hellevi tai Hellin.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 6 610 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Helli viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Hellin, Hellä ja Helle

  • Hellin

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 7 687 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Hellä

    Hellä on suomalainen naisen etunimi. Nimi on mahdollisesti alkujaan Helena-nimen muunnelma, mutta ilmaisee myös lapselle toivottuja ominaisuuksia. Hellä viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellin ja Helle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 2 418 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Helmi

    Helmi on suomalainen naisen nimi. Helmin nimipäivä 7. toukokuuta. Runollisen vertauskuvallinen nimi Helmi tuli käyttöön 1900-luvun alun suomalaisuuskaudella. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Helmi annettu 41 323 naiselle ja ainakin viidelle miehelle.

  • Helvi

    Helvi on suomalainen naisen etunimi. Se tulee alun perin saksalaisesta nimestä Hedwig, joka on yhdistetty taistelua ja sotaa tarkoittavista sanoista.. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Helvi on Suomessa annettu 23 378 naiselle ja alle viidelle miehelle.

    Helvin nimipäivää vietetään 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä.

  • Hely

    Hely on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Helyn nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Heljän.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 1 900 Hely-nimistä henkilöä, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Henna

    Henna on suomalainen naisen etunimi.

  • Henni

    Henni on suomalainen naisen etunimi, joka on ollut almanakassa vuodesta 1973.

    Henni on vanha länsisuomalainen muunnos nimestä Henriikka, joka on Henrikin sisarnimi.

    Vuoteen 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 298 Henni-nimistä naista ja noin 20 miestä.

  • Henriikka

    Henriikka ja Henrika ovat naisen etunimiä, Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Henriikka on nimen suomenkielinen muoto, useissa muissa kielissä on käytössä muoto Henrika tai Henrica. Henriikan nimipäivä on Suomessa suomenkielisessä kalenterissa 19. tammikuuta samoin kuin Henrikinkin, ja sama päivä on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrikan nimipäivä. Ennen vuotta 2010 Henriikan nimipäivä oli päivää myöhemmin, 20. tammikuuta.

    Suomessa nimi Henriikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5910 ja Henrika 1453 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimestä ovat kehittyneet etunimet Henna, Henni ja Riikka.

  • Hertta

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naispuolinen vastinen Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 993 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Heta

    Heta on suomalainen naisen etunimi. Se tulee alun perin saksalaisesta nimestä Hedwig, joka johtuu taistelua ja sotaa tarkoittavista sanoista.. Suomeen se on tullut ruotsin kautta muuttuen samalla lyhyempään muotoon Heta. Samaa alkuperää on myös nimi Helvi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Heta on Suomessa annettu 2 218 henkilölle.

    Hetan nimipäivää vietetään 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä.

  • Hilda

    Hilda on naisen etunimi. Nimi on latinalaistettu mukaelma muinaisskandinaavisesta nimestä Hildr, joka merkitsee taistelua ja oli yksi valkyyrioista Toisaalta nimi on voitu käsittää myös Mathilda- tai Hildegard-nimen lyhentymäksi.

    Suomessa Hildan nimipäivä on 22. helmikuuta. Vuosina 1908-1928 se oli 25. lokakuuta. Myöhemmin se poistettiin suomenkielisestä kalenterista kokonaan, mutta säilyi nykyiselle päivälleen siirrettynä suomenruotsalaisessa kalenterissa. Samalle päivälle se lisättiin myös suomenkieliseen kalenteriin vuonna 2010.

    Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi Hilda oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan hieman alle 21 annettu 21 263 naiselle ja noin kymmenelle miehelle.

  • Hilja

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 23 825 henkilöä.

  • Hilkka

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 197 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Hilla

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 590 naiselle, joista hieman yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.

  • Hille

    Hille on naisen, joskus myös miehen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hillevi tai Hildegard. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 256 naiselle ja hieman alle 120 miehelle. Hille viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hillan, Hellevin ja Hillevin kanssa.

  • Hillevi

    Hillevi on pohjoismainen naisen etunimi. Nimi on syntynyt germaanisesta nimestä Helvig, joka merkitsee taisteluonnea. Samaa alkuperää on myös nimi Hellevi. Tanskassa nimi Hillevi oli käytössä jo 1400-luvulla ja esiintyy myös eräässä kansanlaulussa.

    Suomessa nimi Hillevi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 9568 naiselle, ennen vuotta 1940 myös muutamalle miehelle. Hillevin nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Hilma

    Hilma on alkujaan saksalainen, myös Suomessa yleinen naisen etunimi. Hilman nimipäivä on 21. marraskuuta. Nimi johtuu alkujaan saksan kielen taivasta tarkoittavasta sanasta Himmel.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 25 156 Hilma-nimistä henkilöä, joista 6 on miehiä.

  • Hilppa

    Hilppa on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan karjalainen muunnelma Filippos-nimen naispuolisesta vastineesta Filippa ja siten Filippos-nimen suomalaisen vastineen Vilpun sisarnimi, mutta se voi olla myös savolais-karjaisen -ppA- ja -ppO-johdoksen avulla muodostettu versio Hilja-nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 494 naista ja alle 10 miestä saanut nimekseen Hilppa.

  • Iida

    Iida on suomalaisen naisen nimi, joka on levinnyt Karjalastalähde?. Nimi on suomalainen vastine monissa maissa esiintyvälle nimelle Ida.

    Iidan nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 14. syyskuuta, jolloin on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Idan nimipäivä. Nykyään se on yksi Suomen suosituimmista nimistä, suositumpi kuin muoto Ida. Sanan alku "id" on muinaisskandinaavialainen sana joka tarkoittaa työtä ja tahtoa. Sana esiintyy myös ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunnorin nimessä.

    Suomessa nimi Iida on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 873 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Muodossa Ida nimi on samaan aikaan annettu 18 847 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Iina

    Iina on suomalainen naisen etunimi. Iina on muunnos kansainvälisestä nimestä Ina, jota myös käytetään Suomessa. Ina on lyhenne nimistä, joiden loppuosa on ina.

    Iina on myös nimen Iines rinnakkaisnimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 5 116 Iina-nimen ja 1 063 Ina-nimen saanutta naista.

  • Iines

    Iines on suomalainen naisen etunimi. Iineksellä on kansainvälinen sisarnimi Ines, jota myös käytetään Suomessa.

    Sekä Iines että Ines ovat muunnoksia nimestä Agnes, joka puolestaan on latinalaisversio kreikan puhtauteen tai siveyteen viittaavasta nimestä Hagne. Agnes on liitetty myös lampaisiin, koska latinan samankaltainen sana agnus merkitsee lammasta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1 534 Iines-nimen ja 2 417 Ines-nimen saanutta naista sekä muutama Ines-niminen mies.

  • Iiris

    Iiris on suomalainen naisen etunimi. Iiris on versio kansainvälisestä nimestä Iris, jota myös käytetään Suomessa.

    Iris-nimi on lähtöisin kreikan kielestä, jossa iris merkitsee sateenkaarta. Kreikkalaisten sateenkaaren jumalatar olikin nimeltään Iris. Iris-nimen voi ajatella liittyvän myös Iris-kasvisukuun tai silmän iirikseen, mutta näidenkin taustalla on sama kreikan sana.

    Suomessa on rekisteröity 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 5 861 Iiris-nimen ja 3 845 Iris-nimen saanutta henkilöä.

  • Ilma

    Ilma on 1800-luvun lopulla käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Se on luontoaiheinen nimi, jonka lähtökohtana on suomen kielen sana ilma. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1908, ja nimipäivä on 26. elokuuta. Nimen muunnelmia ovat myös Ilmi ja Ilmatar.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilma on annettu 2241 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Ilmatar

    Ilmatar on suomalainen naisen etunimi, jonka aiheena ovat olleet kansantarujen ja Kalevalan ilmattaret. Ilmattaren nimipäivä on 26. elokuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Ilmatar on annettu noin 200 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Ilmi

    Ilmi on 1800-luvun lopulla käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Se on luontoaiheinen nimi, jonka lähtökohtana on suomen kielen sana ilma. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929, ja nimipäivä on 26. elokuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Ilmi on annettu 3501 naiselle ja parille­kymmenelle miehelle.

  • Ilona

    Ilona on alkuperältään unkarilainen naisen etunimi, jota käytetään lisäksi muun muassa Suomessa ja Latviassa. Nimi on alkujaan Helena-nimen unkarilainen muunnelma, mutta Suomessa se on usein yhdistetty sanaan ilo, jonka essiivimuodon kaltainen se sattumalta on. Nimi yleistyikin 1900-luvun alussa muiden myönteisen merkityksen omaavien suomalaisnimien mukana.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 23 153 Ilona-nimen saanutta naista ja muutama mies.

  • Ilta

    Ilta on suomalainen naisen etunimi, joka on mahdollisesti muunnelma ulkomaisesta nimestä Hilda, mutta voi johtua myös vuorokaudenaikaa tarkoittavasta sanasta ilta. Iltan nimipäivä on 9. heinäkuuta.

    Nimi on ollut jonkin verran käytössä jo 1800-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 686 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Immi

    Immi on suomalainen naisen etunimi, joka on harvinaisempi muunnelma nimestä Impi. Immi viettää nimipäiväänsä 11. kesäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi on annettu noin 60 naiselle ja muutamalle miehelle. Miehen nimenä se on muunnelma nimestä Immanuel.

  • Impi

    Impi on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu kainoa nuorta neitoa tarkoittavasta sanasta impi. Impi viettää nimipäiväänsä 11. kesäkuuta. Rinnakkaismuoto Immi viittaa vanhan suomalaisen uskonnon rakkauden valtiattareen. Vuoden 2009 kesäkuuhun mennessä nimi on annettu 9228 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosien 1900 ja 1920 välisenä aikana.

  • Inari

    Inari on suomalainen etunimi. Nimi johtuu Inarin pitäjän ja siellä olevan Inarijärven nimestä ja on Lappiin liittyvien romanttisten mielikuvien vaikutuksesta tullut käyttöön myös etunimenä.

    Inarin nimipäivä on nykyisin 29. elokuuta. Vuosina 1929–1949 nimipäivä oli 7. syyskuuta. Välillä nimi poistettiin mutta palautettiin vuonna 1973, jolloin se samalla sijoitettiin vuonna 1973 nykyiselle päivälleen. Nimien äänteellisen samantapaisuutensa vuoksi se sijoitettiin tällöin samalle päivälle kuin Iines ja Iina, vaikka onkin aivan eri alkuperää.

    Nimi Inari on käytössä myös Japanissa, jossa Inari on riisin ja muiden elintarvikkeiden jumala.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Inari on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 1944 naiselle ja noin 40 miehelle.

  • Inka

    Inka on naisen nimi. Inka on lyhentymä Inkeristä ja Ingridistä, mutta se voidaan yhdistää myös nimeen Inga. Inkan nimipäivää vietetään 5. lokakuuta. Kalenteriin se on otettu 1973. Suomessa nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 5606 naista ja ainakin yksi mies.

  • Inkeri

    Inkeri on suomalainen naisen etunimi.

    Inkeri on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Inger, joka on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Ingifridh (nykyinen Ingrid), jonka nimet osat merkitsevät 'Ing-jumalaa' ja 'kaunista'. Nimi on esiintynyt Suomessa jo muinaisaikana, sitä todistavat monet paikannimet, esimerkiksi Inkerinmaa. Kansanvalistusseuran kalenterissa Inkeri oli 1882 ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1891 lähtien.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Inkeri-nimen on saanut 59 752 naista ja muutama mies.

  • Ira

    Ira on etunimi, joka eri maissa esiintyy sekä miehen että naisen nimenä.

    Venäjällä ja Suomessa Ira on naisen nimi, joka on lyhentymä kreikan nimestä Eirene (kreik. Εἰρήνη, joka merkitsee rauhaa ja oli myös kreikkalaisen rauhan jumalattaren nimi. Englanninkielisissä maissa Ira on miehen nimi, joka on peräisin heprean tarkkaavaista tarkoittavasta sanasta ira (tai iira) ja mainitaan myös Vanhassa testamentissa erään Daavidin-aikaisen papin nimenä.

    Suomessa Ira on Väestörekisterikeskuksen tietojen annettu maaliskuun 2014 loppuun mennessä nimeksi noin 1500 naiselle ja alle 30 miehelle. Nimestä esiintyy almanakassakin myös harvinaisempi muoto Iro, mutta se on annettu alle 100 henkilölle. Iro on myös Kalevalassa mainittu myyttinen henkilö.

  • Irene

    Irene on kansainvälinen naisen etunimi.

    Irene on muunnos kreikan nimestä Eirene. Eirene merkitsi rauhaa, ja nimi kuuluikin kreikkalaiselle rauhan jumalattarelle. Jumalattaren mukaan on nimetty myös asteroidi 14 Irene.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 41 265 Irene-nimen saanutta naista ja muutama mies.

  • Irina

    Irina on kansainvälinen naisen etunimi.

    Irina (ven. Ирина) on alkujaan venäläinen muunnos kreikkalaisesta nimestä Eirene (kreik. Ειρήνη), josta on peräisin myös nimi Irene. Eirene merkitsi rauhaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 5687 Irina-nimistä naista ja ainakin yksi mies.

  • Irja

    Irja on suomalainen naisen etunimi. Irjan nimipäivä on 30. tammikuuta.

  • Irma

    Irma on naisen etunimi. Nimi on germaanista perää ja johtuu mahtavaa tai suurta tarkoitavasta sanasta irmin. Emma on muunnos samasta nimestä. Suomessa samasta nimestä esiintyy myös muunnelma Irmeli.

    Suomalaisessa kalenterissa Irman ja Irmelin nimipäivä on 31. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 19 809 naista ja alle 10 miestä on saanut nimen Irma.

  • Irmeli

    Irmeli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Irmelin ja Irman nimipäivä on 31. maaliskuuta. Muun muassa Saksassa ja Ruotsissa nimi esiintyy muodossa Irmelin, joka esiintyy myös suomen­ruotsalaisessa kalenterissa. Nimi on germaanista alku­perää ja johtuu mahtavaa tai suurta tarkoitavasta sanasta irmin. Nimi Emma on muunnos samasta nimestä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 33 559 naista on saanut nimekseen Irmeli ja noin 180 nimen Irmelin.

  • Iro

    Iro on kolme lasta synnyttävä neitsyt tai neito suomalaisessa mytologiassa. Iro on ortodoksisen Irina-pyhimyksen mukaan muodostunut hahmo. Useissa tarinoissa Iron synnyttämät lapset ovat Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukahainen. Iro ei kuitenkaan synnytä Väinämöistä mereen, kuten Kalevalassa Ilman Impi. Nämä lapset osallistuvat myöhemmin maailman syntyyn.


  • Jaana

    Jaana on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1950 lähtien. Nimi on lyhenne useista eri nimistä, joiden lopussa esiintyy vastaava äänneyhtymä. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Otteliaana, Juliaana, Marjaana ja Tatjana. Toisaalta Marjaanan voidaan katsoa olevan nimien Jaana ja Marja yhdistelmä. Marjaanasta taas on syntynyt lukuisia muunnelmia, kuten Marianna ja Marjatta. Jaana voi olla myös peräisin venäläisestä etunimestä Yana.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jaana on annettu 24 743 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Jade

    Jade on naisen etunimi, joka johtuu saman nimisestä jalokivestä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on nimi Jade annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 1750 naiselle ja ainakin kahdeksalle miehelle. Suurin osa Jade-nimisistä on syntynyt 2000-luvulla. Ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään ja ennen vuotta 1960 alle kymmenelle henkilölle. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja Jaden nimipäivä on 9. heinäkuuta.

  • Janette

    Janette on suomalainen naisen etunimi. Janeten nimipäivä on 15. marraskuuta, jota se on ollut vuodesta 1995. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Janette on Suomessa annettu noin 2770 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.

    Nimen muunnoksia on esimerkiksi Janet.


  • Janika

    Janika on naisen etunimi, Jani ja Janne-nimien naispuolinen vastine.

    Nimi on lainattu mahdollisesti alasaksasta diminutiivimuotona Janika. Nimi on esiintynyt myös muodoissa Janikka (vuonna 1420 Siuntiossa) ja Janakka (vrt. Janakkala). Nimen vastineena monessa muussa maassa on Janica. Myös muoto Jannika esiintyy.

    Unkarissa Janika on miehen nimi, Janos-nimen diminutiivi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Janika on annettu Suomessa hieman alle 3040 naiselle ja alle 20 miehelle. Nimi Jannika on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu v556 naiselle, Janica vajaalle 1130 naiselle ja alle 15 miehelle.

    Janikan nimipäivä on suomen­kielisen kalenterin mukaan 15. marraskuuta. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan sama päivä on Jannikan ja vuodesta 2015 lähtien myös Janican nimipäivä.

    Janikan lempinimi on usein Jansku tai Jansu.

  • Janina

    Janina on naisen etunimi. Nimen alkuperä on Johannes-nimen lyhentymä Jan. Tämän naispuolinen vastine on Jana, jonka diminutiivimuoto Janina on. Janinan nimipäivä on 15. marraskuuta. Nimi on ollut kalenterissa vuodesta 1995. Suomessa nimi Janina on marraskuuhun 2013 mennessä annettu noin 4160 henkilölle.

  • Janita

    Janita on suomalainen naisen etunimi. Nimi tulee espanjankielisestä nimestä Juanita. Nimi Janita pääsi nimipäiväkalenteriin vuonna 1995. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Janita on Suomessa annettu noin 2630 henkilölle.

  • Janna

    Janna on naisen etunimi, joka on syntynyt muunnoksena Johanna-nimestä tai sen englantilaisesta muodosta Jane, mahdollisesti myös Julianasta tai Mariannesta. Jannan nimipäivä, 12. huhtikuuta on sama kuin Julianan. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan nimi Janna on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 1370 naiselle ja muutamalle miehelle. Heistä lähes puolet eli 646 on syntynyt vuosina 1980-1999

  • Jasmin

    Jasmin on Suomessakin viime vuosikymmeninä yleistynyt naisen etunimi, joka tarkoittaa jasmiinia. Nimestä on Suomessa käytössä useita muunnelmia, esimerkiksi Jasmine, Jasmi, Jasmina, Jasmiina, Yasmine tai Yasmin.

    Jasmin viettää nimipäivää 9. heinäkuuta. Etunimi lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1995.

    Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Jasmin-nimi tuli Suomessa käyttöön aikaisintaan 1920-luvulla ja oli vielä sen jälkeen pitkään hyvin harvinainen. Kaiken kaikkiaan Suomessa on Jasmin-nimisiä naisia vuoden 2012 loppuun mennessä ollut yhteensä hieman yli 7 500 ja miehiä alle 60. Nimestä tuli suosittu 1980- ja 1990-luvulla, jolloin nimi annettiin 4 458 lapselle. Vuosina 2000–2009 nimi annettiin noin 2 370 lapselle.

