» suosituimmat » naiset
Maria
394 136Maria on länsimaissa yleinen kristillinen etunimi. Maria (Mirjam) on heprealais-aramealainen nimi. Merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta on olemassa useita teorioita, kuten "katkeruuden meri", "kapinallisuus" ja "toivottu lapsi". Germaanisissa kielissä nimen merkitys liittyy sen käyttöön germaanisen nimielementin *mar johdannaisena, joka tarkoittaa sanaa "kuuluisa". Toisen teorian mukaan se on lähtöisin muinaisen Egyptin nimestä Mery, joka tarkoittaa rakastettua. Nimen muotoja eri kielissä ovat muun muassa ranskan Marie sekä englannin Mary ja Mariah, espanjan María sekä unkarin ja slovakin Mária. Useissa eteläslaavilaisissa kielissä sekä latviassa ja liettuassa nimi kirjoitetaan Marija, mikä on myös kyrillisiä aakkosia käyttävien kielten vastaavasta nimestä (venäjän ja bulgarian Мария, ukrainan Марія) käytetty translitterointimuoto.
Nimeä annetaan useammin naisille kuin miehille, mutta esimerkiksi espanjankielisissä maissa ja Hollannissa nimeä voi käyttää myös toisena nimenä miesten nimissä kuten José María, Juan María ja Jesús María.
Suomessa Marian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät: Mari, Maija, Meeri, Maaria, Marika, Maiju, Maikki, Kukka-Maaria, Maja, Maj ja Mary. Päivä on vanha katolinen juhlapäivä (), jota on vietetty sen vierailun muistoksi, jonka Neitsyt Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luo, mutta jonka katolinen kirkko vuonna 1970 siirsi toukokuun 31. päivään.. Marian muunnelmia kuten Marja ja Marjatta on suomalaisessa almanakassa sijoitettu myös elokuun 15. päivälle, jolloin monissa maissa vietetään Marian taivaaseenottamispäivää. Suomessakin sitä vietettiin keskiajalla.
Suomessa Maria-nimisiä on kesäkuun 2025 loppuun mennessä ollut kirjoilla 393 774 henkilöä, joista 734 on miehiä. Maria oli vuosien 1900–1929 ja 1980–2019 suosituin naisten nimi. Vuosina 1930–1939 ja jälleen 1960–1969 Maria oli kolmanneksi suosituin, vuosina 1970–1979 toiseksi suosituin nimi. Lisäksi Maria oli suosituimpia nimiä jo 1800-luvulla. Maria on toisena ja kolmantena nimenä vielä yleisempi kuin ensimmäisenä. Maria on Suomen yleisin etunimi.
Helena
174 921Helena on naisen etunimi. Suomessa on heinäkuuhun 2025 mennessä ollut kirjoilla 174 644 Helena-nimistä naista ja kymmenkunta miestä.
Johanna
150 465Johanna on naisen etunimi. Johannan nimipäivä on 21. heinäkuuta.
Anneli
147 644Anneli on kansainvälinen muunnos Anna-nimestä. Se on selitetty Annelen tavoin Annan hyväilymuodoksi ja toisaalta se voi olla lyhentymä yhdysnimistä, esimerkiksi Ruotsissa Anne-Louisesta tai Virossa Annelisesta. Suomessa Anneli-nimisiä on marraskuuhun 2014 mennessä rekisteröity 145 337 naista ja muutama mies. Tällä määrällä Anneli on Suomessa kaikkien aikojen kolmanneksi suosituin nimi Marian, Helenan ja Johannan jälkeen. Tätä selittää Annelin suosio jälkimmäisenä nimenä. Virossakin Anneli on ollut suosittu. Siellä se voidaan kirjoittaa myös Anne-Ly.
Suomessa Anneli viettää nimipäivää 9. joulukuuta yhdessä Annan, Annen, Anun, Annikin, Annikan ja Annukan kanssa.
Kaarina
134 971Kaarina on suomalainen naisen etunimi. Kaarina-nimen on vuoden 2019 loppuun mennessä saanut 133 506 suomalaista naista ja alle 15 miestä.
Kaarina on suomalainen muoto germaanisten kielten Karin-nimestä, joka on yleinen Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Karin puolestaan on lyhentynyt muoto Katarinasta, joka taas juontuu kreikkalaisesta Aikaterine-nimestä.
Anna
124 898Anna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Anna on muunnos heprean armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä Hannah. Nimen laajaan maailmanlaajuiseen suosioon on vaikuttanut se, että Neitsyt Marian äiti oli kristillisen ja islamilaisen perimätiedon mukaan Anna.
Anna-alkuisia yhdysnimiä, joilla on Suomessa yli 500 kantajaa, ovat Anna-Kaisa, Anna-Leena, Anna-Liisa, Anna-Maija, Anna-Mari, Anna-Maria ja Anna-Sofia. Anna-Liisa on Suomen yleisin yhdysnimi.
Joulukuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 124 745 Anna-nimen saanutta naista ja noin 20–50 miestä. Anna on yksi suosituimmista tyttöjen etunimistä Suomessa.
Marjatta
124 408Marjatta on suomalainen naisen nimi. Nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 15. elokuuta.
