» s

  • Saana

    Saana on suomalainen naisen nimi. Nimi on keksitty todennäköisesti Saanatunturin ja samantyylisten nimien kuten Jaanan ja Sannan innoittamana. Saanan nimipäivä on 17. lokakuuta yhdessä Sainin kanssa. Se on otettu kalenteriin 1984. Nimi Saana on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 3528 naiselle.

    Saana (Sána) tarkoittaa pohjoissaamen kielellä kääpäsientä.

  • Saara

    Saara on naisen etunimi, joka lisättiin Suomen almanakkaan vuonna 1852. Nimi tulee heprean hienoa rouvaa tai prinsessaa merkitsevästä sanasta. Nimi on ollut lähes alkuperäisessä muodossaan käytössä yli 4 000 vuotta vanha ja tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa, useimmissa maissa kuitenkin muodossa Sara tai Sarah.

    1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä Saara-nimi on annettu 18 974 suomalaiselle naiselle.

  • Sabina

    Sabina on naisen etunimi, joka johtuu Italiassa muinoin asuneesta kansasta, sabiineista.

    Suomessa nimi Sabina on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1321 naiselle ja alle viidelle miehelle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Sabinan nimipäivä on 27. lokakuuta.

  • Sade

  • Säde

    Säde on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta säde, joka viittaa erityisesti auringon säteilyyn.

    Vuoden 2008 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1 565 Säde-nimistä naista ja hieman yli 10 miestä.

  • Saga

    Saaga tai Saga on pohjois­maissa esiintyvä naisen etunimi. Nimi johtuu sanasta saga, joka merkitsee varsinaisesti Norjan ja Islannin viikinki­ajan ja varhaisen keski­ajan historiaan liittyviä kauno­kirjallisia kertomuksia, saagoja, mutta joka ruotsin kielessä tarkoittaa myös satua. Alun perin sana on merkinnyt näkijää, ja Saga oli skandi­naavisessa myto­logiassa myös runouden ja historian jumalattaren nimi, joka toisinaan on samastettu myös Freijan kanssa. Saaga on nimen suomen­kielinen muoto, muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Saga.

    Suomessa nimi Saaga on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 482 ja Saga 3354 henkilölle. Vuodesta 2015 lähtien Saagan nimipäivä on suomen­kielisen kalenterin mukaan 17. lokakuuta, joka jo ennestään on ollut suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Sagan nimi­päivä.

  • Saija

    Saija on suomalainen naisen etunimi, alun perin Saara-nimen puhuttelumuoto.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan etunimen Saija on saanut 4127 henkilöä.

  • Saila

    Saila on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu Aila- ja Laila-nimien mukaelmana.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan etunimen Saila on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut saanut 2306 henkilöä.

  • Saima

    Saima on suomalainen naisen etunimi.

    Saima on alkavan suomalaisuuskauden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J. V. Snellmanin perustaman Saima-lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

    Etunimenä Saima tuli käyttöön 1850-luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882–1883. Suomen almanakkaan se pääsi 1908 ja nimi oli suosittu 1880–1910-luvuilla. Saima on kulkeutunut Viroon 1920-luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 12 612 naista ja alle viisi miestä.

  • Saimi

    Saimi on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt muunnelmana nimestä Saima. Nimi oli jonkin verran käytössä jo 1800-luvun lopulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 10 214 naista ja alle viisi miestä. Suurin osa tämän nimisistä henkilöistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Saini

    Saini on suomalainen naisen etunimi, alkujaan Saimi-nimen muunnelma.. Se on otettu kalenteriin 1929. Nimi Saini on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu nimi Saini on annettu 1100 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.


  • Sakari

    Sakari on suomalainen miehen etunimi. Nimi polveutuu hepreankielisestä nimestä Zechariah (hepr. "Jumala on muistanut"), ja nimi eri muunnelmineen on tullut laajalti tunnetuksi Raamatusta. Vanhassa testamentissa on profeetta Sakarjan kirja, ja Uudessa testamentissa mainitaan Sakarias Johannes Kastajan isänä.. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa Sakari-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 79 038 miestä ja alle kymmenen naista. Sakarin nimipäivä on 14. tammikuuta Sakari Topeliuksen syntymäpäivän mukaan.

  • Saku

    Saku on suomalainen miehen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Saku on saanut 3958 miestä ja muutama nainen.

    Nimi on Sakarin, Sakariaksen, Zachariaksen ja Sakkeuksen kutsumamuoto ja tullut Suomen almanakkaan virallisena etunimenä 1973. Sakarin ja Sakun nimipäivää vietetään 14. tammikuuta, jolle nimet on sijoitettu Zachris Topeliuksen syntymäpäivän kunniaksi. Aikaisempi kirjoitusasu on ollut Zacharias. Nimen pohjana on heprealainen nimi, joka merkitsee ’Jahve on muistanut’. Sakkeus on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’oikeamielinen’.

  • Salla

    Salla on suomalaisen naisen etunimi. Se on mahdollisesti muunnos nimestä Saara, mutta sen syntyyn on vaikuttanut myös Lapin tunnettu paikannimi Salla. Salla tarkoittaa syliä pohjoissaameksi.

    Vuoden 2012 elokuuhun mennessä Salla-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut noin 5 800 henkilöä.

  • Salli

    Salli on naisen etunimi. Se on lähinnä suomalainen muoto Saara-nimen englantilaisesta mukaelmasta Sally, mutta esiintyy tässäkin muodossa myös englanninkielisissä maissa. Sallin nimipäivä on 19. heinäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Salli-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 5 006 naista ja ainakin kaksi miestä. Sally-nimisiä on ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 1 246.

  • Sally

    Salli on naisen etunimi. Se on lähinnä suomalainen muoto Saara-nimen englantilaisesta mukaelmasta Sally, mutta esiintyy tässäkin muodossa myös englanninkielisissä maissa. Sallin nimipäivä on 19. heinäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Salli-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 5 006 naista ja ainakin kaksi miestä. Sally-nimisiä on ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 1 246.

