» muinaisnimet

  • Airikka

    15

  • Ano

    285

    Ano on suomalainen miehen etunimi.

    Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja esiintyy vanhoissa loitsurunoissa. Nimen alkuperä on verbissä anoa ’pyytää’.

    Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Ano-nimen oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 280 miestä ja muutama nainen.

  • Arijoutsi

    138

    Arijoutsi on suomalainen, yleensä miehen, etunimi. Se oli almanakassa 1929–49, jolloin nimipäivä oli 4. maaliskuuta. Nimi on esiintynyt Lapin asiakirjoissa jo 1500-luvulla, mutta ei ole sittemmin saavuttanut suurta suosiota. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuosina 1900–2009 nimi on annettu noin 115 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Arijoutsi on alkuperältään joko saamelainen tai suomalais-karjalainen nimi. Sen kantana on teorian mukaan latinalainen nimi Hadrianus, joka merkitsee "adrialainen" ("Adrianmeren rannalta kotoisin oleva"). Samaa kantaa ovat nimet Ari, Atte ja Atro.

    Kirjailija Heikki Marttila on käyttänyt nimimerkkiä Arijoutsi.

  • Auvo

    2 049

    Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 1 971 suomalaiselle miehelle ja 70 naiselle. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa naisennimeksi.

  • Hellikki

    531

  • Ilma

    2 340

    Ilma on 1800-luvun lopulla käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Se on luontoaiheinen nimi, jonka lähtökohtana on suomen kielen sana ilma. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1908

  • Ilta

    2 015

    Ilta on suomalainen naisen etunimi, joka on mahdollisesti muunnelma ulkomaisesta nimestä Hilda, mutta voi johtua myös vuorokaudenaikaa tarkoittavasta sanasta ilta. Iltan nimipäivä on 9. heinäkuuta.

    Nimi on ollut jonkin verran käytössä jo 1800-luvulla. Vuoden 2019 loppuun mennessä se on annettu 1 810 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Joutsi

    47

  • Kalervo

    66 514

    Kalervo on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu maaliskuuhun 2025 mennessä 66 422 suomalaiselle miehelle. Lisäksi Kalervo oli maaliskuussa 2025 sukunimenä 78 henkilöllä. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

  • Kare

    321

  • Kaukomieli

    92

    Kaukomieli eli Kaukamoinen on suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä nimi. Nimi Kaukomieli liittyy usein Lemminkäiseen, mutta ei aina. Martti Haavio ja eräät muut tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, joskaan ei toteen näytettynä, että Egilin saagassa esiintyvän kveenien kuningas Faravidin nimi olisi käännös Kaukomieltä muistuttavasta nimestä.

    Nykyään Kaukomieli on erittäin harvinainen nimi, mutta sen lyhenne Kauko on yleinen.

  • Kulta

    63

  • Kultimo

    91

  • Kylli

    145

    Kylli on suomalainen naisen etunimi, Kyllikki-nimen lyhentynyt muoto. Kyllin nimipäivä on 8. joulukuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kylli on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu hieman yli 130 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Mielikki

    1 127

    Mielikki on suomalainen naisen etunimi.

    Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.

  • Mielitty

    25

  • Ora

    69

  • Otava

    1 160

  • Päivö

    136

    Päivö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Päivö annettiin vuosien 1910 ja 1989 välisenä aikana noin 110 henkilölle. Ennen vuotta 1910 tai vuoden 1989 jälkeen syntyneitä Päivö-nimisiä on vain muutama.

  • Raita

    475

    Raita on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Raitan tai Raidan nimipäivä on 1. huhtikuuta, aprillipäivänä. Raita edustaa luontonimenä pajunsukuista puuta, joten se on henkisesti sukua esimerkiksi nimille Ritva ja Tuija.

    Maaliskuun 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 475 naista on saanut nimen Raita. Heistä lähes puolet on syntynyt vuosina 1930–1949.

  • Repo

    27

  • Salme

    9 366

    Salme on alun perin virolainen, Suomessakin tunnettu naisen etunimi.

    Salme esiintyy alun perin virolaisessa kansanrunossa ”Salme-neidon kosijat”, jossa Salmea kosimaan tulevat aurinko, kuu ja tähdet. Runoa on käytetty myös kansalliseepoksessa Kalevipoeg, missä Salme-neidosta tehtiin sankarin äidin Lindan sisar. Elias Lönnrot laati kansanrunosta Kantelettareen suomenkielisen version ”Suomettaren kosijat”.