Marjatta on kansallisromanttisen kauden nimiä ja mainitaan Kalevalan loppurunossa. Nimi on todennäköisesti syntynyt sekamuotona nimistä Maria ja Marketta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä Marjatta-nimen oli saanut Suomessa 123 930 naista ja muutama mies. Nimi alkoi yleistyä 1920-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä. Marjatta on yksi Suomen suosituimmista etunimistä. Vuosina 1920–29 ja 1950–59 Marjatta oli viidenneksi suosituin nimi, ja vuosina 1930–1939 Marjatta oli toiseksi suosituin nimi. Vuosina 1940–1949 Marjatta oli suosituin naisten nimi. 2000-luvulla Marjatta-nimi ei ole enää kuulunut suosituimpien nimien joukkoon.
Liisa
103 565Liisa on suomalainen naisen etunimi. Se on lyhentymä Elisabetista (Eliseba, hepr. ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’). Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Lisa. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Liisi. Liisa on ollut Suomen almanakassa Elisabetin perinteisenä päivänä 19. marraskuuta vuodesta 1950, Liisi vuodesta 1973. Liisa on yleinen myös yhdysnimien loppuosana. Liisa-nimen sisältäviä yhdysnimiä, joilla on Suomessa yli 500 kantajaa, ovat Anna-Liisa, Eeva-Liisa, Eija-Liisa, Maija-Liisa, Liisa-Maija, Marja-Liisa, Pirjo-Liisa, Pirkko-Liisa, Riitta-Liisa, Ritva-Liisa ja Sirkka-Liisa. Niitä annettiin erityisesti 1900-luvun puolenvälin tienoilla. Anna-Liisa on Suomen yleisin yhdysnimi.
Liisan yleinen lempinimi on Lissu.
Marraskuuhun 2025 mennessä eri vuosikymmenillä nimi Liisa on annettu seuraavassa taulukossa mainitulle määrälle lapsia:
Lisäksi nimi Lisa on marraskuuhun 2025 mennessä annettu 3 874 naiselle ja muutamalle miehelle.
Sofia
103 053Sofia on naisen etunimi, joka tulee viisautta merkitsevästä kreikkalaisesta sanasta. Nimi esiintyy useissa maissa myös kirjoitusasussa Sophia. Sofian kirjoitusmuoto on myös Sophie. Sofi ja Sophy ovat sen versioita.
Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sofia-nimen on Suomessa saanut 101 955 naista ja ainakin kymmenen miestä. Nimen muunnoksista Sofi on annettu 1 150:lle ja Sophia noin 1 450 henkilölle.
Annikki
100 045Annikki on suomalainen naisen etunimi. Se on hellittelymuoto Anna-nimestä, joka tulee heprean suosiota tai armoa tarkoittavasta nimestä Hannah.
Annikki on suomalaisessa kansanrunoudessa metsän emäntä tai Tapiolan tytär. Kalevalassa Annikki on Ilmarisen sisar.
Annikki oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä 1920-luvulta 1940-luvulle asti. 1930-luvulla se oli jopa suosituin tyttöjen etunimi. Joulukuuhun 2025 mennessä Annikki-nimen on saanut 100 006 suomalaista naista ja muutama mies.
Hannele
93 705Hannele on kansainvälinen naisen etunimi. Saksassa sitä käytetään Johannan puhuttelumuotona. Toisaalta sen voidaan ajatella tulevan heprean armoa tarkoittavasta Hannah-nimestä, kuten esimerkiksi Hanna.
Suomessa Hannele on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu nimeksi 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 93 156 naiselle ja alle viidelle miehelle. Erityisen suosittu Hannele on ollut jälkimmäisenä etunimenä. Suomessa Hannan hellittelymuotona on käytetty myös nimeä Hanneli. Se on virallisena nimenä noin 550 naisella ja muutamalla miehellä.
Emilia
92 048Emilia on latinalaisperäinen naisen etunimi. Sen miespuolinen vastine on Emil. Nimet ovat muunnoksia roomalaisesta sukunimestä Aemilius, joka merkitsee latinaksi kilpailijaa. Suomessa nimestä käytetään myös muunnelmia Emiilia ja Emilja.
Toukokuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 91 468 Emilia-nimen saanutta naista ja alle 20 miestä. 1980-luvulta alkaen Emilia on ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä Suomessa. Emiilia-nimen saaneita on vastaavasti rekisteröity vajaat 270 ja Emilja-nimen saaneita noin 130–150.
Elina
87 173Elina on suomalainen naisen etunimi. Elinan nimipäivä on 10. helmikuuta. Nimi on suomalainen muunnos kansainvälisesti tunnetusta, kreikkalaisperäisestä nimestä Helena tai sen vanhasta ruotsalaisesta muunnelmasta Elin. Nimi tunnettiin Suomessa jo keskiajalla, mistä kertoo muun muassa vanha balladi Elinan surma.
Helmikuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 86 941 naista oli saanut etunimekseen Elina.
Kristiina
83 509Aino
79 810Aino on suomalainen naisen nimi. Se on myös ensimmäinen suomalaiseen viralliseen almanakkaan tullut täysin suomalaisperäinen nimi.
Ruotsissa Ainon ja Ainan nimipäivää vietetään 13. kesäkuuta.
Tuulikki
75 729Tuulikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se esiintyy Tapion tyttären nimenä. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Tuulikki on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 74 910 naiselle ja alle 15 miehelle.