  • Salme

    Salme on naisen etunimi.

    Salme tulee viron salm-sanasta,lähde? joka merkitsee 'runoa'. Lisäksi nimi yhdistetään salmea tarkoittavaan sanaan väin, jolloin Salme tarkoittaisi 'salmen neitoa' (viroksi väina neiu). Salme on vanhoissa virolaisissa kansanrunoissa sekä kansalliseepoksessa Kalevipoegissa esiintyvä nimi. Kansanrunojen Salme-neitoa kosivat aurinko, kuu ja tähdet.

    Mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli 1920–1940-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Salme-nimen on saanut 9 169 naista ja noin 20 miestä.

  • Salomo

    Salomo on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomon. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomo oli annettu 1092 henkilölle.

  • Salomon

    Salomon on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomo. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomon oli annettu 2731 henkilölle.

  • Sam

    Sam on miehen etunimi, Samuel-nimen lyhentymä. Suomessa nimi esiintyy yleisemmin muodossa Sami. Samuelin nimipäivä on 20. elokuuta, jolla päivällä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on myös nimi Sam, suomenkielisessä nimi Sami. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Sam on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 614 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Sami

    Sami on suomalainen miehen etunimi. Samin nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samun, Samuelin ja Samulin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu hieman yli 29 080 miehelle ja alle 20 naiselle. Eniten Sameja on syntynyt vuonna 1975 (1739).

  • Sampo

    Sampo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on saatu suomalaisessa kansanrunoudessa ja Kalevalassa esiintyvästä ihme-esineestä, sammosta. Nimipäivää Sampot viettävät 3. huhtikuuta, jolloin on myös Veetin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä 3056 suomalaista miestä oli saanut nimen Sampo, lähes puolet heistä 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sampsa

    Sampsa on suomalainen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 1 222 Sampsaa.

  • Samu

    Samu on suomalainen miehen etunimi. Samun nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samin, Samulin ja Samuelin nimipäivä. Samu pohjautuu nimeen Samuel, joka on hepreaa ja tarkoittaa " Jumalan kuulema". Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 4 850 Samua. Nimi on käytössä myös Unkarissa.

  • Samuel

    Samuel (hepreaksi ‏שְׁמוּאֶל‎, Shmu'el, kreik. Σαμουήλ, lat. Samvel) oli Raamatun mukaan muinaisen Israelin kansan uskonnollinen ja poliittinen johtaja noin vuonna 1100 eaa, tuomarien ajan lopulla ja kuningasajan alussa. Hänestä kerrotaan Ensimmäisessä Samuelin kirjassa, varsinkin sen alkupuolella.

    Nimestään huolimatta Raamatun Samuelin kirjat eivät voi olla Samuelin kirjoittamia, sillä jo Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan hänen kuolemastaan. Todennäköisesti ne on, kuten muutkin Vanhan testamentin kirjat Joosuasta Kuningasten kirjoihin, kirjoitettu nykyiseen muotoonsa vasta satoja vuosia myöhemmin, joskin lähteenä on käytetty vanhemman historiankirjoituksen traditiota.

    Rabbiinisessa kirjallisuudessa Samuelia pidetään samalla kertaa viimeisenä muinaisen Israelin tuomareista että ensimmäisenä Israelin maassa vaikuttaneena profeettana. Täten hänen toimintansa sijoittui kahden aikakauden taitekohtaan. Ensimmäisen Samuelin kirjan mukaan Samuel myös voiteli Israelin kaksi ensimmäistä kuningasta, Saulin ja Daavidin.

  • Samuli

    Samuli on suomalainen miehen etunimi. Se on kansanomainen muoto heprealaisperäisestä Samuel-nimestä, jonka muunnoksia ovat myös Sami, Samu ja Sampsa. Samulin nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 20. elokuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Samuli on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 25 993 henkilölle.

  • Sandra

    Sandra on naisen etunimi. Se oli suomenkielisessä almanakassa vuosina 1929–1949 ja uudestaan vuodesta 2010. Sandra on alun perin lyhennelmä nimestä Aleksandra. Sandra on annettu Suomessa nimeksi vuoden 2012 loppuun mennessä 3 464 naiselle. Nimi yleistyi Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sanelma

    Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta.. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma.

    Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on 5. elokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanelma-nimen on saanut 8 769 henkilöä.

  • Sanna

    Sanna on skandinaavinen naisen etunimi. Sanna on lyhenne kansainvälisestä nimestä Susanna, joka on hepreaa ja tarkoittaa liljaa. Sanna voi myös olla johdos ruotsin kielen sanasta sann, joka merkitsee "totta". On myös esitetty, että Sanna olisi hellittelymuoto venäläisestä Aleksandrasta.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään merkitty vuoden 2009 loppuun mennessä 25 238 Sanna-nimistä naista ja muutama mies. Sanna oli verrattain harvinainen nimi 1960-luvulle asti, jolloin sen suosio lähti kasvuun. Kun aiemmin nimi annettiin joillekin kymmenille tyttövauvoille vuodessa, 1970-luvun alussa nimen sai jo monta sataa ja saman vuosikymmenen lopussa yli tuhat lasta vuosittain. 1980-luvulta alkaen nimi on annettu yhä harvemmille lapsille. Vuosina 2000-2012 nimen sai enää 56 lasta.

  • Sanni

    Sanni on suomalainen naisen etunimi. Nimi on muunnelma Susannasta tai Sandrasta.

    Susannan alkuperä on heprean liljaa merkitsevässä sanassa. Sandra puolestaan juontaa Aleksandrasta, jonka taustalla on ”puolustavaa miestä” merkitsevä kreikkalainen miehen nimi Alexandros.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanni-nimen suosio on vaihdellut eri vuosikymmeninä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 9 781 Sanni-nimistä naista.