  • Jatta

    Jatta on suomalainen naisen etunimi, Marjatta-nimen lyhentymä. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 2010 lähtien, ja Jatan nimipäivä on 15. elokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jatta on annettu 825 henkilölle, joista yli puolet on 1980- ja 1990-luvuilla syntyneitä. Ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään.

  • Jemina

    Jemina on naisen etunimi. Jemina on muunnos hepreankielisestä nimestä Jemima, joka merkitsee 'kyyhkynen, turturikyyhky'. Vanhassa testamentissa Jemima mainitaan Jobin tyttären nimenä.

    Nimi oli Suomessa harvinaisena käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta se yleistyi vasta 1990-luvulla. Almanakkaan se otettiin vuonna 2000, ja Jeminan nimipäivä on 2. helmikuuta. Samana päivänä on myös Aamun ja Lumin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 766 naista on saanut nimekseen Jemina.

  • Jenna

    Jenna on naisen etunimi. Jenna-nimi on muunnelma Johanna-nimestä, joka taas on naispuolinen muunnelma Johanneksesta. Suomessa nimi Jenna yleistyi 1980- ja 1990- luvuilla, ja vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu noin 11 100 henkilölle.

    Jennan nimipäivä on 21. heinäkuuta. Nimi on ollut suomenkielisessä kalenterissa vuodesta 1995, ja vuodesta 2015 lähtien se on samalla päivällä myös suomen­ruotsalaisessa kalenterissa.

  • Jenni

    Jenni on suomalainen naisen etunimi. Nimi oli suomalaisessa almanakassa vuosina 1908–28 5. toukokuuta ja uudelleen vuodesta 1951 lähtien 21. heinäkuuta. Jenni, samoin kuin sen muun muassa englanninkielisissä maissa esiintyvä vastine Jenny, on lyhentymä nimestä Johanna. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jenni on annettu 19 481 ja Jenny 15 947 suomalaiselle naiselle.

  • Joanna

    Joanna on naisen etunimi. Nimi on alkujaan englantilainen muunnos Johannasta, mutta on nykyisin käytössä Suomessakin.

    Suomessa Joannan nimipäivä on 21. heinäkuuta kuten Johannankin. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 2705 naiselle ja muutamalle miehelle.

    Nimi Joanna esiintyy myös Suomeen hankitun perinnepurjealuksen nimessä Joanna Saturna.

  • Johanna

    Johanna on naisen etunimi. Johannan nimipäivä on 21. heinäkuuta.

  • Jonna

    Jonna on suomalainen naisen etunimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan etunimekseen on saanut Jonna noin 9240 naista ja muutama mies.

  • Josefiina

    Josefiina on suomalainen naisen etunimi, jonka vastine suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Josefina. Kummallakin on nimipäivä 19. maaliskuuta. Nimestä tavataan eri kirjoitusasuja, kuten Josefin, Josefine ja Josephine.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on nimi Josefiina 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 8484 ja Josefina 4758 henkilölle.

    Josefiina on melko vanhanaikainen nimi, joka on feminiininen muoto hepreankielisestä nimestä Yosef, eli suomalaisittain Joosef. Josefiina on siis Joosefin niin sanottu sisarnimi. Nimet ovat todennäköisesti tulleet suomen kieleen germaanisina lainoina.

  • Julia

    Julia on naisen etunimi.

    Julia on latinankielisen Julius-nimen ('maitopartainen nuorukainen') sisarnimi. Julia oli monen roomalaisen Julius-patriisisuvun naispuolisen jäsenen nimi.

    Julia-nimisiä pyhimyksiä on yli kymmenen.

    Suomessa nimi Julia on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 323 henkilölle. Nimi on ollut suosittu etenkin 1980- ja 1990-luvulla, ja siitä on käytössä myös useita muunnoksia, kuten Juulia, Juuli, Juuliska ja Liia.

    Vuodesta 1973 lähtien Julian nimipäivä on 12. huhtikuuta, samana päivänä kuin Juliuksenkin. Sitä ennen Julialla oli eri nimipäivä 16. helmikuuta.

  • Juliaana

    Juliana on latinalaisperäinen naisen etunimi, Julia-nimen muunnelma tai Julianus-nimen naispuolinen vastine. Suomessa nimi esiintyy myös muodossa Juliaana.

    Suomessa nimi Juliana on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1615 ja nimi Juliaana 1043 henkilölle. Suomenkielisessä kalenterissa Juliaanan nimipäivä on 12. huhtikuuta, joka on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Julianan nimipäivä.

  • Jutta

    Jutta on naisen etunimi.

    Jutta on alkuaan saksalainen lyhentymä heprealaisperäisestä nimestä Judit, jonka merkitys on 'nainen Juudasta', tämännimisestä kansanheimosta). On kuitenkin mahdollista, että nimi on kehittynyt omaperäisesti Juudit-nimestä.

    Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla, ja se otettiin Suomen almanakkaan 1995 Juuditin perinteiselle päivälle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 861 naista on saanut nimekseen Jutta.

  • Kaarina

    Kaarina on suomalainen naisen etunimi. Kaarina-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 130 548 suomalaista naista ja alle 10 miestä.

    Kaarina on suomalainen muoto germaanisten kielten Karin-nimestä, joka on yleinen Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Karin puolestaan on lyhentynyt muoto Katarinasta, joka taas juontuu kreikkalaisesta Aikaterine-nimestä.

  • Kaija

    Kaija on suomalainen naisen etunimi. Sen arvellaan tulevan kreikan kielen sanasta Aikatherinee = alati puhdas. Kaijaa esiintyy toisinaan myös sukunimenä.

    Nimi oli Väestörekisterikeskuksen mukaan suosituimmillaan vuosina 1940–1959, jolloin nimen sai 10 808 naista. Vuosina 2000–2009 nimi on annettu vain 59 henkilölle. Vuoden 2009 loppuun mennessä Kaija-nimen on saanut noin 18 610 suomalaista.

  • Kaino

    Kaino on suomalainen etunimi. Sitä käytetään sekä naisen että miehen nimenä.

    Kaino on suomalaisuuskauden alussa suosioon nousseita etunimiä. Se juontuu suomen kielen sanasta kaino ('ujo, arka').

    Kaino on ollut Suomessa tavallisin sekä pojille että tytöille annettu nimi. Vuoden 1946 etunimilaki poisti kahtalaisuuden monien nimien kohdalta; tuolloin Kaino päätettiin naisennimeksi, mutta tämä ei lopettanut nimen antamista myös pojille ja vaikka 1960-luvulta lähtien Kaino-nimeä on annettu todella harvoin, on sitä myöhemminkin annettu suunnilleen yhtä paljon kummallekin sukupuolelle, esim. vuosina 2000–2005 yhdeksälle pojalle ja kahdeksalle tytölle.

    Kaino esiintyi ensimmäisen kerran ristimänimenä 1850-luvulla ja pääsi almanakkaan vuonna 1908, jossa sen nimipäivä oli vuoteen 1928 asti 27. syyskuuta. Vuodesta 1929 se on ollut nykyisellä paikallaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Kaino-nimen on saanut 5 645 henkilöä, joista 3 005 on miehiä ja 2 640 naisia. Valtaosa Kaino-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

  • Kaisa

    Kaisa on suomalainen naisen nimi. Se on Katariinan yleinen puhuttelumuoto.lähde? Nimi tulee kreikankielisestä nimestä Katharina, jonka on tulkittu tarkoittavan puhdasta ja viatonta. Kaisan nimipäivä on 25. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä noin 27 390 suomalaista on saanut Kaisa-nimen.

  • Kaisla

    Kaisla esiintyy suomen kielessä sekä etunimenä että sukunimenä. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu vesikasvisuvun nimestä kaislat (Scirpus).

  • Kaisu

    Kaisu on suomalainen naisen etunimi. Se oli alun perin Kaisa-nimen hellittelymuoto. Kaisa tulee Katariinan kautta antiikin Kreikan Katharine-nimestä, joka tarkoittaa puhdasta ja viatonta. Kaisu viettää nimipäivää 25. marraskuuta yhdessä Katrin, Kaijan, Katjan, Kaisan, Katin, Kaarinan, Riinan, Katariinan ja Katriinan kanssa. Kaisu on otettu almanakkaan vuonna 1984.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Kaisu-nimen on saanut 5 346 suomalaista.


  • Kanerva

    Kanerva on Suomessa käytössä sekä sukunimenä että naisen etunimenä. Nimi johtuu kasvin nimestä kanerva. Vastaava suomalainen luontoaiheinen nimi on Onerva.

    Kanerva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu etunimeksi 1605 naiselle ja ainakin 45 miehelle. Henkilöitä, joiden nykyinen sukunimi toukokuussa 2013 oli Kanerva, on 3111.

  • Karita

    Karita tai Carita on naisen etunimi. Nimi johtuu rakkautta tai lempeyttä tarkoittavasta latinan sanasta caritas.

    Suomalaisen kalenterin mukaan Karitan nimipäivä on 17. helmikuuta. Sama päivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Caritan nimipäivä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Karita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 2680 henkilölle, jotka alle viisi on miehiä. Nimi Carita on annettu noin 8040 henkilölle, joista alle kymmenen on miehiä.

  • Karoliina

    Karoliina on naisen etunimi. Nimi on muodostettu latinalaisesta miehennimestä Carolus, joka on germaanisen Karl-nimen latinalainen vastine ja josta on johdettu myös naisennimi Carola. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Karoliina-nimen on Suomessa saanut 32 203 henkilöä, joista suurin osa on syntynyt vuosina 1980–1999. Muodossa Karolina nimi on annettu 3 735 ja muodossa Carolina 1 967 henkilölle. Vuosina 1990-1999 Karoliina oli Suomen 6. suosituin naisten nimi. Usein Karoliina-nimisten lempinimi voi olla esimerkiksi Karo, Karkki, Kartsi, Kartsis, Kartsa jne. Suomalaisesti kirjoitetusta Karoliinasta on kansainvälisesti monia muotoja, muun muassa Karolina, Carolina, Caroline ja Carola.

  • Kastehelmi

    Kastehelmi on suomalainen naisen nimi. Kastehelmen nimipäivä on 7. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Kastehelmi annettu 717 naiselle.

  • Katariina

    Katariina on suomalainen naisen etunimi. Myös nimen kansainvälisempää muotoa Katarina käytetään Suomessa.

    Katariina ja Katarina juontuvat kreikkalaisesta nimestä Aikaterine (Αικατερινη), jonka alkuperää ei tunneta varmasti. Aikaterine-nimen on epäilty liittyvän kidutusta merkitsevään sanaan aikia tai se voi olla johdos vanhemmasta, "molempia" merkitsevästä nimestä Hekaterine (‘Εκατερινη). Nimi voi olla johdos myös jumalatar Hekaten nimestä tai koptinkielisestä nimestä, joka merkitsee kutakuinkin "nimen pyhittämistä" (engl. "my consecration of your name"). Varhaiset kristityt uskoivat Aikaterinen liittyvän kreikan puhtautta merkitsevään sanaan katharos, minkä vuoksi nimi sai latinassa muodon Katharina.

    Suomeen nimi lienee kulkeutunut Venäjän kautta, jossa nimestä käytetään muunnosta Jekaterina (Екатерина).

    1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 51 953 Katariina-nimen saanutta henkilöä. Vastaavasti Katarina-nimen on saanut 7 629 naista ja muutama mies. Katariina-nimen lyhentymänä esiintyy myös Kata, mutta se on annettu alle 170 henkilölle.

    Kristityissä maissa Katariina-nimen on tehnyt tunnetuksi varsinkin legendaarinen marttyyri ja pyhimys Katariina Aleksandrialainen, jota monet nykyiset tutkijat kuitenkin pitävät täysin keksittynä, kuvitteellisena henkilönä.. Hänen perinteinen muistopäivänsä, 25. marraskuuta on myös Katariinan nimipäivä.

  • Kati

    Kati on suomalainen naisen etunimi.

    Kati on Katariina-nimen ja siitä johdettujen nimien (kuten Katja, Katri) lyhentymämuoto.

    Ristimänimenä Kati alkoi yleistyä 1960-luvulla ja oli muotinimenä 1970- ja 1980-luvuilla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1973.

    Kati-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 11 394 suomalaista naista.

  • Katja

    Katja on naisen etunimi. Katja on venäläinen deminutiivi nimestä Katariina, joka merkitsee 'alati puhdasta'.

    Nimenä Katja yleistyi 1960-luvulla ja se kuului 1970-luvulla ja varsinkin 1980-luvulla muotinimien joukkoon.

    Suomen almanakassa Katja on ollut vuodesta 1973 ja ruotsinkielisessä kalenterissa vuodesta 1995.

    Katja-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 18 061 suomalaista naista.

  • Katri

    Katri on suomalainen naisen etunimi.

    Katri on lyhennelmä Katriinasta ja Katariinasta. Näiden tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta roomalaiset liittivät nimet puhtauteen.

    Nimi Katri on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 32 760 henkilölle.

  • Katriina

    Katriina on suomalainen naisen etunimi. Myös Katriinan kansainvälistä sisarnimeä Katrina käytetään Suomessa.

    Katriinan ja Katrinan alkuperä on kreikkalainen nimi Aikaterine, jonka alkuperää ei tunneta varmasti. Katriina juontuu Aikaterinesta Katariina-nimen kautta, josta Katriina on lyhenne.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 22 891 Katriina-nimen saanutta henkilöä. Vastaavasti Katrina-nimisiä henkilöitä on rekisteröity 1641, jotka kaikki ovat naisia.

    Kulta Katriina on Meiran kahvimerkki.

  • Kerttu

    Kerttu on suomalainen naisen nimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli valistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Kerttu on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 30 689 ja Kerttuli alle 886 naiselle.

  • Kerttuli

    Kerttu on suomalainen naisen nimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli valistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Kerttu on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 30 689 ja Kerttuli alle 886 naiselle.

  • Kielo

    Kielo on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Kielo on annettu nimeksi 792 henkilölle, joista kuusi on miehiä. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (Convallaria majalis), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran.

    Kielo on myös ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.

  • Kiia

    Kiia on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä 24. heinäkuuta suomalaisessa kalenterissa, ja se on Kristiinan lyhentymä. Kristiina on Christina-nimen suomalainen muoto, Christina puolestaan feminiininen muoto nimestä Christian, joka tarkoittaa 'kristittyä'.

    Suomen väestörekisterijärjestelmään on vuoden 2013 loppuun mennessä merkitty lähes 2 450 henkilöä, jolla on Kiia yhtenä etunimistä.

  • Kirsi

    Kirsi on suomalainen naisen etunimi, joka esiintyy myös melko harvinaisena sukunimenä. Kirsin nimipäivää vietetään 24. heinäkuuta. Nimi otettiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1973. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Kirsi on annettu noin 23 010 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle.

  • Kirsti

    Kirsti on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 25 373 henkilölle.

  • Klaara

    Klaara ja Klara ovat naisen etunimiä, jotka johtuvat latinan puhdasta tai kirkasta tarkoittavasta sanasta clara.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 565 Klaara- ja 543 Klara-nimen saanutta henkilöä.

  • Krista

    Krista on naisen etunimi. Se on alun perin saksalainen lyhentymä nimestä Kristina. Kristina on Kristianin sisarnimi ja tarkoittaa kristittyä. Kristan nimipäivä on ollut vuodesta 1984 lähtien Suomen almanakassa 24. heinäkuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 6 642 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Nimen variaatioita eri kielissä ovat muiden muassa Crista ja Christa.

  • Kristiina

    Kristiina (myös Kristina) on naisen etunimi. Suomessa nimestä on käytössä myös lyhentymät Krista, Kirsti, Kirsi ja Tiina.

    Suomessa nimi Kristiina on 1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 79 587 ja Kristina 15 908 naiselle.

  • Kukka

    Kukka on suomalainen naisen etunimi. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 608 henkilölle.

    Kukan nimipäivä, kukanpäivä eli Flooran päivä 13. toukokuuta, on Helsingin yliopiston ylioppilaiden perinteinen juhlapäivä.

    Huomattakoon, että naisennimi Kukka-Maaria ei ole Kukan ja Maarian yhdistelmä: Kukka-Maaria eli Heinä-Maaria on alun perin viitannut 2. heinäkuuta vietettävään Maarian eli Marian päivään erotukseksi Talvi-Maariasta.

  • Kukka-Maaria

    Kukka-Maaria on suomalainen naisen etunimi. Suomessa nimi on vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä annettu 710 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta, ja se on nykyään ainoa yhdistelmänimi, joka on erikseen merkittynä suomalaiseen almanakkaan (miehen nimi Kustaa Aadolf poistui almanakasta vuonna 2010).

    Alun perin Kukka-Maaria on kansanomainen nimitys vanhalle Neitsyt Marian kunniaksi 2. heinäkuuta vietetylle juhlapäivälle.. Juhlapäivää (visitatio Mariae) on vietetty katolisessa kirkossa 1200-luvulta saakka sen vierailun kunniaksi, jonka Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luo saatuaan enkeli Gabrielilta ilmoituksen, että hän tulee synnyttämään Jeesuksen.. Protestanttisissa maissa päivää ei enää uskonpuhdistuksen jälkeen vietetty kirkollisena juhlapäivänä, mutta esimerkiksi Suomessa se oli Marian etsikkopäivän nimellä (tai lyhenteellä Marian ets. p) merkittynä almanakkoihin vielä kauan sen jälkeen. Päivä tunnettiin pitkään myös kansanomaisena merkkipäivänä, jonka nimitykset Heinä-Maaria ja Kukka-Maaria johtuivat siitä, että vanhastaan Neityt Marialle pyhitetty kasvi, matara, kukkii juuri heinäkuun alussa

    Vuonna 1970 katolinen kirkko siirsi Visitatio Mariae -juhlan toukokuun 31. päivään. Suomessa Marian ja myös Kukka-Maarian nimipäivä on kuitenkin edelleen 2. heinäkuuta.

  • Kylli

    Kylli on suomalainen naisen etunimi, Kyllikki-nimen lyhentynyt muoto. Kyllin nimipäivä on 8. joulukuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kylli on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 140 naiselle ja ainakin kolmelle miehelle.

  • Kyllikki

    Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.

    Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.

    Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.

    Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.

    Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940 ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 67 364 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 644 naista ja yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 625.

  • Lahja

    Lahja on suomalainen naisen ja aikaisemmin myös miehen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Nimipäiväksi valittiin 7. elokuuta, koska sama päivä oli aikaisemmin ollut Donatuksen nimipäivä ja latinan sana donatus tarkoittaa myös lahjoitettua. Alkuvuosina jotkut poikalapsetkin saivat nimekseen Lahja.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 12 879 naista ja hieman yli 530 miestä saanut nimen Lahja.