    Salmen nimipäivä on virolaisessa kuten suomalaisessakin almanakassa 5. elokuuta. Salme on Virossa nykyään varsin harvinainen nimi; vuoden 2025 alussa Salmeja oli Virossa 464, ja yleisin nimi oli yli 85-vuotiaiden ikäluokassa.

    Suomeen Salme-nimi tuli Virosta mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana. Se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882, ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli Suomessa 1920–1940-luvuilla.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on Salme-nimen saanut elokuuhun 2025 mennessä 9 356 naista ja noin 20 miestä.

  • Talvikki

    5 376

    Talvikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa ilmeisesti talvella syntynyttä lasta, mutta voi viitata myös kasvisukuun talvikit (Pyrola). Nimi kuuluu todennäköisesti muinaisnimiin. Kirkon vastustuksen vuoksi useat -kki-loppuiset naisennimet joutuivat vuosisatojen ajaksi pois käytöstä tai ne esiintyivät vain lehmien nimenä. Naisennimenä Talvikki tuli uudestaan käyttöön vasta aivan 1800-luvun lopulla.

  • Tiera

    68

    Tiera, pidemmältä nimeltään Iku-Tiera Nieranpoika, esiintyy suomalaisessa tarustossa ja siitä kootussa Kalevalassa. Nimen muunnoksia ja toisintonimiä ovat muun muassa Kuura, Tuura, Teura ja Liera. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luultavasti kunnioitettua. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja taidokas keihäänkäyttäjä. Hän on niin innostunut sodankäynnistä, että jättää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.

  • Toivio

    47

  • Tuomikki

    129

  • Tuuli

    7 031

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2024 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu noin 6 730 naiselle ja alle 30 miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Untamo

    4 399

    Untamo on suomalainen miehen etunimi ja esiintyy myös sukunimenä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta kesäkuun 2025 loppuun mennessä 4 363 suomalaiselle miehelle ja alle 10 naiselle. Untamon lyhyempi ja todennäköisesti alkuperäisempi muoto on Unto. Nimeä arvellaan alkuperältään germaaniseksi. Nimi lienee lainattu jo esihistoriallisena aikana, jolloin oli olemassa germaaninen nimi Undo. Untamon nimi tunnetaan jo kansantarinoista ja Kalevalaisesta runoudesta, jossa hän on toisaalta uudisasukas, toisaalta karjalaisen Kalervon (eli Kalevan) suvun vihollinen. Untamo tai sitä muistuttava nimi on ilmeisesti taustalla myös eräissä läntisen Suomen paikannimissä. Näistä paikoista osa on ollut aiemmin, jo esihistoriallisena aikana merkittäviä asutuskeskuksia, mutta sittemmin ne ovat syrjäytyneet. Tunnetuin lienee Untamala.

    Untamo oli myös jatkosodan aikaisen jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan peitenimi.

  • Unto

    13 300

    Unto on suomalainen miehen nimi, joka on muunnos Kalevalassa esiintyvästä nimestä Untamo. Nimi on Suomessa annettu kesäkuun 2025 loppuun mennessä 13 184 miehelle ja 3–12 naiselle.

  • Vaito

    397

  • Vilja

    3 258

    Vilja on suomalainen naisen etunimi. Muinaissuomalaisena aikana se oli miehen nimi, mutta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön naisen nimenä. Nimi johtuu ilmeisesti sanasta vilja, joka tärkeän viljelyskasviryhmän lisäksi tarkoittaa myös runsautta (esimerkiksi johdannaisessa viljalti). Toisaalta nimen alkuperä saattaa Suomessakin liittyä myös ruotsin ja muiden germaanisten kielten sanaan vilja, joka merkitsee tahtoa ja joka on Keski-Euroopassakin ollut käytössä miehen etunimenä

    Suomalaisessa almanakassa nimi Vilja on ollut vuodesta 1951 lähtien. Aluksi nimipäivä oli 27. elokuuta, mutta vuonna 1995 se siirrettiin nykyiselle paikalleen 12. syyskuuta.