  • Santeri

    Santeri on suomalainen miehen etunimi, Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Aleksander merkitsee suojelijaa ja puolustajaa. Santereita oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 15 590.

  • Santtu

    Santtu on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos Santerista, joka taas on Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Santtu on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 2 620 henkilölle. Nimi alkoi yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien, ja noin puolet Santuista on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sara

    Sara on kansainvälinen naisen etunimi. Sara on muunnos nimestä Sarah, joka merkitsee hepreaksi hienoa rouvaa tai prinsessaa (שָׂרָה).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 12 418 Sara-nimistä naista ja ainakin yksi mies. Nimi yleistyi huomattavasti 1980-luvulla, ja sen suosio jatkuu edelleen. Suomessa nimen vanhastaan yleisempi muunnos on Saara.

  • Sari

    Sari on suomalainen naisen etunimi. Se on muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha raamatullinen nimi. Saara tarkoittaa hepreaksi ruhtinatarta ja otettiin suomalaiseen almanakkaan heinäkuun 19. päivälle vuonna 1852. Nimi Sari lisättiin samalle päivälle vuonna 1964.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Sari on annettu noin 31 350 suomalaiselle naiselle ja alle 20 miehelle. Suurin osa Sareista on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Satu

    Satu on suomalainen naisen etunimi. Sadun alkuperä on suomen kielen sana satu (eli tarina). Satu ja Taru ovat suomalaisia vastineita ruotsalaisille nimelle Saga.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 26 467 Satu-nimistä naista ja alle 10 miestä Yli puolet Saduista on nimetty 1960- tai 1970-luvulla. Satu-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään parempana.

  • Saul

    Saul on heprealaisperäinen, laajalti käytössä oleva etunimi, joka johtuu heprean kielen pyydettyä tarkoittavasta sanasta. Suomessa nimi esiintyy myös muodossa Sauli. Suomessa nimi Saul on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 387 henkilölle.

  • Sauli

    Sauli on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 6 083 suomalaiselle. Nimi tulee Raamatun Saul-kuninkaasta, joka oli Israelin ensimmäinen kuningas noin 1025–1005 eaa.

  • Sebastian

    Sebastian on alkujaan kreikkalais-latinalainen miehen etunimi. Nimi merkitsee Sebasten asukasta. Vanhalla ajalla Sebaste oli Vähässä-Aasiassa sijainnut kaupunki, jonka nimi tuli ’kunnoitettavaa’ tarkoittavasta kreikan kielen sanasta sebastos (σεβαστος) ja oli samalla käännös keisari Augustuksen nimestä.>. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi varsinkin Pyhä Sebastianus, kristillinen marttyyri, jonka muistopäivä 20. tammikuuta on Suomessakin nykyään (vuodesta 2010 lähtien) Sebastianin nimipäivä.

    Suomessa nimi Sebastian oli 1900-luvun alkupuolella varsin harvinainen, mutta on 1960-luvulta lähtien yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 12 310 henkilölle.

  • Seija

    Seija on suomalainen naisen nimi, jonka nimipäivää vietetään 13. joulukuuta. Nimen on muodostanut kouluneuvos Yrjö Karilas, ja aiheena olivat toisaalta muinaisroomalaisen oraiden jumalattaren nimi Seia, toisaalta harvinaiseksi käynyt, vielä Lönnrotin sanakirjassa esiintynyt suomen kielen sana seijas (sees, selkeä)..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Seija on annettu 29 383 naiselle. Kaksi ensimmäistä Seijaa kastettiin vuonna 1912, ja suosituin nimi oli vuonna 1948, jolloin syntyi 1 269 Seijaa. Seija tunnetaan Suomessa myös harvinaisena sukunimenä.

  • Selim

    Selim on miehen etunimi. Nimi on turkkilainen muoto arabialaisesta nimestä Salim, joka tarkoittaa turvattua.

    Suomessa nimi Selim on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 miehelle ja muutamalle naiselle. Selimin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 4. kesäkuuta.

  • Selja

    Selja on suomalainen naisen etunimi sekä sukunimi. Nimi on mahdollisesti Cecilia-nimen muunnelma tai johtuu kasvisuvun nimestä seljat (Sambucus).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 499 henkilöä on saanut etunimekseen Selja, joista kaikki ovat naisia.

  • Selma

    Selma on naisen etunimi.

    Nimi on kelttiläistä alkuperää ja tuli yleisemmin tunnetuksi Macphersonin vuonna 1765 julkaisemasta runokokoelmasta Ossianin laulut. Siinä se esiintyy paikannimenä, mutta tuli pian käyttöön myös naisen etunimenä. Suomessa sen yleistymiseen ovat vaikuttaneet myös eräät Franzénin ja Topeliuksen runot, joissa nimi esiintyy, erityisesti Topeliuksen vuonna 1845 julkaisema Ljungblommor.

    Nimi Selma otettiin almanakkaan vuonna 1857, ja nimipäivä on 5. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Selma-nimen on Suomessa saanut 10 973 naista ja muutama mies. Nimi on ollut yleinen varsinkin ennen vuotta 1920 syntyneillä.

  • Senja

    Senja on suomalainen naisen etunimi.

    Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Xenia, joka tarkoittaa vieraanvaraisuutta.

    Senja on ollut käytössä koko maassa, eniten Itä-Suomen ortodoksisilla alueilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Senja-nimen on saanut 6 443 henkilöä.

  • Senni

    Senni on suomalainen naisen etunimi.

    Senni on karjalainen muunnos kreikkalaisestä nimestä Eugenia, jonka merkitys on 'korkeasukuinen'. Toisinaan nimeä on käytetty Ksenian muunnoksena eli Senjan rinnakkaisnimenä. Virossa Senni voi olla myös Jennyn muunnos.

    Suomen almanakassa Senni on ollut vuodesta 1950 ja 1900-luvun lopulla nimi koki uuden nousun, kun vanhat nimet tulivat muotiin.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Senni-nimen on saanut 2 033 naista ja ainakin yksi mies.