Kyllikki
67 806Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.
Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.
Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.
Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.
Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa vuonna 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940, ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2019 loppuun mennessä 67 643 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 642 naista ja ainakin yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 609.
Susanna
66 820Susanna on monessa maassa hyvin yleinen naisen etunimi. Se on alun perin hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa liljaa. Ulkomailla Susanna-nimestä esiintyy monia muitakin versioita, kuten Susanne ja Zuzanna.
Elokuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut 66 746 Susanna-nimen saanutta naista ja muutama mies. 1970- ja 1980-luvuilla Susanna oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä. Susannan lempinimi on usein Susku, Suski tai Sussu.
Susannan nimipäivä on 11. elokuuta, joka sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa on Diocletianuksen vainoissa marttyyrina kuolleen Pyhän Susannan muistopäivä.
Inkeri
63 584Inkeri on suomalainen naisen etunimi.
Inkeri on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Inger, joka on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Ingifridh (nykyinen Ingrid), jonka nimet osat merkitsevät 'Ing-jumalaa' ja 'kaunista'. Nimi on esiintynyt Suomessa jo muinaisaikana, sitä todistavat monet paikannimet, esimerkiksi Inkerinmaa, josta on johdettu suomalaisten heimon nimi inkeriläiset. Kansanvalistusseuran kalenterissa Inkeri oli vuodesta 1882 ja Suomen almanakassa vuodesta 1891 lähtien.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä Inkeri-nimen on saanut 62 074 naista ja muutama mies.
Maarit
61 549Maarit on suomalainen naisen etunimi, Margareta-nimen pääasiassa länsi- ja pohjoissuomalainen muunnelma. Monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Marit. Maaritin nimipäivää juhlitaan suomenkielisessä kalenterissa 20. heinäkuuta, joka suomenruotsalaisen kalenterin mukaan on muun muassa Maritin nimipäivä. Nimi Maarit on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 61 283 ja Marit 815 naiselle. Yli puolet Maariteista on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.
Leena
59 278Leena ja Lena ovat muun muassa Suomessa käytettyjä naisen etunimiä. Leenaa käytetään myös Virossa, Lenaa puolestaan muun muassa Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä.
Leena ja Lena ovat lyhennelmiä nimien Helena ja Magdalena eri versioista. Helenan taustalla on alun perin kreikkalainen nimi Helene, jonka alkuperä liittyy joko soihtuun tai kuuhun. Magdalenan hepreankielinen versio Magdalene puolestaan merkitsee "Magdalasta kotoisin olevaa". Magdala oli kylä, jonka nimi tarkoittaa hepreaksi tornia. Vanhoissa Raamatun käännöksissä Magdalan Mariasta käytetään nimeä Maria Magdalena, ja koska nimi Leena on yleisesti käsitetty Magdalenan lyhentymäksi, on Leenan nimipäivä samana päivänä, 22. heinäkuuta, jota vanhastaan on pidetty Maria Magdalenan muistopäivänä.
Heinäkuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 59 226 Leena-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä. Vastaavasti Lena-nimi on annettu 2 715 naiselle. Leenoista yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla
Katariina
59 032Katariina on suomalainen naisen etunimi. Myös nimen kansainvälisempää muotoa Katarina käytetään Suomessa.
Katariina ja Katarina juontuvat kreikkalaisesta nimestä Aikaterine (Αικατερινη), jonka alkuperää ei tunneta varmasti. Aikaterine-nimen on epäilty liittyvän kidutusta merkitsevään sanaan aikia tai se voi olla johdos vanhemmasta, "molempia" merkitsevästä nimestä Hekaterine (‘Εκατερινη). Nimi voi olla johdos myös jumalatar Hekaten nimestä tai koptinkielisestä nimestä, joka merkitsee kutakuinkin "nimen pyhittämistä" (). Varhaiset kristityt uskoivat Aikaterinen liittyvän kreikan puhtautta merkitsevään sanaan katharos, minkä vuoksi nimi sai latinassa muodon Katharina. Katariina-nimen lyhentymänä esiintyy myös Kata, mutta se on annettu vain noin 220 henkilölle.. Hänen perinteinen muistopäivänsä, 25. marraskuuta on myös Katariinan nimipäivä.
Elisabet
58 399Elisabet ja Elisabeth ovat kansainvälisiä naisen nimiä. Elisabet on heprealainen nimi Eliseba, joka tarkoittaa ”Jumala on valani” tai ”Jumala antaa avun”. Uudessa Testamentissa Elisabet on Johannes Kastajan äiti. Nimestä on käytössä useita muotoja, Pohjoismaissa muun muassa Betty, Elsa, Elsi, Else ja Lisa, Saksassa muun muassa Elise, Ilse ja Lisabet, Englannissa muun muassa Alice, Eliza ja Lizzie, Ranskassa Lisette, Italiassa Elisa ja Bettina, Unkarissa muun muassa Erzsébet ja Venäjällä Jelizaveta.
Elisabetin nimipäivää vietetään Suomessa 19. marraskuuta, joka on unkarilaisen pyhimykseksi julistetun prinsessan Elisabet Thüringeniläisen (1207–1231) muistopäivä. Muodossa Elisabeth nimen on saanut 29 255 naista ja alle 35 miestä. Erityisen suosittu nimi on jälkimmäisenä etunimenä.
