» miehet » kalenteri

  • Aadolf

    Adolf on miehen etunimi, joka on käytössä pääasiassa Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomen kielessä nimeä käytetään myös muodossa Aadolf. Se on vanha germaaninen nimi, joka esiintyy muualla maailmassa myös muodoissa Adolph ja Adolphe. Nimen alkuperäismerkitys on ”jalo susi”. Toisesta maailmansodasta lähtien Adolf-nimen suosio väheni huomattavasti Adolf Hitlerin vaikutuksesta, mutta Suomessa sen suosio vähän nousi 2000-luvun alussa.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu muodossa 7 107 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Aadolf 1 458 miehelle. Kirjoitusasut Adolph ja Adolphe esiintyvät kumpikin alle 30 henkilöllä.

    Aadolfin nimipäivä on Ruotsissa ja Suomessa 1700-luvulta lähtien ollut 23. kesäkuuta kuningas Aadolf Fredrikin muistoksi, joka sanottuna päivänä vuonna 1743 valittiin kruununperilliseksi. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

    Suomessa Adolf-nimestä on käytössä myös muunnelmat Aatto ja Aatu; näistä edellisen muotoutumiseen on vaikuttanut nimipäivän sattuminen alkuperäiseksi juhannusaatoksi.

  • Aapeli

    Aapeli on suomalainen miehen etunimi. Aapelin nimipäivä on 2. tammikuuta. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Aapeli on Suomessa annettu nimeksi 3192 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Pakinoitsija Simo Puupponen käytti nimimerkkiä Aapeli.

  • Aapo

    Aapo on suomalainen miehen etunimi, Abraham-nimen lyhentymä. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä on Aapoksi nimetty 4 953 miestä. Aapon nimipäivä on 18. joulukuuta. Nimestä esiintyy almanakassakin samalla päivällä myös muunnos Aappo, joka on annettu 712 miehelle.

  • Aappo

    Aapo on suomalainen miehen etunimi, Abraham-nimen lyhentymä. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä on Aapoksi nimetty 4 953 miestä. Aapon nimipäivä on 18. joulukuuta. Nimestä esiintyy almanakassakin samalla päivällä myös muunnos Aappo, joka on annettu 712 miehelle.

  • Aarne

    Aarne on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu germaaninen kantakielen kotkaa tarkoittavasta sanasta arn, ja esiintyy monissa maissa myös muodossa Arne.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 27 580 Aarne-nimistä miestä sekä kymmenkunta naista. Arne-nimisiä on ollut 2910, kaikki miehiä. Nimi oli suosittu etenkin ennen sotia: kaksi kolmasosaa Aarne-nimisistä on rekisteröity vuosina 1900–1940.

  • Aarni

    Aarni on suomalainen miehen etunimi.

    Aarni on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa "kotkan tavoin hallitsevaa". Tällöin nimi olisi samaa alkuperää kuin Aarne ja Aarno. Toisaalta aarni on suomalaisessa kansanuskossa "henkiolento, aarteiden vartija".

    Kansanvalistusseuran Kalenterissa Aarni esiintyi vuonna 1883, jolloin se laitettiin Edmundin ("omaisuuden vartija") päivälle 16. marraskuuta. Suomen almanakkaan nimi pääsi vasta 1929 nykyiselle päivälleen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 1715 Aarni-nimistä miestä ja alle 20 naista.

  • Aarno

    Aarno on suomalainen miehen etunimi.

    Aarno on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa "kotkan tavoin hallitsevaa". Tällöin nimi olisi samaa alkuperää kuin Aarne ja Aarno. Saman nimen muunnelmia ovat myös Aarne ja Aarni, jotka tosin saattavat liittyä myös kansanperinteen tuntemaa aarteen vartijaa tarkoittavaan sanaan aarni.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 5538 Aarno-nimistä henkilöä.

  • Aaro

    Aaro on suomalaisen miehen etunimi, joka johtuu heprealaisesta nimestä Aaron. Aaron nimipäivä on 1. heinäkuuta jolloin on myös Aaronin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 10895 Aaro-nimistä miestä.

  • Aaron

    Aaron on heprealaisperäinen miehen etunimi. Nimen yleisesti käytössä oleva rinnakkaismuoto on Aron. Vanhassa testamentissa Aaron oli Israelin ensimmäinen ylipappi, Mooseksen veli. Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Aaro. Aaron ja Aaronin nimipäivä on 1. heinäkuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 4070 Aaron-nimistä henkilöä. Muodossa Aron nimi on ollut 670 miehellä ja alle viidellä naisella.

  • Aarre

    Aarre on suomalainen miehen nimi. Aarren nimipäivä on 12. lokakuuta. Nimi on selitetty muunnokseksi saksalaisesta Aret-nimestä, joka on Suomessa esiintynyt myös muodossa Aaretti, murteellisesti Aarretti. Nimi Aret taas on muunnelma germaanisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa kotkan tavoin hallitsevaa. Lisäksi suomalaisen Aarre-nimen syntyyn on voinut vaikuttaa kätkettyä arvo-omaisuutta tarkoittava suomen sana aarre..

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 8812 Aarre-nimistä miestä ja kymmen­kunta naista.

  • Aarto

    Aarto on suomalainen nimi, joka esiintyy sekä sukunimenä että miehen etunimenä. Nimi on Artturi-nimen kansanomainen muunnos.. Aarton nimipäivä, 12. lokakuuta, on kuitenkin sama kuin Aarren.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2012 loppuun mennessä noin 580 henkilöä, joiden etunimi on Aarto. Sukunimenä Aarto oli maaliskuussa 2013 55 suomalaisella henkilöllä..

  • Aatami

    Aatami on suomalainen miehen etunimi. Nimi suomalainen muunnos heprealaisesta nimestä Adam, joka merkitsee ihmisolentoa. Raamatun mukaan Aadam eli Aatami oli maailman ensimmäinen ihminen. Aatamin nimipäivä on, samoin kuin Eevankin, 24. joulukuuta eli jouluaattona. Väestörekisterikeskuksen mukaan Aatami-nimisiä on rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 1819 miestä ja muutama nainen.

  • Aatos

    Aatos on suomalaisen miehen etunimi.

    Runokielessä 'aatos' merkitsee ylevää ajatusta. Aatosta käytetään myös Aadolf- tai Aatami-nimen puhuttelumuotona. Toisaalta nimi muistuttaa alkujaan kreikkalaisperäistä nimeä Athos, joka on tullut tunnetuksi varsinkin Alexandre Dumas vanhemman teoksesta Kolme muskettisoturia. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 10 330 Aatos-nimistä miestä ja alle 10 naista.

  • Aatto

    Aatto on nimitys, jota käytetään jotakin merkittävää yleistä juhlapäivää edeltävästä päivästä. Esim. vappua edeltää vapunaatto, juhannuspäivää juhannusaatto, joulupäivää jouluaatto ja uudenvuodenpäivää uudenvuodenaatto. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat Suomessa yleisiä vapaapäiviä, vaikkei niitä tavallisesti merkitä kalentereihin.

  • Aatu

    Aatu on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 23. kesäkuuta samaan aikaan Aaton ja Aadolfin nimipäivien kanssa. Aatu on muunnelma Adolf-nimestä.

    Suomen väestörekisterijärjestelmään on vuoden 2009 loppuun mennessä merkitty yhteensä 4 090 henkilöä, joilla on Aatu yhtenä etunimistä.

  • Ahti

    Ahti on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Ahti esiintyy kuitenkin muinaisessa suomalaisessa mytologiassa veden jumalan nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 002 Ahti-nimen saanutta henkilöä. Ahti-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään suositeltavampana.

    Ahti on myös suomalainen sukunimi.

  • Ahto

    Ahto on suomalainen miehen etunimi, joka on syntynyt Ahti-nimen muunnelmana. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 435 Ahto-nimen saanutta miestä.

  • Ahvo

    Ahvo on suomalainen miehen etunimi.

    Ahvo on itäkarjalainen muunnos nimestä Agabus, joka hepreaksi tarkoittaa heinäsirkkaa. On kuitenkin mahdollista, että äänteellisen samankaltaisuuden takia Ahvo olisi muodostunut kreikkalaisperäisen Athanasioksen venäläismuunnoksesta Afanasi, joka merkitsee kuolematonta.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1929–1949 kesäkuun 25. päivällä ja vuodesta 1950 lähtien nykyisellä päivällään.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä noin 80 Ahvo-nimistä miestä ja alle kymmenen naista.

  • Aimo

    Aimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi perustuu suomen kielen sanaan aimo, joka merkitsee ’hyvää’, ’mainiota’, ’aikamoista’ tai ’runsasta’. Lapissa nimi Aimo oli käytössä jo 1500-luvulla. Aimon nimipäivä on 29. marraskuuta. "Aimo" on Suomessa käytössä myös sukunimenä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 13 446 Aimo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Aki

    Aki on suomalainen miehen etunimi. Se on lyhennys nimestä Joakim ('Jahve herättää') mutta se voi olla myös Augustin ja Akselin lyhentymä.

    Aki on myös japanilainen naisen etunimi, joka johtuu säihkyvää, kirkasta tai syksyä tarkoittavista japanin kielen sanoista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Aki oli Suomessa saanut 9 360 suomalaista miestä ja alle 20 naista.

  • Akseli

    Akseli on suomalainen miehen etunimi.

    Akseli on suomalainen muoto tanskalaisperäisestä nimestä Axel, joka on muodostettu uudelleen heprealaisesta nimestä Absalom, jonka merkitys on 'rauhan isä'.

    Ensimmäisen kerran nimi oli almanakassa muodossa Axel vuodesta 1739 vuoteen 1858, jolloin se vaihdettiin suomalaisempaan kirjoitusasuun Aksel. Vuodesta 1900 asuna on ollut Akseli.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Akseli-nimen on saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 044 henkilöä.

  • Aku

    Aku on suomalainen miehen etunimi, lyhentymä latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Aku on Suomessa annettu nimeksi 2852 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Albert

    Albert on miehen etunimi. Nimen alkuperä on saksalaisessa Adalbert-nimessä, joka voidaan suomentaa 'aateluudella loistava'.

    Suomessa nimi Albert on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 8944 henkilölle. Albertin nimipäivä on 24. huhtikuuta.


  • Ale

    Ale on suomalainen miehen etunimi, Aleksanteri-nimen lyhentymä. Alen nimipäivä on 11. syyskuuta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Ale on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 168 miehlle ja muutamalle naiselle.

  • Aleksanteri

    Aleksanteri on suomenkielinen muoto useissa kielissä esiintyvästä miehen etunimestä Alexander. Nimi on lähtöisin kreikkalaisesta nimestä Alexandros, joka merkitsee ihmisen (andros) suojelija tai puolustaja. Nimi eri muunnoksineen on ollut käytössä antiikin ajoista lähtien. Nimen erikielisiä muunnoksia ovat käyttäneet lukuisat hallitsijat ja kahdeksan paavia, joista suomen kielessä käytetään muotoa Aleksanteri. Nimen muunnelmiin eri kielissä kuuluu muun muassa Alex.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu muodossa Aleksanteri 18 562 ja muodossa Alexander 14 446 miehelle.

  • Aleksi

    Aleksi on suomalainen miehen etunimi, joka juontaa juurensa kreikan nimestä Alexandros (Ἀλέξανδρος, suom. ihmisen puolustaja). Kreikan kielessä nimi merkitsee auttajaa, puolustajaa.

    Aleksit viettävät nimipäiväänsä 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivänä. Nimipäivä oli aiemmin juuri ennen naistenviikkoa, 17. heinäkuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Aleksi on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 39 521 miehelle ja alle viidelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Aleksis

    Aleksis on suomalainen miehen etunimi, joka juontaa juurensa kreikan nimestä Alexandros (Ἀλέξανδρος, suom. ihmisen puolustaja). Useissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Alexis, ja joissakin maissa se on käytössä myös naisen nimenä. Kreikan kielessä nimi merkitsee ’auttajaa, puolustajaa’..

    Aleksiksen nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivänä. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Aleksis on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1516 miehelle sekä alle viidelle naiselle. Vierasperäisessä Alexis-muodossa nimi on annettu 363 miehelle ja noin 30 naiselle.

  • Alfred

    Alfred on miehen etunimi. Nimi on alkujaan englantilainen kuningasnimi, jonka alkuosa al tarkoittaa haltijaa tai keijukaista, loppuosa red neuvonantajaa . Tunnetuin Alfred-niminen hallitsija oli Wessexin kuningas Alfred Suuri, joka hallitsi vuosina 871–899.

    Suomessa nimi Alfred on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7183 henkilölle. Alfredin nimipäivä on 29. lokakuuta.

  • Ali

    Ali on miehen etunimi. Nimi on yleinen varsinkin arabimaissa, mutta on tullut käyttöön myös Suomessa. Arabian kielessä sana Ali merkitsee ylhäistä, valtiasta. Suomessa nimi Ali on kuitenkin käsitetty lyhentymäksi Aleksanterista, ja sen mukaisesti Alin nimipäivä on samana päivänä kuin Aleksanterin, 11. syyskuuta

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 3936 suomalaista saanut nimekseen Ali. Heistä 3321 on miehiä ja 615 naisia.

  • Allan

    Allan on miehen etunimi.

    Allan on kelttiläis-englantilainen nimi, joka on mahdollisesti peräisin Ranskan Bretagnesta. Nimi on merkitykseltään epäselvä, mutta mahdollisesti sen alkuperäinen nimimuoto on ollut Alun ('sopusointu', 'harmonia'). Yhtenä vaihtoehtona alkuperälle on esitetty iranilaisperäinen paimentolaisheimo alanit.

    Suomen almanakassa Allan on ollut ensimmäisen kerran 1908-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Allan-nimen saanut 18 215 henkilöä ja alle 16 naista.

    Allan Cup on Kanadan miesten jääkiekon amatöörimestaruuden saavuttaneelle joukkueelle myönnettävä palkinto

  • Alpi

    Alpi on suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnos Alvi, jota on käytetty naistenkin etunimenä. Alpin ja Alvin nimipäivä on 1. maaliskuuta, joka on myös Alpon nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Alpi on annettu Suomessa 326 henkilölle, joista yksi on 1800-luvulla syntynyt nainen. Nimi Alvi on annettu 695 henkilölle, joista 608 on miehiä ja 78 naisia.

    Nimet Alpi ja Alvi perustuvat roomalaiseen nimeen Albinus, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas". Samaa alkuperää on myös nimi Alpo. Suomen kielessä alpi merkitsee myös kasvisukua alvet (Lysimachia).

  • Alpo

    Alpo on suomalainen miehen etunimi. Alpon nimipäivä on 1. maaliskuuta. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 9 967 henkilölle.

    Nimen taustalla on skandinaavinen ja puolalainen nimi Albin. Albin takautuu muinaisroomalaiseen Albinus-nimeen, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas".

  • Altti

    Altti on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 1 387 miehelle sekä muutamalle naiselle. Nimi oli suosituimmillaan 1920–1950-luvuilla.

  • Alvar

    Alvar on ruotsalainen miehen etunimi. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnos Alvari

    Alvar-nimi oli 1800-luvulla kirjoitusasussa Allvar ja sen käsitettiin olevan Ernst-nimen ('vakaa') ruotsinnos. Toisen tulkinnan mukaan nimi koostuu kahdesta sanasta, al (alf 'keiju') sekä var ('sotilas').

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1908–1928 ja uudelleen vuodesta 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Alvar-nimen on saanut 5 862 miestä ja alle 10 naista. Muodossa Alvari nimi on annettu 1510 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Alvi

    Alpi on suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnos Alvi, jota on käytetty naistenkin etunimenä. Alpin ja Alvin nimipäivä on 1. maaliskuuta, joka on myös Alpon nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Alpi on annettu Suomessa 326 henkilölle, joista yksi on 1800-luvulla syntynyt nainen. Nimi Alvi on annettu 695 henkilölle, joista 608 on miehiä ja 78 naisia.

    Nimet Alpi ja Alvi perustuvat roomalaiseen nimeen Albinus, joka tulee latinan sanasta albus, "valkoinen", "kirkas". Samaa alkuperää on myös nimi Alpo. Suomen kielessä alpi merkitsee myös kasvisukua alvet (Lysimachia).

  • Ano

    Ano on suomalainen miehen etunimi.

    Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja on vanhoissa loitsurunoissa esiintyvä nimi. Nimen alkuperä on anoa-verbissä ('pyytää').

    Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ano-nimen on saanut 261 miestä ja muutama nainen.

  • Anselmi

    Anselmi on suomalainen miehen etunimi.

    Anselmi on suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Anshelm, joka tarkoittaa 'jumalain suojaamaa'. Anshelm-nimen osat merkitsevät 'aasa-jumalia' sekä 'kypärää, suojaa'. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Anselm. Suomessa siitä on käytössä myös lyhempi muoto Anssi.

    Anselmi on ollut almanakassa vuodesta 1908 lähtien, sitä ennen se esiintyi Kansalaisvalistusseuran kalenterissa 1882-1883 muodossa Anselmo. Nimen varhaisin esiintyminen kalenterissa on jo vuodelta 1662 muodossa Anshelm. Nimipäivä on 21. huhtikuuta, Anselm Canterburylaisen muistopäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 830 miestä on saanut nimekseen Anselm ja 3 869 nimen Anselmi.

  • Anssi

    Anssi on suomalainen miehen etunimi. Anssi on lyhenne Anselmista tai tämän kansainvälisestä versiosta Anselm. Anselm puolestaan on yhdistelmä saksankielisistä jumalaa (saks. ans) ja kypärää tai suojelua (saks. helm) merkitsevistä sanoista. Nimen voisi siis tulkita merkitsevän esimerkiksi "jumalten suojelemaa" tai "hyvä kypärä".

    Vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä Suomessa on rekisteröity 7 496 Anssi-nimen saanutta miestä. Almanakassa Anssi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Antero

    Antero on vanha suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muoto Anteri.

    Antero on muunnelma nimestä Andreas, joka puolestaan juontuu ’miehekästä’ tarkoittavasta kreikan sanasta andros. Anteron nimipäivä on 30. marraskuuta, apostoli Andreaksen muistopäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antero on annettu Suomessa 182 400 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.Anteri on alle 89:n miehen ja alle kymmenen naisen nimenä. Naisille Anteri-nimiä on annettu vuosina 1940–59.

    Anteron lempinimi on usein Anttu, Antsu, Antte tai Antsa.

  • Anton

    Anton on miehen etunimi, lyhentymä latinalaisesta nimestä Antonius. Antonin muunnelmia ovat Toni, Tony, Antton ja Anttoni.

    Suomessa Anton-nimen on Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan saanut vuoden 2011 heinäkuuhun mennessä 14 949 miestä ja kymmenkunta naista.

  • Antti

    Antti on vanha suomalainen miehen etunimi.

    Antti tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta andros. Antin nimipäivä on 30. marraskuuta, joka on sekä läntisissä että itäisissä kirkkokunnissa apostoli Andreaan muistopäivä.

    Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 81 778 Antti-nimistä miestä ja kymmenkunta naista.

  • Antto

    Antto on suomalainen miehen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antto on annettu 504 henkilölle.

  • Anttoni

    Antton (joskus myös Anttoni) on suomalainen miehen etunimi. Antton on suomalainen muunnos ruotsalaisesta Anton-nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Antton on annettu 2046 ja Anttoni 1994 henkilölle.

  • Arhippa

    Arhippa on suomalainen miehen etunimi.

    Arhippa on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Arhippos, joka merkitsee 'hevosmiestä, esiratsastajaa'. Nimi on syntynyt ortodoksisen kirkon alueella.

    Almanakassa Arhippa on ollut vuodesta 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Arhippa-nimen on saanut alle 90 henkilöä.

  • Arho

    Arho on suomalainen miehen etunimi, Arhippa-nimen lyhennelmä. Arhon nimipäivä on 7. syyskuuta, jolloin on myös Miron ja Arhipan nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt noin sata Arhoa.

  • Ari

    Ari on suomalainen miehen etunimi, joka pohjautuu nimiin Adrian ja Adrianus. Kantanimenä on latinan Hadrianus, joka tarkoittaa ’adrialaista’ eli ’Adrianmeren kaupungista kotoisin olevaa’. Ari on myös Aarne-, Aaron-, Aarre-, Arnold-, Aaretti- ja Aristarkus-nimistä käytetty puhuttelumuoto.

    Arin nimipäivä on 4. maaliskuuta. Se on merkitty suomalaiseen almanakkaan vuodesta 1950 lähtien. Arista tuli muotinimi juuri 1950-luvulla, ja se oli varsin suosittu poikien nimi vielä 1980-luvun alussa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Ari-nimi on annettu Suomessa noin 34 600 henkilölle, joista alle 20 on naisia.

    Juutalainen nimi Ari tarkoittaa ’leijonaa’. Armeniassa nimi merkitsee ’rohkeaa’, ja muinaisessa Skandinaviassa se on tarkoittanut ’kotkaa’.

  • Armas

    Armas on suomalainen miehen nimi. Nimipäivä on 28. maaliskuuta.

    Armas-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 48 375 miestä ja hieman alle 50 naista.

  • Arsi

    Arsi on suomalainen miehen etunimi.

    Arsi on karjalainen muoto kreikkalaisperäisestä nimestä Arsenios, joka tarkoittaa 'urhoollista', 'miehekästä'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 Adrianuksen muistopäivän kohdalla, 4. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan vajaat 520 miestä on saanut nimekseen Arsi.

  • Arto

    Arto on suomalainen miehen etunimi.

    Arto saattaa olla suomalainen muunnos nimestä Arthur, joka on kelttiläinen ja merkitsee karhua (Artos).

    Suomessa nimi Arto on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 459 henkilölle.

    Arton lempinimi on usein Artsi, Arska, Aatsi tai Are.

  • Arttu

    Arttu on suomalainen miehen etunimi. Nimi on lyhentymä kelttiläisen, karhua (artos) merkitsevän nimen Arthurin suomalaistuneesta muodosta Artturi.

    Artun nimipäivä on 31. lokakuuta, jolloin on myös Arton ja Artturin nimipäivä. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan syntynyt vuoden 2009 loppuun mennessä 9 900 Arttua.

  • Artturi

    Artturi on suomalainen miehen etunimi.

    Artturi on suomalainen muunnos Arthur nimestä, joka on kelttiläinen ja merkitsee karhua (artos).

    Suomessa nimi Artturi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 12 871 henkilölle.

  • Arvi

    Arvi on suomalainen miehen nimi. Nimi on muunnos muinaisgermaanisesta ja skandinaavisesta nimestä Arvidh tai Arvidher, joka merkitsee kotkaa tai sotilasta. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 12 278 suomalaiselle.

  • Arvo

    Arvo on suomalaisen miehen etunimi, joka on käytössä myös Virossa. Arvon nimipäivä on 3. heinäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 26 356 Arvo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Asko

    Asko on suomalainen miehen etunimi. Askon nimipäivä on 6. syyskuuta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.. Suomessa Asko on annettu nimeksi vuoden 2009 loppuun mennessä 8 274 miehelle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut annettu kenellekään.

    Nimi esiintyi Suomessa jo keskiajalla suku- ja paikanniminä, jollaisia ovat muun muassa Askola ja Askainen. Asko on myös huonekalumyymäläketjun nimi.

  • Aslak

    Aslak (Pohjoissaameksi Áslat tai Ásllat.) on miehen etunimi. Nimi Aslak on moderni skandinaavinen versio muinaisnorjalaisesta nimestä Ásleikr/Áslákr, joka on samaa sukua germaanisen nimen Óslác kanssa . Nimi Óslác koostuu osista Ós "jumala" ja lác "leikki, peli, urheilu, taistelu; uhraus".

    Aslakin nimipäivä on Suomen almanakassa 23. helmikuuta (vuodesta 1973 alkaen). Vuoteen 2009 mennessä nimi annettu Suomessa 1 573 henkilölle.

  • Asmo

    Asmo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on syntynyt joko Erasmus-nimen lyhentymänä tai skandinaavisesta nimestä Asmund, joka merkitsee jumalten suojaa. Asmon nimipäivä on 24. lokakuuta, jolloin on myös Rasmuksen nimipäivä.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla noin 480 Asmo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Asser

    Asser on miehen etunimi. Nimi on peräisin onnellista tarkoittavasta heprean sanasta.. Raamatussa Asser oli yksi patriarkka Jaakobin pojista sekä hänestä polveutuneeksi kerrottu Israelin heimo.