  • Seppo

    Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.

  • Severi

    Severi on suomalainen miehen etunimi.

    Severi on lähtöisin latinan nimestä Severus, joka merkitsee 'vakaata', 'ankaraa'. Mikael Agricolan ensimmäisessä almanakassa vuodesta 1544 nimi oli merkitty 23:een päivään lokakuuta muodossa Sewerinus pijspa ja on siitä lähtien hieman eri kirjoitusmuodoissa ollut sinä päivänä suomalaisessa kalenterissa.. Nykyisessä kirjoitusasussaan se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1911 lähtien, sitä ennen se oli muodossa Seweri vuosina 1890–1907 ja Severin 1908–1909. Vuosina 1708–1907 oli lisäksi 22 päivänä lokakuuta nimi Sewerus. Suomen­ruotsalaisessa almanakassa nimi on edelleen muodossa Severin.

    Nimen käyttö lisääntyi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa etenkin jälkimmäisenä nimenä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Severi-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 4 537 ja Severin-nimen 494 henkilöä.

  • Severin

    Severin voi tarkoittaa seuraavia:

    • Severin, Drobeta-Turnu Severin, kaupunki Romaniassa
    • Caraș-Severin, piirikunta Romaniassa
    • Severin, Suomessa myös Severi, miehen etunimi

  • Sigfrid

    Sigfrid on germaaninen miehen etunimi. Nimi on yhdistetty voittoa tarkoittavasta sanasta sig ja rauhaa tarkoittavasta sanasta frid.. Saksassa nimi esiintyy muodossa Siegfried, joka tunnetaan parhaiten Niebelungen laulun sankarin nimenä. Ruotsissa nimen on kuitenkin tehnyt suosituksi erityisesti Pyhä Sigfrid, Ruotsin apostolina tunnettu keski­aikainen lähetyssaarnaaja, josta tuli myös Ruotsin ensimmäinen piispa.. Hänen muisto­päivänsä on vanhastaan 15. helmikuuta, joka on samalla Sigfridin nimipäivä sekä Ruotsissa että myös suomen­ruotsalaissa kalenterissa.

    Sipi ja Sippo saattavat olla suomenkielisiä muunnelmia ruotsin kautta tulleesta Sigfridistä. Sukunimenä Sippola on länsisuomalaista perua ja esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Sen varhaisimpia mainintoja kirjallisissa lähteissä on Arvi Sippola Ulvilassa vuonna 1639. Länsi-Suomessa talon tai tilan nimi on siirtynyt viittaamaan sen asukkaisiin, mutta Sippola on vanhempaa perua.Se on viitannut Sipi-, Sipo- tai Sippo-nimiseen henkilöön, ja saattaa siten olla Sigfridiä huomattavasti vanhempaa perua.

    Suomessa nimi Sigfrid on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1640 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Signe

    Signe on naisen etunimi.

    Signe tulee muinaisskandinaavisesta nimestä Sighne, joka tarkoittaa 'voittajatarta'. Nimi koostuu sanoista sig ('voitto') ja ny ('uusi').

    Ruotsissa nimen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla ja Signe pääsi siellä almanakkaan 1901. Suomen almanakassa Signe on ollut 1909–1928 ja uudelleen vuodesta 1973 lähtien. Nimipäivä on 23. elokuuta

    Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Signe-nimen on saanut 5 420 henkilöä.

  • Signhild

  • Sigrid

    Sigrid on skandinaavinen naisen etunimi. Nimi on peräisin muinaisnorjalaisesta nimestä Sigríðr, joka muodostuu "voittoa" ja "kaunista" merkitsevistä sanoista.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 5 059 Sigrid-nimistä naista ja muutama mies. Suurin osa Suomen Sigrideistä on syntynyt ennen vuotta 1920.

  • Sigurd

    Sigurd on pohjoismainen miehen etunimi. Nimen muinaisskandinaavinen alkumuoto oli Sigurðr, joka on yhdistetty voittoa tarkoittavasta sanasta sigr ja vartijaa tarkoittavasta sanasta varðr. Nimen on tehnyt suosituksi skandinaavisen mytologian ja Völsunga-saagan sankari Sigurd. Nimi on ollut 1100-luvulla myös kahdella Norjan kuninkaalla.

    Suomessa nimi Sigurd on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1828 miehelle ja muutamalle naiselle. Sigurdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 10. tammikuuta.

  • Sigvard

    Sigvard on alkujaan saksalainen miehen etunimi. Sen alkuperäinen muoto on ollut Siegward, joka merkitsee voiton vartijaa, kuten myös nimen skandinaavinen vastine Sigurd.

    Suomessa nimi Sigvard on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 485 henkilölle. Sigurdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 25. syyskuuta.

  • Siiri

    Siiri on suomalainen naisen etunimi.

    Siiri on suomalaisversio skandinaavisesta nimestä Sigrid. Ruotsin kielessä nimi esiintyy kirjoitettuna Siri. Sigrid puolestaan juontaa muinaisnorjalaisesta nimestä Sigríðr, joka muodostuu "voittoa" ja "kaunista" merkitsevistä sanoista.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 15 284 Siiri-nimen saanutta henkilöä. Lisäksi muodossa Siri on annettu 733 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Silja

    Silja on suomalainen naisen etunimi. Siljan nimipäivä on 22. marraskuuta. Vuoden 2012 joulukuun 10. päivään mennessä on Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan 7 024 henkilöä saanut etunimekseen Silja, kaikki ovat naisia.

    Alkuperältään nimi on Cecilian kansanomainen lyhentymä, joka perustuu nimen vanhaan ääntämistapaan ”Sesílja”. Vastaava nimimuoto esiintyy myös viron ja friisin kielissä. F. E. Sillanpään vuonna 1931 ilmestynyt romaani Nuorena nukkunut kasvatti nimen suosiota.