  • Laila

    Laila on monissa maissa esiintyvä arabialaisperäinen naisen etunimi. Alkuperältään se on muunnelma arabiankielisestä sanasta, joka merkitsee yötä. Samaa alkuperää on myös nimi Leila. Pohjoismainen Laila on kuitenkin peräisin saamelaisesta Láilá-nimestä, joka puolestaan on pyhää merkitsevän Helga-nimen muunnos.

    Suomessa Lailan nimipäivä on 5. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 8336 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Laina

    Laina on suomalainen naisen etunimi.

    Laina on 1800-luvulla suomalaisuusaatteen vaikutuksesta syntynyt nimi. Nimestä kuvastuu ajatus lapsesta Jumalan lahjana, mutta siihen samalla sisältyy kasvatusvastuu. Laina tunnetaan myös Virossa.

    Nimeä ehdotettiin ristimänimeksi jo 1865 ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suomen almanakassa Laina on ollut vuodesta 1908. Suosituimmillaan nimi oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

    Vuosina 1964-2013 Laina oli väestötietojärjestelmän mukaan nimenä 10 409 naisella. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

  • Lauha

    Lauha on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta lauha, joka ihmisestä käytettynä tarkoittaa lempeää, ystävällistä tai rauhallista. Lauha on myös luontonimi tarkoittaen erästä heinäkasvia. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity 277 Lauhaa. Lauhan nimipäivä on 20. huhtikuuta.

  • Laura

    Laura on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Nimipäivä suomalaisessa ja Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on 18. tammikuuta. Molempiin se on otettu vuonna 1908. Ruotsissa Laura pääsi almanakkaan 1901.

    Laura tulee latinankielisestä sanasta laurus, joka tarkoittaa laakeripuuta. Antiikin Roomassa laakeripuun lehtiä käytettiin voitonseppeleissä (laakeriseppeleissä) ja vaatteiden koristeluissa. Nimi tarkoittaa myös kunniaa, kuuluisuutta ja henkeä (spirit). Kreikaksi nimi kirjoitetaan Λάυρα ja kyrillisillä kirjaimilla Лаура. Nimi Laura liitetään Kreikan mytologiassa Daphne-nymfiin, joka paetessaan Apollon lempeä muuttui laakeripuuksi.

    Laura on suosittu nimi niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa Laura on ollut monesti vuoden suosituimpia nimiä. Vuosina 2001, 1998 ja 1997 Laura oli suosituin tyttölapsille ensimmäiseksi nimeksi annettu nimi. 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Suomessa ollut 31 144 naisella.

    Nimestä on monia eri variaatioita, muun muassa Lavra, Laure, Laurie, Lorita, Laurinda, Lora, Laurissa ja Loris.

  • Lea

    Lea on naisen etunimi.

    Lea on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa 'lehmää'. Raamatussa Lea (Leea) oli Laabanin tytär, patriarkka Jaakobin ensimmäinen puoliso ja Raakelin vanhempi sisar. Euroopassa nimi yleistyi vasta uskonpuhdistuksen jälkeisinä vuosina.

    Suomen almanakassa Lea esiintyi väliaikaisesti 1738 päivällä 22. maaliskuuta Pyhän Lean päivänä. Pysyvän paikan nimi sai 1908 nykyiseltä päivältään, 5. tammikuuta. Suosituimmilllaan Lea on ollut 1930–1950-luvuilla. Nimestä on käytössä myös muunnos Leea.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 18 701 naista ja alle kymmenen miestä saanut nimekseen Lea.

  • Leea

    Leea on suomalainen naisen etunimi, heprealaisperäisen Lea-nimen muunnos. Leean nimipäivä on 5. tammikuuta, jolloin on myös Lean nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Leea on Suomessa annettu nimeksi 1385 henkilölle.

  • Leena

    Leena ja Lena ovat muun muassa Suomessa käytettyjä naisen etunimiä. Leenaa käytetään myös Virossa, Lenaa puolestaan muun muassa Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä.

    Leena ja Lena ovat lyhennelmiä nimien Helena ja Magdalena eri versioista. Helenan taustalla on alun perin kreikkalainen nimi Helene, jonka alkuperä liittyy joko soihtuun tai kuuhun. Magdalenan hepreankielinen versio Magdalene puolestaan merkitsee "Magdalasta kotoisin olevaa". Magdala oli kylä, jonka nimi tarkoittaa hepreaksi tornia. Vanhoissa Raamatun käännöksissä Magdalan Mariasta käytetään nimeä Maria Magdalena, ja koska nimi Leena on yleisesti käsitetty Magdalenan lyhentymäksi, on Leenan nimipäivä samana päivänä, 22. heinäkuuta, jota vanhastaan on pidetty Maria Magdalenan muistopäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 58 171 Leena-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä. Vastaavasti Lena-nimi on annettu 2 411 naiselle. 1940- ja 1950-luvuilla Leena oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

  • Leeni

    Leeni on suomalainen naisen etunimi, Leena-nimen muunnelma. Leenin nimipäivä on samana päivänä, 22. heinäkuuta, kuin Leenankin. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä rekisteröity 479 Leeni-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä.

  • Leila

    Leila on naisen etunimi.

    Leila on arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee 'yötä'. Se esiintyy myös persiassa ja hepreassa. Länsimaissa nimi yleistyi George Gordon Byronin teoksen The Giaour (1813) myötä.

    Suosituimmillaan nimi oli Suomessa 1930-1950-luvuilla. Suomen almanakassa Leila on ollut vuodesta 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 15 250 naista on saanut nimekseen Leila.

  • Lemmikki

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.

    Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Lempi

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.

    Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Lenita

    Lenita on suomalainen naisen etunimi, Leena-nimen muunnelma. Lenitan nimipäivä on samana päivänä, 22. heinäkuuta, kuin Leenankin. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 630 Lenita-nimen saanutta henkilöä.

  • Liina

    Liina on suomalainen naisen etunimi.

    Monissa muissa maissa esiintyvän Lina-nimen tavoin Liina on alkuperältään joko lyhenne nimestä Pauliina tai Karoliina tai mahdollisesti latinalaisen miehennimen Linus naispuolinen vastine. Liinan nimipäivä on samana päivänä kuin Pauliinan, 22. kesäkuuta.

    Suomessa nimi Liina oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 891 henkilölle.

  • Liisa

    Liisa on suomalainen naisen etunimi. Se on lyhentymä Elisabetista (Eliseba, hepr. ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”). Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Lisa. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Liisi. Liisa on ollut Suomen almanakassa Elisabetin perinteisenä päivänä 19. marraskuuta vuodesta 1950, Liisi vuodesta 1973. Liisa on yleinen myös yhdysnimien loppuosana. Liisa-nimen sisältäviä yhdysnimiä, joilla on Suomessa yli 500 kantajaa, ovat Anna-Liisa, Eeva-Liisa, Eija-Liisa, Maija-Liisa, Marja-Liisa, Pirjo-Liisa, Pirkko-Liisa, Riitta-Liisa, Ritva-Liisa ja Sirkka-Liisa. Niitä annettiin erityisesti 1900-luvun puolenvälin tienoilla. Anna-Liisa on Suomen yleisin yhdysnimi.

    Liisan yleinen lempinimi on Lissu.

    Liisa etunimitilastossa:

    Lisäksi nimi Lisa on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2801 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Liisi

    Liisi on suomalainen naisen etunimi, Liisa-nimen muunnelma. Molemmat nimet ovat lyhentymiä Elisabetista (Eliseba, hepr. ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”). Suomalaisessa almanakassa nimi Liisi on ollut vuodesta 1973, ja nimipäivä on 19. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Liisi on annettu 2093 henkilölle.

  • Lilja

    Lilja on suomalainen naisen nimi, joka johtuu kasvin nimestä lilja. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan Lilja-nimen on Suomessa saanut 9 542 naista ja ainakin yksi mies. Liljaa tarkoittava sana on etunimi monissa muissakin kielissä, kuten englannissa Lily.

  • Lilli

    Lilli on suomalainen ja saksalainen naisen nimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Lilli-nimen on Suomessa saanut 2 972 naista ja ainakin yksi mies. Lilli on myös monen Liisan ja Liljan lempinimi.

  • Linda

    Linda on naisen etunimi.

    Nimi on saksalaista alkuperää ja on syntynyt lyhentymänä useista muinais­saksa­laisista nimistä, jotka päättyivät sanaan -lind, -linda tai -linde. Näissä sana lind merkitsee käärmettä, linda kilpitaistelijatarta ja linde pehmeää tai hellää. Toisaalta espanjassa linda merkitsee kaunista. Nimi esiintyy myös Kalevanpojan äidin nimenä Viron kansallis­eepoksessa Kalevipoeg.

    Suomessa nimi Linda tuli käyttöön 1850-luvulla, ensin Donizettin oopperan Linda di Chamounix, myöhemmin myös Kalevipoeg-eepoksen vaikutuksesta.. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut vuosina 1908-1928 ja uudestaan vuodesta 1984 lähtien, ja nimipäivä on 15. huhtikuuta. Suomessa on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kirjoilla 10 736 Linda-nimistä henkilöä.

  • Linnea

    Linnea (tai Linnéa) on naisen etunimi. Sen nimipäivä on 3. elokuuta. Nimi tarkoittaa ruotsiksi vanamoa ja tulee sen tieteellisestä nimestä Linnaea borealis. Kasvi on nimetty luonnontieteilijä Carl von Linnén mukaan.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on nimi Linnea annettu 27 474 naiselle ja alle 20 miehelle.

  • Lotta

    Lotta on Suomessa ja Ruotsissa käytetty naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 9 320 Lotta-nimen saanutta naista, joista suurin osa on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

    Lotta on lyhennelmä ruotsalaisesta Charlotta-nimestä, joka puolestaan on feminiininen hellittelymuoto englantilais–ranskalaisesta miehen nimestä Charles. Charlesin alkuperä on joko saksalainen miestä merkitsevä nimi Karl tai saksan sotilasta tai armeijaa merkitsevä sana.

  • Loviisa

    Loviisa (ruots. Lovisa) on pohjoismainen naisen etunimi.

    Nimi Lovisa on alkujaan ruotsalainen muunnos ranskalaisesta naisen­nimestä Louise, joka on Louis-nimen naispuolinen vastine. Nimi Louis taas on germaanisperäisen Ludvig-nimen ranskalainen muoto, joka on ollut muun muassa useilla Ranskan kuninkailla.

    Loviisan nimipäivä on 25. elokuuta. Nimipäivä oli alkujaan Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhän kuolin- ja muistopäivä, mutta Ruotsin ja samalla Suomen almanakassa Ludvig-nimi korvattiin korvattiin vuonna 1750 Lovisa-nimellä silloisen kuningattaren, Loviisa Ulrikan kunniaksi..

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 963 naista saanut nimekseen Loviisa. Muodossa Lovisa nimi on annettu 2 339 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Lumi

    Lumi on suomalainen naisen etunimi. Nimenä se oli jonkin verran käytössä jo 1900-luvun loppupuolella, mutta yleistyi vasta 2000-luvun alussa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Lumi on annettu 1 349 naiselle ja noin 10 miehelle. Lumin nimipäivä oli ensimmäistä kertaa 2. helmikuuta 2010.

  • Lyydia

    Lyydia, monissa kielissä Lydia, on naisen etunimi, joka johtuu Vähässä-Aasiassa vanhalla ajalla sijainneen Lyydian valtakunnan nimestä ja tarkoittaa alkujaan tämän maan asukasta.. Raamatussa mainitaan Lyydia-niminen makedonialainen purppurakauppias, jonka Paavali kastoi kristinuskoon ja jota pidetään Euroopan ensimmäisenä kristittynä

    Suomessa nimi Lyydia on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 17 000 ja Lydia 12 818 naiselle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Nimestä on Suomessa käytössä myös muunnokset Lyyli ja Lyyti. Lyydian nimipäivä on 23. toukokuuta.

  • Lyyli

    Lyyli on suomalainen naisen etunimi.

    Lyyli on kansanomainen muunnos nimestä Lyydia, joka merkitsee 'lyydialaista'. Nimen pitempi kirjoitusasu Lyylikki esiintyy Kalevalassa ja Kantelettaressa.

    Nimi mainitaan Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Lyyli oli suosituimmillaan 1890–1920-luvuilla, jonka jälkeen nimeä on annettu harvakseltaan.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Lyyli-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 12 683 henkilöä.

  • Maaret

    Maaret on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Maaretin nimipäivää juhlitaan suomenkielisessä kalenterissa 20. heinäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu noin 4 490 henkilölle.

  • Maaria

    Maaria on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnos Mariasta, joka ilmeisesti tarkoittaa "toivottua lasta". Maarian nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 14 281 henkilölle.

  • Maarit

    Maarit on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Marit. Maaritin nimipäivää juhlitaan suomenkielisessä kalenterissa 20. heinäkuuta, joka suomen­ruotsa­laisen kalenterin mukaan on muun muassa Maritin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maarit oli Suomessa annettu 60 602 ja nimi Marit hieman alle 780 naiselle, ja Maarit myös ainakin yhdelle miehelle.

  • Maija

    Maija on suomalainen naisen etunimi, joka on yksi Maria-nimen monista muunnelmista.

  • Maiju

    Maiju on suomalainen naisen etunimi. Maijun nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1984 eräänä variaationa Mariasta , mutta nimeä on käytetty jo ennen 1800-lukua. Ortodoksisessa uskonnossa Maijun pyhittäjäksi liitetään Neitsyt Maria.

    Nimen yleisyys eri aikoina syntyneillä:

  • Maikki

    Maikki on suomalainen naisen etunimi, joka on yksi Maria-nimen muunnoksista. Maikin on katsottu tarkoittavan ainakin toivottua lasta, meren tähteä ja katkeruutta. Maikin nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 455 henkilölle.

  • Maila

    Maila on naisen etunimi. Nimi on yksi Maria-nimen monista muunnelmista, ja sen pohjalta on syntynyt myös harvinaisempi muunnos Maili.

    Mailan ja Mailin nimipäivä on 17. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maila on annettu 5 924 ja nimi Maili noin 910 henkilölle. Molempien nimien kantajista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Maili

    Maila on naisen etunimi. Nimi on yksi Maria-nimen monista muunnelmista, ja sen pohjalta on syntynyt myös harvinaisempi muunnos Maili.

    Mailan ja Mailin nimipäivä on 17. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maila on annettu 5 924 ja nimi Maili noin 910 henkilölle. Molempien nimien kantajista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.

  • Mailis

    Mailis on suomalainen naisen etunimi. Nimi tavutetaan epäsuomalaiseen sävyyn muodossa Ma-i-lis. Nimi on syntynyt yhdistelmänä nimistä Maija ja Liisa tai nimen lyhentymistä Mai ja Lis.

    Mailiksen nimipäivä on 17. toukokuuta, samoin kuin Mailan ja Mailin. Vuoden 2008 loppuun mennessä nimi on annettu 2 281 henkilölle.

  • Maini

    Maini on suomalainen naisen etunimi, lyhennelmä mainiota tai kehuttua tarkoittavasta kansanomaisesta nimestä Mainikki. Mainin nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 5. toukokuuta; aikaisemmin, vuodesta 1929 lähtien sama päivä oli ollut Mainikin nimipäivä. Nimi Maini on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 475 naiselle ja alle 20 miehelle..

  • Maire

    Maire on suomalainen naisen etunimi.

    Maire on kansallisromanttisen kauden nimiä ja nimi tulee sanasta maire(a), joka tarkoittaa 'ihanaa', 'suloista' tai 'armasta'. Tässä merkityksessä sana tunnetaan Kalevalassa.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 ja se kulkeutui yhdessä Mairi-nimen kanssa Viroon, missä niitä suositeltiin virolaisperäisinä 1920- ja 1930-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 17 391 naista on saanut nimekseen Maire.

  • Maisa

    Maisa on suomalainen naisen etunimi, Maria- ja Maija-nimien muunnelma. Maisan nimipäivä on vuodesta 2010 lähtien 17. toukokuuta, joka on myös Mailan ja Mailin nimipäivä. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut noin 1 350 henkilöä.

  • Manta

    Manta voi tarkoittaa seuraavia:

    • Manta, suomenkielinen naisen etunimi, muunnelma nimestä Amanda. Nimenkantajia ovat tai nimeen liittyvät muun muassa:
      • Manta, Helsingissä Suomessa sijaitsevan Havis Amanda -patsaan lempinimi
      • Radio Manta, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Suomessa toimiva kaupallinen paikallisradio
      • Maria "Manta" Hänninen, suomalainen muusikko
      • Manta, Pekka Lipposen entinen vaimo
    • Manta, kaupunki Ecuadorissa
    • Manta, kotkarauskujen heimoon kuuluva kalasuku. Sukuun kuuluu muun muassa:
      • Manta birostris, paholaisrausku
    • Manta Ray, espanjalainen indie rock -yhtye
    • Opel Manta, Opelin vuosina 1970–1988 valmistama automalli


  • Margareeta

    Margareta, samoin kuin sen sisarnimi Margarita, on kansainvälinen naisen etunimi. Suomessa käytetään lisäksi näiden muunnoksia Margareeta, Margareetta, Margariita ja Margariitta.

    Margaretan ja sen sisarnimien alkuperä on kreikan kielen helmeä merkitsevässä sanassa margarites. Tämä taas saattaa olla johdos persian "valon lasta" merkitsevästä sanasta. Lisäksi Margarita merkitsee espanjaksi päivänkakkaraa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 21 330 Margareta-nimen, 1 752 Margareeta-nimen ja 1 498 Margareetta-nimen saanutta naista. Vastaavasti on 618 naiselle annettu nimeksi Margarita; muodot Margariita ja Margariitta ovat harvinaisia.

  • Mari

    Mari on vanha, mutta nykyäänkin suosittu naisen etunimi, joka on käytössä varsinkin Suomessa ja Virossa.

    Se on muunnos Mariasta, joka ilmeisesti tarkoittaa 'toivottua lasta'. Marin kutsumaniminä on käytetty muun muassa Massaa, Martsaa, Maikkia ja Marsaa. Suomessa nimi Mari on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 25 752 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle.

  • Maria

    Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria (Mirjam) on heprealais-aramealainen nimi, jonka on arveltu johtuvan katkeraa tai kapinallista tarkoittavasta sanasta. Toisen teorian mukaan se on lähtöisin muinaisen Egyptin nimestä Mery, joka tarkoittaa rakastettua. Nimen muunnoksia eri kielissä ovat muun muassa ranskan Marie ja englannin Mary.

    Suomessa Marian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät: Mari, Maija, Meeri, Maaria, Marika, Maiju, Maikki, Kukka-Maaria, Maja, Maj ja Mary. Päivä on vanha katolinen juhlapäivä (lat. visitatio Mariae), jota on vietetty sen vierailun muistoksi, jonka Neitsyt Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luo, mutta jonka katolinen kirkko vuonna 1970 siirsi toukokuun 31. päivään.. Marian muunnelmia kuten Marja ja Marjatta on suomalaisessa almanakassa sijoitettu myös elokuun 15. päivälle.