    Asserin nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 5. helmikuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Asser-nimi on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 913 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Atro

    Atro on suomalainen miehen nimi, Hadrianus-nimen suomalainen muunnelma. Atro viettää nimipäivää 4. maaliskuuta. Vuoden 2009 elokuuhun mennessä nimi Atro on annettu noin 250 henkilölle.

  • Atso

    Atso on suomalainen miehen nimi. Atso viettää nimipäivää 28. heinäkuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 893 Atso-nimistä henkilöä. 2000-luvulla heinäkuuhun 2012 mennessä nimi on annettu 123 pojalle..

  • Atte

    Atte on suomalainen miehen etunimi.

    Almanakkaan nimi Atte otettiin vuonna 1964. Nimipäivä on sama kuin Anteron, jonka lyhentymäksi se käsitettiin. Attea on käytetty myös Aadolfin, Atron, Aatoksen ja Agatonin kutsumanimenä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 6 368 Attea.

    Atte on myös Adolf Linderoosin kirjailijanimi.

  • August

    August on miehen etunimi, lyhentynyt muoto latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan August on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimeksi 16 832 miehelle ja alle 16 naiselle.

  • Aukusti

    Aukusti on suomalainen asu latinan Augustus-nimen lyhentymästä August. Augustus (kunnianarvoisa) oli alkujaan Rooman ensimmäiselle keisarille, Octavianukselle myönnetty kunnianimi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Aukusti on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 18 361 miestä ja muutama nainen.

  • Aulis

    Aulis on suomalainen miehen ja aikaisemmin myös naisen etunimi, joka on johdettu anteliasta ja avuliasta tarkoittavasta adjektiivista ”aulis”. Auliksen nimipäivä on 16. elokuuta. Vastaavat naisennimet ovat Auli ja Aulikki. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Aulis on annettu 23 765 miehelle ja noin 30 naiselle.

  • Auno

    Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 416 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain noin 20 henkeä.

    Auno on myös sukunimi, väestörekisterin mukaan Suomessa on alle 100 henkilöä rekisteröity nykyisellä sukunimellä Auno.

  • Auvo

    Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1983 suomalaiselle, joista 70 naista. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa tytönnimeksi.

  • Benjamin

    Benjamin on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreasta ja tarkoittaa oikean käden poikaa tai onnenpoikaa. Raamatussa Benjamin oli patriarkka Jaakobin nuorin poika sekä hänestä polveutunut Israelin heimo.

    Benjaminin nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Kerkon nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä on Suomessa Benjaminiksi nimetty 7 347 miestä ja muutama nainen. Nimi on viime vuosikymmeninä huomattavasti yleistynyt, ja suurin osa Suomen Benjamineista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Daavid

    David, Suomessa myös Daavid, on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa ihailtua tai rakastettua. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi Vanhasta testamentista tunnettu Israelin muinainen kuningas Daavid.

    Suomessa nimi Daavid on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2008 loppuun mennessä 176 miehelle, nimi David 4 117 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomenkielisen kalenterin mukaan Daavidin nimipäivä on 30. joulukuuta, joka on myös suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Davidin nimipäivä. Suomessa nimestä ovat käytössä myös muunnokset Taavetti ja Taavi.

  • Daniel

    Daniel on miehen etunimi. Se on alkujaan heprealainen nimi ja tarkoittaa "Jumala on minun tuomarini". Raamatussa on kaksi Daniel-nimistä henkilöhahmoa, joista toisesta kertoo Danielin kirja.

    Nimi Daniel on käytössä monissa maissa kuten Saksassa, Tanskassa, englanninkielisissä maissa, Ranskassa, Unkarissa, espanjankielisissä maissa, Venäjällä, Puolassa, Kroatiassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa siitä on käytössä myös muunnelma Taneli.

    Naisen nimenä Danielille rinnakkaisia ovat esimerkiksi Daniela tai Daniella ja Danielle tai Danièle. Italiassa sen sijaan Daniele on miehen nimi. Nimen Daniel yleisin lyhenne on Dan, muita lyhenteitä eri kielissä ovat Dani, Dany ja Danny.

    Suomessa nimi Daniel on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 12 304 miehelle sekä muutamalle naiselle.

  • Edvard

    Edvard (engl. Edward) on englantilaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa alkujaan omaisuuden vartijaa. Edvardin nimipäivä on 18. maaliskuuta, Englannin kuningas Edvard Marttyyrin kuolin- ja muistopäivänä.

    Suomessa nimi Edvard on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 340 ja Edward 1604 miehelle. Satunnaisesti näitä nimiä on annettu myös naisille. Nimestä on käytössä myös muunnelma Eetu.

  • Eeli

    Eeli on miehen etunimi, joka on peräsin korkeutta tarkoittavasta heprean sanasta. Eeli on ollut käytössä myös useiden muiden nimien kuten Eliaan, Mikaelin ja Rafaelin lyhennettynä muotona. Eelin nimipäivä on 9. huhtikuuta, samoin kuin Eliaan. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 3 240 miestä ja noin 120 naista saanut nimen Eeli. Vuosina 2000-2009 nimi annettiin 1520 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Eelis

    Eelis on suomalainen miehen etunimi, jonka ruotsinkielinen vastine on Elis. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eelis on Suomessa annettu 8 761 ja Elis 4 192 miehelle, jota paitsi nimi Elis on myös noin 40 naisella. Elias-nimen tavoin myös Eelis ja Elis ovat muunnoksia hepreankielisestä nimestä Eliyahu (Elia), joka tarkoittaa "minun Jumalani on Yahweh". Eeliksen samoin kuin Eliaksenkin nimipäivä on 9. huhtikuuta, samoin Eliksen nimipäivä suomen­ruotsalaisessa kalenterissa.

  • Eemeli

    Eemeli on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 22 632 suomalaiselle miehelle ja alle 10 naiselle. Nimi on noussut uuteen suosioon 1980-luvun alusta lähtien.

  • Eemil

    Eemil on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Emil, Emilio tai Èmile. Suomessa nimi Eemil on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 17 768 ja Emil 30 171 miehelle. Nimen naispuolinen vastine on Emilia.

  • Eerik

    Eerik on pohjoismainen miehen etunimi, suomalainen muunnelma nimestä Erik. Ruotsin, Norjan ja Tanskan Erik-nimisistä kuninkaista käytetään suomen kielessä vakiintuneesti nimimuotoa Eerik.

    Suomessa nimi Eerik on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 9721 henkilölle. Nimen suomenkielisiä muunnoksia ovat myös Erkki ja Eerikki.

  • Eerikki

    Eerikki on suomalainen miehen etunimi. Eerikin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös Erkin ja Eeron nimipäivä. Suomessa nimi Eerikki on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 874 henkilölle.

  • Eero

    Eero on suomalainen miehen etunimi. Eero on koko Suomessa tunnettu muunnos skandinaavisesta nimestä Erik, jonka merkitys on ’yksin hallitseva’ tai 'hallintoalue'. Kansanvalistusseuran kalenterissa Eero esiintyi vuonna 1883, ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Eero-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 43 932 miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Eetu

    Eetu on suomalainen miehen etunimi ja johdannainen brittiläistä alkuperää olevasta Edward -nimestä. Nimi alkoi yleistyä vuosina 1900–1919. Tämän jälkeen kuitenkin tuli aika, jolloin nimen Eetu antaminen lapselle väheni. Uusi suosio alkoi vuosina 1980–1999, jolloin nimi Eetu annettu 5 245 pojalle. Kaiken kaikkiaan nimi Eetu on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 12 741 miehelle ja alle viidelle naiselle. Vuonna 2006 Eetu annettiin etunimeksi 491 pojalle; se oli vuoden suosituin pojan nimi.

  • Eevert

    Eevert, Evert tai Eevertti on pohjoismainen miehen etunimi. Eevert on nimen suomenkielinen muoto, muissa kielissä se esiintyy muodossa Evert. Suomessa on käytössä myös muoto Eevertti.

    Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard (alasaksan Everhard), jossa Evert merkitsee 'lujaa', 'voimakasta kuin karju'.

    Eevert esiintyi Suomen almanakassa vuosina 1890–1907 muodossa Eewert ja vuosina 1908–1928 Eevert-muodossa. 1900-luvun lopulla saamansa suosion johdosta Eevert palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eevert-nimen on saanut 3 237 henkilöä. Muodossa Evert nimi on annettu 6 757 henkilölle, ja muodossa Eevertti 1674 henkilölle.

  • Einari

    Einari on suomalainen miehen etunimi. Einari on suomalainen muoto vanhasta pohjoismaalaisesta nimestä Einar, joka on tarkoittanut 'yksin taistelevaa' (vastaa islantilaista sanaa 'Einheri'). Almanakassa Einari on ollut vuodesta 1929 lähtien ja se on pysynyt yhtenä käytetyimmistä miestennimistä, varsinkin jälkimmäisenä nimenä. Suomessa on Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 19 703 miestä saanut nimen Einari ja 8 900 nimen Einar.

  • Eino

    Eino on suomalainen miehen etunimi. Eino on suomalainen asu saksalaisesta nimestä Enewald (Aginwald), joka merkitsee 'miekalla hallitsevaa'. Eino on ollut käytössä jo 1500-luvulla ja nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa Eino oli ensimmäisen kerran vuosina 1908–1909 ja uudelleen vuodesta 1912 nykyisellä paikallaan.

    Eino on ollut yksi yleisimmistä miestennimistä ja sen huippuvuodet ajoittuvat 1900–1940-luvuille. Uudestaan nimi on noussut suosioon 2000-luvulla. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Eino-nimen on saanut 60 956 miestä ja ainakin seitsemän naista.

    Einon lempinimi on usein Eikka, jonka etunimekseen on Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 130 henkilöä. Tunnetuimpia Eikka-nimeä kantavia henkilöitä on EU-suurlähettiläänä Brysselissä vaikuttava Pentti Eikka Kosonen. Kosonen käyttää yleisesti Eikka-nimeä.

  • Elias

    Elias on miehen etunimi, kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on Jumalani". Vanhassa testamentissa Elia oli profeetta, josta kerrotaan Toisessa kuningasten kirjassa.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä 25 764 miestä ja kymmenkunta naista Suomessa on saanut nimekseen Elias.

    Suomessa Eliaksen nimipäivä oli aikoinaan 17. huhtikuuta. Vuonna 1929 se siirrettiin huhtikuun 9. päivään kyseisenä päivänä syntyneen Elias Lönnrotin muistoksi. Sama päivä on myös Mikael Agricolan kuolinpäivä, joka on nykyään liputuspäivä.

  • Eljas

    Eljas on suomalainen miehen etunimi. Elias-nimen tavoin se on muunnelma heprealaisesta Elia-nimestä, joka tarkoittaa "minun Jumalani on Yahweh". Eliaksen ja Eljaksen nimipäivä on 9. huhtikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eljas on Suomessa annettu 3868 henkilölle.

  • Elmer

    Elmer on miehen etunimi. Suomessa Elmerin nimipäivä on 3. tammikuuta, jolloin on myös Elmon ja Elmerin nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 1 148 Elmeriä.

  • Elmeri

    Elmeri on suomalainen miehen etunimi. Elmerin nimipäivä on 3. tammikuuta, jolloin on myös Elmon ja Elmerin nimipäivä. Elmeri juontaa juurensa saksalaisesta nimestä Elmar, joka tarkoittaa kuuluisaa. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 5930 Elmeriä.

  • Elmo

    Elmo on miehen nimi. Nimi johtuu mahdollisesti germaanisten kielten kypärää tai suojelusta tarkoittavasta sanasta helm, mutta voi olla myös muunnos latinalaisesta nimestä Erasmus. Pyhä Elmo (oik. Formian Pyhä Erasmus) on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, jonka mukaan ovat saaneet nimensä myös Pyhän Elmon tulet. Elmo on johdettu naisennimestä Elma.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Elmo-nimisiä henkilöitä oli Suomen väestörekisteriin merkitty noin 1060. Heistä ainakin kaksi on naisia.

  • Ensio

    Ensio on suomalainen miehen etunimi.

    Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa 'ensimmäistä'. Rooman valtakunnassa muitakin latinan järjestyslukusanoja käytettiin usein henkilönniminä, jotka tällöin osoittivat kuinka mones vanhempiensa lapsi henkilö oli.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ensio-nimen on saanut 51 307 miestä ja vajaat 30 naista.

    Ensio Music on suomalainen levy-yhtiö.

  • Erkka

    Erkka on suomalainen miehen etunimi, muunnelma nimistä Eerik ja Erkki. Vuoden 2009 loppuun mennesäs nimi Erkka on annettu Suomessa noin 1040 miehelle ja muutamalle naiselle. Yli puolet Erkka-nimisistä on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

    Vuodesta 2010 lähtien Erkan nimipäivä on 18. toukokuuta, joka vanhastaan on ollut myös Eerikin ja Erkin nimipäivä.

  • Erkki

    Erkki on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaavisen nimen Erik yleisin suomalainen muoto. Erkin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös nimien Eero, Eerik, Eerika ja Eerikki nimipäivä. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 73 346 Erkkiä. Erkki on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi yleisin miesten ensimmäinen etunimi.

    Erkin päivään liitetään perinteisesti monia sananparsia, joista monet viittaavat siihen, kuinka kesän tulo edistyy, kuten ”Erkki avaa käen suun”.

    1990-luvulla tuli tavaksi käyttää Erkki-nimeä mitä erilaisimmissa sanonnoissa, esimerkiksi ”Tuosta nyt ei ota selvää Erkkikään” ja ”Tätä nyt ei osaa Erkkikään”.

    Erkin lempinimi on usein Eki, Eke, Erkka taikka Era.

    Erkeillä on oma etunimiseura, Kymenlaaksossa toimiva Erkkien yhdistys.

  • Ernesti

    Ernesti on suomalainen miehen etunimi.

    Ernesti on lähtöisin saksalaisesta Ernst-nimestä, joka tarkoittaa 'totista', 'ankaraa'. Nimi on esiintynyt suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa vuosina 1908–1928 ja uudelleen vuodesta 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 920 miestä on saanut nimekseen Ernesti.

  • Erno

    Erno on suomalainen miehen etunimi. Unkarissa nimi esiintyy muodossa Ernő. Ernon nimipäivää vietetään 13. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 1700 miestä on saanut nimekseen Erno.

  • Esa

    Esa on suomalainen miehen etunimi. Esan nimipäivä on 6. heinäkuuta.

    Esa on lyhennys raamatullisesta nimestä Esaias, joka taas on kreikkalainen vastine heprealaiselle nimelle Jesaja. Jesaja-nimi merkitsee tiettävästi: Jahven pelastus. ”Profeettain kuningas” Jesaja ilmoitti (740–700 eaa.) tulevasta Messiaasta. Esa mainitaan Kansanvalistusseuran kalenterissa vuodelta 1883. Suomessa nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 25 305 miehelle ja alle viidelle naiselle..Suosituimmillaan nimi oli alle 15-vuotiaiden poikien etunimitilastossa 23. sijalla vuonna 1975.

  • Esaias

    Esaias on miehen etunimi.

    Esaias on kreikkalainen vastine heprealaisperäiselle nimelle Jesaja, jolle on tarjottu useita merkityksiä, kuten 'Jahven pelastus' tai 'Jumala on pelastus'.

    Suomen almanakassa Esaias esiintyy jo 1600-luvulla päivällä 21. helmikuuta. Nimi oli 1700-luvun alkupuolella joinakin vuosina kirjoitusasussa Esajas tai Jesaias. Vuodesta 1708 nimi on ollut päivällä 6. heinäkuuta, tosin 1765–1773 se oli päivällä 5. heinäkuuta. Nimi poistettiin almanakasta 1928, mutta palautettiin 1950.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 303 miestä saanut nimekseen Esaias.

  • Esko

    Esko on suomalainen miehen etunimi. Eskon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 12. kesäkuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä elänyt 34 922 Esko-nimistä henkilöä.

    Esko-nimi on muunnos muinaisskandinaavisesta Eskil-nimestä.

  • Frans

    Frans on Suomessa, Skandinaviassa sekä Alankomaissa käytetty miehen etunimi. Se on versio latinalaisesta nimestä Franciscus, joka merkitsi ranskalaista henkilöä. Nimen eri muunnelmineen on tehnyt laajalti suosituksi tunnettu pyhimys ja munkkikunnan perustaja Franciscus Assisilainen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Frans on Suomessa annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 13 645 miehelle ja alle 19 naiselle..

    Fransin nimipäivä on suomenruotsalaisessa ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa 4. lokakuuta, Franciscus Assisilaisen muistopäivänä.

  • Gabriel

    Gabriel on miehen etunimi.

    Gabriel on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa tai 'Jumala on voimakas', 'Jumala osoittaa voimansa'. Katolisella kirkolla on seitsemän Gabriel-nimistä pyhimystä. Raamatussa Gabriel oli yksi arkkienkeleistä.

    Suomen almanakassa Gabriel on ollut vuodesta 1708 ja vuosina 1890–1907 se oli kirjoitusasussa Gaabriel. Nimen korvasi suomalaisempi kirjoitusasu Kaapo 1928, mutta Gabriel palautettiin 1966 siitä johdettujen muunnosten rinnalle. Gabrielin nimipäivä on 24. maaliskuuta, päivää ennen Marian ilmestyspäivän perinteistä päivämäärää, koska Raamatun mukaan juuri arkkienkeli Gabriel ilmestyi Marialle ilmoittaen hänen synnyttävän Jeesuksen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut kirjoilla 4 401 Gabriel-nimistä miestä ja muutama nainen.


  • Hannes

    Hannes on miehen etunimi, alkujaan saksalainen Johannes-nimen lyhentymä,. joka on käytössä myös Suomessa. Hanneksen nimipäivä on 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 426 Hannesta.

  • Hannu

    Hannu on suomalainen miehen etunimi, joka on lyhentymä saksalaisesta Johannes-nimen lyhentymästä Hannus. Hannun nimipäivä 27. joulukuuta. Saman nimen vanhempi rinnakkaismuoto on Hannes, ruotsinkielisillä alueilla myös Hans ja Hasse. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Hannu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa kaikkiaan 43 444 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Hannu pohjautuu heprealaiseen nimeen Johannes (”Jumala on armollinen”).

  • Hans

    Hans on miehen etunimi, varsinkin Saksassa ja pohjoismaissa yleinen Johannes-nimen lyhentymä,.

    Hansin nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 230 Hans-nimistä miestä sekä alle 10 naista.

  • Harri

    Harri (ruotsinkielisessä kalenterissa Harry) on etunimi, joka muodossa Harry on erittäin suosittu englanninkielisissä maissa. Suomessa Harrin nimipäivää vietetään 6. tammikuuta. Harri on myös Harryn walesilainen muoto.

    Harry tulee nimestä Henry. Henryn alkuperä on saksalaisessa nimessä Haimirich, joka tarkoittaa kodissa määräilijää. Samaa alkuperää ovat myös nimet Henrik ja Heikki. Norjassa nimi Harry tarkoittaa puhekielessä henkilöä, jolla on huono maku tai joka pitää aikansa eläneistä asioista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 25 927 Harri-nimistä miestä. Harry-nimisiä on ollut Suomessa kaikkiaan 6 445 miestä ja muutama nainen. Nimi ei ole koskaan ollut vuoden suosituimpia nimiä.

    Harria vastaava naisen nimi on Harriet.

  • Heikki

    Heikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen suomenkielinen muunnelma. Suomalaisessa kalenterissa Heikin nimipäivä on 19. tammikuuta, Pyhän Henrikin muistopäivänä. Ortodoksisessa kalenterissa nimi Heikki esiintyy useilla vuoden päivillä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Heikki-nimen on saanut 84 589 miestä ja kymmenkunta naista.

    Heikin lempinimi on usein Hessu, Heke, Heksa tai Heka.

  • Heimo

    Heimo on suomalainen miehen etunimi. Heimon nimipäivä on 15. joulukuuta.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 7 925 Heimo-nimistä miestä ja alle viisi samannimistä naista.

  • Heino

    Heino on alun perin saksalainen miehen etunimi, joka on käytössä myös Suomessa ja Virossa. Nimi on muunnelma Henrik-nimen saksalaisesta vastineesta Heinrich.

    Suomessa nimi Heino on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Vuodesta 1929 lähtien Heinon nimipäivä on nimipäivä on 8. toukokuuta. Suomessa nimi Heino on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3 808 henkilölle. Heino on myös sukunimi.

  • Hemminki

    Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

    Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, joka esiintyy myös sukunimenä, mutta jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Hemminki-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla 916 miestä ja ainakin kaksi naista, ja Hemming-nimisiä 1653 miestä ja ainakin kaksi naista.

    Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin Pohjanmaalla.

  • Hemmo

    Hemmo on miehen etunimi. Suomessa Hemmo on lyhentymä nimestä Hemminki, jonka skandinaavinen kantamuoto on Hemming. Nimi esiintyy myös Saksassa, jossa se on käsitetty Herman-nimen muunnelmaksi.

    Hemmon ja Hemmingin nimipäivä on 22. toukokuuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Hemmo on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1016 henkilölle.

  • Henri

    Henri on miehen etunimi. Henri on alkujaan ranskalainen, nykyään myös pohjoismaissa yleinen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava). Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esimerkiksi Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ruotsin Henrik, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico. Ranskan Henri-nimisistä kuninkaista käytetään Suomessa yleensä nimeä Henrik.

    Suomessa nimi Henri on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 15 712 miehelle, joista pitkälti yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Henrin nimipäivä on 19. tammikuuta.


  • Henrik

    Henrik on miehen etunimi. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta, piispa Henrikin muistopäivänä. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 50 976 miehelle ja alle 16 naiselle.

    Nimi Henrik tulee germaanisesta nimestä Haimirich. Suomessa siitä ovat käytössä myös muunnelmat Heikki, Henrikki, Henri ja Heino. Nimen naispuolisia vastineita ovat Henrika, Henrietta, Henna ja Henni.

  • Henrikki

    Henrikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen muunnelma. Saman nimen muunnelmia ovat myös Henri ja Heikki. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Henrikki on annettu 9922 henkilölle.

  • Herkko

    Herkko on suomalainen miehen etunimi.

    Herkko on suomalainen muunnos nimestä Herman, joka merkitsee 'sotajoukkomiestä', 'sotilasta'.

    Suomen almanakassa Herkko on ollut vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan. Suosituimmillaan nimi on ollut 1980–1990-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 370 Herkko-nimistä, jotka ovat kaikki miehiä.

  • Herman

    Herman tai Hermann on germaanisperäinen miehen etunimi, joka johtuu muinaissaksalaisesta sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat muun muassa espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnokset Hermanni ja Herkko.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 11 695 Herman-nimistä miestä sekä kymmenkunta samannimistä naista. Muodossa Hermann nimi on annettu 305 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Hermanni

    Hermanni on suomalainen asu miehen nimestä Herman. Kutsumamuoto Hermannista on Herkko. Suomalaisessa almanakassa nämä viettävät nimipäivää 12.7. Herman tulee muinaissaksan sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat mm. espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa muunnoksia ovat Herkon lisäksi mm. Manne, Hemmo ja Hemppo.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 7936 Hermanni-nimistä henkilöä, jotka ovat kaikki olleet miehiä.

  • Iikka

    Iikka on suomalainen etunimi. Nimen on Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 1 469 miestä ja alle viisi naista. Iikan nimipäivä on 19. joulukuuta. Iikka on peräisin nimestä Iisak.

    Muita samankaltaisia nimiä ovat mm. Iiro ja Iisakki.

  • Iiro

    Iiro on suomalainen miehen nimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Iiro on annettu Suomessa noin 3460 henkilölle. Iiron nimipäivä on 19. joulukuuta. Iiro on länsisuomalainen muunnos nimestä Iisak.

  • Iisakki

    Iisakki on suomalaisen miehen etunimi. Iisakin nimipäivä on 19. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Iisakki on annettu 10 112 henkilölle.