  • Silva

    Silva on naisen etunimi, latinalaisperäinen Sylvia-nimen muunnelma. Suomessa nimi Silva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 467 naiselle ja noin 30-40 miehelle. Silvan nimipäivä on 8. elokuuta. Silva on varsinkin espanjan- ja portugalinkielisissä maissa myös yleinen sukunimi, joka on käytössä myös muodossa da Silva.

  • Silvo

    Silvo on suomalainen miehen etunimi.

    Silvo on muunnos latinalaisperäisestä nimestä Silvester, joka tarkoittaa 'metsäläistä', 'metsässä asuvaa'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien rinnakkaismuotonsa Sylvesterin rinnalla. Sylvesterin ja Silvon nimipäivä on 31. joulukuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Silvo-nimen on saanut noin 250 henkilöä, joista alle 20 on naisia.

  • Simo

    Simo on suomalainen miehen nimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Simeon, joka esiintyy myös muodossa Simon ja tarkoittaa "hän on kuullut.. Simon nimipäivä on 28. lokakuuta, joka läntisissä kirkkokunnissa on vanhastaan apostoli Simon Kiivailijan muistopäivä.

    Suomessa nimi Simo oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 14 578 henkilölle.

  • Simon

    Simon on miehen nimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Simeon, joka esiintyy myös Raamatussa ja tarkoittaa "hän on kuullut.. Nimen suomenkielinen vastine on Simo. Suomenruotalaisessa kalenterissa Simonin nimipäivä on 28. lokakuuta, joka on suomalaisessa kalenterissa Simon nimipäivä. Läntisissä kirkkokunnissa päivä on vanhastaan apostoli Simon Kananeuksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Simon oli annettu Suomessa noin 2 230 henkilölle.

  • Sini

    Sini on suomalainen naisen nimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Sinikka. Sini-nimeä käytettiin ennen Sinikan hellittelynimenä. Molemmat nimet pohjautuvat värin nimeen sininen. Vuoden 2009 loppuun mennessä Sini on annettu nimeksi 8 781 ihmiselle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Sinikka

    Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen.lähde? Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, joka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 55 081 henkilölle.

  • Sipi

    Sipi on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sippo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sipi on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 206 miehelle ja alle 20 naiselle.

  • Sippo

    Sippo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sipi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sippo on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 87 henkilölle.

  • Siri

    Siiri on suomalainen naisen etunimi.

    Siiri on suomalaisversio skandinaavisesta nimestä Sigrid. Ruotsin kielessä nimi esiintyy kirjoitettuna Siri. Sigrid puolestaan juontaa muinaisnorjalaisesta nimestä Sigríðr, joka muodostuu "voittoa" ja "kaunista" merkitsevistä sanoista.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 15 284 Siiri-nimen saanutta henkilöä. Lisäksi muodossa Siri on annettu 733 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Sirja

    Sirja on alkujaan virolainen, nykyään myös Suomessa esiintyvä naisen etunimi, muunnos virolaisesta nimestä Sirje.

    Suomenkielisessä kalenterissa Sirjan nimipäivä on 30. syyskuuta. Vuosina 1900-2008 nimi on annettu Suomessa väestörekisterin mukaan 583 naiselle. Nimi Sirje on annettu noin 410 naiselle

    Nimeä Sirja on pidetty muunnoksena virolaisesta nimestä Sirje, joka on peräisin virolaisesta kansanrunosta "Sinisirje linnukene". Etunimeksi Sirjeä ehdotti Julius Mägiste vuonna 1929., mutta Suomessa nimi Sirja oli jonkin verran käytössä jo ennen sitä.

  • Sirkka

    Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 35 390 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, joista kaikki ovat naisia.

  • Sirkku

    Sirkku on suomalainen naisen etunimi. Sirkka ~ sirkku -sanapari tarkoittaa myös alku- eli itulehteä. Luonnossa ne esiintyvät eri lajien nimissä, kuten heinäsirkka ja keltasirkku.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä sen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut etunimekseen 4401 naista ja muutama mies. Suosituimmillaan nimi oli 1940–60-luvuilla. Sirkun suosio on ollut huomattavasti vähäisempi kuin sisarnimi Sirkan.

    Sirkku-nimen alkuperä luultavasti löytyy kirjallisuudesta. Suomessa ilmestyi vuonna 1877 satukirjanen Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta sen arvellaan irtautuneen naisen nimeksi.

  • Sirpa

    Sirpa on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli ollut hieman 26 500 Sirpa-nimistä naista ja muutama mies Sirpan nimipäivä on 15. syyskuuta.

  • Siru

    Siru on suomalainen naisen etunimi. Etunimenä se on lyhentymä Siiri-nimen hyväilymuodosta Sirukka, Siiri taas on suomalainen muoto skandinaavisesta nimestä Sigrid..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on nimi Siru annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1000 henkilölle. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja Sirun nimipäivä on 30. syyskuuta.

  • Sisko

    Sisko on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu lähisukulaisuutta merkitsevästä sanasta sisko eli sisar, joka on tullut käyttöön myös etunimenä samaan tapaan kuin Veli esiintyy miehen etunimenä. Siskon nimipäivä on 26. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sisko on Suomessa annettu 29 540 henkilölle.

  • Sissi

  • Siv

    Sivi on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on pidetty skandinaavisen Siv-nimen suomalaisena vastineena, mutta sen syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut myös muinaissuomalainen nimi Siviä. Skandinaavinen nimi Siv tarkoittaa varsinaisesti sukulaista tai vaimoa, mutta on tunnettu myös muinaisskandinaavisen jumalan Torin puolison nimenä.

    Suomessa nimi Sivi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 145 henkilölle. Nimi Siv on annettu 1604 henkilölle, joista viisi on miehiä.

  • Sivi

    Sivi on suomalainen naisen etunimi. Nimeä on pidetty skandinaavisen Siv-nimen suomalaisena vastineena, mutta sen syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut myös muinaissuomalainen nimi Siviä. Skandinaavinen nimi Siv tarkoittaa varsinaisesti sukulaista tai vaimoa, mutta on tunnettu myös muinaisskandinaavisen jumalan Torin puolison nimenä.

