» h

  • Hagar

    Haagar (arab. هاجر‎, hepreaksi ‏הָגָר‎) oli Raamatun Vanhan testamentin Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu henkilö.

    Haagar on Vanhassa testamentissa Aabrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Haagarin miehelleen.

    Haagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota tämä pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Haagarin palaamaan ja synnyttämään Aabrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Aabrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Isakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Haagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan ref>1. Moos. 22:8-14.

  • Håkan

    Håkan on skandinaavinen miehen etunimi, jonka alku­muoto on ollut muinais­norjan Hakon. Nykynorjassa nimi esiintyy muodossa Håkon, ja useiden Norjan kuninkaiden nimenä on ollut Haakon.

    Nimen alkuperästä ei ole varmaa tetoa. Sen on arveltu johtuvan sanasta hag, joka tarkoittaa hyödyllistä tai kätevää, mutta se saattaa myös johtua korkeaa jälkeläistä tarkoittavista sanoista.

    Suomessa nimi Håkan tai Hakon on ollut käytössä jo keskiajalla. Sen suomenkielisenä vastineena on ollut käytössä Hakuni, joka esiintyy yhä paikannimissä, mutta yhtään sen nimistä henkilöä ei Suomessa nykyisin ole. Nimi Håkan on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 2837 henkilölle. Håkanin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 28. heinäkuuta.

  • Halvar

  • Hampus

    Hampus on miehen etunimi. Alkujaan nimi on latinalaistettu muoto vanhasta saksalaisesta nimestä Hampo, mutta nykyään se käsitetään varsinkin Ruotsissa muunnokseksi Johannes-nimen lyhentymästä Hans.

    Suomessa nimi Hampus on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 130 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Hampuksen nimipäivä on 27. joulukuuta. Päivä on apostoli Johanneksen perinteinen muisto­päivä, jolle Hampus-nimikin on sijoitettu, koska se on käsitetty Hans- ja siten Johannes-nimen muunnokseksi. Ruotsissa Hampuksen samoin kuin Hansin nimipäivä on 29. elokuuta, jota on vanhastaan vietetty Johannes Kastajan mestauksen muisto­päivänä.

  • Hanna

    Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa Testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, ja Uudessa Testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta. Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi.

    Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta.

    Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 32 202 naista ja alle 25 miestä.

  • Hanne

    Hanne on kansainvälinen naisen etunimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Hanne-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä noin 2120 naista ja noin 70 miestä. . Nimen alkuperä on heprealainen nimi Hannah, "armo". Hannea voidaan käyttää myös Johanna-nimen puhuttelumuotona.

  • Hannele

    Hannele on kansainvälinen naisen etunimi. Saksassa sitä käytetään Johannan puhuttelumuotona. Toisaalta sen voidaan ajatella tulevan heprean armoa tarkoittavasta Hannah-nimestä, kuten esimerkiksi Hanna. Hannele-nimisiä on Suomessa rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 91 803, joista yksi on mies. Erityisen suosittu Hannele on ollut jälkimmäisenä etunimenä. Suomessa Hannan hellittelymuotona on käytetty myös nimeä Hanneli. Se on virallisena nimenä noin 540 naisella ja muutamalla miehellä.

  • Hannes

    Hannes on miehen etunimi, alkujaan saksalainen Johannes-nimen lyhentymä,. joka on käytössä myös Suomessa. Hanneksen nimipäivä on 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 426 Hannesta.

  • Hannu

    Hannu on suomalainen miehen etunimi, joka on lyhentymä saksalaisesta Johannes-nimen lyhentymästä Hannus. Hannun nimipäivä 27. joulukuuta. Saman nimen vanhempi rinnakkaismuoto on Hannes, ruotsinkielisillä alueilla myös Hans ja Hasse. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Hannu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Suomessa kaikkiaan 43 444 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Hannu pohjautuu heprealaiseen nimeen Johannes (”Jumala on armollinen”).

  • Hans

    Hans on miehen etunimi, varsinkin Saksassa ja pohjoismaissa yleinen Johannes-nimen lyhentymä,.

    Hansin nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2010 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 27. joulukuuta, apostoli Johanneksen muistopäivänä. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 6 230 Hans-nimistä miestä sekä alle 10 naista.

  • Harald

    Harald on miehen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää, ja sen alkumuoto Hariwald merkitsee kansan tai sotajoukon johtajaa.. Harald oli keskiajalla useiden Englannin, Norjan ja Tanskan kuninkaiden nimenä, ja myös Norjan nykyinen kuningas on nimeltään Harald

    Suomessa nimi Harald on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 3990 henkilölle, ennen vuotta 1920 joskus naisillekin. Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Haraldin nimipäivä on 1. huhtikuuta.