    Nimi Iisakki tai Iisak on suomalainen muoto heprealaisesta nimestä Jitzhak (חָק), joka merkitsee "hän nauraa". Raamatussa Iisak on yksi Israelin patriarkoista, Abrahamin poika, Eesaun ja Jaakobin isä. Nimen eri muotoja eri kielissä ovat myös englantilainen Isaac, saksalainen Isaak ja ruotsalainen Isak. Samaa alkuperää ovat myös suomalaiset nimet Iikka ja Iiro.

  • Iivari

    Iivari on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Iivari on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Ivar, joka on tarkoittanut 'taistelijaa, jolla on (marjakuusi)jousi'. Suomeen nimi tuli Ruotsin kautta keskiajalla.

    Ensimmäisen kerran nimi oli almanakassa 1825 muodossa Iwar, jonka jälkeen vuosina 1890–1907 kirjoitusasussa Iiwar ja vuodesta 1908 alkaen asussa Iivari.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimen Iivari on saanut 7 110 ja nimen Ivar 2775 miestä. Kumpikin nimi on myös muutamalla naisella.


  • Iivo

    Iivo on suomalainen miehen etunimi, Iivari-nimen muunnelma. Iivon nimipäivä on samana päivänä kuin Iivarinkin, 22. elokuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Iivo on annettu 506 suomalaiselle (tilanne 18.8.2014).

  • Ilari

    Ilari on miehen etunimi.

    Ilari on karjalainen muunnos nimestä Ilarion, joka puolestaan on muunnos latinan Hilariuksesta, joka tarkoittaa hyväntuulista tai reipasta.

    Nimi tunnetaan jo keskiajalta lähtien ja almanakassa Ilari on ollut vuodesta 1950. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Ilari-nimen Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 13 438 miestä ja muutama nainen.

  • Ilkka

    Ilkka on suomalainen miehen etunimi. Nimi on tunnettu suomalaisen vapauden- ja oikeudentahdon tunnuksena. Tämän maineen nimelle antoi pohjalainen nuijasodan päällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka. Nimipäiväluetteloon Ilkka tuli 1929. Nimen alkuperää ei tunneta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilkka on annettu 16 929 suomalaiselle miehelle ja noin kymmenelle naiselle.

    Ilkka on myös suomalainen sukunimi.

  • Ilmari

    Ilmari on miehen nimi, ja nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 16. tammikuuta, vuodesta 1908 alkaen.

    Ilmari on kansallisromanttisen kauden nimiä, ja on ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilmari on annettu 111 675 henkilölle.

    Seppo Ilmarinen on Kalevalan pääsankareita, taitava seppä, luonteeltaan rauhallinen, vakava, rehellinen ja uskollinen. Nimi on ikivanha suomalainen, ri-johtimella ilma-sanasta muodostettu.

    Nimi Ilmo on mahdollisesti lyhentymä Ilmarista, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.

  • Ilmo

    Ilmo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on mahdollisesti lyhentymä nimestä Ilmari, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen. Ilmon nimipäivä on 16. tammikuuta, kuten Ilmarilla.

    Suomessa on Ilmo-nimen saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 910 henkilöä.

  • Ilpo

    Ilpo on suomalainen miehen etunimi. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan mukaan nimi Ilpo oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 5664 ja sen harvinaisempi muunnos Ilppo noin 150 henkilölle.

    Almanakkaan nimet Ilpo ja Ilppo otettiin vuonna 1950. Nimipäivä on 28. huhtikuuta.

  • Ilppo

    Ilpo on suomalainen miehen etunimi. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan mukaan nimi Ilpo oli vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 5664 ja sen harvinaisempi muunnos Ilppo noin 150 henkilölle.

    Almanakkaan nimet Ilpo ja Ilppo otettiin vuonna 1950. Nimipäivä on 28. huhtikuuta.

  • Immanuel

    Immanuel on miehen etunimi.

    Immanuel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumala kanssamme'. Latinalais-kreikkalainen muoto nimestä on Emanuel.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708, tosin vuosina 1740–1834 ajoittain muodossa Emanuel. Samana päivänä, 26. maaliskuuta, nimipäiviä viettävät myös Immanuelin muunnokset Manu, Manne ja Immo. Ruotsinkieliseen almanakkaan se otettiin vasta 1973. Nimen sijoittaminen almanakkaan Marian ilmestyspäivän läheisyyteen johtuu siitä, että Vanhassa Testamentissa on ennustus neitsyestä, joka synnyttää pojan ja antaa tälle nimen Immanuel). Koska nimi merkitsee "Jumala kanssamme", selitetään Matteuksen evankeliumissa tämän ennustuksen toteutuneen Jeesuksen syntyessä.

    Immanuel on hepreankielinen teoforinen nimi: muita teoforisia nimiä ovat esimerkiksi Hesekiel ja Daniel.

    Nurmeksessa on esitetty vuodesta 1989 joulun aatonaattona joulunäytelmä Immanuel; näytelmä esitetään kaupungin keskustan kaduilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Immanuel oli Suomessa annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1 482 miespuoliselle henkilölle.

  • Immo

    Immo on miehen etunimi.

    Immo tulee Immanuel-nimestä, joka on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumala kanssamme'. Kuten Immanuelin, on myös Immon nimipäivä 26. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimen Immo on saanut hieman yli 450 miespuolista henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä vuosina 1920-1959 syntyneitä.

  • Into

    Into on miehen etunimi Suomessa. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Into-nimen saanut saanut 1631 miestä ja ainakin kaksi naista.

  • Isko

    Isko on suomalainen miehen etunimi. Se on Isak (=hän nauraa)-nimen länsisuomalainen muoto. Iskolla on Suomessa nimipäivä 19. joulukuuta. Nimipäivästä huolimatta Isko on jäänyt hyvin harvinaiseksi nimeksi.

  • Ismo

    Ismo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on muunnos heprealaisperäisestä nimestä Ismael, joka merkitsee "Jumala kuulee." Ismon tuloa suomalaiseen nimistöön ovat luultavasti edistäneet samansointuiset Osmo ja Asmo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on nimetty noin 8 440 Ismoa. Vähän alle puolet Ismoista on syntynyt 1960- tai 1970-luvulla.

  • Isto

    Isto on suomalaisen miehen nimi, jonka nimipäivä on 9. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Isto-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut noin 1190 suomalaista.

  • Jaakkima

    Jaakkima on suomalainen miehen etunimi.

    Jaakkima on suomalainen ja karjalainen muunnos heprealaisesta nimestä Joakim, joka merkitsee Jahve herättää.

    Nimi on esiintynyt Kansalaisvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja on ollut almanakassa vuodesta 1890 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Jaakkima-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 192 miestä ja alle viisi naista.

    Nimeä Jaakkima on suomenkielisessä kirjallisuudessa käytetty myös muutamista historiallisista henkilöistä, joiden varsinainen etunimi on ollut Joakim.

  • Jaakko

    Jaakko on suomalainen miehen etunimi. Se on Suomessa yleisin nimen Jaakob muoto. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.

    Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta 1800–1900-luvun vaihteessa se oli jo todella yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin ensimmäinen nimi. Sittemmin nimen suosio hieman laski mutta nousi selvästi jälleen jo 1980-luvulla. Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että jälkimmäisenä etunimenä. Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on viime vuosikymmeninä melko paljon annettu myös viralliseksi etunimeksi.

    Jaakon nimipäivä on 25. heinäkuuta, Jaakob vanhemman eli Jaakob Sebedeuksenpojan muistopäivänä. Kansanperinteen mukaan Jaakko heittää silloin kylmän kiven veteen. Sanonta merkitsee, että järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivästä lähtien. Nykyään tämä saattaa tuntua oudolta, sillä 25. heinäkuuta on Suomessakin kuuminta kesää, mutta on otettava huomioon, että se on peräisin pienen jääkauden ajalta ja se, että tuolloin Suomessa käytettiin juliaanista kalenteria, jossa vuodenpäivät osuvat myöhempään vuodenaikaan kuin gregoriaanisessa kalenterissa.

    Jaakko Haavion juhlavuonna 2004 järjestettiin Turun kristillisellä opistolla Jaakkouden seminaari, jossa Jaakko-nimiset puhujat (mm. Jaakko Elenius, Jaakko Heinimäki ja Jaakko Löytty) pohtivat etunimensä merkitystä. Mukana siellä oli myös Torsti Lehtinen, joka on syntynyt Jaakon päivänä. Seminaari sai jatkoa 2005 Kaisa-seminaarista.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 61 874 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Jaakob

    Jaakob ja Jakob ovat Raamattuun pohjautuvia miesten etunimiä. Nimi on yleinen eri muodoissaan lähes kaikissa maissa. Jaakob on johdettu latinan nimestä Iacobus, joka puolestaan tulee kreikan Iakobos-nimen kautta hepreasta (יעקב, Ja'akov). Tavallisin suomalainen muunnos nimestä on Jaakko, joka on Suomen yleisimpiä ensimmäisiä etunimiä. Muita ovat ainakin Jaako, Jaakoppi, Jaska, Jimi ja Kauppo. Lisäksi kourallinen tyttöjä Suomessa on saanut nimekseen jonkin Jaakobin naispuolisen vastineen kuten Jakobinan, Jacobinen tai Jakoban.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on annettu 259 henkilölle nimi Jaakob ja 1803 henkilölle nimi Jakob. Jaakobin nimipäivä on 25. heinäkuuta, apostoli Jaakob vanhemman muistopäivänä.

  • Jaakoppi

    Jaakoppi on miehen etunimi, Jaakob-nimen suomalainen asu.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu 992 suomalaiselle miehelle. Jaakopin nimipäivää vietetään 25. heinäkuuta. Toinen suomalainen muoto Jaakobista on Jaakko.

  • Jalmari

    Jalmari on suomalainen miehen etunimi.

    Jalmari on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Hjalmar, joka merkitsee 'kypäräpäistä sotilasta'.

    Jalmarin nimipäivä on 20. marraskuuta. Almanakassa nimi esiintyi vuosina 1890–1906 muodossa Jalmar ja vuodesta 1907 lähtien asussa Jalmari. Nimi oli 1900-luvun alkupuolella erittäin suosittu, ja vieläkin se on yleinen varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan Jalmari-nimen on saanut 27 612 miestä ja alle 15 naista.

    1. ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 20.11.2014.
  • Jalo

    Jalo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 2810 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle Nimi kuvastaa tavoiteltavia luonteenpiirteitä.

    Jalo on myös sukunimi. Huhtikuussa 2013 Suomessa oli 649 elossa olevaa henkilöä, joiden sukunimi on Jalo.

  • Jami

    Jami on suomalainen miehen etunimi. Etunimi lisättiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuoden 2000 nimipäiväuudistuksen yhteydessä. Jamin nimipäivä on 6. huhtikuuta yhdessä etunimien Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili ja William kanssa. Nimi on lyhenne Viljamista.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla hieman yli 2600 Jami-nimisiä henkilöitä. Heistä vain muutama on syntynyt ennen vuotta 1960; ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään. Yleisin nimi on vuosina 2000-2009 syntyneillä, jolloin Jami annettiin nimeksi 1331 pojalle.

  • Jani

    Jani on suomalainen miehen etunimi. Se tulee nimestä Johannes, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen".

    Suomenkielisessä kalenterissa Jani viettää nimipäiväänsä alku­peräisenä juhannuspäivänä 24. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 25 294 Jani-nimistä miestä ja alle 5 naista. Nimi oli käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta jokseenkin harvinaisena ja alkoi yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien.

  • Janne

    Janne on yleinen etunimi Pohjoismaissa. Suomessa ja Ruotsissa se on miesten nimi, mutta Tanskassa, Norjassa ja Virossa naisten nimi. Saksassa se on sukupuolineutraali nimi, eli sitä voidaan käyttää sekä miesten että naisten nimenä. Ruotsin kielessä Jannea käytetään myös yleisesti kutsumanimenä miehistä, joiden nimi on esimerkiksi Jan, Jan-Erik tai Jan-Olov.

    Janne-nimi on alun perin ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Johannes tulee heprean kielisestä nimestä Jochanan, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen".

    Janne on myös Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n myöntämä tunnustuspalkinto vakavan musiikin suomalaiselle äänitetuotannolle. Palkinnon nimi on kunnianosoitus Jean Sibeliukselle, jonka lempinimi oli "Janne".

  • Jari

    Jari on suomalainen miehen etunimi.

    Jari on tiettävästi Jalmari Finnen luoma nimi, jonka hän muodosti lyhentymänä omasta nimestään. Nimi Jalmari tarkoitti kypäräpäistä sotilasta. Ensimmäinen Jari oli Jalmari Finnen kummipoika, joka syntyi vuonna 1937.

    Nimi tuli suosituksi 1950- ja 1960-luvuilla Aino Räsäsen Helena -kirjasarjaansa luoman Jari Junkkeri -hahmon myötä. Esimerkiksi vuonna 1969 se oli alle 10-vuotiaiden poikien nimistä suosituin. 1960-luku on kuitenkin ainoa vuosikymmen, jolloin nimi on ollut kymmenen suosituimman pojannimen joukossa. Almanakassa Jari on ollut vuodesta 1964 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jari on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu Suomessa noin 46 020 henkiöllle. Yli puolet heistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla. Ennen vuotta 1940 nimi oli annettu alle kymmenelle henkilölle, joista ensimmäinen syntyi vuonna 1937.Alankomaissa Jari-nimen on 1990-luvun alun jälkeen saanut yli 1 500 henkilöä. Alankomaissa suosittu jalkapalloilija Jari Litmanen pelasi AFC Ajaxissa vuosina 1992–1999.

  • Jarkko

    Jarkko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alun perin lyhentymä nimestä Jeremias, mutta sen lisäksi se on ollut myös Jarmo-nimen hellittelymuoto. Jarkon nimipäivä on 26. kesäkuuta. Jarkkoja oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 13 381.

  • Jarmo

    Jarmo on suomalainen miehen etunimi. Jarmon nimipäivä on 26. kesäkuuta, jolloin on myös Jarkon, Jorman, Jeren, Jeremiaksen ja Jarnon nimipäivä. Jarmoja oli ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä noin 24 750.

    Nimen Jarmo keksi rovasti E. Johansson-Kaila. Hän johti sen tuolloin jo tunnetusta Jorma-nimestä. Hän piti sitä vähemmän jyrkkäsointuisena nimenä kuin Jormaa ja antoi sen 1899 pojalleen.

  • Jarno

    Jarno on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Jeremias, joka tarkoittaa 'Jahve kohottaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja Jarno on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien. Ensimmäinen viralliselta etunimeltään Jarno oli kirjailija Jarno Pennanen. Jarno oli suosittu nimi 1970- ja 1980-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 8 290 miestä on saanut nimekseen Jarno.

  • Jasper

    Jasper on miehen etunimi, joka perustuu persian kielen "aarteenhaltijaa" tarkoittavaan sanaan kansbar. Samaa alkuperää ovat myös nimet Caspar, Kasper ja Jesper.

    Suomessa nimi Jasper oli 1970-luvulle saakka erittäin harvinainen, mutta on viime vuosikymmeninä yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 1 619 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Jasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Nimi on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2010 lähtien.

  • Jere

    Jere on suomalainen miehen etunimi.

    Jere on yleisin suomalainen lyhentymä heprealaisperäisestä nimestä Jeremia, jonka merkitys on 'Jahve kohottaa', 'Jahve on korkea'.

    Nimi on ollut käytössä jo 1800-luvulta lähtien, mutta Jere alkoi yleistyä 1980-luvulla. Se kuuluu 1990-luvun ja 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin. Suomen almanakassa Jere on ollut vuodesta 1973 lähtien.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan hieman alle 10 400 henkilöä on saanut nimekseen Jere

  • Jeremias

    Jeremias on miehen etunimi.

    Jeremias on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Jeremia, joka tarkoittaa 'Jahve kohottaa'.

    Nimi on ollut Suomen almanakassa 1662–1928 ja uudelleen vuodesta 1953.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 545 miestä on saanut nimekseen Jeremias.


  • Jesper

    Jesper on miehen etunimi, jota käytetään lähinnä Pohjoismaissa. Jesper on pohjoismainen vastine Jasperille.

    Jesper on hyvin yleinen etunimi Tanskassa, jossa se oli kutsumanimi 34 542 henkilölle vuonna 2007. Suomessa nimi on vuoden 2011 loppuun mennessä annettu noin 2077 henkilölle. Nimi oli suosituimmillaan Suomessa vuosina 1980–2009, jolloin yhteensä lähes 1750 poikaa sai nimen Jesper.

  • Jesse

    Jesse on miehen, joissakin maissa myös naisen etunimi. Suomessa Jessen nimipäivä vietetään 13. elokuuta.

  • Jimi

    Jimi on miehen etunimi, Jaakob-nimen muunnelma kuten myös englannin­kielisissä maissa yleiset nimet Jim ja Jimmy.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on annettu 3039 suomalaiselle miehelle.

  • Jiri

    Jirí (tšek. Jiří) on tšekkiläinen miehen etunimi, muunnelma nimestä Georgios ja sen saksalaisesta vastineesta Jürgen. Saman nimen vastineita ovat myös esimerkiksi suomalainen Yrjö ja englantilainen George.

    Suomessa Jiri-nimisiä on vuoden 2012 loppuun mennessä merkitty Väestörekisteriin hieman alle 1100 Jiri-nimen käyttö yleistyi 1970-luvulla. Almanakkaan Jiri lisättiin vuonna 2010, ja Jirin nimipäivä on 23. huhtikuuta yhdessä Yrjön ja muiden samakantaisten nimien kanssa.

    Tšekissä Jiři on kaikista yleisin miehen nimi, sitä kantaa noin 330 000 henkilöä. Tšekissä Jiřín nimipäivää juhlitaan 24. huhtikuuta. Nimen femiininen muoto on Jiřina.

  • Joakim

    Joakim on miehen etunimi.

    Joakim tulee heprealaisperäisestä nimestä Jehoiachim, jonka merkitys on 'Jahve herättää', 'Jahve nostaa'. Jaakobin protoevankeliumin mukaan Neitsyt Marian isän nimi oli Joakim. Suomessakin nimi tunnetaan jo keskiajalla.

    Suomen almanakassa Joakim oli 1705-06 päivällä 9. joulukuuta sekä 1713-1889 nykyisellä päivällään. Nimen kirjoitusasut ovat vaihdelleet (Joachim, Joachimus, Joakim). Nimen syrjäytti almanakasta sen suomalainen muoto Jaakkima 1890, mutta Joakim palautettiin takaisin almanakkaan 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 4455 miestä saanut nimekseen Joakim

  • Joel

    Joel on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on Jumala". Vanhassa testamentissa Joel-nimi on 13 henkilöllä, joista tunnetuin on tämän niminen profeetta ja parannussaarnaaja.

    Suomen almanakassa nimi on ollut muutamin poikkeuksin 1708–1928 ja uudelleen vuodesta 1984. Väestörekisterikeskuksen mukaan Joel-nimen on saanut Suomessa 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 9 760 henkilöä, joista suurin osa on vuoden 1980 jälkeen syntyneitä.

  • Johannes

    Johannes on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen" (Yochanan). Se on ollut 1800-luvun lopusta lähtien toiseksi käytetyin miehen etunimi Suomessa, ja vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 239 945 miehelle sekä noin 20 naiselle. Suomessa se on yleisessä käytössä sekä tässä latinalaisperäisessä muodossaan että monina muunnoksina, kuten Juhani, Juha, Juhana, Juho, Jukka, Jussi, Janne, Hannes ja Hannu, joista jotkut ovat almanakassa Johannes Kastajan perinteisenä muistopäivänä eli vanhana juhannuspäivänä 24. kesäkuuta, toiset taas apostoli ja evankelista Johanneksen päivänä 27. joulukuuta. Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Eri maissa siitä on käytössä monia muitakin, alkuperäisestä usein huomattavasti poikkeavia muunnoksia.

    Useimmista kuninkaista, joiden nimi on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma kuten John, Johan, Johann tai Jean, on suomen kielessä perinteisesti käytetty nimeä Juhana. Vastedes kruunun saavien nimet kuitenkin on päätetty säilyttää suomen kielessäkin alkuperäisessä muodossa. Nimeä Johannes käytetään kuitenkin Suomessa paaveista ja Bysantin keisareista.

    Johannes-nimen naispuolinen vastine on Johanna.

  • Joni

    Joni on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Joni on myös englanninkielisissä maissa esiintyvä naisen etunimi.

    Jonin nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Joonaksen, Joonan, Jonnin ja Jonnen nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 15 400 Jonia. Joni-nimi on yleistynyt voimakkaasti 1950-luvun jälkeen.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun tilasto:

    Joni-nimen alkumuoto on Jon, mutta koska varhaisimmat Jonit samoin kuin Jounitkin olivat Lapista, nimi sijoitettiin sen tullessa 1984 almanakkaan Jounin kanssa samalle päivälle, maaliskuun 29. päivään. Jon-nimi puolestaan on Jonas-nimen lyhentymä, mutta se on myös Johnin rinnakkaismuoto ja Jonatanin kutsumamuoto. John-nimen lähtökohta on Raamatun Johannes (Jumalalle otollinen).

  • Jonne

    Jonne on suomalaisen miehen etunimi. Jonnen nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Jonin, Joonaksen, Joonan ja Jonnin nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Jonne on annettu 3406 henkilölle.

  • Jonni

    Jonni on suomalaisen miehen etunimi. Jonnin nimipäivä on 29. maaliskuuta, jolloin on myös Jounin, Jonin, Joonaksen, Joonan ja Jonnen nimipäivä. Nimet Jonni ja Jonne ovat muunnoksia Johannes-nimen englantilaisesta vastineesta John tai skandinaavisesta nimestä Jon..

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Jonni-nimen on saanut 577 henkilöä.

  • Joona

    Joona on miehen etunimi. Joona on suomenkielinen muoto heprean kielen sanasta יוֹנָה, joka tarkoittaa kyyhkystä. Nimen alkuperä on vanhan testamentin profeetta Joona. Nimen toinen yleinen suomenkielinen muunnelma on Joonas. Joonan nimipäivää vietetään 29. maaliskuuta. Suomen almanakassa Joona on ollut vuodesta 1995.. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Ylitorniolla,Kolarissa, Jääskessä ja Tyrväällä. Alkuperäinen muoto on Jonasson, mistä muuntautunut suomenkieliseen versioon Joonalähde?.

    Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)


    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Joona on annettu Suomessa 9879 miehelle ja alle 10 naiselle.

    Nimen muissa kielissä käytössä olevia muotoja ovat muiden muassa ruotsin Jonas ja englannin Jonah.

  • Joonas

    Joonas on useissa kielissä eri muodoissa esiintyvä, Raamattuun perustuva miehen etunimi. Sen suomenkielinen muoto tulee heprean sanasta יוֹנָה (jonah, Joona), joka tarkoittaa kyyhkystä. Nimen toinen suomenkielinen muoto muunnelma ja raamatunsuomennoksissa esiintyvä muoto on Joona. Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Joonaksen (Joonaan) nimipäivä on 29. maaliskuuta. Suomessa nimi Joonas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 18 778 miehelle ja alle viidelle naiselle.

    Nimen muissa kielissä käytössä olevia muotoja ovat muiden muassa ruotsin, saksan ja eräissä muissa kielten Jonas ja englannin kielen Jonah.

  • Joonatan

    Joonatan ja Jonatan ovat miehen etunimiä. Joonatan on nimen suomenkielinen muoto, monissa muissa kielissä nimi esiintyy muodossa Jonatan tai Jonathan. Suomessa ensimmäiset Joonatanit kastettiin jo ennen vuotta 1899, mutta nimi on yleistynyt vasta 1980-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Joonatan on Suomessa annettu noin 5 750 ja Jonatan noin 1 350 henkilölle.

  • Joosef

    Joosef on miehen etunimi.

    Joosef tulee hepreankielisestä sanasta jasaf, joka merkitsee 'Jumala lisää' tai 'Jumala antaa lisää (lapsia)'. Nimi on tullut tunnetuksi Raamatusta, jossa mainitaan useita tämän nimisiä henkilöitä. Joosef on nimen suomalainen muoto, useissa muissa maissa se esiintyy muodossa Josef tai Joseph.