    Suomessa nimi Sivi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 145 henkilölle. Nimi Siv on annettu 1604 henkilölle, joista viisi on miehiä.

  • Siviä

    Siviä on suomalainen naisen etunimi, joka pohjautuu suomen kielen adjektiiviin siveä. Nimi oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 15. tammikuuta vuosina 1908-1949. Vuoden 2013 helmikuuhun mennessä Siviä-nimeä on annettu alle 12 118 henkilölle, joista 12 113 on ollut naisia. Siveä-muodon on saanut alle 140 henkilöä.

    Nimi oli yleisimmillään 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, nykyään se on melko harvinainen ilmeisesti sanan vanhahtavuuden takia.

  • Sixten

    Sixten on muinaisskandinaavista alkuperää oleva miehen etunimi. Nimen alkumuoto on Sighsten, ja se on yhdistetty voittoa ja kiveä tarkoittavista sanoista.

    Suomessa nimi Sixten on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskumsen tietojen mukaan 536 miehelle.

    Sixtenin nimipäivä on suomen­ruotsalaisessa kalenterissa ja aikaisemmin myös Ruotsissa 6. elokuuta. Se on sijoitettu tälle päivälle, koska se muistuttaa samalla päivällä aikaisemmin ollutta latinalaisperäistä nimeä Sixtus, vaikka onkin aivan eri alkuperää. Nimi Sixtus on aikoinaan sijoitettu tälle päivälle katolisen pyhimyskalenterin mukaisesti, koska paavi Sixtus II kärsi marttyyrikuoleman Roomassa sanottuna päivänä vuonna 258.

  • Sofia

    Sofia on naisen etunimi, joka tulee viisautta merkitsevästä kreikkalaisesta sanasta. Nimi esiintyy useissa maissa myös kirjoitusasussa Sophia.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Sofia-nimen on Suomessa saanut 83 007 naista ja ainakin viisi miestä.

  • Sofie

  • Sohvi

    Sohvi on suomalainen naisen etunimi, kansanomainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sohvi-nimen on Suomessa saanut 1825 henkilöä, jotka kaikki ovat naisia..

  • Soila

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Soile

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Soili

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Soini

    Soini on suomalainen miehen etunimi.

    Soini on muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka merkitsee 'poikaa', 'nuorukaista'. Nimi on tunnettu jo keskiajalla. Saman nimen mukaelma on myös Veini.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja suomalaiseen almanakkaan se pääsi 1908 päivälle 27. maaliskuuta. Vuodesta 1950 Soini on ollut nykyisellä päivällään.

    Vuoden 2013 syyskuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Soini-nimen on saanut 1 404 miestä sekä noin 147 naista

  • Sointu

    Sointu on suomalainen naisen, aikaisemmin myös miehen etunimi, jonka perustuu musiikkitermiin sointu. Nimi Sointu on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2 212 naiselle ja noin 140 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.

  • Solja

    Solja on suomalainen naisen etunimi, joka otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 tammikuun 15. päivälle. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla vuoteen 2009 mennessä noin 250 Solja-nimistä henkilöä. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960–1970-luvuilla.

    Solja lienee alkuperältään vanha hämäläinen muoto muinaissuomalaisesta nimestä Sotia. Se on säilynyt suku- ja paikannimessä Soljala ja tullut sitä kautta uudelleen käyttöön etunimenä 1900-luvulla. Kustaa Vilkunan mukaan merkittävä vaikuttaja nimen yleistymisessä oli professori Martti Rapola, jonka tytär ristittiin Soljaksi vuonna 1944.

  • Solveig

    Solveig on pohjois­mainen naisen etunimi. Nimi on yhdistetty sanoista salv ja veig, joista ensimmäinen tarkoittaa taloa tai salia, jälkimmäinen taistelua tai voimaa. Myöhemmin nimen on kuitenkin tulkittu viittaavan myös auringon rataa tarkoittaviin sanoihin sol ja veg. Nimen on tehnyt suosituksi varsinkin Ibsenin näytelmässä Peer Gynt esiintyvä, Edvard Griegin säveltämä Solveigin laulu.

    Suomessa nimi Solveig on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä lähes 3000 henkilölle. Solveigin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 3. syyskuuta.

  • Sonja

    Sonja on naisen etunimi.

    Sonja (ven. Соня) on alkujaan venäläinen hellittelymuoto kreikkalaisesta nimestä Sofia, joka merkitsee 'viisautta ja itseluottamusta'. Nimi on ollut käytössä muun muassa Saksassa, Sloveniassa, muissa Pohjoismaissa sekä englanninkielisissä maissa useimmiten muodossa Sonia.

    Sonjan nimipäivä on 15. toukokuuta. Nimi otettiin Suomen ruotsinkieliseen kalenteriin aikaisemmin kuin suomenkieliseen, jonne Sonja pääsi 1964.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Sonja-nimen saanut 9 138 naista ja muutama mies.

  • Sören

    Sören on pääasiassa saksan- ja ruotsinkielisissä maissa esiintyvä miehen etunimi. Tanskassa nimi on käytössä kirjoitusasussa Søren.

    Nimi on muunnos latinalaisesta nimestä Severinus, jonka alkuperäinen muoto Severus merkitsee ankaraa.

    Suomessa nimi Sören on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 460 henkilölle. Sörenin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 23. lokakuuta.

  • Sorja

    Sorja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on saatu suomalaisesta ylätyylisestä sanasta sorja, joka merkitsee solakkaa, sirorakenteista tai viehättävän kaunista.. Sorjaa ehdotettiin naisennimeksi jo 1870-luvulla. Alun perin muoto oli Sorea. Almanakkaan se otettiin vuonna 1950, ja nimipäivä on 30. syyskuuta. Myöhemmin rinnalle tuli Sirja. Sorja on käytössä myös sukunimenä.