    Suomessa Maria-nimisiä on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 361 867 henkilöä, joista 307 on miehiä. Maria oli vuosien 1900–1929 ja 1980–2004 suosituin naisten nimi. Vuosina 1970–1979 Maria oli toiseksi suosituin nimi. 1960–1969 Maria oli viidenneksi suosituin nimi ja kuudenneksi suosituin nimi vuosina 1930–1939. Lisäksi Maria oli suosituimpia nimiä jo 1800-luvulla. Maria on toisena ja kolmantena nimenä vielä yleisempi kuin ensimmäisenä.

    Esimerkiksi Espanjassa ja Hollannissa nimeä voi käyttää myös toisena nimenä miesten nimissä kuten José María, Herman Maria, Espanjassa jopa Jesus Maria.

  • Marianna

    Marianna on naisen etunimi, joka on muodostettu yhdistelmänä nimistä Maria ja Anna. Nimi on käytössä monissa maissa.

    Suomessa nimi Marianna on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennssä 4045 henkilölle.

  • Marianne

    Marianne on ranskalaisperäinen naisen etunimi, joka on muodostettu yhdistelmänä nimistä Maria ja Anne. Nimi on käytössä monissa muissakin maissa.

    Suomessa nimi Marianne on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 24 153 henkilölle. Mariannen nimipäivä on 15. elokuuta.

  • Marika

    Marika on naisen etunimi, joka todennäköisesti on yksi Maria-nimen muunnoksista. Marikan on katsottu tarkoittavan ainakin toivottua lasta, meren tähteä ja katkeruutta. Suomessa ja Ruotsissa nimen suurin suosio on ollut 60- ja 70-luvuilla, mutta molemmissa maissa Marika on ollut yleisempi toisena nimenä kuin puhuttelunimenä. Marika on kansainvälinen nimi, sillä Suomen lisäksi sitä on käytetty naisen nimenä mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Unkarissa, Saksassa, Slovakiassa, Tsekissä, Puolassa, Italiassa, Ranskassa ja englanninkielisissä maissa.

    Suomessa Marikan nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 27 414 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Marita

    Marita on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi, josta Suomessa on käytössä myös muoto Maritta. Nimi Marita on alkujaan espanjalainen hellittelymuoto nimestä Maria, ja se merkitsee oikeastaan ’pikku Mariaa’.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marita on annettu Suomessa 28 421:lle ja Maritta 11 303 henkilölle.

    Maritta-nimeä taivutetaan Kielitoimiston ohjeen mukaan seuraavasti: Maritta, Maritan, Marittaa, Maritalla, Marittaan.

  • Maritta

    Marita on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi, josta Suomessa on käytössä myös muoto Maritta. Nimi Marita on alkujaan espanjalainen hellittelymuoto nimestä Maria, ja se merkitsee oikeastaan ’pikku Mariaa’.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marita on annettu Suomessa 28 421:lle ja Maritta 11 303 henkilölle.

    Maritta-nimeä taivutetaan Kielitoimiston ohjeen mukaan seuraavasti: Maritta, Maritan, Marittaa, Maritalla, Marittaan.

  • Marja

    Marja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi voi johtua joko pienikokoista hedelmää tarkoittavasta sanasta marja, mutta on käsitetty myös Maria-nimen muunnelmaksi. Marja on yleinen myös yhdysnimen osana, esim. Marja-Leena, Marja-Liisa, Marja-Sisko.

  • Marjaana

    Marjaana on suomalainen naisen etunimi. Marjaanan alkuperä on Marja, joka on yhdistetty Mariaan. Maria on Jeesuksen äiti, merkitys 'toivottu lapsi'. Marjaanasta taas on syntynyt lukuisia muunnelmia, kuten Marianna ja Marjatta. Suomessa Marjaanan nimipäivää vietetään 15. elokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marjaana on annettu 20 226 henkilölle.

  • Marjatta

    Marjatta on suomalainen naisen nimi. Nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 15. elokuuta.

    Marjatta on kansallisromanttisen kauden nimiä ja mainitaan Kalevalan loppurunossa. Nimi on todennäköisesti syntynyt sekamuotona nimistä Maria ja Marketta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Marjatta-nimen oli saanut Suomessa 122 867 naista ja muutama mies. Nimi alkoi yleistyä 1920-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä. Marjatta on yksi Suomen suosituimmista etunimistä. Vuosina 1920–29 ja 1950–59 Marjatta oli viidenneksi suosituin nimi, ja vuosina 1930–1939 Marjatta oli toiseksi suosituin nimi. Vuosina 1940–1949 Marjatta oli suosituin naisten nimi. 2000-luvulla Marjatta-nimi ei ole enää kuulunut suosituimpien nimien joukkoon.

  • Marjo

    Marjo on suomalainen naisen etunimi, Marja-nimen muunnelma. Marjon nimipäivää vietetään Suomen kalenterissa 15. elokuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Marjo on annettu 12 420 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi alkoi yleistyä 1940-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla syntyneillä.

  • Marjukka

    Marjukka on suomalainen naisen etunimi. Se on hellittelymuoto nimestä Marja. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Marjukka on ollut vuodesta 1984 alkaen. Marjukan nimipäivä on 15. elokuuta.

    Marja, Maria, Maija ja Marjatta kantavat yhteistä Raamattuun liittyvää alkuperää, johon suomenkielestä liittyy myös konnotaatio marjasta. Saksan Mariasta tulevat samoin hellittely- tai diminutiivimuodot Marichen,hollanniksi sanotaan Maricken. Kalevalan Marjatta ja kristinuskon Maria käyvät yhteen taiteessa, esimerkiksi Heikki W. Virolaisen teoksessa Marjatta v. 1965 (Ateneumissa), tai Edefeltin kuvassa v. 1890, Ateneumissa, Kristus ja Mataleena, jossa karjalainen tyttö kohtaa suomalaisessa koivikossa matkalla olevan Kristuksen hahmon.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Marjukka on annettu noin 6990 henkilölle, joista ainakin kaksi on miehiä.

  • Marjut

    Marjut on suomalainen naisen etunimi, Marja-nimen muunnelma. Suomenkielisen kalenterin mukaan Marjutin nimipäivää vietetään 15. elokuuta. Nimi on ollut kaltenterissa vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marjut on annettu 14 412 henkilölle. Nimeä Marjut voidaan taivuttaa kahdella tavalla: samoin kuin t-loppuisia nomineja suomessa yleensä (esim. Marjuen, vrt. kevyen, kätkyen, ohuen, oluen) tai niin, että vartalona on Marjuti- (esim. Marjutin).

  • Marketta

    Marketta on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen muunnelma. Marketan nimipäivää juhlitaan suomalaisessa kalenterissa 20. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu 22 251 henkilölle.

    Marketta oli 1980- ja 1990-luvuilla myös erään Elannon myymäläketjun nimenä.

  • Martta

    Martta on alkujaan hepreankielinen naisen etunimi, joka alkukielessä tarkoittaa valtiatarta. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnetaan erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana Raamatun Martan mukaan on saanut nimensä myös Marttaliitto, jonka jäsenistä käytetään toisinaan martta-nimitystä. Nimen englanninkielinen vastine on Martha.

    Suomessa Martan nimipäivä on 26. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Suomessa annettu 34 922 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Matilda

    Matilda on naisen etunimi. Vanhempi muoto nimestä on Mathilda. Nimen kantana on saksan kielen Mathilde, joka tarkoittaa "mahtavaa taistelijatarta". Matildan nimipäivä on suomalaisessa ja ruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa Pyhän Mathilden muistopäivänä 14. maaliskuuta. Mathilde oli kuningas Henrik I:n puoliso, ja hän oli tunnettu hyväntekijä, joka muun muassa perusti useita luostareita.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu nimi Matilda 36 616 naiselle sekä muutamalle miehelle. Muodossa Mathilda nimi on annettu 1582 naiselle sekä muutamalle miehelle.

  • Matleena

    Matleena on suomalainen naisen etunimi, josta on käytössä myös harvinaisempi muunnelma Mataleena. Nimi on muunnos kansainvälisestä naisennimestä Magdalena, joka merkitsee Magdala-nimisen kylän asukasta. Heprealainen kylännimi Magdala merkitsee tornia.. Magdalena-nimen eri muunnelmineen on tehnyt suosituksi Raamatun Magdalan Maria, josta on käytetty monissa erikielisissä raamatunkäännöksissä, muun muassa vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa nimeä Maria Magdalena.

    Suomessa Matleenan nimipäivä on 22. heinäkuuta, joka on vanhastaan ollut Magdalan Marian muistopäivä. Alunperin Matleenalla oli nimipäiväpaikka kalenterissa ensin vuosina 1890–1907 ja uudestaan 1929–1949. Vuonna 1950 Kustaa Vilkuna vaihtoi kalenteriin Matleena-nimen muotoon Mataleena, jossa se esiintyi vuoteen 1999 asti. Vuonna 2000 nimi vaihtui takaisin Matleenaksi. Samana päivänä on myös Leenan, Leenin ja Lenitan nimipäivä.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on väestörekisteriin merkitty 3 310 Matleenaa ja noin 120 Mataleenaa

  • Meeri

    Meeri on suomalainen naisen etunimi.

    Meeri on suomalaisversio englannin Marysta, joka puolestaan juontaa latinan Mariasta ja edelleen kreikan Mariamista tai Mariasta. Kreikan nimien taustalla taas on heprean Miryam. Miryamin merkitystä ei tunneta varmasti. Mahdollisia merkityksiä ovat "katkeruuden meri", "kapinallisuus" ja "toivottu lapsi". Luultavimmin nimi on kuitenkin tullut hepreaan egyptistä, missä mry merkitsi rakastettua ja mr rakkautta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 346 Meeri-nimen saanutta naista ja ainakin yksi mies.

  • Melina

    Melina on alunperin kreikkalainen naisen etunimi. Suomessa nimi oli annettu vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä noin 1570 naiselle. Nimestä on Suomessa käytössä myös harvinaisempi kirjoitusasu Meliina, mutta se on annettu vain noin 80 henkilölle.

  • Meri

    Meri on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi johtuu todennäköisesti suomen sanasta meri. On kuitenkin arveltu, että sen käyttöön nimenä olisi vaikuttanut myös sitä äänteellisesti muistuttava Maria-nimen englantilainen nimi Mary.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Meri on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 5530 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Merja

    Merja on suomalainen naisen etunimi. Suomessa oli vuoden 2009 loppuun mennessä 23 010 henkilölle annettu nimi Merja. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana. Merjan nimipäivä on 27. huhtikuuta. Nimi on 1900-luvun heimoaatteen inspiroima ja tulee muinaisesta, suomalais-ugrilaista merjan kieltä puhuneesta merjalaisten kansasta.

  • Mervi

    Mervi on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi Mervi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Nimi on peräisin paikannimistä. Yksi ensimmäisistä Mervi-nimisistä, Mervi Ahla (s. 1917), sai tämän nimen Hattulan Mervessä sijaitsevan Merven kartanon mukaan.

    Nimi pääsi almanakkaan vuonna 1950, jolloin sen paikka oli 6. tammikuuta. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut nykyisellä paikallaan.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Mervi-nimen on saanut 10 633 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Mette

    Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija). Suomen almanakassa Mechthild oli vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Mette on Suomessa annettu noin tuhannelle henkilölle, joista suurin osa on 2000-luvulla syntyneitä. Vuodesta 2010 alkaen Meten nimipäivä on ollut Matildan päivänä 14. maaliskuuta.

  • Mielikki

    Mielikki on suomalainen naisen etunimi.

    Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Mielikki on annettu 1027 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

    1. ↑ Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
    2. ↑ Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
  • Miia

    Miia, Mia on naisen etunimi. Se on ollut vuodesta 1984 suomalaisessa nimipäiväalmanakassa 30. huhtikuuta, jolloin nimipäiviään viettävät myös Mirja, Mira, Mirva, Mirjami, Mirka ja Mirkka. Vuosina 1973–1983 Miia oli almanakassa 2. heinäkuuta Marian rinnalla.

    Suomessa nimi Mia on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 156 ja Miia 9 655 naiselle, kumpikin myös alle viidelle miehelle.

  • Miina

    Miina on suomalainen ja virolainen naisen etunimi.

    Miina on lyhennelmä nimestä Vilhelmiina, joka puolestaan juontaa germaanisesta miehen nimestä Wilhelm. Wilhelm on yhdistelmä saksan "halua" ja "suojelua" tai "kypärää" merkitsevistä sanoista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 3 452 Miina-nimen saanutta naista ja alle kymmenen miestä.

  • Miisa

    Miisa on suomenkielinen naisen etunimi. Vuoteen 2012 mennessä nimi oli annettu Suomessa yhteensä noin 1200 naispuoliselle henkilölle. Vuosina 1920–1939 syntyneille nimi on väestötietojärjestelmässä kirjattu vain muutamalle henkilölle, 1940–1970-luvuilla nimenkantajia on kirjattu alle sata, mutta 1980-luvulta alkaen nimen suosio on kasvanut.

    Etunimi lisättiin suomenkieliseen nimipäiväalmanakkaan vuonna 2010.

  • Mikaela

    Mikaela on naisen etunimi, feminiininen muoto miehen nimestä Mikael. Feminiinisessä muodossa nimi esiintyy Suomessa lähinnä ruotsinkielisillä alueilla. Muissa kielissä nimi on usein muodossa Michaela.

    Suomessa nimi Mikaela on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5440 naiselle ja alle viidelle miehelle. Mikaelan nimipäivä on 29. syyskuuta.

  • Mila

    Mila tai Miila on naisen etunimi. Nimi on peräisin slaavilaisista kielistä, joissa se tarkoittaa herttaista tai suloista, mutta se on toisaalta käsitetty myös lyhentymäksi nimestä Emilia tai Ludmila.

    Suomessa Mila on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 1 080 naiselle ja muutamalle miehelle. Vuodesta 2010 lähtien Milan nimipäivä on 19. toukokuuta samoin kuin Emilian.

  • Milja

    Milja on suomalainen naisen etunimi. Se on johdettu nimestä Emilia.

    Vuoteen 2009 mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 518 tyttöä on saanut nimekseen Miljan.

  • Milka

    Milka (hepreaa, suom. kuningatar) on Raamatusta peräisin oleva naisen etunimi. Raamatussa Milka mainitaan Abrahamin veljen vaimona. Toisinaan nimi on käsitetty myös muunnelmaksi Emiliasta tai Ludmilasta.

    Suomessa Milkan nimipäivä on 19. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu Suomessa 1239 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Milla

    Milla on naisen etunimi. Millan nimipäivä on Suomessa 19. toukokuuta. Nimi on alun perin lyhentymä Emiliasta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Milla on annettu Suomessa noin 9 430 henkilölle.

  • Mimmi

    Mimmi on yleinen suomalainen naisen etunimi. Mimmin nimipäivä on 26. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 099 naista ja alle viisi miestä on saanut etunimekseen Mimmi.

  • Minea

    Minea on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Mika Waltarin vuonna 1945 ilmestyneestä teoksesta Sinuhe egyptiläinen, jossa esiintyy Minea-niminen kreetalainen papitar. Waltarin on arveltu muodostaneen nimen Kreetan tarunomaisen kuninkaan Minoksen nimen pohjalta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Minea on annettu 1 409 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Suurin osa Minea-nimisistä on 2000-luvulla syntyneitä. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään. Vuonna 2010 nimi lisättiin sekä suomen- että ruotsinkieliseen almanakkaan, molemmissa Minean nimipäivä on 11. huhtikuuta.

  • Minja

    Minja on suomalainen naisen nimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Minjan on saanut nimekseen noin 1470 naista, joista yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Nimen tausta on epäselvä. Se on ehkä muodostettu muiden nja-loppuisia nimiä kuten Pinjaa mukaillen uudeksi versioksi Miinan ja Minnan rinnalle. Vuodesta 2010 alkaen Minja viettää nimipäivää yhdessä Miisan ja Mielikin kanssa 23.9.

  • Minna

    Minna on yleinen suomalainen naisen etunimi. Se on muunnettu nimestä Vilhelmiina. Vilhelmina-nimi on puolestaan germaanista alkuperää ja Wilhelmin sisarnimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 31 018 henkilöä on saanut etunimekseen Minna.

  • Minttu

    Minttu on suomalainen naisen etunimi. Minttu viettää nimipäivää 6. lokakuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Minttu-nimen on saanut 3 064 naista ja muutama mies.

  • Mira

    Mira on naisen etunimi.

    Miraa käytetään Mirjan kutsumamuotona. Nimi voi myös olla lyhennetty Mirabellasta tai Mirandasta. Slaavilaisessa käytössä se liittyy rauhaa merkitsevään mir-sanaan. Suomessa nimestä on käytössä myös rinnakkainen muoto Miira.

    Miran nimipäivä on 30. huhtikuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä noin 7 630 henkilöä on saanut nimekseen Mira ja noin 340 henkilöä nimen Miira. Nimi Mira yleistyi vasta 1960-luvulla, sitä ennen se oli varsin harvinainen.

    Mira on myös tähti, Omicron Ceti. Sen mukaan on saanut nimensä eräs muuttuvien tähtien tyyppi, Mira-tähdet.

  • Mirja

    Mirja on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 20 954 naiselle ja alle viidelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Mirjan nimipäivä on 30. huhtikuuta. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929.

    1. ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 30.4.2012.
    2. ↑ Anne Saarikotka, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007, ISBN 978-951-20-7143-2
  • Mirjami

    Mirjami on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 20 747 naiselle ja alle viidelle miehelle. Mirjamin nimipäivä on 30. huhtikuuta.

  • Mirka

    Mirka on suomalainen etunimi, yksi Mirjam-nimen monista muunnelmista. Heprealaisperäisen Mirjam-nimen on selitetty tarkoittavan joko näkijätärtä ja herratarta, kaivattua tai erään selityksen mukaan katkeraa. Mirkan nimipäivä on 30. huhtikuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Mirka on annettu noin 2530 naiselle ja noin 50 miehelle.

  • Mirkka

    Mirkka on naisen etunimi, suomalainen muunnelma heprealaisesta nimestä Mirjam. Suomessa nimi oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 780 henkilölle. Mirkan nimipäivä on 30. huhtikuuta.

  • Mirva

    Mirva on suomalainen naisen etunimi. Alkuperältään se on muunnos Mirjamista. Mirvan nimipäivä on 30. huhtikuuta yhdessä Miian, Mirjan, Miran, Mirjamin, sekä Mirkan kanssa. Almanakkaan Mirvan nimipäivä lisättiin 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Mirva on Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 3 346 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Moona

    Moona on suomalainen naisen nimi. Moonan nimipäivä on 15. kesäkuuta. Moona tuli almanakkaan vuonna 2005. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi on annettu noin 1460 henkilölle.

