» muinaisnimet

  • Aikamieli

  • Airikka

  • Ano

    Ano on suomalainen miehen etunimi.

    Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja on vanhoissa loitsurunoissa esiintyvä nimi. Nimen alkuperä on anoa-verbissä ('pyytää').

    Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ano-nimen on saanut 261 miestä ja muutama nainen.

  • Arijoutsi

    Arijoutsi on suomalainen, yleensä miehen, etunimi. Se oli almanakassa 1929–49, jolloin nimipäivä oli 4. maaliskuuta. Nimi on esiintynyt Lapin asiakirjoissa jo 1500-luvulla, mutta ei ole sittemmin saavuttanut suurta suosiota. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuosina 1900–2009 nimi on annettu noin 115 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Arijoutsi on alkuperältään joko saamelainen tai suomalais-karjalainen nimi. Sen kantana on teorian mukaan latinalainen nimi Hadrianus, joka merkitsee "adrialainen" ("Adrianmeren rannalta kotoisin oleva"). Samaa kantaa ovat nimet Ari, Atte ja Atro.

    Kirjailija Heikki Marttila on käyttänyt nimimerkkiä Arijoutsi.

  • Auvo

    Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1983 suomalaiselle, joista 70 naista. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa tytönnimeksi.

  • Hellikki

  • Ilma

    Ilma on 1800-luvun lopulla käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Se on luontoaiheinen nimi, jonka lähtökohtana on suomen kielen sana ilma. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1908, ja nimipäivä on 26. elokuuta. Nimen muunnelmia ovat myös Ilmi ja Ilmatar.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilma on annettu 2241 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Ilta

    Ilta on suomalainen naisen etunimi, joka on mahdollisesti muunnelma ulkomaisesta nimestä Hilda, mutta voi johtua myös vuorokaudenaikaa tarkoittavasta sanasta ilta. Iltan nimipäivä on 9. heinäkuuta.

    Nimi on ollut jonkin verran käytössä jo 1800-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 686 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Joutsi

  • Joutsimies

  • Kalervo

    Kalervo on suomalainen miehen nimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 64 993 suomalaiselle. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

  • Kare

  • Kaukomieli

    Kaukomieli eli Kaukamoinen on suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä nimi. Nimi Kaukomieli liittyy usein Lemminkäiseen, mutta ei aina. Martti Haavio ja eräät muut tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, joskaan ei toteen näytettynä, että Egilin saagassa esiintyvän kveenien kuningas Faravidin nimi olisi käännös Kaukomieltä muistuttavasta nimestä.

    Nykyään Kaukomieli on erittäin harvinainen nimi, mutta sen lyhenne Kauko on yleinen.

  • Kulta

  • Kultimo

  • Kuutamo

    Kuutamo on Viikate-yhtyeen kokoelma-albumi, joka julkaistiin 4. toukokuuta 2011. Kokoelma koostuu pääosin yhtyeen singleinä julkaistuista hittikappaleista sekä keikkasuosikeista ja se sisältää samat kappaleet, kuin samana päivänä julkaistun Kuutamo, kaiho & katkeruus -triplakokoelman ensimmäinen levy.

  • Kylli

    Kylli on suomalainen naisen etunimi, Kyllikki-nimen lyhentynyt muoto. Kyllin nimipäivä on 8. joulukuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kylli on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 140 naiselle ja ainakin kolmelle miehelle.

  • Mieho

  • Miekka

    Miekka on lähitaisteluun tarkoitettu ase, joka koostuu kahvasta (eli ponnesta, kouraimesta ja väistimestä) ja säilästä (miekan terän ja ruodon muodostama kokonaisuus, johon ei ole kiinnitetty mitään lisäosia). Miekkoja on hyvin monentyyppisiä: isommat, raskaammat miekat ovat kahden käden miekkoja, kun taas pienempiä voi käyttää yhdellä kädellä. Miekan terä on yleensä 30–120 senttimetriä pitkä ja usein kaksiteräinen (teroitettu molemmilta reunoiltaan). Miekka valmistetaan yleensä teräksestä, varhaisemmat valmistettiin pronssista. On ollut myös kivestä ja puusta tehtyjä lyömäaseita, jotka ovat muistuttaneet miekkoja. Esimerkki tästä olivat obsidiaanikiven palasista ja puuvarresta valmistettu maquahuitl ja macana, joita käyttivät lähinnä asteekkisoturit sekä joissain tapauksissa myös muut eteläamerikkalaiset intiaaniheimot.

    Miekkaa käytetään joko pistoaseena, lyömäaseena tai molempina miekkatyypistä riippuen.

  • Mielikki

    Mielikki on suomalainen naisen etunimi.

    Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Mielikki on annettu 1027 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

    1. ↑ Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
    2. ↑ Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu

  • Mielitty

  • Mietti

  • Neuvo

  • Ora

  • Otava

  • Otra

    Otra voi olla

    • Otra-joki Agderissa, Etelä-Norjassa.
    • Otra Oy:n liiketalo, jugendtyylinen liiketalo Tampereella
    • KNM Otra (1939), Norjan laivaston miinanraivaaja
    • Otra Romppanen, suomalainen kitaristi ja kosketinsoittaja.