Sinikka
55 640Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen. Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, jonka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 55 469 henkilölle.
Marja
53 595Marja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi voi johtua pienikokoista hedelmää tarkoittavasta sanasta marja, mutta se on käsitetty myös Maria-nimen muunnelmaksi. Marja on yleinen myös yhdysnimen alkuosana, ja se esiintyy esimerkiksi nimissä Marja-Leena ja Marja-Liisa.
Eeva
51 517Eeva on suomalainen muoto kansainvälisestä naisen etunimestä Eva. Siitä on käytössä myös muunnelma Eevi. Suomessa on ollut joulukuuhun 2025 mennessä kirjoilla 51 489 Eeva-nimistä naista ja muutama mies. Samaan aikaan on Eva-nimisiä naisia on merkitty rekisteriin 13 269 ja Ewoja noin 550. Paitsi etunimenä nimi Eeva esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Sukunimellä Eeva oli joulukuussa 2025 Suomen väestötietojärjestelmässä 242 nimenkantajaa. Eeva-Liisa, Eeva-Maija ja Eeva-Maria kuuluvat Suomen yleisimpiin yhdysnimiin.
Jouluaattona 24. joulukuuta on suomalaisessa kalenterissa Aatamin, Eevan, Eevin ja Eveliinan nimipäivä, ruotsinkielisessä almanakassa Adamin ja Evan. Eevalla ja Aatamilla on ollut yhteinen nimipäivä vuodesta 1646 alkaen, paitsi 1918–1948 Aatami oli päivää aikaisemmin. Vuosina 1706–1889 Eeva oli almanakassa muodoissa Eva ja Ewa. Eevi on otettu almanakkaan vuonna 1964, nimenä se kuitenkin tunnetaan jo 1870-luvulta.
Eva tulee alun perin juutalaisesta naisennimestä Hava tai havva. Hava on heprean kieltä ja tulee sanoista chavah (hengittää) ja chayah (elää). Se siis yksinkertaisesti tarkoittaa ”elämistä”. Eeva ja Eevi ovat suomalaisia muotoja siitä. Eeva on kristillinen nimi, joka on lähtöisin Raamatusta. Eeva oli Raamatun mukaan maailman ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi ensimmäisen miehen, Aadamin kylkiluusta. Eeva oli myös ensimmäinen syntiin langennut ihminen, ja hänen vuokseen Jumala karkotti ihmiset Eedenin puutarhasta. Kristillisen käsityksen mukaan Eeva on ihmissuvun kantaäiti.
Eva-muotoa käytetään muiden muassa latinassa, italiassa, saksassa ja ruotsissa. Ranskan kielen yleisin muoto on Ève, josta tulee englannin Eve. Unkarissa on puolestaan Éva tavallisin muoto nimestä. Muihin muotoihin kuuluvat esimerkiksi pohjoismainen Efva, keskieurooppalainen Evi ja eteläeurooppalainen Evita. Venäjällä Eeva tunnetaan paremmin muodossa Jeva (Ева).
Helmi
49 356Helmi on suomalainen naisen etunimi. Helmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien 7. toukokuuta.
Orvokki
48 810Orvokki on naisen etunimi, joka perustuu kukan nimeen orvokki. Samoin kuin eräät muutkin kukka-aiheiset etunimet kuten Vuokko ja Vanamo, se yleistyi 1900-luvun alussa. Orvokki-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 649 henkilöä, joista 35 miestä. Orvokki on yleinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä. Orvokkien lempinimiä ovat ainakin Orvo ja Vokki.
Matilda
47 759Matilda on naisen etunimi. Vanhempi muoto nimestä on Mathilda. Nimen kantana on saksan kielen Mathilde, joka tarkoittaa "mahtavaa taistelijatarta". Matildan nimipäivä on suomalaisessa ja ruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa Pyhän Mathilden muistopäivänä 14. maaliskuuta. Mathilde oli Saksan kuningas Henrik I Linnustajan puoliso
Tellervo
46 771Tellervo on suomalainen naisen etunimi, joka on omaksuttu Kalevalasta.
Kalevalassa esiintyy kultahiuksinen metsänneito Tellervo, joka paimentaa metsänjumala Tapion karjaa. Hänet mainitaan kerran myös Tapion vaimona. Nimi Tellervo on ilmeisesti muodostettu miespuolisen vastineensa Pellervon pohjalta. Kalevalan Pellervo eli Sampsa Pellervoinen on puiden kylväjä ja laivapuun etsijä, jota on toisinaan pidetty Tapion poikana ja kasvillisuuden jumalana.
Tellervo on tullut etunimenä käyttöön kansallisromanttisella kaudella. Sitä on ehdotettu ristimänimeksi jo 1860-luvulla. Suomalaiseen almanakkaan nimi lisättiin vuonna 1908, josta lähtien Tellervon päivää on vietetty 13. huhtikuuta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Tellervo on Suomessa annettu 46 566 naiselle ja 1900-luvun alkupuolella myös noin 50 miehelle. Suosionsa huipulla nimi on ollut 1920–1950-luvuilla. Se on ollut tavallinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.
Tellervosta käytettyjä puhuttelumuotoja ovat muun muassa Tellu ja Telle.