    Suomen almanakassa nimi on esiintynyt erilaisissa kirjoitusasuissa (Josephus, Joseph, Josef) sekä 19. maaliskuuta että 22. joulukuuta vuosina 1708–1888. Vuodesta 1890 Joosefin korvasi rinnakkaisnimi Jooseppi. Nimi palautettiin almanakkaan vuonna 1995.

    Suomessa Joosef-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 190 henkilöä. Muodossa Josef nimen on samana aikana saanut 1115 miestä ja muutama nainen.

  • Jooseppi

    Jooseppi on suomalainen miehen etunimi. Nimi Jooseppi on suomalainen vastine raamatulliselle Joosef-nimelle.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Jooseppi-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 2326 henkilöä.

  • Jori

    Jori on suomalainen etunimi. Jorin nimipäivä on 23. huhtikuuta, jolloin on myös Yrjön, Jyrkin, Jyrin ja Yrjänän nimipäivä. Jori ääntyy kuten ruotsin Georg, ja juontuu samasta kreikkalaisesta Georgios-nimestä.

    Suomessa oli vuoden 2012 loppuun mennessä syntynyt noin 1 740 Joria.

    Molli-Jori oli säveltäjä ja laulaja Georg Malmsténin lempinimi.

  • Jorma

    Jorma on suomalainen miehen etunimi. Se on vanha ortodoksinen ristimänimi. Jorman nimipäivä on ollut suomenkielisessä almanakassa 26. kesäkuuta vuodesta 1950 asti. Aiemmin nimipäivä oli 13. syyskuuta vuodesta 1908 alkaen. Nimi on alkuaan heprean Jeremia, jonka karjalaiset ovat omaksuneet venäjästä. Vaikka Jorma on ortodoksiperäinen Jeremia-nimen variantti, Suomen ortodoksinen kalenteri ei yhdistä Jormaa Jeremiaan vaan Hermolaokseen. Suku- ja kylännimet Jormanen ja Jormas lienevät samaa perua kuin etunimi Jorma.

    Nimet Jorma ja Kari tulivat tunnetuiksi Juhani Ahon karjalaisromaanin Panu ilmestyttyä 1897. Kirjassa esiintyy vanha Jorma-niminen tietäjä. Aho lienee ottanut nimen karjalaisesta paikannimestä Jormala. Tämän jälkeen ensimmäisiä Jormaksi nimettyjä oli Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela vuonna 1898. Hänet on tiettävästi nimetty Ahon romaanin mukaan.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Jorma on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 35 551 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Nimen kulta-aikaa oli 1940–1950-luku, jolloin nimi annettiin yli 23 000 pojalle, mikä on kaikkien aikojen Jormien kokonaismäärästä yli 60 prosenttia. Sen sijaan 1960-luvun jälkeen syntyneiden nimenä Jorma on harvinaisempi, vaikkakin edelleen Jormaksi nimetään muutama lapsi vuosittain.

  • Jouko

    Jouko on suomalainen miehen etunimi.

    Jouko on kansallisromanttisen kauden nimiä ja johdettu Kalevalassa esiintyvästä nimestä Joukahainen ja kansanrunojen nimiryhmästä Joukavainen, Joukamoinen, Joukonen. Se on mahdollisesti peräisin sanasta joukea (kookas), tai sitten sanasta jouku, joka saamen kielessä liittyy lumen ja jään käsitteisiin ja joukkainen (valkea joutsen).

    Nimi Jouko on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 26 705 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Nuorten miesten ja poikien nimenä Jouko on nykyään harvinainen.

    Jouko-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua.

  • Jouni

    Jouni on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma Johannes-nimen skandinaavisesta vastineesta Jon, ja se on vanhastaan ollut käytössä erityisesti Peräpohjolassa ja Lapissa. Suomalaisessa kalenterissa Jounin nimipäivä on 29. maaliskuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Jouni-nimeen liittyvä muistopyhä on marttyyri Evgenioksen muistopäivä 21. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 22 265 miestä on saanut nimekseen Jouni. Heistä yli puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Jousia

    Jousia on suomalainen miehen etunimi.

    Jousia muodostettiin jousi-sanasta keskiaikaisia ia-loppuisia nimiä (esimerkiksi Kaipia, Nousia) jäljitellen. Jousi (joutsi) on ollut tavallinen jälkiosa vanhoissa, erityisesti hämäläisalueilla käytetyissä nimissä.

    Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929 lähtien ja pysynyt suhteellisen harvinaisena.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Jousia-nimen on saanut 161 miestä ja alle viisi naista.

  • Juha

    Juha on suomalainen miehen etunimi.

    Juha on lyhentymä suomalaisesta etunimestä Juhani, joka on palautettavissa heprealaisperäiseen nimeen Johannes, joka merkitsee "Jahve on armollinen". Juhan nimipäivää vietetään 24. kesäkuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 61 393 miestä ja ainakin kaksi naista on saanut ensimmäiseksi tai muuksi etunimekseen Juha. Nimi oli suosionsa huipulla välillä 1960–1979, jolloin sen sai yhteensä noin 32 800 henkilöä. Suosituin yksittäinen vuosi oli 1965, jolloin nimen sai 2 260 henkilöä. 2010-luvulla nimen on saanut toukokuuhun 2013 mennessä enää 255 henkilöä.

  • Juhana

    Juhana on suomalainen miehen etunimi, yksi Johannes-nimen monista suomalaisista mukaelmista. Se on syntynyt nimen ruotsalaisesta muunnelmasta Johan. Juhanan nimipäivä on 24. kesäkuuta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Suomessa on 1800-luvun lopulta kesäkuuhun 2014 mennessä 12 139 miespuoliselle henkilölle annettu nimi Juhana.

    Nimeä Juhana käytetään suomen kielessä vakiintuneesti historiallisissa yhteyksissä myös useimmista monarkeista, joiden nimenä on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma. Johannes-nimisistä paaveista käytetään kuitenkin raamatun mukaista nimimuotoa Johannes. Samoin Espanjan entisestä kuninkaasta käytetään suomeksikin nimeä Juan Carlos.

  • Juhani

    Juhani on suomalainen miehen etunimi. Nimi tulee Suomessakin yleisestä heprealaisesta nimestä Johannes, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen."

    Juhani on Suomen yleisin etunimi. Sen suosiota ovat lisänneet Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmen Suomen suosituin pojannimi. Sen sijaan ensimmäisenä nimenä se ei ole valtavan yleinen, sillä ensimmäisenä nimenä Juhani on alle 5 %:lla Juhaneista. Henkilöitä, joilla on Juhani yleisessä käytössä olevana nimenä on kuitenkin hieman enemmän, sillä osalla niistä, joilla Juhani on toinen tai kolmas nimi, se on kuitenkin kutsumanimenä. Juhanin lempinimi on usein Jussi.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Juhani oli 1800-luvulta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu nimeksi 341 515 miehelle ja ainakin viidelle naiselle. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmenen suosituin nimi. Toiseksi suosituin nimi on saman nimen alkumuoto Johannes.

  • Juho

    Juho on suomalainen miehen etunimi. Juhon nimipäivä on 24. kesäkuuta. Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Juho-nimen on saanut 54 492 miestä sekä noin 30 ennen vuotta 1920 syntynyttä naista.

    Juhon lempinimiä ovat esimerkiksi Jussi,Jusku, Juppi ja Jupe.

    Juho on myös Juhani Syrjän kirjasarja.

  • Jukka

    Jukka on suomalainen miehen etunimi.

    Jukka on suomalainen muunnos Jogan- ja Jogha-nimistä, jotka puolestaan ovat Johanin tai Johanneksen muunnoksia. Yksi mahdollisuus nimen etymologialle lienee myös gootinkielen nuorukaista tarkoittava termi jugga. Jukka on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Samoihin aikoihin Jukasta tuli muotinimi.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 47 253 Jukka-nimen saanutta miestä

  • Julius

    Julius (lat. Iulius) on latinalaisperäinen miehen nimi. Samaa alkuperää on myös naisennimi Julia (lat. Iulia).

    Suomessa Juliuksen nimipäivä on 12. huhtikuuta, paavi Julius I:n kuolin- ja muistopäivänä. Samana päivänä on myös Julian nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Julius on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu Suomessa 9090 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Jussi

    Jussi on suomalainen miehen etunimi. Nimeä käytetään myös Johanneksen, Juhanan, Juhanin, Juhan ja Juhon lempinimenä. Nimipäivä 24. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä 24 333 henkilölle on annettu nimi Jussi.

  • Justus

    Justus on vanha Suomessakin käytetty miehen etunimi. Nimi pohjautuu latinan sanaan iustus - oikeamielinen. Muinaisessa Roomassa oikeamielisyys oli yksi suurimmista hyveistä. Samaa kantaa on naisen nimi Justiina.

    Justuksen perinteinen nimipäivä on ollut 2. syyskuuta, missä se oli vuodesta 1695 muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1907 asti, kunnes nimi poistettiin almanakasta. Välillä nimi oli päivillä 7. syyskuuta ja 14. marraskuuta. Vuonna 2010 Justus palasi perinteiselle päivälleen.

    Justus-nimisiä on Väestörekisteriin merkitty 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1276.

  • Juuso

    Juuso on suomalaisen miehen etunimi. Nimi pohjautuu Raamatun nimeen Joosef. Juuson nimipäivä on 19. maaliskuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 9 942 Juusoa. Juuso esiintyy myös sukunimenä.

  • Jyri

    Jyri on suomalainen miehen etunimi.

    Jyri on lähtöisin kreikkalaisesta Georgios-nimestä, joka merkitsee maanviljelijää. Se on Jyrkin ja Yrjön rinnakkaisnimi. Läheisiä vastineita muissa kielissä ovat mm. Juri, Jüri, Jürgen ja Göran.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Jyri on Suomessa annettu noin 4700 henkilölle.

  • Jyrki

    Jyrki on suomalainen miehen etunimi. Se on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Georgios, "maanviljelijä". Se on syntynyt Itä-Suomessa Georgios-nimen venäläisten muunnelmien (Georgi, Jegor, Juri) kautta. Suomessa vanhastaan luterilaiset ovat suosineet Georgioksen muunnelmista Yrjöä mutta ortodoksit Jyrkiä. Nimi Jyrki oli suosittu varsinkin 1960-luvulla. Saman nimen muunnelmia eri kielissä ovat englannin George, ruotsin ja saksan Georg, ruotsin Göran, saksan Jürgen ja viron Jüri. Nimipäiväänsä Jyrki viettää yhdessä samaa alkuperää olevien nimien Yrjö, Jyri, Yrjänä ja Jori kanssa 23. huhtikuuta. Lempinimiä ovat ainakin Jyräys ja Jykä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Jyrki on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 475 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Jyrki-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua. Tämän johdosta nimet Jyrki ja Jyri eivät mene taivutuksessa sekaisin.

  • Kaapo

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaappo

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaapro

    Kaapo on suomalainen miehen etunimi, joka on muunnos nimestä Gabriel. Nimestä on käytössä myös muunnokset Kaappo ja Kaapro. Kaapon, Kaappon ja Kaapron nimipäivä on 24. maaliskuuta, jolloin on myös Gabrielin nimipäivä.

    Nimi Kaapo oli 1900-luvulla melko harvinainen, mutta on 2000-luvulla yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä se on annettu 1 353 henkilölle, joista yli tuhat on syntynyt 2000-luvulla. Nimi Kaappo on annettu 134 ja Kaapro 158 henkilölle.

  • Kaarle

    Kaarle on suomalainen muoto alkuaan vapaata miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal, joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen nimipäivä on 28. tammikuuta, Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivänä. Nimen muunnoksia ovat Kaarlo ja Kalle.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarle on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4 510 henkilölle.

    Nimi eri muunnelmineen on keskiajalta saakka ollut yleinen monien Euroopan maiden hallitsijoilla. Suomen kielessä nimeä Kaarle käytetään vakiintuneesti monista hallitsijoista, joiden varsinaisena nimenä on ollut jokin tämän nimen muunkielinen vastine, esimerkiksi Carolus, Charles tai Karl.

  • Kaarlo

    Kaarlo on suomalainen miehen nimi. Kaarlo, Kaarle ja Kalle ovat suomalaisia muotoja alkuaan vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta germaanisesta sanasta charal , joka on toiminut etunimenä jo varhain. Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä on 28. tammikuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Kaarlo on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 429 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Kai

    Kai on suomalainen miehen nimi. Nimen alkuperää ei tiedetä varmuudella, mutta sitä on arveltu muunnokseksi roomalaisesta nimestä Gaius.. Nimipäiväänsä Kait viettävät 16. helmikuuta. Samalla päivällä on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimen muunnos Kaj.

    Ruotsissa ja Saksassa vastaava nimi (Kaj, Kai, Caj) voi esiintyä sekä miehen että naisen nimenä (vrt. Kaija). Virossa Kai on naisen nimi.

    Suomessa nimi Kai on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 10 935 miehelle ja noin 80 naiselle. Nimi Kaj on annettu 5956 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Kalervo

    Kalervo on suomalainen miehen nimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 64 993 suomalaiselle. Kalervon nimi­päivä on 11. maaliskuuta.

  • Kaleva

    Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928, ja uudelleen 1950 alkaen.

    Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi 1865. H. A. Reinholmilla oli Kaleva ehdolla 1879 Väinön ja Ilmarin seurassa. Pietarin suomalaisessa kalenterissa Kalewa oli jo 1872.

    Kaleva on kansallisromanttisen kauden nimiä. Muinaisrunoissa esiintyy Kalevanpoika-nimitys Kullervosta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Kaleva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 2938 miehelle ja ainakin kahdeksalle naiselle.

    Nimen muunnelma on etunimi Kalevi.

  • Kalevi

    Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 143 062 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen on saanut etunimekseen Kalevi.

  • Kalle

    Kalle on suomalainen miehen etunimi, alkujaan ruotsinkielinen lempinimimuoto nimestä Karl. Kalle-nimisiä miehiä oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 37 379.

  • Kari

    Kari on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

    Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee ’autuasta’ ja ’onnellista’. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muun muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Nimellä ei ole tekemistä suomen appellatiivin kari kanssa. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

    Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestö­rekisterikeskuksen tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 56 783 miestä ja vajaat 40 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

    Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann”, samaan tapaan kuin Suomen ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjalainen nimi lausutaan pitkällä a-kirjaimella kuten suomalainen nimi Kaari.

  • Karri

    Karri on suomalainen miehen etunimi. Nimi Karri on Kari-nimen muunnelma ja siten lyhennös nimestä Makarios. Väestörekisterikeskuksen mukaan (tilanne 7. tammikuuta 2013) Karri-nimen on saanut 1 799 henkilöä.

  • Kasperi

    Kasper on miehen etunimi, joka juontuu persiankielisestä rahastonhoitajaa tai kalleuksien vartijaa tarkoittavasta sanasta kansbar Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Kasperi. Keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesukselle lahjoja tuoneista itämaan tietäjistä oli nimeltään Kaspar, vaikkei heidän nimiään Raamatussa mainitakaan; muut olivat saman perimätiedon mukaan Melchior ja Balthasar.

    Suomessa nimi Kasper on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 4 350 henkilölle. Muodossa Kasperi nimi on annettu 4260 henkilölle. Kasperin nimipäivä on 20. lokakuuta. Suomenkielisessä almanakassa nimi on muodossa Kasperi, ruotsinkielisessä Kasper.

  • Kauko

    Kauko on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Se on lyhentymä muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 23 697 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Germaanien saagoissa esiintyy yleisimmän nykykäsityksen mukaan fiktiivinen Suomen kuningas Fornjotr. Nimi on tulkittu muinaisgermaanikieliseksi käännökseksi Kaukomieli-nimestä.

    Kaukon lempinimi on usein Kake.

  • Kauno

    Kauno on suomalainen miehen etunimi.

    Kauno on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, joista monet viittaavat johonkin ihmisen hyvään ominaisuuteen. Ensimmäinen Kaunoksi nimetty lienee syntynyt vuonna 1855. Nimi ei ole yleistynyt, mutta on pysynyt jatkuvasti käytössä.

    Suomen almanakassa Kauno on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Kauno-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 2027 henkilöä, joista 23 on naisia.

  • Keijo

    Keijo on suomalainen miehen etunimi. Sen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta on esitetty, että se olisi suomennos ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Keijo on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 16 594 miehelle ja noin 20 naiselle. Noin puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Nuorten miesten ja poikien nimenä Keijo on nykyään harvinainen. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle

    Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

  • Keimo

    Keimo on harvinainen suomalainen miehen etunimi. Keimon nimipäivä on 6. elokuuta, yhtä aikaa Toimin kanssa. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ollut vuoden 2012 loppuun mennessä noin 150 Keimo-nimistä miestä.

    Keimon nimipäivä lisättiin almanakkaan vuonna 1950, alun perin elokuun 13. päivälle, mutta siirrettiin vuonna 1995 viikkoa aikaisemmaksi. Nimi esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa, ja hän on epäilemättä tuntenut Keimolan kylän Nurmijärven ja Helsingin pitäjän rajalta. Paikannimissä Keimo esiintyy muuallakin, muun muassa Lohjan Muijalassa on ollut Keimon talo. Keimo lienee puhtaasti suomalainen nimi.

  • Kerkko

    Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 206 miestä on saanut nimekseen Kerkko.

  • Kim

    Kim on monissa maissa yleinen etunimi, joka eri maissa esiintyy sekä naisen että miehen nimenä. Miehen nimenä se on syntynyt lyhennelmänä heprealaisperäisestä nimestä Joakim, joka esiintyy myös muodossa Joachim. Englanninkielisissä maissa Kim on käytössä sekä miehen että naisen nimenä, ja sen on myös arveltu olevan peräisin kelttiläisistä kielistä tai syntyneen lyhennelmänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimdall, joka merkitsee kuninkaallista kukkulaa..

    Suomessa Kim on pääasiassa miehen etunimi. Nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu hieman alle 6100 miehelle ja noin 360 naiselle. Kimin nimipäivä on 20. maaliskuuta, jolloin on myös Akin ja Joakimin nimipäivä.

    Kim (kor. 김) on myös yleinen korealainen sukunimi. Korealaisissa nimissä sukunimi on ennen etunimeä.

  • Kimmo

    Kimmo on suomalainen miehen etunimi.

    Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, jota ehdotettiin etunimeksi vuonna 1865. Yrjö Karilas ehdotti sitä uudemman kerran 1919. Nimen teki tunnetuksi Eino Leinon kirjoittama runo Kimmon kosto, joka oli kokoelmassa Kangastuksia 1902.

    Kimmosta tuli muotinimi 1960–1980-luvuilla. Suomenkielisessä almanakassa Kimmo on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 18 020 miestä on saanut nimekseen Kimmo.

  • Klaus

    Klaus on miehen etunimi.

    Klaus on alkujaan saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimi esiintyy monissa maissa myös muodossa Claus.

    Klaus on ollut suomenkielisessä nimipäiväalmanakassa vuodesta 1858 ja ruotsinkielisessä vuodesta 2000. Nimi on saanut oman almanakkapäivän, 7. heinäkuuta, sillä se erheellisesti yhdistettiin latinan Claudius-nimeen.

    Suomessa nimi Klaus on ollut käytössä jo 1400-luvulla. 1800-luvulta vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 613 miestä on saanut nimekseen Klaus. Muodossa Claus nimi on annettu noin 230 henkilölle.

  • Konsta

    Konsta on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3890 suomalaiselle. Ylivoimainen enemmistö heistä on saanut nimen vuoden 1980 jälkeen.

    Nimen taustalla on nimi Konstantinus, joka pohjautuu latinan sanaan constans (pysyvä, muuttumaton). Suomalaisessa almanakassa esiintyivät 1708–1851 nimet Constantin ja Constantinus, vuosina 1852–1907 nimiasuna oli Konstantin ja 1908–1925 Konstantinus. Kosti pääsi kalenteriin 1929, ja 1950 sen rinnalle otettiin uudelleen Konstantin. Vuosina 1929–1949 Kostin rinnalla esiintyi Kostia. Konsta tuli almanakkaan 1984.

  • Konstantin

    Konstantin on miehen etunimi, joka johtuu latinan sanasta constans (pysyvä, vakaa, muuttumaton). Nimen eri muodoissaan on tehnyt laajalti suosituksi Rooman ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri.

    Suomessa nimi Konstantin on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3034 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle. Nimestä on käytössä myös lyhentymämuodot Kosti ja Konsta. Konstantinin nimipäivä on 21. toukokuuta.

  • Kosti

    Kosti on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 691 suomalaiselle.

  • Kristian

    Kristian on miehen etunimi.

    Kristianin nimen alkuperä on kreikkalainen sana christianos (lat. christianus), joka tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Nimen sisarnimi on Kristiina.

    Kristianin nimipäivä on 13. marraskuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on marraskuuhun 2013 mennessä 54 617 miestä ja alle 30 naista saanut nimekseen Kristian

  • Kuisma

    Kuisma on suomalainen miehen etunimi, jota käytetään myös sukunimenä. Kuisma on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä Kosmas, "koristettu". Suomessa nimen yleistymiseen on vaikuttanut myös kasvisuvun nimi kuismat (Hypericum).

    Nimi Kuisma juontaa juurensa pyhimysnimestä Kosmas, josta Karjalassa käytettiin muotoa Kuisma ja Kuosma.

    Kosmas ja Damianos (englanniksi Cosmas ja Damian) olivat kaksosveljet, jotka syntyivät noin vuonna 270 nykyisin Turkkiin kuuluvassa Kilikiassa. He olivat kristittyjä lääkäreitä, jotka eivät ottaneet mitään maksua hoidosta. Siten he saivat monet kuuntelemaan evankeliumia Jeesuksesta. He kokivat marttyyrikuoleman Sisiliassa noin vuonna 303. Katolisen kalenterin mukaan heidän juhlapäivänsä on 26. syyskuuta, joka on myös meidän kalenterissa Kuisman nimipäivä. Monet ovat ottaneet sekä etunimekseen, että sukunimekseen pyhimysten nimiä. Siksi Kosmas nimen muunnos esiintyy kaikkialla Euroopassa, esimerkiksi venäjäksi se on Kuzma, italiaksi Cosma, portugaliksi Cosme ja ranskaksi Côme.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä etunimi Kuisma on Suomessa Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu kaikkiaan noin 370 henkilölle. Luku ei sisällä ennen vuotta 1964 kuolleita henkilöitä. Sukunimenä Kuisma on 2821 henkilöllä.

  • Kullervo

    Kullervo on suomalainen miehen etunimi.

    Kullervo-nimi on mahdollisesti johdettu kulta-sanasta. Nimi on syntynyt Koillis-Virossa alkusoinnun ja sanaleikin ansiosta. Virossa Kultaneidon takoja oli Kuller Kalevipoeg, Nalleer naesopoeg. Sieltä nimi kulkeutui Inkeriin ja lopulta Kalevalaan.

    Kullervon nimipäivä on 25. syyskuuta. Nimi sijoitettiin vuonna 1908 tälle päivälle, koska se oli aikaisemmin ollut Kleofaan nimipäivä, ja kreikkalainen, Raamatussakin esiintyvä nimi Kleofas (Kleopas) tarkoittaa myös kultaista.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 16 645 miestä on saanut nimekseen Kullervo.

  • Kustaa

    Kustaa on suomalainen miehen etunimi, muunnelma ruotsinkielisistä Gustav-nimestä. Nimi Gustav on ollut kahdeksalla Ruotsin kuninkaalla, mukaan luettuna kaksi, joilla se on jälkimmäisenä nimenä. Suomessa heistä käytetään nimeä Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kyösti ja Kustavi.

    Suomessa nimi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa varsin yleinen, mutta on myöhemmin harvinaistunut. 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 18 505 miehelle ja noin 15 naiselle.

    Kustaan (Gustavin) nimipäivä on 1600-luvulta saakka ollut 6. kesäkuuta, Kustaa Vaasan kruunajaisten vuosipäivänä, joka nykyään on myös Ruotsin kansallispäivä. Lisäksi almanakassa on Kustaa Aadolfin päivä Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä 6. marraskuuta.

  • Kustavi

    Kustavi on suomalainen miehen etunimi, Kustaan ja Kyöstin ohella yksi Gustav-nimisen suomalaisista vastineista. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 148 henkilölle Kustavin nimipäivä on 6. kesäkuuta.