    Vuosina 1900-2009 nimi on annettu Suomessa väestörekisterin mukaan 104 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Staffan

    Staffan on ruotsalainen miehen etunimi. Stefanin tavoin se on muunnos kristillisestä miehen etunimestä Stefanus, jonka suomalaisia muunnelmia ovat muun muassa Tapani ja Tahvo.

    Suomessa nimi Staffan on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu hieman yli 400 henkilölle. Staffanin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan tapaninpäivänä 26. joulukuuta.

  • Stefan

    Stefan on miehen etunimi, joka tässä muodossa on käytössä muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Puolassa ja Skandinavian maissa. Nimi on lyhemtymä kreikan sanasta Στέφανος eli Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. Nimen muunnoksia eri maissa ja kielissä ovat esimerkiksi englannin kielessä Steven, Stephan ja Stephen, ruotsissa Staffan ja unkarissa István. Suomen kielessä nimen muunnelmia ovat Tapani, Tahvo ja Teppo.

    Suomessa nimi Stefan on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimi annettu Suomessa 4470 miehelle sekä muutamalle naiselle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Stefanin nimipäivä on 26. joulukuuta, toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä, joka on Pyhän Stefanoksen muistopäivä.

  • Stella

    Stella on tähteä tarkoittava latinan kielen sana.

    Sanaa käytetään myös seuraavissa merkityksissä:

    • Stella, naisen etunimi
    • Stella, joensuulainen yhtye
    • Kauppakeskus Stella, kauppakeskus Mikkelissä
    • Stella, tsolpideemin myyntinimi
    • Stella Artois, belgialainen olutmerkki
    • Stella, kunta Italian Liguriassa
    • L/A Stella, Korppoon ja Houtskarin alueella liikennöivä lautta
    • Stella, sukunimenä:
      • Elisa Stella, venezuelalainen näyttelijä
      • Frank Stella, yhdysvaltalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä
    • Stella, yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1950
    • Stella, kreikkalainen elokuva vuodelta 1955
    • Stella, yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1990

  • Sten

    Sten tai Steen on pohjoismainen miehen etunimi. Nimi johtuu ruotsin kielen kiveä tarkoittavasta sanasta sten ja viittaa toden­näköisesti lapselle toivottuihin ominaisuuksiin kuten lujuuteen, kestävyyteen ja horju­matto­muuteen. Ruotsissa nimi on ollut käytössä jo keski­ajalla.

    Stenin nimi­päivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 28. marraskuuta. Vuosina 1908-1928 samalla päivällä oli myös suomen­kielisessä kalenterissa nimen muunnos Steen.

    Nimi Sten on Suomessa annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 1208 henkilölle, muunnos Steen vain noin 60 henkilölle.

  • Stig

    Stig on skandinaavinen miehen etunimi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti polkua. Nimi on lyhentymä muinaisskandinaavisesta nimestä Stigander, joka tarkoittaa vaeltajaa. Stig-nimisten lempinimiin kuuluu muun muassa Stigu.

    Suomenruotsalaisessa kalenterissa Stigin nimipäivä on 5. kesäkuuta. Suomessa nimi Stig on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 3 711 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle.

  • Stina

    Stina on naisen etunimi, skandi­naavi­nen lyhentymä nimestä Kristina tai muista samoin loppuvista nimistä. Stinan nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 24. heinäkuuta. Suomessa nimi Stina on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1689 henkilölle.

  • Sture

    Sture on ruotsalainen miehen etu­nimi, joka johtuu muinais­ruotsin ankaraa, tiukkaa tai jäykkä­luonteista tarkoittavasta sanasta stursk. Keski­ajalta saakka Sture on ollut käytössä myös suku­nimenä, ja se on ollut muun muassa kahdella Ruotsin valtionhoitajalla, Sten Sture vanhemmalla ja nuoremmalla.

    Suomessa nimi Sture on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 521 henkilölle, joista hieman yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Sturen nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 5. helmikuuta.

  • Styrbjörn

  • Sulevi

    Sulevi on suomalainen miehen etunimi.

    Sulevi on suomalainen muoto virolaisperäisestä Sulev-nimestä, joka merkitsee 'luontevaa' ja 'hyvää'. Etunimenä Sulevi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1929 alkaen päivällä 5. kesäkuuta.

    Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Sulevi-nimi 2362 miehelle ja noin 170 naiselle.

  • Sulho

    Sulho on suomalainen miehen nimi, joka johtuu etupäässä runokielessä esiintyvästä, sulhasta tarkoittavasta sanasta sulho. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 635 suomalaiselle. 2000-luvulla nimi on annettu vain kuudelle pojalle.

  • Sulo

    Sulo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 16 050 suomalaiselle miehelle ja noin 180 naiselle.

  • Sune

    Sune on skandinaavinen miehen etunimi, joka on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Sone.

    Nimi on jo keski­ajalla ollut käytössä myös Suomessa, varsinkin Savosa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siihen perustuvat myös eräät paikan­nimet kuten Suni ja Sunila. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Sune-nimisiä miehiä on Suomessa ollut 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 671. Gunvorin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 25. maaliskuuta.

    Sunen nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 28. maaliskuuta.

  • Suoma

    Suoma on suomalainen naisen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvulla. Suoman nimipäivä on 8. huhtikuuta. Nimen keksijänä pidetään Antero Wareliusta, joka antoi sen vuonna 1849 syntyneelle tyttärelleen, jota hän piti ”Jumalan suomana lahjana”. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 5 260 suomalaista naista ja alle kymmenen miestä oli saanut nimen Suoma.

  • Suometar

    Suometar on suomalainen naisen etunimi, joka varsinaisesti tarkoittaa suomalaista naista. Nimenä se on tullut käyttöön virolaisen Salme-kansanrunon vaikutuksesta, jonka Elias Lönnrot 1830-luvulla suomensi nimellä Suomettaren kosijat. Vuonna 1847 nimi Suometar tuli käyttöön myös tuolloin perustetun suomenkielisen sanomalehden nimenä, joka oli myöhemmän Uuden Suomen edeltäjä.

