Katri

Katri on suomalainen naisen etunimi.

Katri on lyhennelmä Katriinasta ja Katariinasta. Näiden nimien alkuperästä on monia selityksiä, mutta varhaiset kristityt yhdistivät ne puhdasta tarkoittavaan kreikan kielen sanaan katharos (καθαρός).

Nimi Katri on Suomessa annettu marraskuuhun 2025 mennessä 33 266 henkilölle.

Virossa perinteisiin on kuulunut, että naisväelle kuuluneiden ulkotöiden tekoaika päättyi virolaisessa kansankalenterissa Katrin päivään. Juhlapäivän viettoon kuuluvissa tavoissa lampailla oli aivan erityinen rooli. Katrinpäivänä ei saanut keritä lampaita ja lammaskarsinassa syötiin uhriruokana kananlihaa tai puuroa, jotta lampaat sikiäisivät hyvin. Katrin päivän viettoon kuului myös monia muita taikoja. Katrin päivän aattona ja jossakin päin maata myös Katrin päivänä kierreltiin niin sanottuina katrinsantteina. Tähän osallistuivat lähinnä nuoret tytöt ja naimattomat naiset. 1800- ja 1900-luvulla pukeuduttiin katrinperheeksi, johon kuuluivat katriäiti ja -isä sekä lapset tai joksikin eläimeksi. Katrinsantit muun muassa toivottivat karjaonnea ja pyysivät tästä hyvästä palkkiota. Ripille päässeet naimattomat nuoret ja nuoret aikuiset kiersivät kyliä katrinsantteina vielä 1920- ja 1930-luvulla, mutta tapaa on elvytetty taas 2000-luvulla. Läntisessä Virossa ja Saarenmaalla talosta taloon kulkivat niin sanotut katrinhanhet, jotka hanhen tavoin äännellen tenttasivat lasten lukutaitoa ja löivät vitsoilla terveyttä perheelle. Viron maauskoiset viettävätkin nykyään hanheniltaa ja sitä seuraavaa lampaanpäivää.

Myös katrinsanteilla oli tapana järjestää kierroksensa päätteeksi juhlat ja syödä kyläpaikoista saadut antimet yhteisvoimin. Tavallisesti mukaan saatiin ruokaa, uudemmalla ajalla makeisia, eksoottisia hedelmiä ja myöskin rahaa. Nykypäivänä katrinsanttina kulkeminen on erityisen suosittua Kihnun saarella.