    Kustavi on myös kunta Varsinais-Suomessa. Kustavilainen aika ja kustavilainen tyyli viittaavat Ruotsin kuningas Kustaa III:n valtakauteen 1700-luvun lopulla.

  • Kyösti

    Kyösti on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaadisen Gustaf-nimen suomalainen muoto. 17. marraskuuta 2014 mennessä Kyöstejä on merkitty Suomen väestörekistereihin 6733. Viime aikoina Kyösti ei ole ollut kovin suosittu nimi, mm. 2010-luvulla 17.11.2014 mennessä nimi on annettu vain 65 kertaa. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen mukaan nimen epäsuosio saattaa selittyä sillä, että nimi on äänneasultaan etunimeksi hieman erikoinen ensimmäisen tavunsa diftongin yö osalta.

  • Lari

    Lari on suomalainen miehen etunimi. Larin nimipäivä on 13. heinäkuuta. Sanasta "hilarus" (suom. iloinen) ovat muodostuneet nimet Ilari ja Lari, latinankielisenä nimenä on myös Hilarius.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Lari-nimen Suomessa saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 1 850 miestä ja alle viisi naista. Nimi on tullut käyttöön vasta 1900-luvun puolivälin aikoihin.

    Nimeen liittyvät pyhän muistopäivät ortodoksisessa kalenterissa ovat:

    • Pyhä Hilario uusi 28.3. ja 6.6.
    • Pyhittäjä Hilarion Suuri 21.10.
    • Marttyyri Hilarios 12.7.
  • Lasse

    Lasse on pohjoismainen miehen etunimi, Laurentius- ja Lauri-nimien muunnelma. Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Lasseksi nimetty 13 393 henkilöä. Lassen nimipäivä on 10. elokuuta.

  • Lassi

    Lassi on jo 1500-luvulla käytössä ollut. suomalainen miehen nimi, Laurentius- tai Lauri-nimen muunnelma. Lassin nimipäivää vietetään 10. elokuuta. Silloin on myös Lassen ja Laurin nimipäivä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Lassi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5847 henkilölle.

  • Launo

    Launo on suomalainen miehen etunimi.

    Launon nimipäivä on 7. heinäkuuta. Silloin on myös Klaun nimipäivä.

    Launo on todennäköisesti muunnelma nimestä Klaus, mutta sitä on arveltu myös Laurentius-nimen vastineeksi.

    Launoiksi on vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty Suomessa lapsia noin 130, joista 2000-luvulla syntyneitä 7.

  • Lauri

    Lauri on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Lauri on ollut jo pitkään suosituimpia miesten etunimiä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 62 729 Lauri-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Leevi

    Leevi on heprealaisperinen miehen etunimi, joka tarkoittaa uskollista. Nimi periytyy Raamatusta, jossa Leevi oli Jaakobin kolmas poika. Pohjois-Suomessa nimen on tehnyt suosituksi erityisesti Lars Levi Laestadius. Suomalaiseen almanakkaan nimi ilmestyi 1950, mutta sitä on käytetty jo paljon aikaisemmin. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä elänyt 8 877 Leevi -nimistä henkilöä, joista yli 4000 on 2000-luvulla syntyneitä.

  • Lenni

    Lenni on suomalainen miehen etunimi. Alkuperältään se Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto. Leonard on alkuperältään germaaninen nimi, joka tarkoittaa rohkeaa leijonaa.

    Lenni on viime vuosina noussut suosioon pojannimenä. Kaikkiaan Lenni-nimisiä on merkitty Väestörekisteriin vuoden 2009 loppuun mennessä 1678, joista 49 on naisia. Lenni-miehistä kaksi kolmasosaa on syntynyt 2000-luvulla. Tytöille Lenni-nimeä ei ole annettu 1950-luvun jälkeen.

    Lennin nimipäivä on vuodesta 2010 lähtien 28. syyskuuta. Sama päivä oli vuosina 1705-1907 Leonardin nimipäivä, kuten on suomenruotsalaisen almanakan muaan edelleen.

  • Leo

    Leo on miehen etunimi.

    Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Leo-nimen on saanut 21 197 miestä sekä muutama nainen.

  • Luukas

    Luukas on miehen etunimi, suomalainen muunnelma kreikkalaisperäisestä nimestä Loukas (Λουκάς), joka tarkoittaa Etelä-Italiassa sijaitsevan Lucanian maakunnan asukasta. Nimen on tehnyt kristityissä maissa laajalti suosituksi Raamatussa mainittu lääkäri Luukas, jota varhaiskristillisistä ajoista saakka on pidetty myös Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana, vaikkei niissä kirjoittajan nimeä mainitakaan.

    Evankelista Luukkaan muistopäivä on sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa vanhastaan 18. lokakuuta. Sama päivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa Lukasin ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa Luukkaan nimipäivä.

    Suomessa nimi Luukas on 1900-luvun alusta lokakuuhun 2014 mennessä annettu 2 622 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Lukas nimi on annettu 1 847 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Nimi oli 1900-luvulla varsin harvinainen mutta on vuoden 2000 jälkeen selvästi yleistynyt.

  • Lyly

    Lyly on suomenkielinen nimi, joka esiintyy paikannimissä, sukunimenä ja miehen etunimenä.

  • Mainio

    Mainio on suomalaisen miehen etunimi. Mainion nimipäivä on 5. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut 805 Mainio-nimen saanutta miestä ja muutama nainen.

  • Manne

    Manne on suomalainen ja ruotsalainen miehen etunimi. Nimipäivää Mannet viettävät Suomessa 26. maaliskuuta. Ruotsin kalenterista Mannen nimipäivä poistettiin vuodesta 2001 alkaen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Manne-nimisiä miehiä on Suomessa ollut kaikkiaan 832 (helmikuu 2012). Suosituimmillaan nimi oli 1920–1930-luvuilla.

  • Manu

    Manu on etunimi.

    Manun suomenkielinen nimipäivä on 26. maaliskuuta, jolloin on myös Immon, Mannen ja Immanuelin nimipäivä. Suomessa nimi Manu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu on 1 677 miehelle ja muutamalle naiselle. Suomalaisena nimenä Manu on käsitetty sekä Immanuel- että Magnus-nimen muunnelmaksi. Suomessa Manu on erityisesti miesten nimi, mutta kansainvälisesti se on myös yleinen naisen nimi.

    Sanskritin kielessä Manu tarkoittaa viisasta ja ajattelevaa. Hindujen jumalaistarustossa Manu on ensimmäinen ihminen Maan päällä, ja josta muut ihmiset ovat syntyneet. Lainaus suomennetusta Bhagavad Gitasta:

    »Ylhäinen Herra sanoi: Minä neuvoin tämän katoamattoman tieteen yogasta auringonjumala Vivasvanille, ja Vivasvan opetti sen Manulle, ihmiskunnan isälle, ja Manu puolestaan neuvoi sen Iksvakulle.»

  • Markku

    Markku on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Markut viettävät 25. huhtikuuta. Markku-nimi on muunnos latinalaisperäisestä Marcus-nimestä, joka tulee muinaisesta roomalaisten Mars-jumalasta. Muita Suomessa yleisiä saman nimen muunnelmia ovat myös Marko ja Markus.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Markku-nimisiä on merkitty Suomessa väestötietojärjestelmään vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 48 856. Määrässä ovat mukana myös jo kuolleet henkilöt. Lisäksi mukana ovat kaikki Suomessa annetut etunimet, siis kaksinimisiltä kaksi ja kolminimisiltä kolme nimeä, mutta sillä ei Markun osalta ole kovin suurta merkitystä, sillä Markku on harvoin muuna kuin kutsumanimenä. Markkua ehdotettiin lisättäväksi nimipäiväkalenteriin jo vuonna 1879, mutta ehdotus toteutui vasta vuonna 1929 ja tämän jälkeenkin nimi pysyi melko harvinaisena yli kymmenen vuotta, mutta muutaman vuoden aikana sota-ajasta lähtien se koki poikkeuksellisen nopean suosion nousun. Markku oli suosittu nimi 1940-luvun puolivälistä 1970-luvulle, ja 1950-luvun alkupuolella se oli Suomen toiseksi suosituin pojan ensimmäinen etunimi (suosituin oli Kari). Eniten Markkuja on syntynyt vuonna 1950, jolloin syntyi 2287 Markkua. 1980-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin asti Markku oli todella harvinainen nimivalinta, mutta 2010-luvulla sen suosio on kääntynyt lievään nousuun.

    Markku-nimen kantajilla on oma yhdistys, Suomalainen Markku-liitto, joka on perustettu heinäkuussa 1996 Noormarkussa. Markku-liitto on Suomen suurin etunimiyhdistys noin 1700 jäsenellään. Vuotuisessa juhlatilaisuudessa 25.4. Markku-liiton henkisessä kotipaikassa Porin kaupungin Noormarkun kaupunginosan Söörmarkun kylässä valitaan uusi Vuoden Markku sekä lyödään uudet "Söör Markut". 30. elokuuta 2008, Markku-liiton järjestämässä kokoontumisessa Helsingin Senaatintorilla, saavutettiin uusi maailmanennätys samannimisten henkilöiden kokoamisessa yhteen paikkaan. Senaatintorille kokoontui 1 281 henkilöpaperien avulla nimensä todistanutta Markkua. Markut löivät aiemman vastaavan ennätyksen, joka oli Mohammed-nimisten ihmisten kokoontuminen Dubaissa noin 200:lla siitäkin huolimatta, että Mohammed on maailman yleisin etunimi ja Markku käytössä melkein vain Suomessa.

    Sukunimenä Markku on 76:lla, Markkunen 22:lla ja Markkula 1080:llä henkilöllä (27.12.2010).

  • Marko

    Marko on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Nimi on suosittu myös Baskimaalla, Ukrainassa ja Balkanilla (Kroatia, Serbia, Slovenia ja Bulgaria).

    Nimi tulee latinalaisesta nimestä Marcus. Se on peräisin antiikin roomalaisten sodanjumalan Marsin nimestä, jonka uskotaan liittyvän latinan sanaan mas ’mies’. Nimen italiankielinen vastine on Marco.

    Markon, samoin kuin Markun ja Markuksen, nimipäivä on 25. huhtikuuta, evankelista Markuksen muistopäivänä.

    Marko-nimisiä on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä hieman alle 33 180 miestä ja muutama nainen.

  • Markus

    Markus on miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä.

    Nimi Markus tulee roomalaisesta nimestä Marcus, joka todennäköisesti juontuu sodanjumala Marsin nimestä. Latinaksi 'Mark' tarkoittaa sotainen, vasara ja puolustaja.

    Markuksen nimipäivä on 25. huhtikuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on Evankelista Markuksen muistopäivä. Suomen almanakassa Markus on ollut vuodesta 1950.

    Suomessa nimi Markus on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 76 513 ja Marcus 2 807henkilölle. Henkilöitä, joiden sukunimi on Markus, on 367.

    Markus on myös laulaja Markku Tranbergin taiteilijanimi. Markus-setä oli aikoinaan radiotoimittaja Markus Raution taiteilijanimi.

  • Martti

    Martti on miehen nimi. Nimi on latinalaisen Martinus-nimen suomalainen vastine ja viittaa alkujaan sodan jumala Marsiin. Martin nimipäivä, martinpäivä, on 10. marraskuuta. Mara on yleinen Martti-nimisistä käytetty lempinimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Martti on Suomessa annettu 52 108 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle.

  • Matias

    Matias on miehen etunimi, joka useissa maissa esiintyy myös muodoissa Mattias, Mathias tai Matthias. Matias-nimi juontaa juurensa hepreankielisestä sanasta "mattitja", joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Matiaksen nimipäivä on 24. helmikuuta, apostoli Mattiaan muistopäivänä, joka on myös Matin nimipäivä.

    Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 73 160 henkilölle. Lisäksi muodossa Mattias nimi on annettu 3683, muodossa Matthias hieman yli 440 ja muodossa Mathias hieman alle 3000 henkilölle.

  • Matti

    Matti on suomalainen miehen etunimi. Se on yleisin suomalaisten miesten ensimmäinen etunimi ja yleinen myös toisena ja kolmantena etunimenä. Nykyväestössä se on erittäin yleinen varsinkin suurilla ikäluokilla.

    Nimen alkuperä on hepreankielisessä nimessä Mattitjahu, joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Nimen suomalainen muoto juontuu todennäköisesti Raamatussa esiintyvän evankelista Matteuksen nimestä.

    Matti vakiintui Suomessa nimimuotona jo keskiajalla. Sen jälkeen se on ollut vuosisatojen ajan yksi yleisimpiä suomalaisia etunimiä, ja se onkin kaikkien aikojen kahdeksanneksi yleisin miesten etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2011 tammikuuhun mennessä annettu noin 127 756 henkilölle. Sukunimenä Matti on ollut Suomessa 36 henkilöllä, joista nykyisenä sukunimenä 14.

  • Mauno

    Mauno on suomalainen miehen etunimi. Maunon nimipäivä 19. elokuuta. Nimi on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Magnus, joka merkitsee suurta ja on ollut käytössä muun muassa Kaarle Suuren (lat. Carolus Magnus) lisänimenä. Nimen muunnelmia ovat mm. Maunu, lempinimi "Manu".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 11 501 miestä on saanut etunimekseen Mauno.

  • Maunu

    Maunu on suomalainen miehen etunimi. Maunun nimipäivä 19. elokuuta. Nimi on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Magnus, joka merkitsee suurta ja on ollut käytössä muun muassa Kaarle Suuren (lat. Carolus Magnus) lisänimenä. Nimestä on käytössä myös muunnos Mauno.

    Nimeä Maunu käytetään suomen kielessä myös Ruotsin ja Norjan keskiaikaisista kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on Magnus.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 464 henkilöä on saanut etunimekseen Maunu.

  • Mauri

    Mauri on suomalainen miehen etunimi.

    Mauri on lyhentymä latinalaisesta nimestä Mauritius, joka merkitsee "marokkolaista", "murjaania" eli "maurilaisen näköistä miestä".

    Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyy 1883 ja Suomen almanakkaan Mauri pääsi 1890 päivälle 15. tammikuuta. Vuodesta 1908 nimi on ollut nykyisellä päivällään, 22. syyskuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on Pyhän Mauritiuksen, vuonna 302 kuolleen marttyyrin ja Sveitsin suojeluspyhimyksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Mauri-nimen on saanut 15 809 miestä ja alle viisi naista.

    Maurin lempinimi on usein Maukka, Manu tai Mauno. Ruotsinkielisessä almanakassa Mauri esiintyy muidossa Mauritz ja Moritz. Mauritzin ja Moritzin nimipäivä on myös 22. syyskuuta.


  • Max

    Max on monissa maissa esiintyvä miehen etunimi. Nimi on lyhentymä useista latinalaisista Max-alkuisista nimistä, joita ovat esimerkiksi Maximinus ja Maximilian. Nimi on hyvin yleinen varsinkin Saksassa. Suomessa nimestä esiintyy myös harvinaisempi kirjoitusasu Maks.

    Suomenruotsalaisessa sekä vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisessä kalenterissa Maxin nimipäivä on 18. marraskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2012 loppuun mennessä 4134 Max-nimistä ja alle 55 Maks-nimistä miestä.


  • Mies

    Mies on suomalaisen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä syntynyt 186 Mies-nimistä.

    Suomalaisena nimenä Mies on käsitetty suomennokseksi germaanisesta nimestä Karl (Kaarle), joka tarkoittaa vapaata miestä. Tämän vuoksi nimipäivä on sijoitettu tammikuun 28. päiväksi, joka on myös Kaarlen, Kaarlon ja Kallen nimipäivä. Toisaalta Alankomaissa Mies on käytössä sekä miehen että naisen etunimenä, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Bartolomeus tai Maria. Mies esiintyy myös sukunimenä ja on esimerkiksi saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehti Mies van der Rohen alkuperäinen sukunimi.

  • Miika

    Miika on heprealaisperäinen miehen etunimi. Miikan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 29. syyskuuta. Profeetta Miika kirjoitti Vanhan testamentin pienen profeetallisen kirjan, Miikan kirjan. Nimi on juonnos heprean kielen sanasta Mikael, joka tarkoittaa "Ken on kuin Jumala". Saman nimen muunnelmia ovat Mikko, Mika ja Miikka sekä naispuolinen vastine Mikaela.

    Suomessa nimi Miika on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 747 miehelle ja alle 10 naiselle. Nimen muunnos Miikka on annettu noin 5 100 henkilölle. Molemmat nimet ovat yleistyneeet vasta 1960-luvulta alkaen oltuaan sitä ennen varsin harvinaisia. Molemmat nimet olivat suosituimmillaan 80- ja 90-luvuilla.

  • Miikka

    Miika on heprealaisperäinen miehen etunimi. Miikan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 29. syyskuuta. Profeetta Miika kirjoitti Vanhan testamentin pienen profeetallisen kirjan, Miikan kirjan. Nimi on juonnos heprean kielen sanasta Mikael, joka tarkoittaa "Ken on kuin Jumala". Saman nimen muunnelmia ovat Mikko, Mika ja Miikka sekä naispuolinen vastine Mikaela.

    Suomessa nimi Miika on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 8 747 miehelle ja alle 10 naiselle. Nimen muunnos Miikka on annettu noin 5 100 henkilölle. Molemmat nimet ovat yleistyneeet vasta 1960-luvulta alkaen oltuaan sitä ennen varsin harvinaisia. Molemmat nimet olivat suosituimmillaan 80- ja 90-luvuilla.

  • Mika

    Mika on pääasiassa suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 29. syyskuuta. Nimi on lyhyt muoto nimestä Mikael. Nimi Mika on käytössä myös muissa kulttuureissa: Japanissa se on naisen nimi, Ruotsissa puolestaan sukupuolineutraali (sekä Mikael- että Mikaela-nimien lyhenne). Puolassa Mika voi olla etu- tai sukunimi.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Mika on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa noin 39 700 henkilölle, joista noin 20 on naisia. Valtaosa eli lähes kolme neljännestä Mikoista sai nimensä 1960- ja 1970-luvuilla ja vajaa neljäsosa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Suosio on edelleen hiipumassa (33 Mikaa vuonna 2010), ja on painunut kutakuinkin 1900-luvun alkupuolen tasolle, jolloin nimen sai korkeintaan muutama vuodessa.

  • Mikael

    Mikael on miehen etunimi. Se johtuu Raamatun arkkienkeli Mikaelin nimestä, joka on hepreaa ja merkitsee ”Kuka on Jumalan kaltainen?”

    Suomessa Mikael on kaikkien aikojen kymmenenneksi yleisin miehen nimi, kun mukaan lasketaan kaikki etunimet. Sen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut nimekseen 112 614 miestä ja noin 20 naista. Koska Mikael on ollut erittäin suosittu toisena ja kolmantena nimenä, näistä vain pieni osa on annettu ensimmäiseksi nimeksi.

    Eri maissa esiintyviä Mikael-nimen muunnoksia ovat muun muassa englantilainen Michael, espanjalainen Miguel ja ranskalainen Michel. Suomessa sen muunnelmina ovat käytössä nimet Mika, Miika, Miikaeli, Miikka, Mikko, Miko, Miska, Mikkeli, Mikki, Mikke, Mike, Miikkaeli, Miihkali. Myös Eeli voi tulla Mikaelista. Sen naispuolinen vastine on Mikaela.

    Mikaelin nimipäivä on 29. syyskuuta, joka on myös arkkienkeli Mikaelin kunniaksi vietetyn mikkelinpäivän alkuperäinen päivämäärä.

  • Mikko

    Mikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Miikael, Mikael, joka mainitaan Raamatussa myös arkkienkelin nimenä. Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelista.

    Mikko on ollut almanakassa vuodesta 1890. Mikon nimipäivä on 29. syyskuuta, joka on myös arkkienkeli Mikaelin kunniaksi vietetyn kirkollisen juhlapäivän, mikkelinpäivän alkuperäinen päivämäärä. Suomessa ja Ruotsissa mikkelinpäivä on kuitenkin vuodesta 1774 ollut aina sunnuntaina.

    Vuoden 2013 lopulla nimi Mikko on Suomessa annettu 56 493 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Miko

    Miko on miehen etunimi. Suomalaisena nimenä se on lyhyt muoto nimestä Mikael.

    Miko esiintyy sekä naisen että miehen nimenä myös Japanissa, miehen nimenä myös chickasaweilla. Siellä se kuitenkin on aivan eri alkuperää: japaniksi Miko merkitsee kaunista lasta, chickasawin kielellä johtajaa.

    Suomessa nimi Miko annettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1959, mutta sittemmin nimi on yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen on saanut 2 236 miestä ja muutama nainen..

  • Miro

    Miro on miehen etunimi.

    Miro on mahdollisesti lähtöisin Mir-tavulla alkavista tai loppuisista slaavilaisista nimistä, kuten Miroslav ja Vladimir. Sana mir merkitsee 'rauhaa'.

    Suomeen nimi on tullut joko saksalaiselta tai slaavilaiselta kielialueelta. Mirosta tuli suosikkinimi 1980- ja 1990-luvuilla Ennen vuotta 1940 nimeä ei Suomessa ollut annettu kenellekään. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 2000.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Miro-nimen on saanut noin 4 570 henkilöä.

  • Miska

    Miska on miehen etunimi.

    Miska on rinnakkaismuoto nimestä Mischa, joka on venäläinen kutsumamuoto nimestä Mikael ('kuka on niin kuin Jumala').

    Nimeä on alettu käyttää yleisemmin 1960-luvulla ja siitä tuli muotinimi 1990-luvulla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 2000.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Miska-nimen on saanut noin 2 750 miestä ja hieman yli 40 naista.

  • Nestori

    Nestori on suomalainen miehen etunimi.

    Nestori on suomalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Nestor, joka merkitsee 'kotiin palannutta'. Kreikkalaisessa mytologiassa Nestor oli sankari, joka vielä vanhoilla päivillään osallistui Troijan sotaan ja antoi neuvoja nuoremmille sotureille. Tähän liittyen Nestor tai Nestori merkitsee kuvaannollisesti jonkin ammattikunnan piirissä olevaa kunniavanhusta.

    Suomen almanakassa nimi oli 1706–1927 muodossa Nestor ja vuodesta 1929 lähtien se on ollut kirjoitusasussa Nestori. Nestorin nimipäivä on 26. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 27. helmikuuta, koska karkauspäivä oli 24. helmikuuta ja sen jälkeiset nimipäivät helmikuun lopussa siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään.

    Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan Nestori-nimen on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 3741 henkilöä.

  • Niilo

    Niilo on suomalainen miehen etunimi.

    Niilo on suomalainen muoto nimestä Nikolaus (Nikolaos), jonka nimen osat merkitsevät "voittoa" ja "kansaa". Nimi tunnetaan myös Virossa.

    Niilo esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 marraskuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 19 121 Niilo-nimen saanutta miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainen.

  • Niki

    Niki on miehen tai naisen etunimi, kreikkalaisperäisen Nikolaus-nimen muunnos. Nikin nimipäivä on vuodesta 2010 alkaen 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niki-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 lokakuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan alle 900.

  • Niklas

    Niklas on miehen etunimi.

    Niklas on friisiläis-saksalainen muunnos nimestä Nikolaus, mutta nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.

    Suomessa nimi alkoi yleistyä 1970-luvulla, ja Suomen almanakaan Niklas tuli 1995 samalle päivälle, 6. joulukuuta, kuin ruotsinkielisessä almanakassa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 8 256 miestä on saanut nimekseen Niklas.

  • Niko

    Niko on miehen etunimi. Nimi on lyhennys joko nimestä Nikolaus tai Nikodemus, jotka molemmat ovat kreikkalaisperäisiä ja tarkoittavat kansan voittajaa. Nikon nimipäivä on 6. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivänä. Niko-nimisiä oli ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 18 455 miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Nikodemus

    Nikodemus on miehen etunimi. Tutumpi muoto nimestä on sen lyhennelmä Niko. Myös Teemu on Nikodemuksen muunnos.

    Nimen alkuperä juontaa kreikan kieleen, jossa se tarkoittaa "kansan voittajaa" (nike = voitto, demos = kansa).

    Nikodemuksia oli ollut Suomessa vuoteen 2009 mennessä 967.