  • Nea

    Nea ja Neea ovat suomalaisia naisten etunimiä. Nea tarkoittaa hepreaksi jumalan pyhäkköä, kreikaksi uutta sekä romaniaksi lunta.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1995, mutta nimi on ollut käytössä jo huomattavasti aikaisemmin.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 65 740 naista on saanut nimekseen Nea ja 2 745 naista on saanut nimekseen Neea. Nea ja Neea ovat nimen Linnea lyhenteitä.

  • Neea

    Nea ja Neea ovat suomalaisia naisten etunimiä. Nea tarkoittaa hepreaksi jumalan pyhäkköä, kreikaksi uutta sekä romaniaksi lunta.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1995, mutta nimi on ollut käytössä jo huomattavasti aikaisemmin.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 65 740 naista on saanut nimekseen Nea ja 2 745 naista on saanut nimekseen Neea. Nea ja Neea ovat nimen Linnea lyhenteitä.

  • Nella

    Nella on naisen etunimi.

    Suomessa nimi Nella on ollut harvinaisena käytössä jo 1800-luvulla, mutta se on yleistynyt 2000-luvulla. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 1920 suomalaiselle naiselle Vuodesta 2010 lähtien Nellan nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 20. huhtikuuta.

  • Nelli

    Nelli on suomalainen naisen etunimi.

    Nelli on suomalainen muoto Nelly-nimestä, joka on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1995, mutta nimi on ollut käytössä jo huomattavasti aikaisemmin. Virossa nimi oli jo vuoden 1824 kalenterissa ja Nelli on siellä vieläkin käytössä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 068 naista on saanut nimekseen Nelli.

  • Netta

    Netta on Anetta-nimestä johdettu naisen etunimi. Nettaa käytetään myös Agnesin lempinimenä. Netan nimipäivä on ollut suomalaisessa kalenterissa Aunen nimipäivänä, 21. tammikuuta vuodesta 2005.

    Vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä nimi Netta on annettu Suomessa noin 2398 henkilölle.

    Punapäänarsku-nimisen sorsalinnun tieteellinen nimi on Netta rufina.

  • Niina

    Niina, Nina on ulkomaalaisperäinen naisen etunimi.

    Nina on venäläinen hellittelymuoto Anninasta, joka taas tulee Annasta. Mahdollisesti sitä on käytetty myös useista feminiineistä sukunimistä, jotka päättyvät kirjaimiin -nina. Antoninakin on voinut joskus lyhentyä Ninaksi. Niña tarkoittaa myös espanjaksi pientä tyttöä.

    Nimi voi myös pohjautua Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina. Babylonialaisten hedelmällisyyden jumalattaren nimi oli myös johdettu Ninivestä.

    Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä. Itäinen perinne tuntee Christiana Gruusialaisen, jota on sanottu "Gruusian valistajattareksi" 300-luvun alussa. Tarina kertoo, että hän oli Jerusalemin patriarkan veljentytär, joka joutui pakenemaan Armeniaan kautta Gruusiaan, missä hän valisti kansaa.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä 13 350 naista on saanut nimekseen Niina ja 17 772 Nina.

  • Nina

    Niina, Nina on ulkomaalaisperäinen naisen etunimi.

    Nina on venäläinen hellittelymuoto Anninasta, joka taas tulee Annasta. Mahdollisesti sitä on käytetty myös useista feminiineistä sukunimistä, jotka päättyvät kirjaimiin -nina. Antoninakin on voinut joskus lyhentyä Ninaksi. Niña tarkoittaa myös espanjaksi pientä tyttöä.

    Nimi voi myös pohjautua Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina. Babylonialaisten hedelmällisyyden jumalattaren nimi oli myös johdettu Ninivestä.

    Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä. Itäinen perinne tuntee Christiana Gruusialaisen, jota on sanottu "Gruusian valistajattareksi" 300-luvun alussa. Tarina kertoo, että hän oli Jerusalemin patriarkan veljentytär, joka joutui pakenemaan Armeniaan kautta Gruusiaan, missä hän valisti kansaa.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä 13 350 naista on saanut nimekseen Niina ja 17 772 Nina.

  • Ninni

    Ninni on naisen etunimi, alkujaan venäläinen muunnelma nimestä Anna. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1 079 henkilölle.

    Ninnin nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 26. lokakuuta.

  • Noora

    Noora on suomalainen naisen etunimi. Noora on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Nora, jota sitäkin käytetään Suomessa.

    Nora on lyhenne nimestä Honora, Eleanor tai Eleanora. Näistä Honora on johdos Honoriasta tai Honourista, jotka molemmat juontavat latinan kunniaa merkitsevästä sanasta. Eleanor puolestaan on kehittynyt ranskalaisesta nimestä Alienor, jolla alun perin tarkoitettiin "se toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi. Eleanora taas on muunnos arabialaisesta nimestä Ellinor, joka merkitsee "Jumala on valoni".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 11 100 Noora-nimen saanutta naista. Nora-nimen on vastaavasti saanut 2 236 naista.

  • Oili

    Oili on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnos venäläisperäisestä nimestä Olga, joka puolestaan on muunnos pohjoismaisesta nimestä Helga ('pyhä'). Nimen suurin suosio oli 1930-1950-luvuilla ja Suomen almanakassa Oili on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Oili-nimen on saanut 4 536 naista ja muutama mies.

  • Oivi

    Oivi on suomalainen etunimi ja Oiva-nimen rinnakkaismuoto. Alun perin Oivi oli etupäässä miehen nimi, mutta 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin nimeä annettiin eniten, se yleistyi myös naisen nimeksi ja nykyään se katsotaan Oivan sisarnimeksi. Suomessa nimi Oivi on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 100 naiselle ja noin 30 miehelle.

    Oivin nimipäivä on nykyään 29. toukokuuta. Ennen vuotta 1995 se oli 5. helmikuuta.

  • Olga

    Olga on naisen etunimi. Yleensä sen katsotaan olevan itäslaavilainen muoto skandinaavisesta Helga-nimestä, joka merkitsee pyhää tai pyhitettyä. Nimi on hyvin yleinen varsinkin Venäjällä, mutta myös muissa Itä-Euroopan maissa.

    Olga ja Helga ovat miespuolisten Olegin ja Helgen sisarnimiä.

    Toisen teorian mukaan Olga juontuisi muinaisslaavilaisista nimistä Volga tai Volh.

    Suomessakin nimi Olga oli käytössä jo 1800-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 21 797 naiselle ja noin 10 miehelle. Noin kaksi kolmasosaa heistä on syntynyt ennen vuotta 1920, mutta 2000-luvullakin nimi on annettu lähes 800 tytölle. Olgan nimipäivä on Suomessa 23. heinäkuuta. Myös suomalainen naisennimi Oili on Olga-nimen muunnelma.

  • Olivia

    Olivia on latinalaisperäinen naisen etunimi, Oliver-nimen naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi Olivia on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 14 696 naiselle ja ainakin kolmelle miehelle. Nimi on yleistynyt vasta 1980-luvulta lähtien ja erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Olivian nimipäivä on 29. toukokuuta.

  • Onerva

    Onerva on suomalainen harvinainen naisen etunimi. Sana onerva tarkoittaa alkujaan odelmaa, pääsadon korjuun jälkeen kasvanutta heinää. Onervan nimipäivä on vuodesta 1929 ollut 14. elokuuta. Asultaan Onervalle rinnakkainen nimi on Kanerva.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Onerva on annettu 10 509 naiselle ja noin 160 miehelle.

  • Oona

    Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'. Muoto Oona on käytössä harvinaisena englantilaisella kielialueella. Samaa alkuperää on ilmeisesti myös nimi Ona, joka tosin voi pohjautua myös ona-päätteisiin nimiin, kuten Fionaan. Vanhastaan tunnettu oli yhdysvaltalainen näyttelijä Oona Chaplin. Suomessa nimi alkoi yleistyä voimakkaasti 1980-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on Suomessa annettu noin 6 030 naiselle ja alle 10 miehelle. Suomessa Oonan nimipäivä on 21. tammikuuta.

  • Orvokki

    Orvokki on sekä kukka että suomalainen naisen etunimi. Orvokki-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 45 907 henkiliöä, joista 35 miestä.

  • Outi

    Outi on suomalainen naisen etunimi.

    Outi on karjalainen hyväilymuoto kreikkalaisesta nimestä Eudokia, joka tarkoittaa 'hyväntahtoista'. Joskus Outi on käsitetty lappalaiseksi nimeksi, jolloin lähtökohtana on ollut Lapin suomen sana outa ('metsä').

    Nimi on mahdollisesti tullut Itä-Suomeen ja Karjalaan 1500-luvulla. Suomen almanakassa Outi on ollut vuodesta 1929, ja siitä tuli muotinimi 1960-luvulla.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Outi-nimen on saanut 11 079 naista ja hieman yli 70 miestä.

  • Paula

    Paula on naisen etunimi.

    Paula on kreikkalaisperäisen Paulus-nimen sisarnimi. Nimen alkuperä on kreikan sana paulus eli pieni. Rinnakkaisnimiä ovat muun muassa Pauliina, Pauline ja Paulette.

    Suomessa nimi Paula oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 23 645 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Pauliina

    Pauliina on suomalainen naisen etunimi. Monissa kielissä vastaava nimi esiintyy muodossa Paulina. Nimi on Pauli-nimen naispuolinen vastine ja tulee latinan kielen sanasta Paulinus joka tarkoittaa pientä tai vähäistä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 32 149 henkilöä on saanut etunimekseen Pauliina, joista kaikki ovat naisia. Eniten Pauliinoita syntyi vuosina 1980-99 eli yli 17 000 henkilöä. Muodossa Paulina nimi on annettu Suomessa 2159 henkilölle.

    Pauliinan nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 22. kesäkuuta, samoin Paulinan nimipäivä suomenruotsalaisessa almanakassa.

  • Peppi

    Peppi on suomalainen naisen etunimi. Nimi on mahdollisesti syntynyt alkujaan Filippa-nimen muunnoksena, mutta viime vuosikymmeninä se on yleistynyt ennen kaikkea Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjojen ja niihin perustuvan televisiosarjan vaikutuksesta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 1 750 henkilöä saanut nimen Peppi. Heistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja Pepin nimipäivä on 1. huhtikuuta.

  • Petra

    Petra on kansainvälinen naisen etunimi. Petra on myös erittäin harvinainen sukunimi.

    Petra on toisaalta Petrin sisarnimi, toisaalta lyhennelmä Petronellasta. Petrin sisarnimenä Petran alkuperä on kreikan kiveä merkitsevässä sanassa. Petronellan lyhennelmänä Petra puolestaan juontaa roomalaisesta sukunimestä Petronius, joka liittyy mahdollisesti latinan talonpoikaa tai moukkaa merkitsevään sanaan tai ehkä Petrin tapaan kreikan kiveä merkitsevään sanaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 6680 Petra-nimen saanutta henkilöä. Heistä muutamat, alle 25, ovat miehiä.

  • Pihla

    Pihla on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 14. kesäkuuta. Pihla-nimi lisättiin vasta vuoden 2005 kalenteriin.

    Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja . Suomessa Pihla on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu nimeksi 1936 tytölle, joista suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään..

  • Piia

    Piia on suomalainen naisen etunimi. Nimen toinen kirjoitusasu on Pia. Nimi johtuu latinalaisesta adjektiivin feminiinimuodosta pia, joka tarkoittaa hurskasta. Vastaava miehen nimi on Pius, joka on ollut useiden paavien niminä.

    Suomessa nimi Piia on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7139 ja Pia 13 758 henkilölle, joista valtaosa on syntynyt 1900-luvun loppupuolella.

    Piian nimipäivä on viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta.

  • Pilvi

    Pilvi on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1321 Pilviä. 2000-luvulla yli 200 lasta on saanut nimen Pilvi. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään.

  • Pinja

    Pinja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995. Suomen Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Pinja on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4729 henkilölle.

  • Pirita

    Piritta tai Pirita on suomalainen naisen etunimi, Birgitta-nimen mukaelma. Nimestä on myös Suomessa käytössä alkujaan virolainen muunnos Pirita. Suomessa nimi Piritta on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 2 600 ja Pirita hieman yli 1 600 henkilölle. Molemmat muodot ovat almanakassa 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä.

    Pirita on myös erään Tallinnan kaupunginosan nimi.

  • Piritta

    Piritta tai Pirita on suomalainen naisen etunimi, Birgitta-nimen mukaelma. Nimestä on myös Suomessa käytössä alkujaan virolainen muunnos Pirita. Suomessa nimi Piritta on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 2 600 ja Pirita hieman yli 1 600 henkilölle. Molemmat muodot ovat almanakassa 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä.

    Pirita on myös erään Tallinnan kaupunginosan nimi.

  • Pirjo

    Pirjo on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi on Suomessa annettu 34 651 naiselle ja noin kymmenelle miehelle. Yli puolet Pirjoista on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

    Nimen alkulähteenä on Birgitta. Pirjon samoin kuin Birgitankin nimipäivä on 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä.

  • Pirkko

    Pirkko on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi on Suomessa annettu 34 962 naiselle ja alle 20 miehelle. Yli puolet Pirkoista on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

    Nimen alkulähteenä on Birgitta. Pirkon samoin kuin Birgitankin nimipäivä on 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä. Vuosina 1890–1907 Pirkko vietti päiväänsä myös 1. helmikuuta, irlantilaisen Pyhän Brigidan muistopäivänä.

    1. ↑ Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
  • Pulmu

    Pulmu on suomalainen naisen etunimi.

    Pulmu on luontoaiheinen nimi, joka on johdettu linnunnimestä pulmunen 1900-luvun alussa. Nimessä on mahdollisesti sisältynyt toive, että lapsi pysyisi mieleltään puhtaana.

    Nimi esiintyi Pietarin suomalaisessa almanakassa 1909 ja Suomen almanakassa Pulmu on ollut vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 218 naista on saanut nimekseen Pulmu.

  • Päivi

    Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta).

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä kaikkiaan 36 091.

    Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

    Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu alle 70 henkilölle, joista muutamat ovat miehiä.

  • Päivikki

    Päivikki on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Päivikin nimipäivä oli vuodesta 1929 lähtien 30. kesäkuuta, mutta vuonna 1950 se siirrettiin kesäkuun 16. päivään, joka on myös Päivin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivikki-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 kesäkuuhun mennessä mennessä kaikkiaan 10 588 naista ja alle 10 miestä.

    Päivikki on luultavasti muodostettu Päiviön sisarnimeksi. Nimi myös ilmentää vuorokaudenaikoja aikaisempien Iltan ja Aamun rinnalla.

  • Päivä

    Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta).

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä kaikkiaan 36 091.

    Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

    Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu alle 70 henkilölle, joista muutamat ovat miehiä.

  • Pälvi

    Pälvi on suomalainen naisen etunimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 170 Pälvi-nimistä naista ja muutama mies. 2000-luvulla syntyneitä tämän nimisiä on alle kymmenen, 2010-luvulla syntyneitä ei yhtäkään. Pälvi on myös sukunimi.

    Pälvi-nimen aihe on saatu luonnosta. Auringon lämmittäessä syntyy lumen peittämään maahan pälviä (lumeton paikka).

  • Raakel

    Raakel tai Rakel on heprealaisperäinen naisen etunimi, joka johtuu heprean lammasta tarkoittavasta sanasta.. Raakel on nimen suomenkielinen muoto, monissa muissa kielissä se kirjoitetaan Rakel. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatusta, jossa mainittu Raakel oli Jaakobin toinen vaimo.

    Suomessa nimi Raakel on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5258 ja Rakel 6434 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Raakelin nimipäivä on 17. joulukuuta.

  • Raija

    Raija on suomalainen naisen etunimi, alkuperältään todennäköisesti Raisa-nimen muunnelma. Väestörekisterikeskuksen mukaan Raija-nimen on saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 28 656 henkilöä. Raija viettää nimipäivää 9. helmikuuta.

  • Raila

    Raila on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on arveltu mukaelmaksi heprealaisperäisestä nimestä Raakel..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1483 henkilöä on saanut etunimekseen Raila, joista kaikki ovat naisia.

    Raila esiintyy muualla maailmassa myös miehen nimenä, esimerkiksi kenialainen poliitikko Raila Odinga.

  • Raili

    Raili on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on arveltu mukaelmaksi heprealaisperäisestä nimestä Raakel..

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä on 22 954 henkilöä on saanut etunimekseen Raili, joista kaikki ovat naisia.

  • Raisa

    Raisa on kreikkalaisperäinen naisen etunimi, joka tarkoittaa kreikan kielessä kevyttä. Nimen on tehnyt tunnetuksi ortodoksisen kirkon kunnioittama, vuonna 308 surmattu marttyyri Pyhä Raisa. Venäjällä nimestä on käytössä myös monia muunnelmia kuten Rais, Raiska ja Rajosa.

    Nimi Raisa on käytössä myös Suomessa, vanhastaan enimmäkseen Itä-Suomessa mutta myös Pohjanmaalla.. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 1 919 henkilöä. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Raija.

  • Raita

    Raita on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Raitan tai Raidan nimipäivä on 1. huhtikuuta, aprillipäivänä. Raita edustaa luontonimenä pajunsukuista puuta, joten se on henkisesti sukua esimerkiksi nimiin Ritva ja Tuija.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 438 naista ja alle 5 miestä oli saanut nimekseen Raita.

  • Rauha

    Rauha on suomalainen naisen etunimi. Rauhan nimipäivä on 29. joulukuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Rauha-nimen on saanut 17 648 naista ja kymmenkunta miestä.

  • Rauna

    Rauna on suomalainen naisen etunimi. Sitä voidaan pitää Rauni-nimen muunnelmana tai Rauno-nimen naispuolisena vastineena. Raunin nimipäivä on 15. heinäkuuta. Suomessa nimi Rauna on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 163 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Rauni

    Rauni on suomalainen naisen ja varsinkin aikaisemmin myös miehen etunimi sekä sukunimi. Miehennimenä se alkoi harvinaistua, kun Rauno vakiintui vastaavaksi miehennimeksi.

    Raunin nimipäivä on 15. heinäkuuta. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut noin 1080 Rauni-nimistä miestä ja 6408 samannimistä naista. Heistä suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

  • Rebekka

    Rebekka (myös Rebecca ja Rebecka) on kansainvälinen naisen etunimi, jota käytetään eri muodoissaan myös Suomessa.

    Nimen kirjoitusasu on Rebekka muun muassa tanskan, norjan ja saksan kielissä; Rebecka-muotoa käytetään lähinnä ruotsin kielessä. Rebecca puolestaan on käytössä esimerkiksi ruotsin-, englannin- ja italiankielisissä maissa.