  • Paaso

    Paaso on suomalainen muinaisnimi. Se voi tarkoittaa myös:

    Sukunimenä
    • Hannes Paaso (1908–1970), Keskustapuolueen kansanedustaja
    • Maria Paaso (1868–1945), sosialidemokraattinen kansanedustaja
    • Sylvi Paaso (1924–2008), suomalaissyntyinen neuvostodesantti
    Muuta
    • Paaso, kylä Heinolassa

  • Päivö

    Päivö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä vajaat 120 miestä ja alle 15 naista.

  • Raita

    Raita on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Raitan tai Raidan nimipäivä on 1. huhtikuuta, aprillipäivänä. Raita edustaa luontonimenä pajunsukuista puuta, joten se on henkisesti sukua esimerkiksi nimiin Ritva ja Tuija.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 438 naista ja alle 5 miestä oli saanut nimekseen Raita.

  • Repo

  • Salme

    Salme on naisen etunimi.

    Salme tulee viron salm-sanasta,lähde? joka merkitsee 'runoa'. Lisäksi nimi yhdistetään salmea tarkoittavaan sanaan väin, jolloin Salme tarkoittaisi 'salmen neitoa' (viroksi väina neiu). Salme on vanhoissa virolaisissa kansanrunoissa sekä kansalliseepoksessa Kalevipoegissa esiintyvä nimi. Kansanrunojen Salme-neitoa kosivat aurinko, kuu ja tähdet.

    Mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli 1920–1940-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Salme-nimen on saanut 9 169 naista ja noin 20 miestä.

  • Susi

    Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi on peto- ja laumaeläin.

  • Talvikki

    Talvikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa ilmeisesti talvella syntynyttä lasta, mutta voi viitata myös kasvisukuun talvikit (Pyrola). Nimi kuuluu todennäköisesti muinaisnimiin. Kirkon vastustuksen vuoksi useat -kki-loppuiset naisennimet joutuivat vuosisatojen ajaksi pois käytöstä tai ne esiintyivät vain lehmien nimenä. Naisennimenä Talvikki tuli uudestaan käyttöön vasta aivan 1800-luvun lopulla. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929, mihin vaikutti tuolloin nimipäiväkalenterin uudistamistyöryhmässä mukana ollut A. V. Koskimies, jonka veljentytär Aune Talvikki Schildt (o.s. Forsman, myöhemmin Koskimies, s. 1899) oli tiettävästi ensimmäisenä saanut tämän nimen. Talvikki-nimi on saatettu antaa talvella syntyneelle tytölle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Talvikki on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 4 741 naista ja alle 10 miestä.

  • Tammi

    Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puu. Luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa.

    Ahvenanmaalla ympärysmitaltaan yli 170 cm (mitattuna 1,3 metrin korkeudelta) paksut metsätammet ovat rauhoitettuja. Suomessa metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakukka. Ruotsissa se on puolestaan Blekingen maakuntakukka. Norjassa tammi on Länsi-Agderin läänin tunnuspuu.

  • Tiera

    Tiera, pidemmältä nimeltään Iku-Tiera Nieranpoika, esiintyy suomalaisessa tarustossa ja siitä kootussa Kalevalassa. Nimen muunnoksia ja toisintonimiä ovat muun muassa Kuura, Tuura, Teura ja Liera. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luultavasti kunnioitettua. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja taidokas keihäänkäyttäjä. Hän on niin innostunut sodankäynnistä, että jättää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.

  • Toivettu

  • Toivio

  • Tulo

  • Tuomikki

  • Tuuli

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu 5 812 naiselle ja muutamalle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Untamo

    Untamo on suomalainen miehen nimi ja esiintyy myös sukunimenä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4040 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Untamon lyhyempi ja todennäköisesti alkuperäisempi muoto on Unto. Nimeä arvellaan alkuperältään germaaniseksi. Nimi lienee lainattu jo esihistoriallisena aikana, jolloin oli olemassa germaaninen nimi Undo. Untamon nimi tunnetaan jo kansantarinoista ja Kalevalaisesta runoudesta, jossa hän on toisaalta uudisasukas, toisaalta karjalaisen Kalervon (eli Kalevan) suvun vihollinen. Untamo tai sitä muistuttava nimi on ilmeisesti taustalla myös eräissä läntisen Suomen paikannimissä. Näistä paikoista osa on ollut aiemmin, jo esihistoriallisena aikana merkittäviä asutuskeskuksia, mutta sittemmin ne ovat syrjäytyneet. Tunnetuin lienee Untamala.

    Untamo oli myös jatkosodan aikaisen jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan peitenimi (ks. Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)).

  • Unto

    Unto on suomalainen miehen nimi, joka on muunnos nimestä Untamo. Nimi on Suomessa annettu vuoden 2009 mennessä 11 973 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Uro

  • Vaito

  • Vesivalo

  • Vilja

    Vilja on suomalainen naisen etunimi. Muinaissuomalaisena aikana se oli miehen nimi, mutta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön naisen nimenä. Nimi johtuu ilmeisesti sanasta vilja, joka tärkeän viljelyskasviryhmän lisäksi tarkoittaa myös runsautta (esimerkiksi johdannaisessa viljalti). Toisaalta nimen alkuperä saattaa Suomessakin liittyä myös ruotsin ja muiden germaanisten kielten sanaan vilja, joka merkitsee tahtoa ja joka on Keski-Euroopassakin ollut käytössä miehen etunimenä

    Suomalaisessa almanakassa nimi Vilja on ollut vuodesta 1951 lähtien. Aluksi nimipäivä oli 27. elokuuta, mutta vuonna 1995 se siirrettiin nykyiselle paikalleen 12. syyskuuta. 1900-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 1293 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.