  • Nikolai

    Nikolai on miehen etunimi.

    Nikolai (Николай) on venäläinen muoto nimestä kreikkalaisperäisestä nimestä Nikolaus, joka koostuu sanoista nikē ('voitto') ja laos ('kansa').

    Suomessa Nikolai-nimen on vuoden 2012 loppuun mennessä saanut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan tasan 15 000 miestä.

  • Nuutti

    Nuutti on suomalainen miehen etunimi. Nuutti on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Knut, jonka merkitys on 'ylpeä', 'reipas'.

    Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Suomen almanakassa Nuutti on ollut vuodesta 1885. Sitä ennen nimi oli suomalaisessakin almanakassa muodossa Knut. Nimi oli aikoinaan Knud Lavardin muistoksi 7. tammikuuta, mutta siirrettiin vuonna 1708 Knuut Pyhän muistopäivälle (13. tammikuuta), jolloin on samalla kulunut 20 päivää jouluaatosta.

    Nuutinpäivä on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta. Päivän perinteisiin kuuluvat eräillä alueilla Länsi-Suomessa myös nuuttipukit.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 668 miestä on saanut nimekseen Nuutti.

  • Nyyrikki

    Nyyrikki on suomalainen miehen etunimi.

    Nyyrikki on kansallisromanttisen kauden nimiä ja on Kalevalassa Tapion poika, metsän haltija. Mikael Agricola mainitsee Nyyrikin olevan karjalainen metsästyksen jumala, joka ”oravat antoi metsästä”.

    Ristimänimeksi Nyyrikkiä ehdotettiin jo 1865 ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestörekisterikeskuksen mukaan Nyyrikki-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 180 miestä ja hieman alle 50 naista.

  • Ohto

    Ohto on perinteinen suomalainen miehen nimi. Ohto, kuten sen rinnakkais­nimi Otso, tarkoittaa karhua. Ohto on varsin harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 210 henkilölle. Ohtot viettävät nimipäiviään 11. lokakuuta yhdessä Otsojen kanssa. Ortodoksisessa kalenterissa Ohtojen nimipäivä on 2. marraskuuta.

  • Oiva

    Oiva on suomalainen miehen, varsinkin aikaisemmin myös naisen etunimi. Nimi johtuu mainiota tai erin­omaista tarkoittavasta sanasta oiva. Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle. Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Oiva on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 12 156 henkilölle. Heistä 183 on naisia, jotka kaikki ovat syntyneet ennen vuotta 1940. Oivan sisarnimi on Oivi.

  • Olavi

    Olavi on miehen etunimi. Se on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä, joka on esiintynyt muodoissa Aleifr, Anleifr ja Olafr ja tarkoittaa esi-isien jälkeläistä, sukunsa vesaa. Nykyisin nimi esiintyy Ruotsissa ja Norjassa muun muassa muodoissa Olaf, Olav ja Olof. Suomessa nimeä Olavi käytetään myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuninkaista, joiden omakielinen nimi on ollut Olav, Olof tai Oluf.

    Erityisen suosituksi nimen eri muodoissaan on varsinkin pohjoismaissa tehnyt Norjan ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Pyhä (norj. Olav den hellige, alkujaan Oláfr hinn helgi), jonka kuolin- ja muistopäivä, Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta, on nykyisinkin Olavin nimipäivä. Hänen mukaansa on myös Olavinlinna saanut nimensä.

    Olavin lempinimi on usein Olli.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Olavi on Suomessa annettu 224 528 miehelle ja alle 20 naiselle. Kaikkein yleisin nimi on 1940- ja 1950-luvulla syntyneillä.

  • Oliver

    Oliver on latinalaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa latinaksi oliivipuun istuttajaa. Nimen naispuolinen vastine on Olivia. Oliverin ja myös Olivian nimipäivä on 29. toukokuuta.

    Suomessa nimi Oliver on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7304 henkilölle. Suurin osa Suomen Olivereista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen.

  • Olli

    Olli on suomalainen miehen etunimi, Olavi-nimen lyhentymä. Ollin nimipäivä on 29. heinäkuuta. Se on käytössä yleisesti sekä Olavin lempinimenä että virallisena nimenä. Olli on myös sukunimi.

    Olli oli myös Uuden Suomen pakinoitsija Väinö Nuortevan nimimerkki.

    1800-luvun lopulta vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Olli on Suomessa annettu 22 563 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Onni

    Onni on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 816 suomalaiselle miehelle. Onnin nimipäivä on 28. helmikuuta (ennen vuotta 1997 se oli kuitenkin karkausvuosina 29. helmikuuta).

  • Orvo

    Orvo on suomalainen miehen etunimi.

    Orvo kuuluu kansallisromanttisiin nimiin ja Elias Lönnrotin sanakirjassa 'orvo' tarkoitti samaa kuin 'orpo'.

    Orpo kuului 1890-luvulla Kansanvalistusseuran kalenteriin ja nimi muuttui myöhemmin muotoon Orvo. Suosituimmillaan nimi oli 1910–1940-luvuilla ja Suomen almanakassa Orvo on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Orvo ei ole kovinkaan yleinen; Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Orvo-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 1299 miestä ja alle 30 naista.

  • Oskari

    Oskari (engl. Oscar, lat. Ansgarius) on suomalainen miehen etunimi, joka on lainattu ruotsin kautta muinaisenglantilaisesta nimestä Osgar, "jumalan keihäs". Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli vuonna 1799 syntynyt Ruotsin kuningas Oskar I. Nimen valitsi hänen kumminsa Napoleon Ossianin lauluissa mainitun Oscurin mukaan.

    Suomessa nimi Oskari on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 42 071 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Muodossa Oskar nimi on annettu 13 520 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Oskari-nimen englanninkielistä vastinetta kantaa myös elokuva-alan Oscar-palkinto. Oskaria käytetään myös riikinkukkokirjoahvenen lempinimenä.

    Oskarin lempinimi on usein myös virallisena nimenä käytössä oleva Osku.

  • Osmo

    Osmo on suomalainen miehen etunimi. Osmo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Kalevalassa se tarkoittaa 'nuorta miestä', rinnakkaismuoto Osma tarkoitti kansanmurteissa 'ahmaa' tai vanhoissa häärunoissa sulhasta.

    Nuoreen mieheen viittaava Osma, Osmo tai Osmoinen tunnetaan kansanrunoissa sulhasen kunnioittavana nimityksenä. Vastaavasti sulhasen kotia kutsutaan Osmalaksi. Osmola on myös Kalevalan rinnakkaisnimi. Osmansolmu tai osmonsolmu on rautakaudelta saakka tunnettu onnenmerkki.

    Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Osmo oli almanakassa 1849 ja rinnakkaismuoto Osmu 1882.

    Osmo tuli käyttöön 1880-luvulla ja esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakkaan se tuli 1908 ja vuosina 1929–49 se oli päivällä 30. toukokuuta. Vuodesta 1950 se on ollut nykyisellä päivällään, 11. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Osmo-nimen on saanut 12 678 miestä sekä ainakin yksi nainen.

  • Ossi

    Ossi on suomalainen miehen etunimi. Se on ehkä muunnos kelttiläisperäisestä nimestä Ossin, joka tuli tunnetuksi 1700-luvun runoteoksesta Ossianin laulut.

    Ossin nimipäivä on 17. heinäkuuta. Osseja on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 9 504.

  • Ossian

    Ossian on kelttiläisperäinen miehen etunimi, muunnos nimestä Ossin. Nimi tuli laajalti tunnetuksi 1700-luvulla skotlantilaisen James Macphersonin runoteoksesta Ossianin laulut., jota hän väitti käännökseksi ikivanhasta Ossianin, Fingalin pojan kirjoittamasta gaelinkielisestä teoksesta, mutta jonka hän uudempien tutkimusten mukaan oli kirjoittanut itse.

    Suomessa Ossianin nimipäivä on 17. heinäkuuta. Ossianeja on Väestörekisterikeskuksen mukaan ollut Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä 3 801 miestä ja alle 10 naista. Nimestä on käytössä myös lyhempi mukaelma Ossi.

  • Otso

    Otso on suomalainen miehen etunimi. Sana tarkoittaa karhua, ja on ilmeisesti alkuperäinen karhun nimitys siinä, missä karhu on yksi monista kiertoilmauksista.

    Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi Otso on Suomessa 1900-luvun alusta lokakuuhun 2013 mennessä annettu 2938 miespuoliselle henkilölle.

  • Otto

    Otto on germaanista alkuperää oleva, Suomessakin yleinen miehen nimi, joka tarkoittaa alkujaan ”tilallista”, ”varakasta”.

    Suomessa Oton nimipäivää juhlitaan 17. huhtikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 25 993 Otto-nimistä miestä sekä kymmenkunta samannimistä, ennen vuotta 1940 syntynyttä naista.

  • Paavali

    Paavali on suomalainen ja virolainen miehen etunimi.

    Paavali on suomenkielinen versio roomalaisesta sukunimestä Paulus, joka merkitsee latinaksi "pientä" tai "nöyrää". Nimen espanjalainen versio on Pablo ja italialainen Paolo.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 6 421 Paavali-nimen saanutta miestä ja muutama nainen. Paavalin nimipäivä on 25. tammikuuta, jota kristinuskon alueella on vanhastaan vietetty apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen vuosipäivänä.

  • Paavo

    Paavo on suomalainen miehen etunimi. Paavo viettää nimipäiväänsä 25. tammikuuta, silloin on myös Paavalin ja Paulin nimipäivä. Paavon rinnakkaismuotoja ovat Paavali ja Pauli. Suomessa nimi Paavo on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu ollut 37 778 henkilölle.

    Paavon lempinimi on usein Pave.

  • Panu

    Panu on suomalainen miehen etunimi.

    Panu kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin ja se on kansanomainen muoto Urbanus-nimestä, joka merkitsee 'kaupunkilaista', 'hienosti sivistynyttä'. Toisaalta vanhoissa loitsuissa panu merkitsee 'tulta', 'liekkiä' ja mahdollisesti 'tulenhaltijaa'. Kalevalassa sekä virolaisten vastaavassa teoksessa "Panu" mainitaan nimen omaan tulen henkenä: "tuli tuiski kirvehestä, Panu tammehen pakeni".

    Nimenä Panua alettiin käyttää vasta 1900-luvun alussa ja se pääsi almanakkaan 1929 päivälle 26. toukokuuta. 1950 se siirrettiin 24. toukokuulle ja vuodesta 1973 Panu on ollut nykyisellä päivällään. Nimen käyttöönottoa edisti Juhani Ahon samanniminen romaani, joka julkaistiin 1897.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 593 miestä on saanut nimekseen Panu.

  • Pasi

    Pasi on suomalainen miehen etunimi. Se on muotoutunut kreikkalaisesta nimestä Βασίλειος (Basileios), joka tulee muinaiskreikan kuningasta tarkoittavasta sanasta βασιλευς (basileus). Samasta sanasta juontuvat myös kirkkoarkkitehtuuriin liittyvä basilika sekä basilika-yrttikasvin nimitys.

    Pyhä Basileios Suuri oli 300-luvulla vaikuttanut varhaisen ortodoksisen kirkon kirkkoisä. Basileios oli myös kahden bysanttilaisen keisarin nimi.

    Suomessa nimi Pasi on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 21 384 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle.

  • Patrik

    Patrik on miehen etunimi. Suomessa Patrikin nimipäivä on 16. huhtikuuta.

    Suomessa nimi Patrik on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6816 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Patrikin lempinimi on usein Pate tai Patu.

    Nimen naispuolinen vastine on Patricia.

  • Paul

    Paul on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Nimi on lyhentymä roomalaisesta sukunimestä Paulus, joka merkitsee latinaksi "pientä" tai "nöyrää". Kristityissä maissa nimen on tehnyt suosituksi apostoli Paavali (Paulus), alkuperäiseltä nimeltään Saul, joka otti tämän nimen käännyttyään kristinuskoon.

    Nimi Paul esiintyy samoin kirjoitettuna yleisesti myös englannin- ja ranskankielisissä maissa. Nimessä esiintyvä kirjainyhdistelmä au ääntyy kuitenkin näissä kielissä samaan tapaan kuin suomen o.

    Suomessa nimi Paul on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 7 675 miehelle ja alle 20 naiselle. Nimestä on käytössä myös muunnokset Paavo, Pauli ja Paavali. Paulin nimipäivä on 25. tammikuuta, jota kristikunnassa on vanhastaan vietetty apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen muistopäivänä.

    Nimen naispuolisia vastineita ovat Paula ja Pauliina.

  • Pauli

    Pauli on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä on latinan sana paulus eli nöyrä tai pieni. Samaa alkuperää ovat myös nimet Paavo ja Paavali. Pauli on muutamissa maissa käytössä myös sukunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Pauli-nimen on saanut 25 473 suomalaista miestä ja muutama nainen Paulin, Paavon ja Paavalin nimipäivä on 25. tammikuuta.

  • Pekka

    Pekka on suomalainen miehen etunimi, Pietari-nimen mukaelma. Pekan nimipäivä on 29. kesäkuuta, jolloin on myös Petrin, Petran, Pietarin, Petterin ja Pekon nimipäivä. Suomessa on vuoteen 2009 mennessä ollut 101 803 Pekka-nimistä miestä ja muutama nainen. Aiemmin Pekka-nimeä annettiin vain Itä-Suomessa, ja Länsi-Suomessa se oli alatyyliä, mutta presidentti Pehr Evind Svinhufvudin lempinimi Ukko-Pekka nosti sen koko Suomessa hyvätyyliseksi nimeksi. Pekka on kivi, Pekka ei liiku, Pekka on surullinen.

  • Pekko

    Pekko on suomalainen miehen etunimi. Pekon nimipäivä on 29. kesäkuuta. Pekkoja on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 495. Nimeä ei ole annettu yhdellekään naiselle.

    Nimimuunnos Pekko on pääasiassa itäsuomalainen, joskin siitä on tietoja myös Pohjanmaalta. Myös se on jo vanha: asiakirjoissa siitä on tietoja jo keskiajalta, 1400-luvulta. Nimen pohjalta syntyneitä sukunimiä ovat esimerkiksi Hämeessä ja Kymenlaaksossa yleinen Pekkola ja savolainen Pekkonen. Kalenterinimenä Pekko on melko uusi tulokas: se on ollut Pietarin ja Pekan rinnalla vuodesta 1953.

    Pekko on suomalaisen mytologian olento, pellonpekko, myyttinen kylväjä. Häneltä sai myös apua peltojen kylvämiseen. Hän oli maanviljelyn ja peltojen jumala. Pekkoa pidettiin myös oluen jumalana.

  • Pellervo

    Pellervo on suomalainen miehen etunimi. Se tulee sanasta "pelto". Nimi esiintyy myös kalevalaisessa runoudessa, jossa Sampsa Pellervoinen on pellon haltija, sadon ja pellon suojelija.

    Pellervon nimipäivä on ollut vuodesta 1908 lähtien Suomen almanakassa 2. huhtikuuta. Nimi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6555 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Ortodoksisessa almanakassa Pellervo on yhdistetty nimeen Filagrios.

    Osuustoimintaliike on ottanut Pellervo-nimen käyttöön Pellervo-seuran nimessä, puhutaan pellervolaisuudesta. Huhtikuun alkupuolella seura järjestää aattellisen Pellervon Päivän.

  • Pentti

    Pentti on suomalainen miehen etunimi, alun perin kutsumamuoto latinalaisperäisestä nimestä Benedictus, joka merkitsee siunattua. Muotoon Pentti on päästy ruotsalaisen Bente-muodon välityksellä. Pentin nimipäivä suomalaisessa kalenterissa on 21. maaliskuuta, joka on katolisessa pyhimyskalenterissa Benedictus Nursialaisen muistopäivä. Ortodoksisessa kalenterissa hänen muistopäivänsä ja samalla Pentin nimipäivä on viikkoa aikaisemmin, 14. maaliskuuta, jota paitsi Pentti-nimi on myös Teopemptosin muistopäivänä 5. tammikuuta, vaikkei Pentillä ole suoranaista yhteyttä Teopemptosiin. Karjalassa ortodoksit ovat käyttäneet Penttiä myös Panteleimonin kutsumanimenä.

    Pentti-nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä jonain etunimenä 59 155 suomalaiselle miehelle sekä muutamalle naiselle. Sukunimellä Pentti oli 3. maaliskuuta 2013 Suomen väestötietojärjestelmässä 844 nimenkantajaa

    Pentti otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1890. Se on todella tavallinen nimi Suomen itsenäistymisen ja 1950-luvun puolenvälin välillä syntyneiden suomalaismiesten keskuudessa. Vuosina 1924–1953 nimen sai joka vuosi yli tuhat vauvaa. Se oli suosittu etenkin 1930-luvulla, jolloin se oli Suomen suosituin poikien ensimmäinen nimi. Absoluuttisen määrän perusteella Penttien yleisin syntymävuosi on kuitenkin 1946, jolloin nimen Pentti 1 815 lasta. 1950-luvun jälkeen Pentti ei ole enää lukeutunut suosikkinimiin, vaikkakin on sen 2000-luvullakin saanut n. 40–50 lasta vuodessa. On ennustettu, että Pentti tulee olemaan jälleen suosittu nimi 2020-luvulla.

  • Pertti

    Pertti on suomalainen miehen etunimi. Nimi on saatu useiden germaanisten nimien lopusta -bert. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Albert, Dagobert, Engelbert, Herbert, Hubert ja Robert. Tavallisimmin Pertti liitetään Albertiin, ja siksi Pertti viettää nimipäiväänsä 24. huhtikuuta, samana päivänä kuin Albert. Pertistä käytettyjä puhuttelunimiä ovat Pera, Pertsa, Perttu, Pete, Petu ja Pepe.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Pertti-nimen on saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 30 038 miestä ja muutama nainen.

  • Perttu

    Perttu on suomalainen miehen etunimi.

    Perttu on lyhentymä kreikkalais-latinalaisesta nimestä Bartolomeus, joka puolestaan tulee aramealaisesta nimestä Bar Tolmai, 'Ptolemaioksen poika'. Hyvin samankaltainen nimi Pertti on kuitenkin eri kantaa.

    Suomessa Perttu on ollut käytössä etunimenä 1800-luvulta lähtien, ja 1900-luvun lopulla se yleistyi hieman. Nimen vanhoja muunnelmia ovat Pertteli, Perttuli ja Pärttyli.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 083 miestä on saanut nimekseen Perttu.

  • Petri

    Petri on suomalainen miehen etunimi. Se on muuntunut Raamatun Pietarista. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on ollut kirjoilla noin 40 400 Petri-nimistä henkilöä, joista ainakin kaksi on naisia.

  • Petteri

    Petteri on suomalainen etunimi. Kaikkiaan Suomessa on vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä ollut kirjoilla 74 431 Petteri-nimistä henkilöä. Petterin nimipäivä on 29. kesäkuuta. Petteri on johdannainen Apostoli Pietarista.

    Muita samankaltaisia nimiä on mm. Petri, Pekka ja Pietari.

  • Pietari

    Pietari on suomalainen miehen etunimi.

    Pietari juontaa kreikan kiveä merkitsevästä nimestä Petros. Petros puolestaan on käännös aramean kiveä merkitsevästä nimestä, Cephaksesta. Raamatun mukaan Jeesus antoi Cephaksen nimeksi apostoli Simonille, joka suomeksi tunnetaan nimellä Pyhä Pietari.

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 5 546 Pietari-nimen saanutta henkilöä.

    Pietarin nimipäivä on Suomessa 29. kesäkuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on apostoli Pietarin muistopäivä.

  • Pirkka

    Pirkka on suomalainen miehen etunimi. Etunimi on ollut suomalaisessa nimipäiväalmanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nimipäivä on 1. syyskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Pirkka on annettu noin 410 henkilölle, joista noin 20 on naisia.

    Pirkka on tullut tunnetuksi Eino Leinon Helkavirsien runosta Orjan poika. Nimen lähtökohtana olivat Lapin verotusta hoitaneet pirkkalaiset (birkarla). Epävarmat perimätiedot kertovat, että pirkkalaiset ovat saaneet nimensä Pirkkalan pitäjästä, ja että pirkkalaiset pohjankävijät olivat hämäläisiä.

    Kesko käyttää Pirkka-nimeä tavaramerkkinä ja asiakaslehden nimenä.

  • Pyry

    Pyry ( ääntäminen (ohje)) on suomalainen miehen etunimi. Pyryn nimipäivä on 1. marraskuuta, jolloin on myös Lylyn nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Pyry on Suomessa annettu 2670 miehelle ja alle 20 naiselle.

    Ennen kuin Pyry-nimestä tuli almanakkanimi vuonna 1995 sen saattoi antaa kummalle sukupuolelle tahansa. Pyry-nimi on yleistynyt voimakkaasti almanakkaan pääsemisen jälkeen.

    Pyry (VL Pyry) on myös suomalainen, Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama harjoitushävittäjä, joka oli Suomen ilmavoimien käytössä 1939-1962.

  • Päiviö

    Päiviö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päiviö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä ollut kaikkiaan 5 065 miestä ja noin 90 naista.

  • Päivö

    Päivö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä vajaat 120 miestä ja alle 15 naista.

  • Raafael

    Rafael, Suomessa myös Raafael, on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreaasta ja merkitsee "Jumala on parantanut". Nimen on tehnyt tunnetuksi Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Tobitin kirja, jossa Rafael esiintyy arkkienkelin nimenä.

    Vuoden 2012 heinäkuun loppuun mennessä nimi Rafael on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 11 219 ja Raafael "alle 267" henkilölle. Aiemmin lähteestä saadun tarkemman tiedon mukaan yksi Rafael on ollut nainen. Suomenkielisessä almanakassa nimi esiintyy muodossa Raafael, suomenruotsalaisessa Rafael. Kummankin nimipäivä on 22. joulukuuta.

  • Raimo

    Raimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos saksalaisista nimistä Raimund ja Reimund, joiden muinaissaksalainen alkumuoto Ragimund tarkoittaa neuvokasta suojelijaa. Raimon nimipäivä on 3. lokakuuta. Suomessa nimi Raimo on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 33 327 miehelle ja ainakin yhdelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Raine

    Raine on suomalainen miehen etunimi, germaanisperäisen Rainer- tai Ragnar-nimen muunnelma. Nimi on käytössä myös Virossa. Varsinkin aikaisemmin se on ollut käytössä myös naisen nimenä. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on 1 791 miestä ja noin 20–30 naista saanut nimekseen Raine.

  • Rainer

    Rainer on alkuaan germaaninen miehen etunimi.

    Rainer kuuluu samaan nimiperheeseen kuin muutkin muinaisgermaaniset ragan-, ragin-, rein- alkuiset nimet, jotka tarkoittavat 'jumalten neuvoa'. Nimen alkumuoto Raganhar on yhdistetty sanoita ragin (neuvo) ja hari (armeija). Nimi oli välillä yleinen Suomen romaniväestössä.

    Suomen almanakkaan nimi tuli vasta vuonna 1995, ruotsinkielisessä se oli vuoteen 1994 asti paikalla 9. toukokuuta. Suomessa siitä ovat käytössä myös muunnokset Raine ja Raino.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 10 615 miestä on Suomessa saanut nimekseen Rainer.

  • Raino

    Raino on suomalainen miehen etunimi, germaanisperäisen Rainer- tai Ragnar-nimen muunnelma. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on 879 miestä saanut nimekseen Raino.

  • Rami

    Rami on esim. suomalainen ja arabialainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 721 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Yli puolet heistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvulla; ennen vuotta 1920 nimeä Rami ei ollut annettu kenellekään. Rami on monen Raimon lempinimi, mutta se on käsitetty myös Abraham-nimen lyhentymäksi, minkä vuoksi Ramin nimipäivä on perinteisenä Abrahamin päivänä 18. joulukuuta.

  • Rasmus

    Rasmus tarkoittaa seuraavia asioita:

    • Rasmus, miehen nimi
    • Rasmus Nalle, sarjakuvahahmo
    • The Rasmus, suomalainen yhtye.
  • Rauli

    Rauli on suomalainen miehen etunimi. Raulin nimipäivä on suomenkielisen kalenterin mukaan 27. elokuuta. Nimi on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Radwulf, "neuvokas susi".