    Rebekkan alkuperä saattaa olla heprealaisessa nimessä Rivqah, jonka merkityksen arvellaan olevan "ansa". Toisaalta Rebekka saattaa olla alun perin aramealainen nimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 2 093 Rebekka-nimen saanutta naista. Rebecka-nimen on saanut 804 ja Rebecca-nimen 1 452 naista.

  • Reeta

    Reetta-nimi on muotoutunut nimestä Reeta, joka on Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne. Reetta on nykyisin yleisempi, kuin vanhempi Reeta-muoto. Nimi Reeta on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2 897 ja Reetta 5 688 henkilölle.

    Reeta on ollut suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1929 alkaen ja Reetta vuodesta 1984. Reetta ja Reeta viettävät nimipäiväänsä 20. heinäkuuta yhdessä seuraavien kanssa: Marketta, Maarit, Maaret, Margareeta, Margereta, Margit, Marit, Greta ja Gretel. Ortodoksisessa kalenterissa Reetan päivä on suurmarttyyri Marinan muistopäivänä 17. heinäkuuta.

  • Reetta

    Reetta-nimi on muotoutunut nimestä Reeta, joka on Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne. Reetta on nykyisin yleisempi, kuin vanhempi Reeta-muoto. Nimi Reeta on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2 897 ja Reetta 5 688 henkilölle.

    Reeta on ollut suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1929 alkaen ja Reetta vuodesta 1984. Reetta ja Reeta viettävät nimipäiväänsä 20. heinäkuuta yhdessä seuraavien kanssa: Marketta, Maarit, Maaret, Margareeta, Margereta, Margit, Marit, Greta ja Gretel. Ortodoksisessa kalenterissa Reetan päivä on suurmarttyyri Marinan muistopäivänä 17. heinäkuuta.

  • Reija

    Reija on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt Rea-nimen suomalaisena vastineena, mutta jonka syntyyn on saattanut vaikuttaa myös etunimenäkin käytetty muinaisskandinaavisen jumalattaren nimi Freija. Nimi Rea (Rhea) taas on roomalaista alkuperää ja esiintyy muun muassa tarunomaisen kuninkaantyttären nimessä Rhea Silvia, mutta saattaa olla myös lyhentymä kuningatarta tarkoittavasta latinan sanasta Regina, joka sekin on käytössä myös naisen etunimenä.

    Nimi Reija on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 1940 henkilölle, joista ainakin kolme on miehiä. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 lähtien, ja nimipäivä on 19. syyskuuta.

  • Riia

    Riia ja Ria ovat naisen etunimiä. Ne ovat Maria-nimen lyhentymiä. Vuodesta 2010 alkaen Riian nimipäivää vietetään suomenkielisessä kalenterissa 2. heinäkuuta. Riia mainitaan myös mahdollisena lyhennyksenä nimestä Viktoria. Espanjan kielessä Ria tarkoittaa virtaa. Suomessa Rian on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut nimekseen 587 ja Riian noin 885 naista.

  • Riikka

    Riikka on suomalainen naisen etunimi. Se on todennäköisesti lyhentymä Fredrik-nimen sisarnimestä Fredrika ja muista -riika -loppuisista nimistä, joita ovat esimerkiksi Henriikka ja Ulrika. Riikan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa vanhana Fredrikin päivänä 18. heinäkuuta, ja se aloittaa naistenviikon. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on ollut 13 830 Riikka-nimistä naista.

  • Riina

    Riina on suomalainen naisen etunimi.

    Riinan lienee lyhenne Katariinasta, joka puolestaan juontaa kreikan nimestä Aikaterine. Roomalaiset uskoivat nimen liittyvän kreikan puhtautta merkitsevään sanaan katharos. Riinan nimipäivää on vietetty 25. marraskuuta vuodesta 1984 alkaen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 5 660 Riina-nimen saanutta naista.

  • Riitta

    Riitta on suomalainen naisen etunimi.

    Riitta voi olla muunnos englanninkielisissä maissa käytetystä nimestä Bridget, joka puolestaan on versio iirinkielisestä nimestä Brighid. Brighid merkitsee ylennettyä, ylistettyä (engl. exalted one).

    Toisaalta Riitta voi juontua kansainvälisestä nimestä Rita, joka puolestaan on lyhenne Margaritasta tai muista rita-loppuisista nimistä. Margaritan alkuperä on kreikan kielen helmeä merkitsevässä sanassa. Espanjaksi Margarita merkitsee päivänkakkaraa.

    Kansanvalistusseuran kalenterissa Riitta oli jo vuonna 1882. Nykyisellä paikallaan 1. helmikuuta nimipäivä on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 45 834 suomalaiselle. Heistä yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Rita

    Rita tarkoittaa seuraavia:

    • rita, kolmiseinäinen loukkupyydys
    • Rita, naisen etunimi
    • hurrikaani Rita, Yhdysvalloissa riehunut hurrikaani
    • Rita, kylä Kälviällä
    • Rita, kylä Porvoossa
    • Rita, sukunimenä:
      • Jani Rita (s. 1981), suomalainen jääkiekkoilija
      • Teresa De Rita-Cavlek (s. 1971), suomalainen fysioterapeutti, kuntosaliohjaaja ja televisiojuontaja
  • Ritva

    Ritva on suomalainen naisen etunimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 41 670 henkilöä oli saanut etunimekseen Ritva. Heistä valtaosa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana. Ritvan nimipäivä on 27. toukokuuta.

    Sana ritva tarkoittaa lehtipuiden hentoja, eritoten riippuvia, oksia. Yhdyssana ritvakoivu merkitsee riippakoivua. Kustaa Vilkunan mukaan Ritva on nimenä on saanut innoituksensa Ilmari Kiannon runosta ”Rantakoivu” (kokoelmassa Hiljaisina hetkinä, 1898), jossa mainitaan koivun ritva sekä symbolisesti ”riemun ritva, kaihon katve”. Erkki Melartin teki runosta varsinkin kansanopistolaisten ja nuorisoseuralaisten keskuudessa suosiota keränneen laulusävellyksen vuonna 1911. Nimipäiväkalenterissa Ritva on ollut vuodesta 1929 alkaen.

  • Ronja

    Ronja on kansainvälinen naisen etunimi.

    Ronja-nimellä on monta alkuperää. Kirjassaan nimeä käyttänyt ruotsalainen lastenkirjailija Astrid Lindgren on kertonut muodostaneensa nimen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (suom. harju järven rannalla) poistamalla siitä alun ja lopun. Venäjällä Ronja on kutsumamuoto miehen nimestä Myron, joka merkitsee tuoksuvoidetta ja "pyhällä voiteella voitelijaa". Joissakin yksittäistapauksissa nimeä on käytetty Veronikan ja Matronan kutsumamuotona.

    Suomessa nimen suosio kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla voimakkaasti. Nimi lisättiin sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen almanakkaan vuonna 2000.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Ronja-nimi on annettu hieman alle 3 840 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.

  • Roosa

    Rosa on naisen etunimi. Suomessa nimestä esiintyy myös muunnelma Roosa. Nimi johtuu latinan sanasta rosa, joka tarkoittaa ruusua. Suomen kielessä roosa tarkoittaa vaalean ruusunpunaista väriä. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Roosan ja vuodesta 2010 lähtien myös Rosan nimipäivä on 4. toukokuuta. Suomessa nimi Roosa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6 932 ja Rosa 3 275 naiselle.

  • Rosa

    Rosa tarkoittaa seuraavia:

    • Rosa, naisen nimi
    • Rosa, helsinkiläinen poprock-yhtye
    • ruusut (Rosa), ruusukasveihin kuuluva suku
    • 223 Rosa, asteroidi.
  • Ruusu

    Ruusu on suomalainen naisen etunimi. Ruusun nimipäivä on 4. toukokuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 432 Ruusu-nimistä, kaikki naisia.

  • Ruut

    Ruut on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnelma raamatullisesta nimestä, joka monissa kielissä kirjoitetaan muodossa Ruth. Ruutin nimipäivä on 4. tammikuuta. Suomessa nimi Ruut on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 899 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Muodossa Rut nimi on samana aikana annettu 924:lle ja muodossa Ruth 2 486 naiselle.

  • Saana

    Saana on suomalainen naisen nimi. Nimi on keksitty todennäköisesti Saanatunturin ja samantyylisten nimien kuten Jaanan ja Sannan innoittamana. Saanan nimipäivä on 17. lokakuuta yhdessä Sainin kanssa. Se on otettu kalenteriin 1984. Nimi Saana on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 3528 naiselle.

    Saana (Sána) tarkoittaa pohjoissaamen kielellä kääpäsientä.

  • Saara

    Saara on naisen etunimi, joka lisättiin Suomen almanakkaan vuonna 1852. Nimi tulee heprean hienoa rouvaa tai prinsessaa merkitsevästä sanasta. Nimi on ollut lähes alkuperäisessä muodossaan käytössä yli 4 000 vuotta vanha ja tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa, useimmissa maissa kuitenkin muodossa Sara tai Sarah.

    1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä Saara-nimi on annettu 18 974 suomalaiselle naiselle.

  • Saija

    Saija on suomalainen naisen etunimi, alun perin Saara-nimen puhuttelumuoto.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan etunimen Saija on saanut 4127 henkilöä.

  • Saila

    Saila on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu Aila- ja Laila-nimien mukaelmana.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan etunimen Saila on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut saanut 2306 henkilöä.

  • Saima

    Saima on suomalainen naisen etunimi.

    Saima on alkavan suomalaisuuskauden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J. V. Snellmanin perustaman Saima-lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

    Etunimenä Saima tuli käyttöön 1850-luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882–1883. Suomen almanakkaan se pääsi 1908 ja nimi oli suosittu 1880–1910-luvuilla. Saima on kulkeutunut Viroon 1920-luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 12 612 naista ja alle viisi miestä.

  • Saimi

    Saimi on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt muunnelmana nimestä Saima. Nimi oli jonkin verran käytössä jo 1800-luvun lopulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 10 214 naista ja alle viisi miestä. Suurin osa tämän nimisistä henkilöistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Saini

    Saini on suomalainen naisen etunimi, alkujaan Saimi-nimen muunnelma.. Se on otettu kalenteriin 1929. Nimi Saini on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu nimi Saini on annettu 1100 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.


  • Salla

    Salla on suomalaisen naisen etunimi. Se on mahdollisesti muunnos nimestä Saara, mutta sen syntyyn on vaikuttanut myös Lapin tunnettu paikannimi Salla. Salla tarkoittaa syliä pohjoissaameksi.

    Vuoden 2012 elokuuhun mennessä Salla-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut noin 5 800 henkilöä.

  • Salli

    Salli on naisen etunimi. Se on lähinnä suomalainen muoto Saara-nimen englantilaisesta mukaelmasta Sally, mutta esiintyy tässäkin muodossa myös englanninkielisissä maissa. Sallin nimipäivä on 19. heinäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Salli-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 5 006 naista ja ainakin kaksi miestä. Sally-nimisiä on ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 1 246.

  • Salme

    Salme on naisen etunimi.

    Salme tulee viron salm-sanasta,lähde? joka merkitsee 'runoa'. Lisäksi nimi yhdistetään salmea tarkoittavaan sanaan väin, jolloin Salme tarkoittaisi 'salmen neitoa' (viroksi väina neiu). Salme on vanhoissa virolaisissa kansanrunoissa sekä kansalliseepoksessa Kalevipoegissa esiintyvä nimi. Kansanrunojen Salme-neitoa kosivat aurinko, kuu ja tähdet.

    Mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli 1920–1940-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Salme-nimen on saanut 9 169 naista ja noin 20 miestä.

  • Sandra

    Sandra on naisen etunimi. Se oli suomenkielisessä almanakassa vuosina 1929–1949 ja uudestaan vuodesta 2010. Sandra on alun perin lyhennelmä nimestä Aleksandra. Sandra on annettu Suomessa nimeksi vuoden 2012 loppuun mennessä 3 464 naiselle. Nimi yleistyi Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sanelma

    Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta.. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma.

    Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on 5. elokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanelma-nimen on saanut 8 769 henkilöä.

  • Sanna

    Sanna on skandinaavinen naisen etunimi. Sanna on lyhenne kansainvälisestä nimestä Susanna, joka on hepreaa ja tarkoittaa liljaa. Sanna voi myös olla johdos ruotsin kielen sanasta sann, joka merkitsee "totta". On myös esitetty, että Sanna olisi hellittelymuoto venäläisestä Aleksandrasta.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään merkitty vuoden 2009 loppuun mennessä 25 238 Sanna-nimistä naista ja muutama mies. Sanna oli verrattain harvinainen nimi 1960-luvulle asti, jolloin sen suosio lähti kasvuun. Kun aiemmin nimi annettiin joillekin kymmenille tyttövauvoille vuodessa, 1970-luvun alussa nimen sai jo monta sataa ja saman vuosikymmenen lopussa yli tuhat lasta vuosittain. 1980-luvulta alkaen nimi on annettu yhä harvemmille lapsille. Vuosina 2000-2012 nimen sai enää 56 lasta.

  • Sanni

    Sanni on suomalainen naisen etunimi. Nimi on muunnelma Susannasta tai Sandrasta.

    Susannan alkuperä on heprean liljaa merkitsevässä sanassa. Sandra puolestaan juontaa Aleksandrasta, jonka taustalla on ”puolustavaa miestä” merkitsevä kreikkalainen miehen nimi Alexandros.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanni-nimen suosio on vaihdellut eri vuosikymmeninä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 9 781 Sanni-nimistä naista.


  • Sara

    Sara on kansainvälinen naisen etunimi. Sara on muunnos nimestä Sarah, joka merkitsee hepreaksi hienoa rouvaa tai prinsessaa (שָׂרָה).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 12 418 Sara-nimistä naista ja ainakin yksi mies. Nimi yleistyi huomattavasti 1980-luvulla, ja sen suosio jatkuu edelleen. Suomessa nimen vanhastaan yleisempi muunnos on Saara.

  • Sari

    Sari on suomalainen naisen etunimi. Se on muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha raamatullinen nimi. Saara tarkoittaa hepreaksi ruhtinatarta ja otettiin suomalaiseen almanakkaan heinäkuun 19. päivälle vuonna 1852. Nimi Sari lisättiin samalle päivälle vuonna 1964.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Sari on annettu noin 31 350 suomalaiselle naiselle ja alle 20 miehelle. Suurin osa Sareista on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Satu

    Satu on suomalainen naisen etunimi. Sadun alkuperä on suomen kielen sana satu (eli tarina). Satu ja Taru ovat suomalaisia vastineita ruotsalaisille nimelle Saga.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 26 467 Satu-nimistä naista ja alle 10 miestä Yli puolet Saduista on nimetty 1960- tai 1970-luvulla. Satu-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään parempana.

  • Seija

    Seija on suomalainen naisen nimi, jonka nimipäivää vietetään 13. joulukuuta. Nimen on muodostanut kouluneuvos Yrjö Karilas, ja aiheena olivat toisaalta muinaisroomalaisen oraiden jumalattaren nimi Seia, toisaalta harvinaiseksi käynyt, vielä Lönnrotin sanakirjassa esiintynyt suomen kielen sana seijas (sees, selkeä)..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Seija on annettu 29 383 naiselle. Kaksi ensimmäistä Seijaa kastettiin vuonna 1912, ja suosituin nimi oli vuonna 1948, jolloin syntyi 1 269 Seijaa. Seija tunnetaan Suomessa myös harvinaisena sukunimenä.

  • Selja

    Selja on suomalainen naisen etunimi sekä sukunimi. Nimi on mahdollisesti Cecilia-nimen muunnelma tai johtuu kasvisuvun nimestä seljat (Sambucus).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 499 henkilöä on saanut etunimekseen Selja, joista kaikki ovat naisia.

  • Selma

    Selma on naisen etunimi.

    Nimi on kelttiläistä alkuperää ja tuli yleisemmin tunnetuksi Macphersonin vuonna 1765 julkaisemasta runokokoelmasta Ossianin laulut. Siinä se esiintyy paikannimenä, mutta tuli pian käyttöön myös naisen etunimenä. Suomessa sen yleistymiseen ovat vaikuttaneet myös eräät Franzénin ja Topeliuksen runot, joissa nimi esiintyy, erityisesti Topeliuksen vuonna 1845 julkaisema Ljungblommor.

    Nimi Selma otettiin almanakkaan vuonna 1857, ja nimipäivä on 5. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Selma-nimen on Suomessa saanut 10 973 naista ja muutama mies. Nimi on ollut yleinen varsinkin ennen vuotta 1920 syntyneillä.

  • Senja

    Senja on suomalainen naisen etunimi.

    Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Xenia, joka tarkoittaa vieraanvaraisuutta.

    Senja on ollut käytössä koko maassa, eniten Itä-Suomen ortodoksisilla alueilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Senja-nimen on saanut 6 443 henkilöä.

  • Senni

    Senni on suomalainen naisen etunimi.

    Senni on karjalainen muunnos kreikkalaisestä nimestä Eugenia, jonka merkitys on 'korkeasukuinen'. Toisinaan nimeä on käytetty Ksenian muunnoksena eli Senjan rinnakkaisnimenä. Virossa Senni voi olla myös Jennyn muunnos.

    Suomen almanakassa Senni on ollut vuodesta 1950 ja 1900-luvun lopulla nimi koki uuden nousun, kun vanhat nimet tulivat muotiin.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Senni-nimen on saanut 2 033 naista ja ainakin yksi mies.

  • Signe

    Signe on naisen etunimi.

    Signe tulee muinaisskandinaavisesta nimestä Sighne, joka tarkoittaa 'voittajatarta'. Nimi koostuu sanoista sig ('voitto') ja ny ('uusi').

    Ruotsissa nimen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla ja Signe pääsi siellä almanakkaan 1901. Suomen almanakassa Signe on ollut 1909–1928 ja uudelleen vuodesta 1973 lähtien. Nimipäivä on 23. elokuuta

    Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Signe-nimen on saanut 5 420 henkilöä.

  • Siiri

    Siiri on suomalainen naisen etunimi.

    Siiri on suomalaisversio skandinaavisesta nimestä Sigrid. Ruotsin kielessä nimi esiintyy kirjoitettuna Siri. Sigrid puolestaan juontaa muinaisnorjalaisesta nimestä Sigríðr, joka muodostuu "voittoa" ja "kaunista" merkitsevistä sanoista.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 15 284 Siiri-nimen saanutta henkilöä. Lisäksi muodossa Siri on annettu 733 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Silja

    Silja on suomalainen naisen etunimi. Siljan nimipäivä on 22. marraskuuta. Vuoden 2012 joulukuun 10. päivään mennessä on Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan 7 024 henkilöä saanut etunimekseen Silja, kaikki ovat naisia.

    Alkuperältään nimi on Cecilian kansanomainen lyhentymä, joka perustuu nimen vanhaan ääntämistapaan ”Sesílja”. Vastaava nimimuoto esiintyy myös viron ja friisin kielissä. F. E. Sillanpään vuonna 1931 ilmestynyt romaani Nuorena nukkunut kasvatti nimen suosiota.