Riitta
45 919Riitta on suomalainen naisen etunimi.
Riitta voi olla muunnos englanninkielisissä maissa käytetystä nimestä Bridget, joka puolestaan on versio iirinkielisestä nimestä Brighid. Brighid merkitsee ylennettyä, ylistettyä ().
Toisaalta Riitta voi juontua kansainvälisestä nimestä Rita, joka puolestaan on lyhenne Margaritasta tai muista rita-loppuisista nimistä. Margaritan alkuperä on kreikan kielen helmeä merkitsevässä sanassa. Espanjaksi Margarita merkitsee päivänkakkaraa.
Tammikuuhun 2025 mennessä nimi on annettu 45 908 suomalaiselle. Heistä yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.
Irene
43 750Irene on kansainvälinen naisen etunimi.
Irene on muunnos kreikan nimestä Eirene. Eirene merkitsi rauhaa, ja nimi kuuluikin kreikkalaiselle rauhan jumalattarelle. Jumalattaren mukaan on nimetty myös asteroidi 14 Irene.
Tammikuuhun 2025 mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut 43 597 Irene-nimen saanutta naista ja muutama mies.
Amanda
43 251Amanda on useissa eurooppalaisissa kielissä esiintyvä naisen etunimi.
Nimen kehitti 1600-luvulla vaikuttanut näytelmäkirjailija Colley Cibber. Hän käytti suoraan latinankielistä sanaa amanda, joka tarkoittaa ’rakastettavaa’.
Suomessa on käytetty nimestä muunnelmia Mandi, Manta ja Manda. Englanninkielisissä maissa nimen eräs muunnelma on Mandy. Samasta latinan verbistä amare, ’rakastaa’, johdettuja naisen etunimiä ovat myös ranskankielinen etunimi Aimée sekä siitä eri aikoina johdetut englanninkieliset etunimet Amy ja Aimee.
Syyskuuhun 2025 mennessä 43 026 naista oli saanut Suomessa nimekseen Amanda. Nimi Manda oli samaan ajankohtaan mennessä annettu noin 550, nimi Mandi noin 600, nimi Manta noin 340 ja nimi Mandy hieman alle 100 naiselle. Amanda oli 1800-luvulla Suomen kahdeksanneksi suosituin, 2000-luvun ensikymmenellä jällen kahdeksanneksi suosituin ja 2010-luvulla seitsemänneksi suosituin tytön etunimi.https://nimipalvelu.dvv.fi/suosituimmat-etunimet | Nimeke = Suosituimmat etunimet | Julkaisija = Digi- ja väestötietovirasto | Viitattu = 15.9.2025}}</ref> Toisaalta nimi ei ollut Suomessa kovin suosittu 1940-luvulta 1970-luvulle.
Maija
42 850Maija on suomalainen naisen etunimi, joka on yksi Maria-nimen monista muunnelmista. Pohjoismaisissa kielissä ja saksassa sen vastine on Maja.
Maija on ollut pitkään kansanomainen puhuttelumuoto Mariasta; itsenäiseksi nimeksi almanakkaan se on otettu vasta vuonna 1950. Maijan (ja Marian) nimipäivä on 2. heinäkuuta.
Maija esiintyy myös vakiintuneissa yhdysnimissä sekä alkuosana (Maija-Leena, Maija-Liisa) että loppuosana (Anna-Maija, Eeva-Maija, Ulla-Maija).
Ritva
41 713Ritva on suomalainen naisen etunimi. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan toukokuuhun 2025 mennessä noin 41 710 henkilöä oli saanut etunimekseen Ritva. Heistä valtaosa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana. Nuorten naisten ja tyttöjen nimenä Ritva on nykyään harvinainen. Silti ainakin vielä vuonna 2014 Ritva Virtanen oli Suomen yleisin naisen kutsumanimen ja sukunimen yhdistelmä. Ritvan nimipäivä on 27. toukokuuta.
Sana ritva tarkoittaa lehtipuiden hentoja, eritoten riippuvia, oksia. Yhdyssana ritvakoivu merkitsee rauduskoivua. Kustaa Vilkunan mukaan Ritva on nimenä saanut innoituksensa Ilmari Kiannon runosta ”Rantakoivu” (kokoelmassa Hiljaisina hetkinä, 1898), jossa mainitaan koivun ritva sekä symbolisesti ”riemun ritva, kaihon katve”. Erkki Melartin teki runosta varsinkin kansanopistolaisten ja nuorisoseuralaisten keskuudessa suosiota keränneen laulusävellyksen vuonna 1911. Nimipäiväkalenterissa Ritva on ollut vuodesta 1929 alkaen.
Tuula
41 315Tuula on suomalainen naisen etunimi. Tuulan nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 14. toukokuuta. Tuula-nimen taustalla ovat ilmeisesti suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen, mutta siihen on voinut vaikuttaa myös Larin-Kyöstin Tuulan tei -sanoitus. Tuula-nimen suosion osasyitä oli luultavasti vanhempi nimi Tuulikki. Kalevalassa Tuulikki on metsän kuninkaan Tapion tytär.