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Rauli on annettu 1800 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Rauno

    Rauno on suomalainen miehen etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä Rauno-nimen on saanut 11 829 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen.

  • Reijo

    Reijo on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnelma latinan Gregorius ja edelleen kreikan Gregorios-nimestä, jonka merkitys on "valpas". Reijon nimipäivä on 12. maaliskuuta, paavi Gregorius I:n muistopäivänä.

    Nimi Reijo muokattiin harkiten Gregoriuksen muodosta Reko, joka koettiin hankalaksi taivuttaa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 27 107 miestä on saanut nimekseen Reijo. Yli puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

  • Reima

    Reima on suomalainen miehen etunimi. Reiman nimipäivä on 5. marraskuuta. Nimi kuuluu 1900-luvun alun merkitysisältöisten nimien joukkoon. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Reima on Suomessa annettu 2941 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Reima on myös tunnettu lastenvaatemerkki ja -valmistaja.

  • Reino

    Reino on suomalainen miehen etunimi.

    Reino on suomalainen muunnos nimestä Reinhold, joka tulee muinaissaksalaisesta nimestä Reginold, jonka merkitys on 'jumalan neuvolla hallitseva'.

    Reinon ulkomaisia vastineita ovan muun muassa skotlantilaisperäinen Ronald, ranskalainen Renaud ja skandinaavinen Ragnvald.

    Nimi Reino esiintyy Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, ja Suomen almanakkaan Reino pääsi vuonna 1908. Nimi kuului suosikkinimiin 1910–1940-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Reino-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 30 075 miestä ja alle viisi naista.

  • Reko

    Reko on suomalainen lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Gregorius, joka merkitsee 'valpasta'.

    Nimi on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien ja se esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakassa Reko oli 1929–1949, ja uudelleen vuodesta 1964 nykyisellä paikallaan. Reko koettiin hankalasti taivutettavaksi nimeksi ja siksi siitä muovattiin uusi nimi, Reijo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 500 miestä on saanut nimekseen Reko. Nimi on hieman kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla.

  • Rikhard

    Rikhard on miehen etunimi. Rikhard-nimestä on myös vakiintunut suomen almanakkaan nimi Riku. Rikhardin nimipäivää vietetään 7. helmikuuta, anglosaksisen kuninkaan Rikhard Pyhiinvaeltajan (engl. Richard the Pilgrim muistopäivänä. Suomen­ruotsalaisessa kalenterissa nimi esiintyy samalla päivällä muodossa Rikard. Suomessa nimi Rikhard on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 7122 henkilölle.

    Englannin kuninkaista, joiden alkuperäinen nimi on ollut Richard, käytetään suomen kielessä nimimuotoa Rikhard.

  • Riku

    Riku on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma nimistä Rikhard, Rickard, Grigori, Gregori tai joissain tapauksissa Risto.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on ollut 8 423 Riku-nimistä miestä ja muutama nainen. Rikun nimipäivä on 7. helmikuuta samoin kuin Rikhardin.

  • Risto

    Risto on suomalainen miehen etunimi.

    Risto on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Χριστόφορος, Khristoforos, joka tarkoittaa Kristuksen kantajaa.

    Risto-nimen on saanut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 30 754 miestä ja alle viisi naista.

  • Robert

    Robert on monissa maissa yleinen miehen etunimi. Nimi on alkujaan englantilainenkenen mukaan?lähde? muunnelma germaanisesta nimestä Hrodebert, jonka osat tarkoittavat maineikasta ja loistavaa Englanninkielisissä maissa yleisiä nimen muunnelmia ja puhuttelumuotoja ovat Robin, Bob ja Bobby. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnelma Roope.

    Suomessa nimi Robert on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 192 miehelle ja alle 15 naiselle.

  • Roni

    Roni on suomalainen miehen etunimi. Ronin nimipäivä on 5. syyskuuta jolloin on myös Mainion nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on ollut noin 3 850 Roni-nimistä miestä ja alle 20 naista.

    Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald. Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa.

  • Roope

    Roope on suomalainen miehen etunimi. Se vastaa kansainvälistäkenen mukaan? nimeä Robert, sekä siitä johdettua englantilaista nimeä Rupert (englanninkielisissä maissa Rupert lyhennetään usein muotoon Roop tai Roope, jotka molemmat lausutaan 'ruup', vrt. 'ruupert').

    Suomessa nimi Roope on annetty vuoden 2009 loppuun mennessä 5 681 henkilölle.

    Roopen nimipäivä on 7. kesäkuuta.

  • Sakari

    Sakari on suomalainen miehen etunimi. Nimi polveutuu hepreankielisestä nimestä Zechariah (hepr. "Jumala on muistanut"), ja nimi eri muunnelmineen on tullut laajalti tunnetuksi Raamatusta. Vanhassa testamentissa on profeetta Sakarjan kirja, ja Uudessa testamentissa mainitaan Sakarias Johannes Kastajan isänä.. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa Sakari-nimen on vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 79 038 miestä ja alle kymmenen naista. Sakarin nimipäivä on 14. tammikuuta Sakari Topeliuksen syntymäpäivän mukaan.

  • Saku

    Saku on suomalainen miehen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimen Saku on saanut 3958 miestä ja muutama nainen.

    Nimi on Sakarin, Sakariaksen, Zachariaksen ja Sakkeuksen kutsumamuoto ja tullut Suomen almanakkaan virallisena etunimenä 1973. Sakarin ja Sakun nimipäivää vietetään 14. tammikuuta, jolle nimet on sijoitettu Zachris Topeliuksen syntymäpäivän kunniaksi. Aikaisempi kirjoitusasu on ollut Zacharias. Nimen pohjana on heprealainen nimi, joka merkitsee ’Jahve on muistanut’. Sakkeus on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’oikeamielinen’.

  • Salomo

    Salomo on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomon. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomo oli annettu 1092 henkilölle.

  • Salomon

    Salomon on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomo. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.

    Suomessa Salomon ja Salomonin nimipäivä on 8. kesäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Salomon oli annettu 2731 henkilölle.

  • Sami

    Sami on suomalainen miehen etunimi. Samin nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samun, Samuelin ja Samulin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu hieman yli 29 080 miehelle ja alle 20 naiselle. Eniten Sameja on syntynyt vuonna 1975 (1739).

  • Sampo

    Sampo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on saatu suomalaisessa kansanrunoudessa ja Kalevalassa esiintyvästä ihme-esineestä, sammosta. Nimipäivää Sampot viettävät 3. huhtikuuta, jolloin on myös Veetin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä 3056 suomalaista miestä oli saanut nimen Sampo, lähes puolet heistä 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Sampsa

    Sampsa on suomalainen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 1 222 Sampsaa.

  • Samu

    Samu on suomalainen miehen etunimi. Samun nimipäivä on 20. elokuuta, jolloin on myös Samin, Samulin ja Samuelin nimipäivä. Samu pohjautuu nimeen Samuel, joka on hepreaa ja tarkoittaa " Jumalan kuulema". Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut noin 4 850 Samua. Nimi on käytössä myös Unkarissa.

  • Samuel

    Samuel (hepreaksi ‏שְׁמוּאֶל‎, Shmu'el, kreik. Σαμουήλ, lat. Samvel) oli Raamatun mukaan muinaisen Israelin kansan uskonnollinen ja poliittinen johtaja noin vuonna 1100 eaa, tuomarien ajan lopulla ja kuningasajan alussa. Hänestä kerrotaan Ensimmäisessä Samuelin kirjassa, varsinkin sen alkupuolella.

    Nimestään huolimatta Raamatun Samuelin kirjat eivät voi olla Samuelin kirjoittamia, sillä jo Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan hänen kuolemastaan. Todennäköisesti ne on, kuten muutkin Vanhan testamentin kirjat Joosuasta Kuningasten kirjoihin, kirjoitettu nykyiseen muotoonsa vasta satoja vuosia myöhemmin, joskin lähteenä on käytetty vanhemman historiankirjoituksen traditiota.

    Rabbiinisessa kirjallisuudessa Samuelia pidetään samalla kertaa viimeisenä muinaisen Israelin tuomareista että ensimmäisenä Israelin maassa vaikuttaneena profeettana. Täten hänen toimintansa sijoittui kahden aikakauden taitekohtaan. Ensimmäisen Samuelin kirjan mukaan Samuel myös voiteli Israelin kaksi ensimmäistä kuningasta, Saulin ja Daavidin.

  • Samuli

    Samuli on suomalainen miehen etunimi. Se on kansanomainen muoto heprealaisperäisestä Samuel-nimestä, jonka muunnoksia ovat myös Sami, Samu ja Sampsa. Samulin nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 20. elokuuta.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Samuli on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 25 993 henkilölle.

  • Santeri

    Santeri on suomalainen miehen etunimi, Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Aleksander merkitsee suojelijaa ja puolustajaa. Santereita oli ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 15 590.

  • Santtu

    Santtu on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnos Santerista, joka taas on Aleksanteri-nimen lyhentymä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Santtu on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu noin 2 620 henkilölle. Nimi alkoi yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien, ja noin puolet Santuista on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Saul

    Saul on heprealaisperäinen, laajalti käytössä oleva etunimi, joka johtuu heprean kielen pyydettyä tarkoittavasta sanasta. Suomessa nimi esiintyy myös muodossa Sauli. Suomessa nimi Saul on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 387 henkilölle.

  • Sauli

    Sauli on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 6 083 suomalaiselle. Nimi tulee Raamatun Saul-kuninkaasta, joka oli Israelin ensimmäinen kuningas noin 1025–1005 eaa.

  • Sebastian

    Sebastian on alkujaan kreikkalais-latinalainen miehen etunimi. Nimi merkitsee Sebasten asukasta. Vanhalla ajalla Sebaste oli Vähässä-Aasiassa sijainnut kaupunki, jonka nimi tuli ’kunnoitettavaa’ tarkoittavasta kreikan kielen sanasta sebastos (σεβαστος) ja oli samalla käännös keisari Augustuksen nimestä.>. Nimen on tehnyt laajalti suosituksi varsinkin Pyhä Sebastianus, kristillinen marttyyri, jonka muistopäivä 20. tammikuuta on Suomessakin nykyään (vuodesta 2010 lähtien) Sebastianin nimipäivä.

    Suomessa nimi Sebastian oli 1900-luvun alkupuolella varsin harvinainen, mutta on 1960-luvulta lähtien yleistynyt. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli annettu 12 310 henkilölle.

  • Seppo

    Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.

  • Severi

    Severi on suomalainen miehen etunimi.

    Severi on lähtöisin latinan nimestä Severus, joka merkitsee 'vakaata', 'ankaraa'. Mikael Agricolan ensimmäisessä almanakassa vuodesta 1544 nimi oli merkitty 23:een päivään lokakuuta muodossa Sewerinus pijspa ja on siitä lähtien hieman eri kirjoitusmuodoissa ollut sinä päivänä suomalaisessa kalenterissa.. Nykyisessä kirjoitusasussaan se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1911 lähtien, sitä ennen se oli muodossa Seweri vuosina 1890–1907 ja Severin 1908–1909. Vuosina 1708–1907 oli lisäksi 22 päivänä lokakuuta nimi Sewerus. Suomen­ruotsalaisessa almanakassa nimi on edelleen muodossa Severin.

    Nimen käyttö lisääntyi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa etenkin jälkimmäisenä nimenä.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Severi-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 4 537 ja Severin-nimen 494 henkilöä.

  • Silvo

    Silvo on suomalainen miehen etunimi.

    Silvo on muunnos latinalaisperäisestä nimestä Silvester, joka tarkoittaa 'metsäläistä', 'metsässä asuvaa'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien rinnakkaismuotonsa Sylvesterin rinnalla. Sylvesterin ja Silvon nimipäivä on 31. joulukuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Silvo-nimen on saanut noin 250 henkilöä, joista alle 20 on naisia.

  • Simo

    Simo on suomalainen miehen nimi. Nimi on muunnos heprealaisesta nimestä Simeon, joka esiintyy myös muodossa Simon ja tarkoittaa "hän on kuullut.. Simon nimipäivä on 28. lokakuuta, joka läntisissä kirkkokunnissa on vanhastaan apostoli Simon Kiivailijan muistopäivä.

    Suomessa nimi Simo oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 14 578 henkilölle.

  • Sipi

    Sipi on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sippo.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sipi on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 206 miehelle ja alle 20 naiselle.

  • Sippo

    Sippo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnelma germaanisesta nimestä Siegfried, joka on yhdistetty voittoa (Sieg) ja rauhaa (Fried) tarkoittavista sanoista ja tunnetaan parhaiten Niebelungin laulun sankarin nimenä. Samaa alkuperää on myös nimi Sipi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sippo on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 87 henkilölle.

  • Soini

    Soini on suomalainen miehen etunimi.

    Soini on muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka merkitsee 'poikaa', 'nuorukaista'. Nimi on tunnettu jo keskiajalla. Saman nimen mukaelma on myös Veini.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja suomalaiseen almanakkaan se pääsi 1908 päivälle 27. maaliskuuta. Vuodesta 1950 Soini on ollut nykyisellä päivällään.

    Vuoden 2013 syyskuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Soini-nimen on saanut 1 404 miestä sekä noin 147 naista

  • Sulevi

    Sulevi on suomalainen miehen etunimi.

    Sulevi on suomalainen muoto virolaisperäisestä Sulev-nimestä, joka merkitsee 'luontevaa' ja 'hyvää'. Etunimenä Sulevi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1929 alkaen päivällä 5. kesäkuuta.

    Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Sulevi-nimi 2362 miehelle ja noin 170 naiselle.

  • Sulho

    Sulho on suomalainen miehen nimi, joka johtuu etupäässä runokielessä esiintyvästä, sulhasta tarkoittavasta sanasta sulho. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 635 suomalaiselle. 2000-luvulla nimi on annettu vain kuudelle pojalle.

  • Sulo

    Sulo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 16 050 suomalaiselle miehelle ja noin 180 naiselle.

  • Sylvester

    Sylvester on miehen etunimi. Se on peräisin latinasta ja tarkoittaa metsistynyttä.

    Sylvesterin nimipäivä on 31. joulukuuta, Pyhän Sylvesterin eli paavi Sylvester I:n kuolin- ja muistopäivänä. Koska päivä on vuoden viimeinen eli uudenvuodenaatto, merkitsee nimi Sylvester tai Silvester useissa kielissä, muun muassa saksassa, myös uudenvuodenaattoa.

    Suomessa nimi Sylvester on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 940 henkilölle, joista 23 on naisia.

  • Taavetti

    Taavetti on suomalainen miehen etunimi.

    Taavetti on suomalainen muunnos heprealaisperäisestä nimestä Daavid, jonka merkitys on 'lemmikki', 'armas' ja 'ystävä'.

    Suomen almanakassa nimi oli kirjoitusasussa Taawetti 1890–1907 päivällä 25. kesäkuuta. Vuodesta 1908 nimi on ollut nykyisellä päivällään.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Taavetti-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 4 063 henkilöä.

  • Taavi

    Taavi on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Taavin nimipäivä on 30. joulukuuta.

    Taavi on suomalainen muunnos heprealaisperäisestä nimestä David (Daavid), joka tarkoittaa ’suuresti rakastettua’, ’lemmikkiä’.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1890–1899 sekä uudelleen vuodesta 1929 lähtien nykyisellä paikallaan.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Taavi-nimen on saanut 3 105 henkilöä.

  • Tahvo

    Tahvo on suomalainen miehen etunimi.

    Tahvo itäsuomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka merkitsee 'kruunua', 'seppelettä'.

    Tahvo on ollut yleinen puhuttelumuoto ja sitä on alettu antaa ristimänimenä 1870-luvulta alkaen. Almanakassa Tahvo on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimen Tahvo on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 892 henkilöä.

  • Taisto

    Taisto on suomalainen miehen etunimi, joka lisättiin vuoden 1929 nimipäiväalmanakkaan pyrittäessä kehittämään entistä suomalaisempaa nimistöä.

    Nimi oli tullut käyttöön jo 1800-luvun lopulla, ja sen syntyyn vaikuttivat toisaalta Suomen kansallinen itsenäisyystaistelu, toisaalta työväenliike.. Nimi on tullut suosituksi erityisesti Suomen vasemmistolaisissa piireissä, mihin lienee osaltaan vaikuttanut Internationaalin kertosäkeen sanat: "Tää on viimeinen taisto", sekä myös Suomen romanien keskuudessa. Nimen suomalaiskansallisesta taustasta huolimatta etunimen suosiota vähensi muun väestön keskuudessa sen leimautuminen maan poliittiseen kielenkäyttöön 1970-luvulta alkaen vakiintuneen kommunistisen taistolaisliikkeen (katso Taisto Sinisalo) nimeen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä etunimen Taisto on saanut 12 689 suomalaista miestä

    Taiston nimipäivää vietetään Suomessa 7. marraskuuta. Päivä on sama kuin Venäjän lokakuun vallankumouksen vuosipäivä.

  • Taito

    Taito on suomalainen miehen etunimi. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2 481 miehelle sekä muutamalle ennen vuotta 1920 syntyneelle naiselle.

    Taiton nimipäivä on 14. huhtikuuta.

  • Taneli

    Taneli on suomalainen miehen etunimi. Taneli on suomalainen muoto heprealaisperäisestä nimestä Daniel, joka merkitsee 'Jumala on tuomarini'. Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Suomen almanakassa Taneli on ollut vuodesta 1890 lähtien. Vuosina 1906–1907 nimi oli kirjoitusasussa Tanieli.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 6 908 miestä on saanut nimekseen Taneli.

  • Tapani

    Tapani on miehen etunimi. Se tulee kreikan sanasta Στέφανος eli Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. Kyseessä lienee käännös hepreankielisestä nimestä Cheliel, joka merkitsee Jumalan kruunaamaa. Nimen feminiininen muoto on monissa kielissä Stephanie.

    Tapanin nimipäivä on 26. joulukuuta, toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä, joka on samalla Pyhän Stefanoksen muistopäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tapani on annettu Suomessa 153 430 miehelle sekä muutamalle naiselle.

  • Tapio

    Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsän jumala Tapiosta. Tapion nimipäivä on 18. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2014 mennessä ollut 137 668 Tapio-nimistä miestä ja muutama nainen. Tapioiden (kuten Tapanienkin) lempinimi on usein Tapsa.

  • Tarmo

    Tarmo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Suomessa nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 7 671 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

  • Tarvo

    Tarvo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 240 suomalaiselle.

    Tarvo on alun perin vanha suomalainen sonnin nimi. Se on kehittynyt sanasta tarvas, jonka merkitystä ei nykyisin kunnolla tiedetä, mutta sen epäillään tarkoittaneen jotain sarvekasta eläintä, kuten hirveä, poroa, nautaa, tai jonkun näistä urosta.

  • Tatu

    Tatu on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivä on 11. joulukuuta, jolloin on myös Danielin ja Tanelin nimipäivä. Nimi Tatu on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 4394 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Tauno

    Tauno on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tauno on todennäköisesti syntynyt Karjalassa murresanasta tauno, joka tarkoittaa 'sävyisää', 'hyväntapaista'. Karjalassa nimi Tauno tuli käyttöön 1860-luvulla Suosituimmillaan nimi Tauno oli 1910–1930-luvuilla, ja se sai oman nimipäivän 1929. Suomesta nimi on kulkeutunut Viroon 1940-luvulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Tauno-nimen on saanut 29 025 miestä ja alle viisi naista.

  • Teemu

    Teemu on suomalainen miehen etunimi. Nimi Teemu tulee kreikankielisestä nimestä Nikodemus, joka tarkoittaa ”kansan voittajaa”.

    Teemuja on ollut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 22 217. Teemu on yksi yleisimmistä nimistä 1980-luvun viimeisinä vuosina syntyneillä.

    Almanakassa Teemu on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Teijo

    Teijo tarkoittaa seuraavia:

    • Teijo, miehen etunimi
    • Teijo, kylä ja taajama Perniössä Salossa
    • Teijon kartano, kartano Perniössä
    • Teijon kansallispuisto, suunniteltu kansallispuisto Salossa
    • Teijo, rautaruukki Perniössä
    • Teijo, suomalainen automerkki
    • Teijo-talot, suomalainen talotehdas.
  • Tenho

    Tenho on suomalainen miehen etunimi.

    Tenho on lähtöisin suomen kielen sanasta tenho ('viehätys, lumo'), joka on mahdollisesti ollut käytössä jo muinaissuomalaisilla. Aikaisemmin tenho tarkoitti varsinkin lappalaisten taikuutta, jonka katsottiin lumoavan uhrinsa, ja siten hallitsevan heitä. (katso: lumous)

    Kansallisromanttisen kauden aikana nimen käyttöä heräteltiin ja sen käyttö yleistyi varsinkin 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi kuitenkin pääsi vasta vuonna 1984.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Tenho-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 3271 suomalaista miestä.

  • Teppo

    Teppo on suomalainen miehen etunimi.

    Teppo on suomalainen muunnos alkuaan kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka merkitsee 'seppelöityä', 'kruunattua'. Joissakin tapauksissa nimen lähtökohtana on ollut kreikan Teofilus ('Jumalan ystävä') tai Teodor ('Jumalan lahja').

    Nimi on päässyt puolipakanallisten hevosmiesten jumalien joukkoon; Matka-Teppoa rukoiltiin tien neuvomisessa. Etunimenä Teppoa alettiin käyttää 1800-luvulla ja sen suosio oli suurin 1960-1980-luvuilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950 lähtien.

    Vuoden 2014 tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 3 911 miestä on saanut nimekseen Teppo.

  • Terho

    Terho on suomalainen miehen etunimi. Luontoaiheinen nimi johtuu tammen pähkinämäistä hedelmää tarkoittavasta sanasta terho. Nimi oli ehdokkaana kalenterinimeksi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja tuli almanakkaan 1900-luvun alussa.

    Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 742 suomalaiselle miehelle, ennen vuotta 1960 myös noin 15 naiselle.

  • Terno

    Terno on suomalainen miehen tai naisen etunimi.

    Suomen väestörekisterijärjestelmään on 1. maaliskuuta 2011 mennessä merkitty yhteensä alle 260 henkilöä (joista alle 10 naisia), joilla on Terno yhtenä etunimistä.

  • Tero

    Tero on suomalainen miehen etunimi. Tero ilmestyi Suomen nimistöön vuosien 1900 ja 1919 välisenä aikana, jolloin rekisteröitiin yhteensä kolme Tero-nimistä poikaa. Vuosina 1980–1999 rekisteröitiin 5 385 lasta, joiden etunimenä oli Tero. Vuosina 2000–2009 Tero-nimen sai 232 poikaa. Kaiken kaikkiaan Teroja oli vuoden 2012 lopussa Suomessa noin 16 170. Almanakassa Tero on ollut vuodesta 1929 lähtien.

  • Teuvo

    Teuvo on miehen nimi. Nimipäivää vietetään 9. marraskuuta vuodesta 1929 alkaen.

    Teuvo on suomalainen kansanomainen muoto kreikkalaisesta nimestä Teodoros, joka merkitsee Jumalan lahjaa. Nimi Teuvo esiintyi jo vuonna 1833 Kansanvalistusseuran kalenterissa. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 14 161 suomalaiselle miehelle ja ainakin yhdelle naiselle.

  • Timi

    Timi on suomalainen miehen etunimi. Yleisemmän Timo-nimen tavoin se on syntynyt lyhentymänä kreikkalais­peräisestä nimestä Timotheos (Τιμόθεος), joka merkitsee Jumalaa kunnioittavaa.

    Nimi Timi on alkanut yleistyä vasta 1960-luvulta lähtien; sitä ennen se esiintyi vain muutamalla henkilöllä. Vuoden 1960 alusta toukokuuhun 2014 mennessä se on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1336 henkilölle. Timin nimipäivä on samoin kuin Timonkin 9. toukokuuta.

  • Timo

    Timo on miehen etunimi.

    Timo on lyhentymä kreikkalaisesta nimestä Timotheus (timao "kunnioittaa" theos "jumala") , joka merkitsee 'Jumalaa kunnioittavaa'. Nimestä esiintyy Suomessa myös muunnos Timi.