  • Silva

    Silva on naisen etunimi, latinalaisperäinen Sylvia-nimen muunnelma. Suomessa nimi Silva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 467 naiselle ja noin 30-40 miehelle. Silvan nimipäivä on 8. elokuuta. Silva on varsinkin espanjan- ja portugalinkielisissä maissa myös yleinen sukunimi, joka on käytössä myös muodossa da Silva.

  • Sini

    Sini on suomalainen naisen nimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Sinikka. Sini-nimeä käytettiin ennen Sinikan hellittelynimenä. Molemmat nimet pohjautuvat värin nimeen sininen. Vuoden 2009 loppuun mennessä Sini on annettu nimeksi 8 781 ihmiselle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Sinikka

    Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen.lähde? Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, joka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 55 081 henkilölle.

  • Sirja

    Sirja on alkujaan virolainen, nykyään myös Suomessa esiintyvä naisen etunimi, muunnos virolaisesta nimestä Sirje.

    Suomenkielisessä kalenterissa Sirjan nimipäivä on 30. syyskuuta. Vuosina 1900-2008 nimi on annettu Suomessa väestörekisterin mukaan 583 naiselle. Nimi Sirje on annettu noin 410 naiselle

    Nimeä Sirja on pidetty muunnoksena virolaisesta nimestä Sirje, joka on peräisin virolaisesta kansanrunosta "Sinisirje linnukene". Etunimeksi Sirjeä ehdotti Julius Mägiste vuonna 1929., mutta Suomessa nimi Sirja oli jonkin verran käytössä jo ennen sitä.

  • Sirkka

    Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 35 390 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, joista kaikki ovat naisia.

  • Sirkku

    Sirkku on suomalainen naisen etunimi. Sirkka ~ sirkku -sanapari tarkoittaa myös alku- eli itulehteä. Luonnossa ne esiintyvät eri lajien nimissä, kuten heinäsirkka ja keltasirkku.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä sen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut etunimekseen 4401 naista ja muutama mies. Suosituimmillaan nimi oli 1940–60-luvuilla. Sirkun suosio on ollut huomattavasti vähäisempi kuin sisarnimi Sirkan.

    Sirkku-nimen alkuperä luultavasti löytyy kirjallisuudesta. Suomessa ilmestyi vuonna 1877 satukirjanen Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta sen arvellaan irtautuneen naisen nimeksi.

  • Sirpa

    Sirpa on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli ollut hieman 26 500 Sirpa-nimistä naista ja muutama mies Sirpan nimipäivä on 15. syyskuuta.

  • Siru

    Siru on suomalainen naisen etunimi. Etunimenä se on lyhentymä Siiri-nimen hyväilymuodosta Sirukka, Siiri taas on suomalainen muoto skandinaavisesta nimestä Sigrid..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on nimi Siru annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1000 henkilölle. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja Sirun nimipäivä on 30. syyskuuta.

  • Sisko

    Sisko on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu lähisukulaisuutta merkitsevästä sanasta sisko eli sisar, joka on tullut käyttöön myös etunimenä samaan tapaan kuin Veli esiintyy miehen etunimenä. Siskon nimipäivä on 26. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sisko on Suomessa annettu 29 540 henkilölle.

  • Sivi

    Sivi on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on pidetty skandinaavisen Siv-nimen suomalaisena vastineena, mutta sen syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut myös muinaissuomalainen nimi Siviä. Skandinaavinen nimi Siv tarkoittaa varsinaisesti sukulaista tai vaimoa, mutta on tunnettu myös muinaisskandinaavisen jumalan Torin puolison nimenä.

    Suomessa nimi Sivi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 145 henkilölle. Nimi Siv on annettu 1604 henkilölle, joista viisi on miehiä.

  • Sofia

    Sofia on naisen etunimi, joka tulee viisautta merkitsevästä kreikkalaisesta sanasta. Nimi esiintyy useissa maissa myös kirjoitusasussa Sophia.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Sofia-nimen on Suomessa saanut 83 007 naista ja ainakin viisi miestä.

  • Sohvi

    Sohvi on suomalainen naisen etunimi, kansanomainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sohvi-nimen on Suomessa saanut 1825 henkilöä, jotka kaikki ovat naisia..

  • Soila

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Soile

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Soili

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Sointu

    Sointu on suomalainen naisen, aikaisemmin myös miehen etunimi, jonka perustuu musiikkitermiin sointu. Nimi Sointu on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2 212 naiselle ja noin 140 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.

  • Solja

    Solja on suomalainen naisen etunimi, joka otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 tammikuun 15. päivälle. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla vuoteen 2009 mennessä noin 250 Solja-nimistä henkilöä. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960–1970-luvuilla.

    Solja lienee alkuperältään vanha hämäläinen muoto muinaissuomalaisesta nimestä Sotia. Se on säilynyt suku- ja paikannimessä Soljala ja tullut sitä kautta uudelleen käyttöön etunimenä 1900-luvulla. Kustaa Vilkunan mukaan merkittävä vaikuttaja nimen yleistymisessä oli professori Martti Rapola, jonka tytär ristittiin Soljaksi vuonna 1944.

  • Sonja

    Sonja on naisen etunimi.

    Sonja (ven. Соня) on alkujaan venäläinen hellittelymuoto kreikkalaisesta nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta ja itseluottamusta'. Nimi on ollut käytössä muun muassa Saksassa, Sloveniassa, muissa Pohjoismaissa sekä englanninkielisissä maissa useimmiten muodossa Sonia.

    Sonjan nimipäivä on 15. toukokuuta. Nimi otettiin Suomen ruotsinkieliseen kalenteriin aikaisemmin kuin suomenkieliseen, jonne Sonja pääsi 1964.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Sonja-nimen saanut 9 138 naista ja muutama mies.

  • Sorja

    Sorja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on saatu suomalaisesta ylätyylisestä sanasta sorja, joka merkitsee solakkaa, sirorakenteista tai viehättävän kaunista.. Sorjaa ehdotettiin naisennimeksi jo 1870-luvulla. Alun perin muoto oli Sorea. Almanakkaan se otettiin vuonna 1950, ja nimipäivä on 30. syyskuuta. Myöhemmin rinnalle tuli Sirja. Sorja on käytössä myös sukunimenä.

    Vuosina 1900-2009 nimi on annettu Suomessa väestörekisterin mukaan 104 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Suoma

    Suoma on suomalainen naisen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvulla. Suoman nimipäivä on 8. huhtikuuta. Nimen keksijänä pidetään Antero Wareliusta, joka antoi sen vuonna 1849 syntyneelle tyttärelleen, jota hän piti ”Jumalan suomana lahjana”. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 5 260 suomalaista naista ja alle kymmenen miestä oli saanut nimen Suoma.

  • Suometar

    Suometar on suomalainen naisen etunimi, joka varsinaisesti tarkoittaa suomalaista naista. Nimenä se on tullut käyttöön virolaisen Salme-kansanrunon vaikutuksesta, jonka Elias Lönnrot 1830-luvulla suomensi nimellä Suomettaren kosijat. Vuonna 1847 nimi Suometar tuli käyttöön myös tuolloin perustetun suomenkielisen sanomalehden nimenä, joka oli myöhemmän Uuden Suomen edeltäjä.

    Suomettaren nimipäivä on 8. huhtikuuta, joka on myös Suoman nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 158 henkilöä saanut nimen Suometar.

  • Susanna

    Susanna on kansainvälinen naisen etunimi. Se on alun perin hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa liljaa. Ulkomailla Susanna-nimestä esiintyy monia muitakin versioita, kuten Susannea ja Zuzannaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 64 044 Susanna-nimen saanutta naista ja muutama mies. 1970–1990-luvuilla Susanna oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

    Susannan nimipäivä on 11. elokuuta, joka sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa on Diocletianuksen vainoissa vuonna 295 marttyyrina kuolleen Pyhän Susannan muistopäivä.

  • Susanne

    Susanne on naisen etunimi, Susanna-nimen muunnos. Näin kirjoitettuna nimi on käytössä monissa maissa kuten kuten Ranskasta, Saksassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja myös Suomessa. Ääntämys kuitenkin vaihtelee eri kielissä; esimerkiksi ranskaksi se lausutaan /syzan/, missä /z/ merkitsee s:n kaltaista, mutta soinnillista äännettä. Eräissä maissa nimestä on käytössä myös muunnos Suzanne.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli noin 6 600 henkilöä saanut nimen Susanne. Susanne on myös suosittu yrityksen nimi tai yrityksen nimen osa: lokakuussa vuonna 2014 Fonecta Finder Yritystietopalvelu tuotti Susanne-nimellä 478 nimistä yritystä tai elinkeinonharjoittajaa.

  • Suvi

    Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä. Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä.

    Sanaa suvi käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä. Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä. Suvin rinnakkaismuoto on Suvikki.

    Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi. Vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 13 785 Suvi-nimen saanutta naista.

  • Sylvi

    Sylvi on suomalainen naisen etunimi, latinalaisperäinen Sylvia-nimen muunnelma. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sylvi on annettu 15 031 naiselle ja alle 15 miehelle Sylvin nimipäivä on 8. elokuuta.

  • Sylvia

    Sylvia tai Sylwia on latinalaisperäinen naisen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Silvia. Nimi on johdettu latinan metsää tarkoittavasta sanasta, ja sana on myös kerttujen suvun tieteellinen nimi.

    Suomessa Sylvia-nimen tekivät suosituksi Topeliuksen Sylvian laulut. Topeliuksen aloitteesta perustettiin myös Sylvia-yhdistys, lasten eläinsuojeluyhdistys. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sylvia on annettu 13 450 henkilölle, joukossa muutama mies. Sylvian nimipäivä on 8. elokuuta.

  • Säde

    Säde on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta säde, joka viittaa erityisesti auringon säteilyyn.

    Vuoden 2008 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1 565 Säde-nimistä naista ja hieman yli 10 miestä.

  • Taija

    Taija on suomalainen naisen etunimi, muunnos nimestä Taina. Nimi Taija on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2 053 henkilölle. Taija viettää nimipäivää 13. lokakuuta yhdessä Tainan ja Tanjan kanssa.

  • Taimi

    Taimi on suomalainen naisen etunimi, joka on saanut aiheensa nuorta kasvia tarkoittavasta sanasta taimi. Nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien.. Vuoden 2009 loppuun mennessä Taimi on annettu nimeksi 14 626 naiselle sekä ennen vuotta 1940 myös hieman alle 40 miehelle.

  • Taina

    Taina on sukunimi ja suomalainen naisen etunimi, joka on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 11 579 henkilölle. Tainan nimipäivää vietetään 13. lokakuuta yhdessä Tanjan ja Taijan kanssa. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929. Nimen suurin suosio ajoittui 1950-luvun lopulle ja 1960-luvulle innoittajanaan suomalaisen tanssija-näyttelijä Taina Elgin menestyksekäs kausi Hollywood-elokuvissa.

    Sanana taina on suomen kielessä tarkoittanut värttinää ja hämäläismurteissa myös taimea tai silmua, mutta Kustaa Vilkunan mukaan nimen alkuperä on venäläisessä Tatjana-nimessä, josta Inkerissä on käytetty kutsumamuotona Tainaa. Vilkunasta poiketen Eero Kiviniemi on esittänyt nimen varhaisten esiintymien alueellisen jakautuman perusteella, että ainakin osa nimenantajista on luultavasti ajatellut nimenomaan sanan hämäläismurteellista merkitystä. Ei voida kuitenkaan tietää, mitä merkitystä Tainan vuoden 1929 uudistuksessa nimipäiväkalenteriin lisänneet henkilöt ovat sille ajatelleet.

    Taina on myös verraten harvinainen sukunimi, joka on mahdollisesti peräisin paikannimestä. Taina on esiintynyt talonnimenä ainakin Mäntyharjulla, Johanneksessa, Luumäellä ja Savitaipaleella. Mäntyharjulla on lisäksi Taina-niminen kylä sekä vesistöt Tainavesi ja Tainakoski.

  • Talvikki

    Talvikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa ilmeisesti talvella syntynyttä lasta, mutta voi viitata myös kasvisukuun talvikit (Pyrola). Nimi kuuluu todennäköisesti muinaisnimiin. Kirkon vastustuksen vuoksi useat -kki-loppuiset naisennimet joutuivat vuosisatojen ajaksi pois käytöstä tai ne esiintyivät vain lehmien nimenä. Naisennimenä Talvikki tuli uudestaan käyttöön vasta aivan 1800-luvun lopulla. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929, mihin vaikutti tuolloin nimipäiväkalenterin uudistamistyöryhmässä mukana ollut A. V. Koskimies, jonka veljentytär Aune Talvikki Schildt (o.s. Forsman, myöhemmin Koskimies, s. 1899) oli tiettävästi ensimmäisenä saanut tämän nimen. Talvikki-nimi on saatettu antaa talvella syntyneelle tytölle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Talvikki on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 4 741 naista ja alle 10 miestä.

  • Tanja

    Tanja on naisen etunimi. Suomessa Tanjan nimipäivä on 13. lokakuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Tanja on Suomessa annettu etunimenä 12 342 henkilölle vuosina 1989–2014. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960–1979, jona aikana nimen sai 6627 henkilöä. Viime vuosina (2010–2014) nimen on saanut etunimiensä joukkoon vain 28 ihmistä.

    Nimi Tanja on lyhentymä suositusta venäläisestä nimestä Tatjana. Nimi Tatjana perustuu latinankieliseen naisennimeen Tatiana, jonka maskuliininen vastine on Tatianus. Nimien taustalla on roomalainen sukunimi Tatius, jonka merkitys on epäselvä.

    Nimi Tatiana tuli tunnetuksi Euroopassa 200-luvulla kuolleen Pyhän Tatianan välityksellä. Hän oli ylhäissyntyinen kristitty, joka toimi Rooman seurakunnan diakonissana. Hän koki marttyyrikuoleman kieltäydyttyään uhraamasta muiden uskontojen jumalille.

    Nimi yleistyi, koska Venäjällä on yleistä nimetä lapsi pyhimyksen mukaan.

    Tanjasta on myös nimimuunnelmia esimerkiksi Taina, Taija, Tania.

  • Tarja

    Tarja on suomalainen naisen etunimi.

    Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista suomalaisista tyttöjen nimistä. Nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 29 137 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1940 ja 1980 välisenä aikana.


  • Taru

    Taru on suomalainen naisen etunimi. Tarun nimipäivä on ollut 7. maaliskuuta vuodesta 1929 lähtien.

    Nimen alkuperä on suomen kielen sana taru, joka merkitsee esimerkiksi satua, myyttiä tai saagaa. Nimi on käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga, jolla on nykyruotsissa vastaava merkitys. Ortodoksisessa kirkossa Taru liitetään myös nimeen Daria, joka on feminiinimuoto miehen nimestä Darius. Darius puolestaan juontaa persialaisesta nimestä, joka on yhdistelmä "omistamista" ja "hyvää" merkitsevistä sanoista.

    Japanin kielessä taru merkitsee tynnyriä. Tästä syystä Tarujen on syytä käyttää Japanissa esimerkiksi toista etunimeään.lähde?

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 6 853 Taru-nimistä naista ja myös noin 80 samannimistä miestä.

  • Tea

    Tea ja Teea ovat suomalaisia naisten etunimiä. Suomalaisessa kalenterissa Tean nimipäivä on 6. helmikuuta ja ortodoksisessa kalenterissa 29. heinäkuuta, jolloin on marttyyri Teodoken muistopäivä.

    Suomessa nimi Tea on 1900-luvn alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2737 ja Teea hieman alle 440 naiselle..

  • Teija

    Teija on suomalainen naisen etunimi. Nimi on lyhentymä kreikkalaisperäisen, Jumalan lahjaa tarkoittavan Dorotea-nimen suomalaisesta muunnoksesta Toroteija.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Teija on annettu noin 7800 naiselle ja alle viidelle miehelle..

  • Tellervo

    Tellervo on suomalainen naisen etunimi. Vanhoissa kansanrunoissa ja Kalevalassa nimi esiintyy metsänjumala Tapion tyttären nimenä, ja Kalevalan vaikutuksesta se tuli 1800-luvulta lähtien käyttöön myös etunimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tellervo on Suomessa annettu 45 947 naiselle sekä 1900-luvun alkupuolella myös noin 50 miehelle. Tellervon nimipäivä on 13. huhtikuuta.

  • Teresa

    Teresa on naisen etunimi, joka esiintyy myös muunnoksena Teresia. Nimen alkuperää ei tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittaneen alkujaan Theran asukasta.. Keskiajalla nimi oli käytössä vain Espanjassa, mutta sen teki suosituksi muissakin maissa Avilan Pyhä Teresa (k. 1580).

    Suomessa Teresan nimipäivä on sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa 26. huhtikuuta. Ruotsinkielisessä kalenterissa samalla päivällä ovat myös muunnokset Teresia ja Terese. Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Teresa-nimen on saanut 2 745 henkilöä, Teresia-nimen 1524 ja Terese-nimen 803 henkilöä.

  • Terhi

    Terhi on suomalainen naisen etunimi, joskin se esiintyy myös hyvin harvinaisena sukunimenä. Etunimi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 helmikuun 6. päivälle. Pidempi muoto Terhikki on ollut kalenterissa jo vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäisen kerran Terhiä ehdotettiin nimivaihtoehdoksi vuonna 1879 yhdessä muodon Terhe kanssa.

    Nimen taustalla on Kalevalassa mainittu utua seulova Terhenetär eli Terhenneiti. Sanana terhen tarkoittaa utua tai auerta. Terhi on myös lemmikkikasveihin kuuluva kasvilaji. Lounaismurteissa terhi voi tarkoittaa yleisemminkin karkealehtisiin kuuluvia kasveja.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Terhi on annettu noin 8 260 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Terhikki on annettu 1 557 naiselle ja ainakin seitsemälle miehelle.

  • Terhikki

    Terhikki-rekisteri eli Terhikki on terveydenhuoltohenkilöstön tietoja sisältävä tietokanta, Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri. Sen avoimessa käytössä olevaa versiota kutsutaan nimellä JulkiTerhikki. Rekisterinpitäjä on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

  • Terttu

    Terttu on suomalainen naisen etunimi. Nimi tulee tietyntyyppistä pitkälapakkoista kukintoa tarkoittavasta sanasta terttu. Terttua ehdotettiin etunimeksi jo vuonna 1879, ja kun se vuonna 1929 otettiin almanakkaan, se oli jo yleistynyt. Tertun nimipäivä on 26. huhtikuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Terttu-nimen on saanut 29 447 henkilöä.

  • Tessa

    Tessa on naisen etunimi, Teresa-nimen muunnelma. Tessan nimipäivä on samoin kuin Teresankin 26. huhtikuuta. Etunimi lisättiin suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 2010.Väestörekisterikeskuksen mukaan Tessa-nimi on annettu Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 798 ihmiselle. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut Suomessa annettu kenellekään.