    Suomettaren nimipäivä on 8. huhtikuuta, joka on myös Suoman nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 158 henkilöä saanut nimen Suometar.

  • Susanna

    Susanna on kansainvälinen naisen etunimi. Se on alun perin hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa liljaa. Ulkomailla Susanna-nimestä esiintyy monia muitakin versioita, kuten Susannea ja Zuzannaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 64 044 Susanna-nimen saanutta naista ja muutama mies. 1970–1990-luvuilla Susanna oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

    Susannan nimipäivä on 11. elokuuta, joka sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa on Diocletianuksen vainoissa vuonna 295 marttyyrina kuolleen Pyhän Susannan muistopäivä.

  • Susanne

    Susanne on naisen etunimi, Susanna-nimen muunnos. Näin kirjoitettuna nimi on käytössä monissa maissa kuten kuten Ranskasta, Saksassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja myös Suomessa. Ääntämys kuitenkin vaihtelee eri kielissä; esimerkiksi ranskaksi se lausutaan /syzan/, missä /z/ merkitsee s:n kaltaista, mutta soinnillista äännettä. Eräissä maissa nimestä on käytössä myös muunnos Suzanne.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli noin 6 600 henkilöä saanut nimen Susanne. Susanne on myös suosittu yrityksen nimi tai yrityksen nimen osa: lokakuussa vuonna 2014 Fonecta Finder Yritystietopalvelu tuotti Susanne-nimellä 478 nimistä yritystä tai elinkeinonharjoittajaa.

  • Susi

    Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi on peto- ja laumaeläin.

  • Suvi

    Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä. Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä.

    Sanaa suvi käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä. Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä. Suvin rinnakkaismuoto on Suvikki.

    Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi. Vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 13 785 Suvi-nimen saanutta naista.

  • Suvituuli

  • Svante

    Svante on ruotsalainen miehen etunimi. Nimi on vendiläistä alkuperää ja on lyhentymä sotaväkeä tarkoittavasta muinaisslaavilaisesta nimestä Sventiopulku. Nimen venäläinen vastine on Svjatopolk..

    Suomessa nimi Svante on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1577 henkilölle.. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Svanten nimipäivä on 10. kesäkuuta.

  • Svea

    Svea on ruotsalainen naisen etunimi. Nimi on samaa alkuperää kuin maan omakielinen nimi Sverige. Sveanmaa on keskeisin Ruotsin kolmesta historiallisesta pääosasta, ja Svea-mamma on 1600-luvulta saakka ollut tunnettu Ruotsin henkilöitymänä. Etunimenä Svea tuli käyttöön 1800-luvun alkupuolella sen jälkeen, kun Esaias Tegner vuonna 1811 oli julkaissut Svea-nimisen runoelman.

    Suomessa nimi Svea on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 2560 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt ennen vuotta 1920.

  • Sven

    Sven on skandinaavinen miehen etunimi, joka merkitsee poikaa, nuorukaista. Nimi on ollut käytössä jo keskiajalla, ja se on ollut myös muutamilla Norjan ja Tanskan kuninkailla. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnelmat Soini ja Veini.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sven on Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 6 859 miehelle sekä muutamalle naisellekin. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Svenin nimipäivä on 21. elokuuta, samana päivänä, jolla Soini ja Veini ovat suomenkielisessä kalenterissa.

  • Sverker

    Sverker on muinais­skandinaavinen miehen etunimi, joka on esiintynyt muun muassa kahdella Ruotsin keskiaikaisella kuninkaalla. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen on arveltu johtuvan sanoista svart ger, musta keihäs.

    Suomessa nimi Sverker annettiin 1900-luvulla alle 60 henkilölle, 2000-luvulla sitä ei ole ole annettu kenellekään. Suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Sverkerin nimipäivä on 14. joulukuuta.

  • Sylvester

    Sylvester on miehen etunimi. Se on peräisin latinasta ja tarkoittaa metsistynyttä.

    Sylvesterin nimipäivä on 31. joulukuuta, Pyhän Sylvesterin eli paavi Sylvester I:n kuolin- ja muistopäivänä. Koska päivä on vuoden viimeinen eli uudenvuodenaatto, merkitsee nimi Sylvester tai Silvester useissa kielissä, muun muassa saksassa, myös uudenvuodenaattoa.

    Suomessa nimi Sylvester on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 940 henkilölle, joista 23 on naisia.

  • Sylvi

    Sylvi on suomalainen naisen etunimi, latinalaisperäinen Sylvia-nimen muunnelma. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sylvi on annettu 15 031 naiselle ja alle 15 miehelle Sylvin nimipäivä on 8. elokuuta.

  • Sylvia

    Sylvia tai Sylwia on latinalaisperäinen naisen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Silvia. Nimi on johdettu latinan metsää tarkoittavasta sanasta, ja sana on myös kerttujen suvun tieteellinen nimi.

    Suomessa Sylvia-nimen tekivät suosituksi Topeliuksen Sylvian laulut. Topeliuksen aloitteesta perustettiin myös Sylvia-yhdistys, lasten eläinsuojeluyhdistys. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sylvia on annettu 13 450 henkilölle, joukossa muutama mies. Sylvian nimipäivä on 8. elokuuta.

  • Synnöve

    Synnöve (norj. Synnøve) on naisen etunimi. Nimi on norjalainen mukaelma nimestä Sunniva, joka johtuu muinais­irlantilaisesta, auringon lahjaa tai päivän antia merkitsevästä nimestä Sunngifa.. Nimen on tehnyt tunnetuksi varsinkin Bjørnstjerne Bjørnsonin romaani Synnøve Solbakken (Synnöve Päivänkumpu) vuodelta 1857.

    Suomessa nimi Synnöve on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1366 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Synnöven nimipäivä on 2. syyskuuta.