Tuula on Suomen tavallisimpia naisennimiä. Tuula-nimen oli Suomessa 1900-luvun alusta toukokuuun 2025 mennessä saanut 41 295 naista ja alle 10 miestä. Nimen kulta-aikaa olivat 1940- ja 1950-luvut, jolloin Tuulaksi nimettiin yli 29 000 tyttöä. Silti Tuula oli ainakin vielä lokakuussa 2014 Suomen yleisin naisen kutsumanimi.
Anne
40 227Anne on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Anne on varsinkin Saksassa, Ranskassa ja Englannissa suosittu muunnelma nimestä Hannah, joka tarkoittaa hepreaksi armoa tai suosiota. Anne voi myös olla lyhenne arn-alkuisista nimistä. Arn merkitsee saksaksi kotkaa.
Joulukuuhun 2025 mennessä nimi Anne oli Suomessa Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 40 192 naiselle ja vähintään 28 miehelle. Suomessa nimen suosio kasvoi selvästi 1950-luvulla. Nimistöntutkija Eero Kiviniemi on arvellut, että tämä ei johtunut Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Annen syntymästä vuonna 1950 vaan siitä, että Suomessa suosituimpiin naisten etunimiin on jatkuvasti kuulunut jokin Anna-nimen variantti, minkä johdosta nimelle Anne oli tilausta, kun Annan venäläisvaikutteinen muunnos Anja sekä Kalevalasta peräisin oleva mutta joskus Annan muunnokseksi mielletty nimi Aino olivat selvästi menettäneet suosiotaan 1950-luvulle tultaessa. Yli puolet Suomen Anne-nimisistä henkilöistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla. Vuosisadan lopulla Anne-nimen suosio laski Suomessa huomattavasti, ja 2000-luvulla 8. joulukuuta 2025 mennessä Anneja on Suomessa nimetty vasta 1069.
Eila
39 757Eila on naisen etunimi. Nimi yleistyi Suomessa 1900-luvun alkupuolella ja esiintyy harvinaisena myös Saksassa. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Sitä on arveltu Elisabet-nimen lyhentymäksi tai muunnokseksi alkujaan irlantilaisesta nimestä Eileen, joka pohjautuu kelttiläiseen miellyttävää tarkoittavaan sanaan, mutta nimen yleistymiseen ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös muut sitä äänteellisesti muistuttavat nimet, kuten Aila. Viime aikoina Eila on ollut harvinainen nimivalinta, vaikka ennustettiinkin, että 2020-luvulla se tulisi olemaan taas suosittu nimi. Eilan nimipäivä on 30. lokakuuta.
Anja
38 037Anja on naisen etunimi. Se on venäläinen muunnelma Annasta. Anja-nimisiä naisia on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä merkitty rekistereihin 38 002. Anja esiintyy myös paikannimissä, kuten Anjalankoski ja Anjala.
Martta
37 545Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka alkukielessä tarkoittaa valtiatarta. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnetaan erityisesti tunnollisena taloudenhoitajana. Martta ei näin ollen ole Martin sisarnimi, vaikka nimen asun perusteella niin voisikin päätellä. Raamatun Martan mukaan on saanut nimensä myös Marttaliitto, jonka jäsenistä käytetään toisinaan martta-nimitystä. Nimen englanninkielinen vastine on Martha.
Suomessa Martan nimipäivä on 26. heinäkuuta. Heinäkuuhun mennessä nimi on Suomessa annettu 37 452 naiselle, joista noin puolet on syntynyt vuosina 1900–1919.
Päivi
36 075Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle. Nimen muunnos Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta.
Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.
Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu vain muutamalle kymmenelle henkilölle.
Iida
35 877Iida ja Iita ovat suomalaisia naisen nimiä. Nimet ovat suomalaisia vastineita monissa maissa esiintyvälle nimelle Ida.
Iidan nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 14. syyskuuta, jolloin on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Idan nimipäivä. Vuodesta 2020 lähtien sama päivä on myös Iitan nimipäivä.
Nimi johtuu muinaisskandinaavisesta sanasta "id", joka tarkoittaa työtä ja tahtoa. Sana esiintyy myös ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunnorin nimessä.
1800-luvun lopulla Iida ja Ida kuuluivat molemmat kymmenen suosituimman naisennimen joukkoon. Välillä nimi harvinaistui selvästi, mutta on myöhemmin jälleen yleistynyt. Nimi Iida on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 26 207 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Muodossa Ida nimi on samaan aikaan annettu 21 067 naiselle ja nimi Iita 1278:lle.
Sirkka
35 515Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.
Lokakuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 35 510 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, kaikki ovat naispuolisia. Suurin osa heistä on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.
Kerttu
35 497Kerttu on suomalainen naisen etunimi.
Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.
Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Kerttu on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 35 247 ja Kerttuli hieman alle 1 040 naiselle.
Linnea
35 454Linnea (tai Linnéa) on naisen etunimi. Sen nimipäivä on 3. elokuuta. Nimi tarkoittaa ruotsiksi vanamoa ja tulee sen tieteellisestä nimestä Linnaea borealis. Kasvi on nimetty luonnontieteilijä Carl von Linnén mukaan.
Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on nimi Linnea annettu 31 649 naiselle ja alle 25 miehelle.