  • Tiia

    Tiia ja Tia ovat naisten etunimiä. Muodossa Tia nimi on yleinen monissa maissa, Suomessa ja Virossa se esiintyy myös muodossa Tiia. Suomalaisessa kalenterissa Tiian nimipäivä on ollut vuodesta 1984 lähtien ja se on 6. helmikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Tiian päivä on marttyyri Concordian muistopäivä 13. elokuuta.

    Suomessa nimi Tiia on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9 002 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimi Tia on annettu 1 382 naiselle ja alle 15 miehelle..

  • Tiina

    Tiina on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu noin 30 000 henkilölle.

  • Tilda

    Tilda on naisen etunimi, Matilda-nimen lyhentymä. Tildan nimipäivä on 14. maaliskuuta, samana päivänä kuin Matildankin. Lokakuuhun 2013 mennessä on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu yli 3 400 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Tinja

    Tinja on naisen nimi. Nimi johtuu marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisesta. Foteine tarkoittaa “säteilevä”, “kirkas”. Tinja on lempinimi myös venäläiselle nimelle Tatjana ja on muokkautunut siitä varsinaiseksi etunimeksi. Lisäksi se voi olla Tiinan puhuttelumuoto.

    Tinjan nimipäivä vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 20. maaliskuuta, joka on siis Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivä. Suomalaiseen kalenteriin Tinja tuli vuonna 2010 Kristiinan päivälle 24. heinäkuuta.

    Vuoden 2011 loppuun mennessä nimi Tinja oli annettu Suomessa 741 naiselle, joista yli puolet on 2000-luvulla syntyneitä

  • Titta

    Titta on suomalainen naisen etunimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 1 580 naista on saanut nimekseen Titta. Titan nimipäivä on 8. tammikuuta.

  • Toini

    Toini on naisen etunimi. Nimi on todennäköisesti lyhentymä ranskalaisesta naisennimestä Antoinette, joka taas on nimen Antoine (lat. Antonius) naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi Toini on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 19 860 naiselle ja noin 20 miehelle. Suurin osa Toineista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Toinin nimipäivä on 12. tammikuuta.

  • Tuija

    Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu havupuusuvun nimestä tuijat (Thuja).. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä annettu 14 417 henkilölle.

    Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.

  • Tuire

    Tuire on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on arveltu lyhentymäksi Kalevalan 35. runossa mainitusta Tuiretuisesta. Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi oli Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu hieman yli 2 200 henkilölle.

    Tuiren nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.

  • Tuomi

    Tuomi on suomenkielinen nimi, joka esiintyy sukunimenä ja harvinaisena naisen etunimenä. Nimi tulee puun nimestä tuomi.

  • Tuovi

    Tuovi on suomalainen etunimi. Tuovin nimipäivä on 12. joulukuuta.

    Nimi on lähtöisin skandinaavisesta nimestä Tove, jonka lähtökohtana on joko ukkosenjumala Torin nimi tai kyyhkystä tarkoittava sana Due. Tuovi-nimen isäksi on ehdotettu kirjailija Yrjö Sakari Yrjö-Koskista. Hänen novellissaan Pohjan-Piltti vuodelta 1859 Tuovi oli Sampanlinnan noidan tyttären nimi. Tuovi-nimen kirjailija muodosti Pohjanmaalla sijaitsevan kylän nimestä Tuovila (ruots. Toby, mahdollisesti alkujaan Toveby). Yrjö-Koskinen antoi nimen myös kahdelle tyttärelleen, Tuovi Sofia (1860–61) ja Tuovi Margareta (1861–1933).

    Tuovi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883, ja almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Se on pääasiassa naisennimi, mutta vanhemmissa ikäluokissa se esiintyy miehilläkin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3077 naiselle ja hieman alle 300 miehelle. Tuovi-nimisistä miehistä suurin osa, kaikkiaan 183, on syntynyt vuosina 1920-39 ja vain muutamia vuoden 1960 jälkeen. Myös naisen nimenä Tuovi on yleisin 1920- ja 30-luvulla syntyneillä. Tänä aikana se annettiin 1280 tytölle. Vuosina 2000–2009 syntyneitä Tuoveja on 20.

    Kutsumanimi Tuovikki on ollut käytössä Pohjanmaalla ja muita lempinimiä ovat Tove, Tuuvi ja Tuve.

  • Tuula

    Tuula on suomalainen naisen etunimi. Tuulan nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 14. toukokuuta. Tuula-nimen taustalla on suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen. Sen suosion osasyitä oli luultavasti vanhempi nimi Tuulikki. Kalevalassa Tuulikki on metsän kuninkaan Tapion tytär.

    Tuula-nimen oli Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 41 135 naista ja alle viisi miestä

  • Tuuli

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu 5 812 naiselle ja muutamalle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Tuulia

    Tuulia on suomalainen naisen nimi, Tuulikki-nimen muunnelma. Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 18 470 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Tuulikki

    Tuulikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se esiintyy Tapion tyttären nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 73 502 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Tytti

    Tytti on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on käytetty eri puolilla Suomea myös Tyyne-nimisten kutsumanimenä, mutta ristimänimenä se yhdistyy luontevimmin tyttö-sanan hellittelymuotoon tytti. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 286 naiselle.

  • Tyyne

    Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 25 012 Tyyne-nimen ja 1 444 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900–1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

  • Tyyni

    Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 25 012 Tyyne-nimen ja 1 444 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900–1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

  • Ulla

    Ulla on muun muassa Saksassa ja Pohjoismaissa yleinen naisen etunimi.

    Ulla on ilmeisesti lyhennelmä nimestä Ulrika tai sen tanskalaisesta muodosta Ulrikke. Tämä Pohjoismaissa varsin yleinen lyhentymä tunnetaan myös Saksassa ja Virossa. Ulla saattaa olla lähtöisin myös Ursulasta ja ortodoksisilla alueilla Uljanasta, joka on venäläinen muoto nimestä Julia.

    Suomessa Ulla on yleinen nimi koko maassa, mutta käyttö painottuu länteen. Ullan nimipäivä on ollut 4. heinäkuuta vuodesta 1929 lähtien. Samalla paikalla se oli jo aiemmin, vuosina 1890–1907. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla vuoden 2013 marraskuun loppuun mennessä 26 042 Ulla-nimistä henkilöä, joista yli puolet 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä.

  • Ulpu

    Ulpu on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkuperäinen luontoaiheinen ja johtuu vesikasvin nimestä ulpukka. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 1920 alusta kesäkuuhun 2014 mennessä 547 Ulpu-nimistä henkilöä.

    Ulpun nimipäivä on 4. heinäkuuta. Ulpu lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1973.

  • Unelma

    Unelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu haavetta tai toivetta taikka sellaisen täyttymistä tarkoittavasta sanasta unelma, joka on myös erään koristekasvin nimi.

    Unelma nimipäivä on 2. joulukuuta. Nimi Unelma on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 596 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Ursula

    Ursula on naisen etunimi. Se on hellittelymuoto latinan sanasta ursa, joka tarkoittaa naaraskarhua.

    Nimi on yleinen Keski-Euroopan maissa; katolilaisilla on Ursula-niminen pyhimys, jonka muistopäivää on vietetty 800-luvulta lähtien 21. lokakuuta. Suomessa Ursula-nimi oli suosituimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla.

    Ensimmäisen kerran Ursula oli Suomen almanakassa vuosina 1705–1907 ja se otettiin uudelleen kalenteriin 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 679 naista on saanut nimekseen Ursula.

  • Valma

    Valma on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on arveltu alkuperältään luontoaiheiseksi, muunnokseksi unikkoa tarkoittavasta sanasta valmu.

    Valman nimipäivä on 12. syyskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 2 950 henkilölle. Lisäksi nimi on annettu alle 30 henkilölle muodossa Walma.

  • Valpuri

    Valpuri on naisen etunimi. Valpurin nimipäivä on vappuna eli 1. toukokuuta. Nimi on muunnos germaanisesta nimestä Walburga, joka merkitsee linnoituksen valtiasta.. Nimen on tehnyt suosituksi katolinen pyhimys Valburg (710 - 25.2.779).

    1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Valpuri on annettu 2925 henkilölle.

  • Vanamo

    Vanamo on Suomessa käytössä sekä sukunimenä että naisen ja varsinkin aikaisemmin myös miehen etunimenä. Nimi johtuu kasvin nimestä vanamo. Vanamon nimipäivä on 3. elokuuta, samana päivänä kuin Linneankin, sillä kasvin tieteellinen nimi on Linnaea borealis, joka johtuu Carl von Linnén nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä etunimi Vanamo on annettu hieman yli 510 naiselle ja noin 30 miehelle. Henkilöitä, joiden sukunimi on Vanamo, on elossa 213.


  • Vappu

    Vappu on suomalainen naisen nimi, germaanisperäisen Valburg-nimen suomenkielinen muunnelma. Vapun nimipäivä on 1. toukokuuta, jolloin on myös juhlapäivä nimeltä vappu.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 6 720 henkilöä on saanut nimekseen Vappu. Nimi oli suosionsa huipulla välillä 1920–1939, jolloin sen sai yhteensä 2 713 henkilöä. Vuosina 2000-2009 nimen sai 109 henkilöä.

  • Varma

    Varma on suomalainen etunimi. Varma kuuluu 1900-luvun alussa yleistyneisiin merkityssisältöisiin nimiin.

    Varma on ollut käytössä sekä miehen että naisen etunimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Varma on annettu hieman yli 180 miehelle ja noin 680 naiselle.. Vuoden 1946 etunimilain nojalla Oikeusministeriö on määrännyt Varman naisennimeksi, mutta vielä 2000-luvulla nimi on annettu muutamalle pojallekin. Suurin osa Varma-nimisistä, sekä miehistä että naisista, on kuitenkin 1900-luvun alkupuolella syntyneitä, ja nimi on hävinnyt käytöstä lähes kokonaan 1950-luvun jälkeen

    Varma viettää nimipäivää 23. elokuuta.

  • Varpu

    Varpu on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu matalaa puuvartista kasvia tai lehtipuun oksaa tarkoittavasta sanasta varpu. Karjalassa sitä on käytetty myös Valpuri-nimen puhuttelumuotona, ja ortodoksit ovat pitäneet sitä Barbara-nimen vastineena.

    Nimi Varpu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2351 henkilölle. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien, ja nimipäivä on 20. syyskuuta.

  • Vaula

    Vaula on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu sanasta vaula. Sana on tarkoittanut köynnöskasvia, mutta myös vitsasta väännettyä rengasta. Nykyään sillä tarkoitetaan erästä naamakukkaisten heimoon kuuluvaa köynnöskasvisukua, vaulat (Asarina).

    Sanan käyttöön etunimenä on todennäköisesti vaikuttanut Eino Leinon runo ”Marjatan laulu”, jossa esiintyy säe: ”Keinutan kehtoa, laulatan lasta, vaulussa vemmelpuun.”

    Nimi Vaula on vuoden 2008 loppuun mennessä annettu noin 380 henkilölle. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 lähtien. Nimipäivä oli aluksi 15. marraskuuta, mutta vuodesta 1995 lähtien 20. syyskuuta.

  • Veera

    Veera on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnos kansainvälisestä nimestä Vera, jota myös käytetään Suomessa.

    Vera on alkujaan slaavilainen nimi ja merkitsee venäjäksi uskoa. Nimi liittyy myös latinan sanaan verus, joka merkitsee totuutta. Ortodoksisessa kirkossa tunnetaan uskoa symboloiva Veera-marttyyri, jonka kahdella sisaruksella oli toivoa ja rakkautta merkitsevät nimet.

    Veeraa käytetään joskus myös Veronikan lempinimenä. Albaniassa Vera liittyy kesää merkitsevään sanaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 11 509 Veera-nimen saanutta naista ja muutama mies. Vastaavasti Vera-nimi on annettu 3 596 naiselle ja muutamalle miehelle. Vuonna 1997 Veera oli yksi kolmesta suosituimmasta tyttöjen ensimmäisestä etunimestä. Veera on ollut yleinen nimi etenkin Karjalassa..

    Veeran suosituin lempinimi on Veeruska. Tuntemattomassa sotilaassa Rokka kutsuu erästä itäkarjalaista Veeraa nimellä Veerukka.

  • Vellamo

    Vellamo on suomalainen naisen etunimi.

    Vellamo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Nimi on johdettu vettä kuvaavasta sanasta 'vellova'.

    Ensimmäisen kerran Vellamo-nimeä ehdotettiin nimeksi 1864. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vellamo-nimen on saanut 1 715 naista ja hieman yli 50 miestä.

  • Venla

    Venla on suomalainen naisen etunimi. Venla viettää nimipäiväänsä 2. kesäkuuta. Almanakassa Venla on ollut vuodesta 1908 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 5982 henkilölle. Nimi oli 1970-luvulle saakka varsin harvinainen, mutta vuonna 2006 Suomessa syntyneillä tytöillä se oli seitsemänneksi suosituin nimi.

    Venla on ilmeisesti muunnos ruotsin kielessä esiintyvistä etunimistä Vendla ja Vendela, jotka juontavat juurensa germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaali). Nimen lähteenä voi olla myös paikannimi Wendelburga.

  • Verna

    Verna on suomalainen naisen etunimi. Verna-nimi oli annettu vuoden 2007 heinäkuun loppuun mennessä 1 284 suomalaiselle naiselle ja alle viidelle miehelle. Verna on feminiinimuoto latinan sanasta vernus, ’keväinen’.

  • Viena

    Viena on suomalainen naisen etunimi. Nimi on mahdollisesti muunnelma nimestä Vieno, mutta viittaa toisaalta myös Vienan Karjalaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Viena-nimen on saanut noin 600 naista ja alle 15 miestä.

  • Vieno

    Vieno on suomalainen naisen ja miehen etunimi.

    Vieno kuuluu 1800-luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Vieno tarkoittaa 'tyyntä', 'hentoa', 'pehmeää' ja 'hiljaista'.

    1900-luvun alussa nimi oli käytössä sekä miehillä että naisilla, mutta sitä on alun alkaen pidetty enemmän naisen nimenä. Pojille sitä annettiin eniten silloisessa Turun ja Porin läänissä. Suosituimmillaan Vieno oli 1900–1920-luvuilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vieno-nimen on saanut noin 16 800 henkilöä, joista alle 2300 on miehiä.

  • Viivi

    Viivi on suomalainen naisen etunimi. Viivin nimipäivä on 2. toukokuuta. Nimen ruotsinkielinen vastine on Vivi, jonka nimipäivä on ruotsinkielisen kalenterin mukaan samana päivänä. Vuoden 2010 loppuun mennessä nimi Viivi on Suomessa annettu 5966 ja Vivi 1010 henkilölle

  • Vilhelmiina

    Vilhelmiina, eri kielissä myös Vilhelmina tai Wilhelmina, on naisen etunimi. Vilhelmiinan nimipäivä on 26. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Vilhelmiina oli Suomessa annettu 20 692 naiselle ja muutamalle miehelle. Lisäksi on ollut 8 919 Vilhelmina-nimistä naista ja muutama mies, 2 517 Wilhelmiinaa ja 1 983 Wilhelminaa.

  • Vilja

    Vilja on suomalainen naisen etunimi. Muinaissuomalaisena aikana se oli miehen nimi, mutta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön naisen nimenä. Nimi johtuu ilmeisesti sanasta vilja, joka tärkeän viljelyskasviryhmän lisäksi tarkoittaa myös runsautta (esimerkiksi johdannaisessa viljalti). Toisaalta nimen alkuperä saattaa Suomessakin liittyä myös ruotsin ja muiden germaanisten kielten sanaan vilja, joka merkitsee tahtoa ja joka on Keski-Euroopassakin ollut käytössä miehen etunimenä

    Suomalaisessa almanakassa nimi Vilja on ollut vuodesta 1951 lähtien. Aluksi nimipäivä oli 27. elokuuta, mutta vuonna 1995 se siirrettiin nykyiselle paikalleen 12. syyskuuta. 1900-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 1293 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Vilma

    Vilma ja Wilma ovat naisten etunimiä. Vilma on muunnettu nimestä Vilhelmiina. Nimi tarkoittaa historiallisesti tahtoa ja kypärää.

    Suomessa Vilman nimipäivä on 26. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 7 798 henkilölle. Lisäksi muodossa Wilma nimi on annettu 1 616 henkilölle.

  • Viola

    Viola voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:

    • Viola (nimi), naisen etunimi
    • Viola, sukunimenä:
      • Emanuela Viola (s. 1972), italialainen uimari
      • Enrique Fernández Viola (1912-1985), uruguaylainen jalkapalloilija ja valmentaja
      • Giovanni Viola (1926-2008), italialainen jalkapallomaalivahti
      • Roberto Eduardo Viola (1924-1994), Argentiinan presidentti 1981
    • Viola, orvokkien kasvisuku
    • Viola, alttoviulu
    • Viola da gamba, vanhoja jousisoittimia
    • Viola d'amore, 14-kielinen jousisoitin
    • Viola Profonda, alttoviulua muistuttava jousisoitin
    • Viola (jalkapalloilija), Paulo Sérgio Rosa, brasilialainen jalkapalloilija
    • Viola (yhtye), suomalainen yhtye
    • VIOLA - Suomen kansallisdiskografia
    • Viola, Valion valmistama sulatejuusto

    ‎* Viola Formula Racing, italialainen pikkuformulatalli

  • Virpi

    Virpi on suomalaisen naisen etunimi. Nimi johtuu ohutta puun tai pensaan oksaa tarkoittavasta sanasta virpi. Virpin nimipäivä on vuodesta 1950 ollut 12. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 10 340 naista on saanut nimekseen Virpi.

  • Virva

    Virva on sekä suomalainen naisen etunimi että myös sukunimi. Virvan nimipäivä on vuodesta 1950 ollut 2. maaliskuuta. Nimi juontuu luultavasti virvatulista. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Virva on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 1130 henkilölle.

  • Virve

    Virve on suomalainen naisen etunimi. Virven nimipäivä on 2. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen järjestelmään oli Virve merkitty noin 2540 kertaa naisen nimenä.

    Kalevalan viideskolmatta runossa mainitaan virve merkityksessä puun uusi, nuori ja tuore oksa.

    "Jo tuon näen kyselemättä, arvoan anelematta: toit käkösen tullessasi, sinisotkan suojassasi, vihannimman virven latvan vihannasta virviköstä, tuorehimman tuomen lehvän tuorehesta tuomikosta."

    Kirjailija Aino Kallas toi nimen Virosta Suomeen antamalla sen tyttärelleen nimeksi.

  • Vuokko

    Vuokko on suomalainen naisen nimi. Vuokon nimipäivä on 2. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Vuokko on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut 8 734 naisella sekä 20 miehellä.