    Suomessa nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Timo on edistänyt nimen käyttöä. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908, Timi vuodesta 2010. Molempien nimipäivä on 9. toukokuuta. Timo-nimen suosio oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Timo-nimen on saanut Suomessa 58 836 miestä ja alle viisi naista.

  • Tino

    Tino on miehen etunimi. Nimi on syntynyt lyhentymänä useita näin päättyvistä, varsinkin Italiassa yleisistä nimistä, joita ovat esimerkiksi Albertino, Constantino ja Valentino. Tinon nimipäivä kalenterissa on 14. helmikuuta samoin kuin Valentinin.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Tino on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2019 henkilölle.

  • Toimi

    Toimi on suomalainen miehen etunimi. Toimin nimipäivä on 6. elokuuta, joka on myös Keimon nimipäivä.

    Toimi oli ehdolla kalenterinimeksi 1800-luvun loppupuolella, mutta sai oman päivänsä vasta 1929. Nimi on luultavasti kotoperäinen.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 714 miestä ja noin 20 naista saanut nimekseen Toimi.

  • Toivo

    Toivo on suomalainen miehen etunimi.

    Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.

    Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Kolmikon Usko, Toivo ja Lempi esikuvana oli venäjän vastaava nimiraita Vera, Nadesda, Ljubov. Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.

    Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, missä siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.

    Suomen almanakassa Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Toivo-nimen on saanut 51 552 miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainenkin. Nimi on yleinen varsinkin 1900-luvun alkupuolella syntyneillä.

  • Tomi

    Tomi on suomalainen miehen etunimi.

    Tomin nimipäivä on 21. joulukuuta, mikä on myös Tommin, Tuomaksen ja Tuomon nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt hieman yli 16 540 Tomia.

  • Tommi

    Tommi on suomalainen miehen etunimi. Tommin nimipäivä on 21. joulukuuta. Nimi pohjaa nimeen Tuomas, josta se oli lempinimimuoto joka on vakiintunut omaksi nimekseen.

    Vuoden 2011 heinäkuuhun mennessä nimi Tommi on Suomessa annettu 15 701 henkilölle.

  • Toni

    Toni on etunimi, latinalaisen Antonius-nimen lyhentymä. Suomessa se on miehen, eräissä muissa maissa myös naisen nimi. Tonin muunnelmia ovat Tony ja Anttoni. Väestörekisterikeskuksen mukaan Toni-nimen oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 18 181 miestä ja noin 40 naista.

  • Topi

    Topi on suomalainen miehen etunimi, lyhentymä nimestä Topias. Topias taas on peräisin hepreankielisestä nimestä Toobii, joka tarkoittaa ”Jahve (Jumala) on tavarani, Jahve on hyvä”. Tobias on Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvan Tobiaan kirjan päähenkilö. Suomen almanakassa nimi oli muodossa Tobias vuosina 1708–1889 ja muodossa Topias vuosina 1890–1928 sekä vuodesta 1950 eteenpäin 2. marraskuuta. Lyhentymä Topi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Myös Toivo voidaan lyhentää Topiksi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Topi on Suomessa annettu 4 528 henkilölle.

  • Topias

    Topias on miehen etunimi. Nimi on johdettu johdettu hepreankielisestä nimestä Tobia, joka merkitsee "Jumala on hyvä." Monissa kielissä nimi esiintyy muodossa Tobias. Topiaan (tai vaihtoehtoisesti Topiaksen) nimipäivä on 2.11., samana päivänä Topin kanssa. Suomenruotsalaisessa kalenterissa sama päivä on Tobiaksen nimipäivä.

    Kirjailija Toivo Kauppinen käytti Topiasta nimimerkkinään pakinoidessaan Suomen kuvalehteen 1940- ja 1960-luvuilla. Samaa nimimerkkiä hän käytti myös elokuvakäsikirjoittajana. Kauppinen kirjoitti myös lukuisia romaaneja ja näytelmiä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Topias on Suomessa annettu 6678 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Torsti

    Torsti on suomalainen miehen etunimi.

    Torsti on suomalainen muunnos skandinaavisesta nimestä Torsten, joka koostuu sanoista Tor-jumala sekä sten 'kivi'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 27. helmikuuta (ennen vuotta 2000 kuitenkin karkausvuosina 28. helmikuuta).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Torsti-nimen on saanut 1 533 miestä ja alle viisi naista.

  • Touko

    Touko on suomalainen miehen etunimi.

    Touko on luontoaiheinen nimi; sana touko tarkoittaa 'keväisiä peltotöitä', 'kasvamassa olevaa viljaa'.

    Suomen almanakkaan nimi otettiin 1929, toukokuun 24. päivälle, mutta se poistettiin 1950, koska kielilautakunnan mielestä nimeä oli liian hankala taivuttaa. Touko kuitenkin palautettiin almanakkaan samalle päivälle 1973.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Touko-nimen on saanut 1444 miestä ja muutama nainen.

  • Tuomas

    Tuomas on miehen nimi.

    Maaliskuuhun 2014 mennessä nimi Tuomas on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 33 000 ihmiselle.

  • Tuomo

    Tuomo on suomalainen miehen etunimi, Tuomas-nimen muunnelma. Tuomon nimipäivää vietetään suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa 21. joulukuuta, jolloin on myös Tomin, Tuomaksen ja Tommin nimipäivä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 15 934 Tuomoa.

  • Turkka

    Turkka on suomenkielinen nimi. Se voi esiintyä sekä etu- että sukunimenä.

  • Turo

    Turo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on yleensä käsitetty muunnokseksi nimesä Tore tai Ture, jotka johtuvat skandnaavisen ukkosen­jumalan nimestä Thor. Toisaalta nimi saattaa johtua myös suomen kielen sanasta turo, joka merkitsee kutu- ja onginta­paikalle upotettua havu­puuta tai sellaisista muodosttua asetelmaa, jonka on ajateltu parantavan kala­saaliita. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 705 suomalaiselle.

  • Tuukka

    Tuukka on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä on mahdollisesti ruotsalaisissa nimissä Tore ja Tor, mutta toisten tutkimusten mukaan lähtömuoto on ollut Thoke, ja Thuki. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 5 131 suomalaiselle. Suomalaisessa kalenterissa Tuukan nimipäivä on 24. toukokuuta.

  • Tuure

    Tuure on miehen nimi.

    Nimi Tuure tulee Norjan tarustosta. Alkuperäinen norjalainen kirjoitusasu oli Tyr, josta on nykynorjaksi on muotoutunut Tor. Tästä on tullut Ruotsiin nimi Tore, josta puolestaan Suomeen nimi Tuure, Ture. Tyr oli Norjan tarustossa sodan ja oikeuden jumala, aseenaan hänellä oli miekka. Tyr uhrasi oikean kätensä taistellussa Fenris suden kanssa. Näinollen hän oli vasenkätinen loppuelämänsä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 2 738 henkilöä saanut nimekseen Tuure ja 782 nimen Ture.

    Tuuren nimipäivä on 28. huhtikuuta. Samalla päivällä nimi esiintyy suomenruotsalaisessa kalenterissa muodossa Ture.

  • Ukko

    Ukko on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu Kalevalassa mainitun muinaissuomalaisen ylijumalan nimestä Ukko. Ukon nimipäivä on 4. huhtikuuta. Aikana 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ukko on annettu 1357 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 2000-luvulla.

    Ukko-Pekka oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudista yleisesti käytetty kutsumanimi. Vuoteen 2012 mennessä Ukko-Pekka on annettu etunimeksi noin 80 suomalaiselle.

  • Uljas

    Uljas on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu rohkeaa, urhoollista ja komeaa tarkoittavasta sanasta uljas. Uljaksen nimipäivä on nimipäivä on 19. lokakuuta. Suomessa etunimi Uljas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2606 henkilölle. Uljas on myös sukunimi.

  • Untamo

    Untamo on suomalainen miehen nimi ja esiintyy myös sukunimenä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4040 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Untamon lyhyempi ja todennäköisesti alkuperäisempi muoto on Unto. Nimeä arvellaan alkuperältään germaaniseksi. Nimi lienee lainattu jo esihistoriallisena aikana, jolloin oli olemassa germaaninen nimi Undo. Untamon nimi tunnetaan jo kansantarinoista ja Kalevalaisesta runoudesta, jossa hän on toisaalta uudisasukas, toisaalta karjalaisen Kalervon (eli Kalevan) suvun vihollinen. Untamo tai sitä muistuttava nimi on ilmeisesti taustalla myös eräissä läntisen Suomen paikannimissä. Näistä paikoista osa on ollut aiemmin, jo esihistoriallisena aikana merkittäviä asutuskeskuksia, mutta sittemmin ne ovat syrjäytyneet. Tunnetuin lienee Untamala.

    Untamo oli myös jatkosodan aikaisen jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan peitenimi (ks. Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)).

  • Unto

    Unto on suomalainen miehen nimi, joka on muunnos nimestä Untamo. Nimi on Suomessa annettu vuoden 2009 mennessä 11 973 miehelle ja alle viidelle naiselle.

  • Uolevi

    Uolevi on suomalainen miehen etunimi.

    Uolevi on peräisin Olavi-nimen ruotsinkielisistä muodoista, joissa o-vokaali on äännetty pitkäksi (esimerkiksi Ole) joko uu:na tai uo:na.

    Virallisena nimenä Uolevi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien ja suosituimmillaan se oli 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi pääsi vuonna 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Uolevi-nimen on saanut 20 526 miestä ja alle viisi naista.

  • Uoti

    Uoti on suomalainen miehen etunimi.

    Nimi Uoti on alkujaan hämäläinen lyhennelmä Olavi-nimen muunnelmasta Uolevi. Kielentutkijoiden mukaan Uolevi-nimestä on ensin syntynyt lyhennelmä Uoli, mutta koska hämäläismurteissa t:n heikkoasteinen vastine on laajalti l, on tämän nimen genetiivimuodon Uolin pohjalta myöhemmin syntynyt nimi Uoti, josta tämän taivutusmuodon on oletettu johtuneen. Tässä muodossa nimi on otettu almanakkaankin (29. heinäkuuta), vaikka se on jäänyt harvinaiseksi. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan Uoti-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 54 henkilöä.

  • Urho

    Urho on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2010 loppuun mennessä 12050 suomalaiselle. Suurin osa Urho-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Myös 2000-luvulla nimen suosio on kasvanut runsaasti.

  • Urmas

    Urmas on miehen etunimi, joka esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Suomalaisessa yhteydessä nimi on alkujaan talonnimi Turun läänin Koskella. Kun Johannes Linnankoski asui paikkakunnalla jonkin aikaa 1900-luvun alussa, hän antoi Urmas-nimen vuonna 1906 syntyneelle pojalleen sekä myös eräälle kirjoittamassaan näytelmässä Kirot esiintyvälle henkilölle. Myöhemmin nimi on tullut käyttöön myös Virossa, jossa sielläkin Urmas esiintyy myös paikannimissä.

    Suomessa etunimi Urmas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1211 henkilölle Urmaksen nimipäivä on 29. lokakuuta. Sukunimenä Urmas oli toukokuussa 2012 Suomessa yhteensä 69 henkilöllä.

  • Urpo

    Urpo on suomalainen miehen etunimi. Se on suomalainen versio latinalaisesta nimestä Urbanus, joka merkitsee ”kaupunkilainen”, ”hienosti sivistynyt” ja joka on ollut myös kahdeksan paavin nimenä. Urpon nimipäivä on Suomessa 25. toukokuuta, joka katolisessa kirkossa on paavi Urbanus I:n muistopäivä.

    Suomessa nimi Urpo annettiin 1900-luvulla 5 111 henkilölle, mutta 2000-luvulla se on annettu vain muutamalle. Nimi oli suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla. Myöhemmin slangissa nimi on ollut haukkumasana, joka tarkoittaa tyhmää.

  • Usko

    Usko on suomalainen miehen etunimi.

    Nimi Usko tuli käyttöön 1800-luvulla samoin kuin myös nimet Toivo ja Lempi. Näiden nimien aiheena on pidetty Paavalin ensimmäisen Korinttilaiskirjeen kohtaa, jossa rinnastetaan kolme hyvettä, usko, toivo ja rakkaus.. Suomessa Usko on alusta lähtien ollut miehen nimi, mutta samaa tarkoittavat latinan- ja kreikankieliset nimet Fides ja Pistis ovat naisennimiä.

    Almanakkaan nimi otettiin samoin kuin Toivokin vuonna 1908, ja Uskon nimipäivä on 30. maaliskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Usko-nimen on saanut 2453 henkilöä, joista enemmistö ovat syntyneet 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Uuno

    Uuno on suomalainen miehen nimi. Muun muassa muissa Pohjoismaissa sekä Virossa vastaava muoto on Uno. Uunon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 25. kesäkuuta. Unon nimipäivä on ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä. Vuoden 2009 mennessä loppuun on Suomessa saanut Uuno-nimen 9909 miestä ja muutama nainen. Muodossa Uno nimi on Suomessa annettu 1995 henkilölle.

    Nimen on yleensä oletettu johtuvan italian tai espanjan lukusanasta uno, joka tarkoittaa lukua yksi, samoin kuin myös latinan sana unus. Eräät ruotsalaiset tutkijat ovat kuitenkin arvelleet sen olevan muunnos skandinaavisesta nimestä Une, joka oli keskiajalla naisen, mutta nykyisin miehen nimi ja joka johtunee vanhasta skandinaavisten kielten verbistä una, rakastaa.

    Uuno-nimeä käytetään myös joskus jonkinlaisena haukkumanimenä, jolla tarkoitetaan typerää, huonoälyistä. Merkitys on siis samantyylinen kuin nimellä Urpo.

  • Valdemar

    Valdemar tai Waldemar on skandinaavinen miehen etunimi, joka alkujaan on muunnelma slaavilaisesta nimestä Vladimir, joka tarkoittaa rauhanruhtinasta.

    Pohjoismaihin nimen toi alkujaan Tanskan hallitsija Valdemar I (k. 1182), joka äidin isoisä oli ollut Novgorodin, myöhemmin Kiovan hallitsija Vladimir Suuri.

    Suomen almanakassa Valdemarin nimipäivä oli 2. kesäkuuta vuosina 1742-1749. Nykyään se on 18. huhtikuuta, kuten se oli jo vuosina 1795-1796 sekä myöhemmin vuosina 1908-1928. Vuonna 1929 se korvattiin suomenkielisessä almanakassa lyhentymämuodolla Valto, mutta vuodesta 1984 lähtien samalla päivällä ovat olleet sekä nimet Valto että Valdemar. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Valdemar on Suomessa annettu 19 360 ja Waldemar 2024 miehelle sekä kumpikin myös alle kymmenelle naiselle.

  • Valentin

    Valentin on monissa maissa esiintyvä miehen etunimi, lyhennetty muoto Valentinus-nimestä. Nimi johtuu latinan sanasta valens, joka merkitsee tervettä ja voimakasta. Suomessa Valentinin nimipäivä on 14. helmikuuta, joka on katolisessa kirkossa Pyhän Valentinuksen muistopäivä ja tunnetaan myös ystävänpäivänä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Valentin-nimen on Suomessa saanut 2 893 miestä ja alle 20 naista.

  • Valio

    Valio on suomalainen miehen etunimi. Valion nimipäivä on 2. lokakuuta. Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 945 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

    Valio on käytössä myös sukunimenä ainakin kahdella suomalaisella suvulla. Toinen on lähtöisin Porin seudulta ja toinen Varsinais-Suomesta. Edellä mainittu suku on suomentanut nimensä Wallenius-nimestä.

  • Valo

    Valo on nimi, joka esiintyy suomen kielessä sekä sukunimenä että etunimenä ja muista kielistä ainakin slovakin kielessä sukunimenä.

  • Valto

    Valto on suomalainen miehen etunimi, muunnelma skandinaavisesta Valdemar-nimestä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 2 286 Valtoa.

  • Valtteri

    Valtteri (joskus myös asussa Waltteri) on suomalainen miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää ja tarkoittaa valtiasta tai ohjaajaa.

    Valtteri-nimen on saanut Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä 27 350 miestä ja Waltteri-nimen noin 2 120 miestä. Valtterin nimipäivä on 29. tammikuuta.

  • Veeti

    Veeti on suomalaisen miehen etunimi. Veeti on suomalainen muunnos Ferdinandista ja Fredrikistä. Veeti on viettänyt nimipäiviä vuodesta 2005.

    Veeti on ollut harvinainen nimi, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen sen suosio on noussut voimakkaasti.

    Vuonna 2005 Veeti annettiin nimeksi 492:lle pojalle ja oli Suomen suosituin syntyneille pojille annettu etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan noin 5 4303 henkilöä on saanut nimekseen Veeti.

  • Veijo

    Veijo on suomalainen miehen nimi, ja harvinainen sukunimi. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 080 suomalaiselle, joista yli puolet on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä.

  • Veikka

    Veikka on suomalainen miehen etunimi. Veikan nimipäivä on 9. tammikuuta, jolloin on myös Veikon, Velin ja Veijon nimipäivä. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty 2 771 Veikkaa.

  • Veikko

    Veikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on käytössä myös Virossa suomalaisen kirjoitusasun lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Kummassakin maassa nimipäivä on 9. tammikuuta.

    Veikko tarkoittaa myös veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria ("Terve veikko!" Voi, veikkonen!).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Veikko-nimen on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 73 587 miestä ja muutama nainen.

  • Veini

    Veini on suomalainen miehen etunimi ja sukunimi.

    Veini on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Sven, joka on merkinnyt 'poikaa', 'nuorukaista' ja 'aseenkantajaa'.

    Nimi on yleisin 1920- ja 1930-luvuilla syntyneillä. Almanakkaan se tuli kuitenkin vasta vuonna 1964. Nimipäivä on 21. elokuuta.

    Vuoden 2014 elokuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Veini-nimen on saanut 563 miestä sekä alle 21 naista. Sukunimenä Veini oli vuoden 2014 elokuussa 102 henkilöllä.

  • Veli

    Veli on suomalainen miehen etunimi. Veli on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisiä nimiä. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Veli-nimen on saanut 28 836 suomalaista. Yleisiä ovat myös yhdysnimet Veli-Matti ja Veli-Pekka. Veli viettää nimipäivää 9. tammikuuta.

  • Verneri

    Verneri on suomalainen miehen etunimi.

    Verneri on lähtöisin muinaissaksalaisesta nimestä Werner, joka merkitsee 'varnilaissotajoukon johtajaa'. Varnit olivat germaaninen kansanheimo. Suomeen nimi Verneri tuli Ruotsin kautta.

    Nimi on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien ja varsinkin jälkimmäisenä etunimenä se nousi suosioon 1990-luvulla.

    28. tammikuuta 2013 mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 5 751 miestä saanut nimekseen Verneri. Muodossa Verner nimi on annettu 6 576 miehelle ja muutamalle naiselle, muodossa Werneri noin 347 miehelle ja alle 20 naiselle sekä muodossa Werner 1 060 miehelle ja muutamalle naiselle.

  • Vertti

    Vertti on suomalainen miehen etunimi, alkujaan lyhentymä nimestä Eevert tai Ferdinand..

    Suomessa nimi Vertti on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 916 henkilölle, joista suurin osa on 2000-luvulla syntyneitä.. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010, ja nimipäivä on 9. syyskuuta.

  • Vesa

    Vesa on suomalainen miehen etunimi, joka esintyy myös sukunimenä. Se on Kustaa Vilkunan mukaan sekä merkitykseltään että äänneasultaan onnistunut. Nimi johtuu lehtipuun tainta taikka juuresta tai kannosta kasvavaa vartta tarkoittavasta sanasta vesa. Nimeksi sitä ehdotti H. A. Reinholm vuonna 1879, mutta se yleistyi vasta 1900-luvulla. Vesan nimipäivä on 27. syyskuuta. Nimi Vesa on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 824 miehelle ja muutamalle naiselle. Vesa on ollut suosittu nimi lyhyytensä ja nasevuutensa vuoksi.

    VeSa on myös lyhenne melontaseuran Vesisamoilijat nimestä.

  • Vihtori

    Vihtori on suomalainen miehen etunimi.

    Vihtori on suomalainen muoto latinalaisesta nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Nimi on mukautunut suomen kieleen sekä h:llisena että k:llisena (Viktori). Nimi esiintyy esimerkiksi italiassa muodossa Vittorio, saksassa ja ruotsissa Viktor.

    Suomessa nimi oli yleisessä käytössä jo 1800-luvulla ja se pääsi Suomen almanakkaan vuonna 1908. Vihtori on säilynyt käytössä varsinkin jälkimmäisenä etunimenä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vihtori-nimen on saanut 17 793 miestä ja alle kymmenen naista.

  • Vilhelm

    Vilhelm ja Wilhelm ovat Suomessakin suosittuja, alun perin saksalaisia miehen etunimiä. Nimi on syntynyt sanoista will (tahto, toive tai halu) ja helm (kypärä tai suoja). Nimen muunkielisiä muunnoksia ovat mm. Willem (hollanti), Guillaume (ranska), Guillermo (espanja), William (englanti) ja Guglielmo (italia).

    Suomessa nimipäiväänsä viettävät 6. huhtikuuta Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili, Jami ja William. Väestö­rekisteri­keskuksen mukaan nimi Vilhelm on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa 22 227 ja Wilhelm 6 796 miehelle.

  • Vilho

    Vilho on suomalainen miehen etunimi. Vilhon nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilin, Viljamin ja Jamin nimipäivä. Suomessa nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 33 945 miehelle sekä 1900-luvun alussa muutamalle naisellekin.

    Vilho on alun perin ollut suomalaisessa kalenterissa muodossa "Wilho".

    Tämä muoto on johdatettu nimestä Wilhelm, joka taas on alun perin tarkoittannut puolustavaa soturia tai kypäräniekkaa.

  • Vili

    Vili on suomalainen miehen nimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Vili-nimen oli saanut noin 3 680 suomalaista miestä sekä muutama nainen.

    Vilin nimipäivä on 6. huhtikuuta. Suomen almanakassa Vili on ollut vuodesta 1995.

  • Viljami

    Viljami on suomalainen miehen etunimi. Sen tunnetuin kansainvälinen vastine on Vilhelm. Viljamin nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilhon, Vilin ja Jamin nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljami on annettu 15826 henkilölle.

  • Viljo

    Viljo on suomalainen miehen etunimi, Vilhelm-nimen muunnelma. Samaa alkuperää ovat myös nimet Vilho ja Ville. Viljon nimipäivää vietetään 27. tammikuuta.

    Viljo tuli käyttöön 1900-luvun alun kansallisromanttisella ajalla. Kalevalassa sen merkitys on 'valio, paras, oiva'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljo on annettu 26 530 miehelle ja muutamalle naiselle. Suurin osa Viljoista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi nimi on annettu muutamalle kymmenelle henkilölle muodossa Wiljo.

  • Ville

    Ville on suomalainen miehen etunimi ja muunnos saksalaisperäisestä Vilhelm-nimestä. Villen nimipäivää vietetään 6. huhtikuuta. Suomalaisessa almanakassa Ville on ollut vuodesta 1950.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä Ville-nimen on saanut 34 498 henkilöä. Lisäksi nimi on annettu noin 430 henkilölle muodossa Wille.

  • Vilppu

    Vilppu on suomalainen miehen etunimi.

    Vilppu on lähtöisin kreikkalaisesta Filippos-nimestä, joka merkitsee 'hevosystävää', 'hevosten ihailijaa'.

    Vilpun nimipäivä on 8. maaliskuuta. Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1908, mutta on esiintynyt jo 1882-1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 461 miestä on saanut nimekseen Vilppu..

  • Visa

    Visa on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista; täten nimen valinnalla on haluttu ilmaista lapselle toivottuja ominaisuuksia. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Visa on annettu 1 153 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. 2000-luvulla nimi on annettu 152 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Voitto

    Voitto on suomalainen miehen etunimi.

    Voitto on käännösmukaelma latinalaisesta nimestä Victor, joka merkitsee 'voittajaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, kun kansallinen herääminen ja isänmaallinen henki nousivat. Suosituimmillaan Voitto oli 1920–1940-luvuilla. Nimiehdokkaana se oli jo vuonna 1865, mutta Suomen almanakkaan se pääsi vasta 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Voitto-nimen on saanut 6 741 miestä ja kymmenkunta naista.