Karoliina
35 376Karoliina on naisen etunimi. Nimi on muodostettu latinalaisesta miehennimestä Carolus, joka on germaanisen Karl-nimen latinalainen vastine ja josta on johdettu myös naisennimi Carola. Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Karoliina-nimen on Suomessa saanut 35 273 henkilöä, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1980–1999. Muodossa Karolina nimi on annettu 4 468 ja muodossa Carolina noin 2 660 henkilölle. Vuosina 1990–1999 Karoliina oli Suomen kuudenneksi suosituin naisten nimi. Usein Karoliina-nimisten lempinimi voi olla esimerkiksi Karo, Karkki, Kartsi, Kartsis, Kartsa jne. Suomalaisesti kirjoitetusta Karoliinasta on kansainvälisesti monia muotoja, muun muassa Karolina, Carolina, Caroline ja Carola.
Pirkko
34 996Pirkko on suomalainen naisen etunimi. Lokakuuhun 2025 mennessä nimi on Suomessa annettu 34 993 naiselle ja alle 30 miehelle. Yli puolet Pirkoista on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.
Nimen alkulähteenä on Birgitta. Pirkon samoin kuin Birgitankin nimipäivä on 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä. Vuosina 1890–1907 Pirkko vietti päiväänsä myös 1. helmikuuta, irlantilaisen Pyhän Brigidin muistopäivänä.
Hanna
34 638Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, ja Uudessa testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta. Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi.
Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta.
Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut heinäkuuhun 2025 mennessä kaikkiaan 33 534 naista ja alle 50 miestä.
Pirjo
34 615Pirjo on suomalainen naisen etunimi. Lokakuuhun 2025 mennessä nimi on Suomessa annettu noin 34 620 naiselle ja muutamalle miehelle. Yli puolet Pirjoista on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.
Nimen alkulähteenä on Birgitta. Pirjon samoin kuin Birgitankin nimipäivä on 7. lokakuuta, Pyhän Birgitan muistopäivänä.
Laura
34 200Laura on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Nimipäivä suomalaisessa ja Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on 18. tammikuuta. Suomalaiseen almanakkaan se on otettu vuonna 1908. Ruotsissa Laura pääsi almanakkaan 1901. Suomessa Laura on Laurin sisarnimi.
Laura tulee latinankielisestä sanasta laurus, joka tarkoittaa laakeripuuta. Antiikin Roomassa laakeripuun lehtiä käytettiin voitonseppeleissä (laakeriseppeleissä) ja vaatteiden koristeluissa. Nimi tarkoittaa myös kunniaa, kuuluisuutta ja henkeä (spirit). Kreikaksi nimi kirjoitetaan Λάυρα ja kyrillisillä kirjaimilla Лаура. Nimi Laura liitetään Kreikan mytologiassa Daphne-nymfiin, joka paetessaan Apollon lempeä muuttui laakeripuuksi.
Laura on suosittu nimi monissa maissa, myös Suomessa. Suomessa nimi on 1800-luvun lopulta tammikuuhun 2024 mennessä annettu 34 034 tytölle. Nimi on erityisen yleinen 1900-luvun lopulla syntyneillä, mihin vaikutti varsinkin televisiosarjasta Pieni talo preerialla tuttu Laura Ingalls. Vuonna 1997 syntyneillä naisilla se on kaikkein yleisin etunimi.
Nimestä on monia eri variaatioita, muun muassa Lavra, Laure, Laurie, Lorita, Laurinda, Lora, Laurissa ja Loris.
Aleksandra
33 948Aleksandra ja Alexandra ovat kansainvälisiä naisen etunimiä, joita käytetään myös Suomessa. Nimet ovat feminiinimuotoja miehen nimestä Alexander (suomalaisittain Aleksanteri), jonka alkuperä puolestaan on muinaiskreikan ”miesten puolustajaa”, ”sotilasta” merkitsevässä nimessä Alexandros.
Irmeli
33 853Irmeli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Irmelin ja Irman nimipäivä on 31. maaliskuuta. Muun muassa Saksassa ja Ruotsissa nimi esiintyy muodossa Irmelin, joka esiintyy myös suomenruotsalaisessa kalenterissa. Nimi on germaanista alkuperää ja johtuu mahtavaa tai suurta tarkoittavasta sanasta irmin. Nimi Emma on muunnos samasta nimestä.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta maaliskuuhun 2025 mennessä noin 33 830 naista saanut nimekseen Irmeli ja noin 180 nimen Irmelin.
Hilja
33 847Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta lokakuuhun 2025 mennessä 25 581 henkilöä.
Elsa
33 841Elsa on naisen etunimi. Suomessa Elsan nimipäivä on 14. lokakuuta. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Elsa on Suomessa annettu 32 115 henkilölle.
Ilona
33 509Ilona on alkuperältään unkarilainen naisen etunimi, jota käytetään paljon myös muun muassa Suomessa ja Latviassa. Nimi on alkujaan kreikkalaisperäisen Helena-nimen unkarilainen muunnelma, joka on tullut unkarin kieleen joko latinan tai slaavilaisten kielten välityksellä, ja Unkarissa se on ollut jatkuvasti käytössä viimeistään 1100-luvulta lähtien. Unkarissa Ilona-nimen suosiota lisäsivät jo keskiajalla unkarinkielisinä levinneet Troijan sota -tarinan versiot. Nimi yleistyikin 1900-luvun alussa muiden myönteisen merkityksen omaavien suomalaisnimien mukana.
Ensimmäinen suomalainen Ilona-nimen kantaja on tiettävästi ollut Ilona Jalava, jonka isä oli tunnettu Unkarin-ystävä, kääntäjä ja unkarin kielen yliopistonlehtori Antti Jalava.
Suomessa nimi Ilona on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu lokakuuhun 2025 mennessä 33 296 naiselle ja muutamalle miehelle.
Aune
33 395Aune ja Auni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Ne polveutuvat kansainvälisestä nimestä Agnes, joka puolestaan on versio kreikan puhtautta ja siveyttä merkitsevästä nimestä Hagne. Lisäksi Agnes liittyy latinan lammasta merkitsevään sanaan agnus.
Suomessa nimi Aune on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 32 976 naiselle ja ainakin 14 miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt ennen vuotta 1940, ja 1910-luvulla Aune oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä. Sittemmin nimen suosio pitkään laski vuosikymmenestä toiseen, mutta viime vuosikymmeninä on selvästi elpynyt, vaikkei nimi muotinimeksi olekaan palautunut: 1990-luvulla Auneja nimettiin vain 129 mutta 2010-luvulla 646. Vastaavasti Auni on annettu nimeksi noin 350 suomalaiselle, joista alle 15 on miehiä.
Pauliina
33 379Pauliina on suomalainen naisen etunimi. Monissa kielissä vastaava nimi esiintyy muodossa Paulina. Nimi tulee latinan kielen sanasta Paulinus, joka tarkoittaa pientä tai vähäistä.
Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 33 134 henkilöä on saanut etunimekseen Pauliina. Eniten Pauliinoita syntyi vuosina 1980–1999 eli yli 17 000 henkilöä. Muodossa Paulina nimi on annettu Suomessa 2 396 henkilölle.
Pauliinan nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 22. kesäkuuta, samoin Paulinan nimipäivä suomenruotsalaisessa almanakassa.
Aili
33 352Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä oli aluksi 19. marraskuuta mutta siirrettiin vuonna 1950 nykyiselle päivälleen, 17. syyskuuta.
Katri
33 270Katri on suomalainen naisen etunimi.
Katri on lyhennelmä Katriinasta ja Katariinasta. Näiden nimien alkuperästä on monia selityksiä, mutta varhaiset kristityt yhdistivät ne puhdasta tarkoittavaan kreikan kielen sanaan katharos (καθαρός).
Nimi Katri on Suomessa annettu marraskuuhun 2025 mennessä 33 266 henkilölle.
Virossa perinteisiin on kuulunut, että naisväelle kuuluneiden ulkotöiden tekoaika päättyi virolaisessa kansankalenterissa Katrin päivään. Juhlapäivän viettoon kuuluvissa tavoissa lampailla oli aivan erityinen rooli. Katrinpäivänä ei saanut keritä lampaita ja lammaskarsinassa syötiin uhriruokana kananlihaa tai puuroa, jotta lampaat sikiäisivät hyvin. Katrin päivän viettoon kuului myös monia muita taikoja. Katrin päivän aattona ja jossakin päin maata myös Katrin päivänä kierreltiin niin sanottuina katrinsantteina. Tähän osallistuivat lähinnä nuoret tytöt ja naimattomat naiset. 1800- ja 1900-luvulla pukeuduttiin katrinperheeksi, johon kuuluivat katriäiti ja -isä sekä lapset tai joksikin eläimeksi. Katrinsantit muun muassa toivottivat karjaonnea ja pyysivät tästä hyvästä palkkiota. Ripille päässeet naimattomat nuoret ja nuoret aikuiset kiersivät kyliä katrinsantteina vielä 1920- ja 1930-luvulla, mutta tapaa on elvytetty taas 2000-luvulla. Läntisessä Virossa ja Saarenmaalla talosta taloon kulkivat niin sanotut katrinhanhet, jotka hanhen tavoin äännellen tenttasivat lasten lukutaitoa ja löivät vitsoilla terveyttä perheelle. Viron maauskoiset viettävätkin nykyään hanheniltaa ja sitä seuraavaa lampaanpäivää.
Myös katrinsanteilla oli tapana järjestää kierroksensa päätteeksi juhlat ja syödä kyläpaikoista saadut antimet yhteisvoimin. Tavallisesti mukaan saatiin ruokaa, uudemmalla ajalla makeisia, eksoottisia hedelmiä ja myöskin rahaa. Nykypäivänä katrinsanttina kulkeminen on erityisen suosittua Kihnun saarella.
Ida
31 912Iida ja Iita ovat suomalaisia naisen nimiä. Nimet ovat suomalaisia vastineita monissa maissa esiintyvälle nimelle Ida.
Iidan nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 14. syyskuuta, jolloin on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Idan nimipäivä. Vuodesta 2020 lähtien sama päivä on myös Iitan nimipäivä.
Nimi johtuu muinaisskandinaavisesta sanasta "id", joka tarkoittaa työtä ja tahtoa. Sana esiintyy myös ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunnorin nimessä.
1800-luvun lopulla Iida ja Ida kuuluivat molemmat kymmenen suosituimman naisennimen joukkoon. Välillä nimi harvinaistui selvästi, mutta on myöhemmin jälleen yleistynyt. Nimi Iida on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 26 207 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Muodossa Ida nimi on samaan aikaan annettu 21 067 naiselle ja nimi Iita 1278:lle.