  • Harri

    Harri (ruotsinkielisessä kalenterissa Harry) on etunimi, joka muodossa Harry on erittäin suosittu englanninkielisissä maissa. Suomessa Harrin nimipäivää vietetään 6. tammikuuta. Harri on myös Harryn walesilainen muoto.

    Harry tulee nimestä Henry. Henryn alkuperä on saksalaisessa nimessä Haimirich, joka tarkoittaa kodissa määräilijää. Samaa alkuperää ovat myös nimet Henrik ja Heikki. Norjassa nimi Harry tarkoittaa puhekielessä henkilöä, jolla on huono maku tai joka pitää aikansa eläneistä asioista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 25 927 Harri-nimistä miestä. Harry-nimisiä on ollut Suomessa kaikkiaan 6 445 miestä ja muutama nainen. Nimi ei ole koskaan ollut vuoden suosituimpia nimiä.

    Harria vastaava naisen nimi on Harriet.

  • Harriet

    Harriet on naisen etunimi. Harriet on Harryn sisarnimi.

    Suomessa nimi Harriet on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2054 henkilölle. Nimipäiväänsä Harriet viettää suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 6. tammikuuta.

  • Harry

    Harri (ruotsinkielisessä kalenterissa Harry) on etunimi, joka muodossa Harry on erittäin suosittu englanninkielisissä maissa. Suomessa Harrin nimipäivää vietetään 6. tammikuuta. Harri on myös Harryn walesilainen muoto.

    Harry tulee nimestä Henry. Henryn alkuperä on saksalaisessa nimessä Haimirich, joka tarkoittaa kodissa määräilijää. Samaa alkuperää ovat myös nimet Henrik ja Heikki. Norjassa nimi Harry tarkoittaa puhekielessä henkilöä, jolla on huono maku tai joka pitää aikansa eläneistä asioista.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 25 927 Harri-nimistä miestä. Harry-nimisiä on ollut Suomessa kaikkiaan 6 445 miestä ja muutama nainen. Nimi ei ole koskaan ollut vuoden suosituimpia nimiä.

    Harria vastaava naisen nimi on Harriet.

  • Hedda

  • Hedvig

    Hedvig on naisen etunimi. Sen germaaninen alkumuoto on Hadevig, joka on yhdistetty taistelua tarkoittavasta sanasta hadu ja sotaa tarkoittavasta sanasta wig.

    Suomessa nimi Hedvig on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 904 naiselle sekä alle viidelletoista ennen vuotta 1930 syntyneelle miehelle. Suomessa ovat käytössä myös nimen muunnokset Helvi ja Heta.

    Hedvigin nimipäivää vietetään suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä. Suomalaisen kalenterin mukaan sama päivä on Helvin ja Hetan nimipäivä.

  • Heidi

    Heidi on saksalaisperäinen naisen etunimi, joka on yleistynyt myös Suomessa. Saksaksi nimi lausutaan Haidi. Nimi on lyhentymä vanhasta nimestä Adelheid, joka tarkoittaa jalosäätyistä, jalomuotoista (naista). Nimen yleistymiseen eri puolella maailmaa ovat suuresti vaikuttaneet Johanna Spyrin Heidi-kirjat.

    Suomessa Heidi-nimisiä naisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 25 280. Vuodesta 1973 lähtien Heidin nimipäivä on ollut unikeonpäivänä 27. heinäkuuta.

  • Heikki

    Heikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen suomenkielinen muunnelma. Suomalaisessa kalenterissa Heikin nimipäivä on 19. tammikuuta, Pyhän Henrikin muistopäivänä. Ortodoksisessa kalenterissa nimi Heikki esiintyy useilla vuoden päivillä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Heikki-nimen on saanut 84 589 miestä ja kymmenkunta naista.

    Heikin lempinimi on usein Hessu, Heke, Heksa tai Heka.

  • Heimo

    Heimo on suomalainen miehen etunimi. Heimon nimipäivä on 15. joulukuuta.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 7 925 Heimo-nimistä miestä ja alle viisi samannimistä naista.

  • Heini

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Heini-nimen saanut vajaat 3 830 naista ja noin 30 miestä.

  • Heino

    Heino on alun perin saksalainen miehen etunimi, joka on käytössä myös Suomessa ja Virossa. Nimi on muunnelma Henrik-nimen saksalaisesta vastineesta Heinrich.

    Suomessa nimi Heino on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Vuodesta 1929 lähtien Heinon nimipäivä on nimipäivä on 8. toukokuuta. Suomessa nimi Heino on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3 808 henkilölle. Heino on myös sukunimi.

  • Helena

    Helena on naisen etunimi. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 168 919 Helena-nimistä naista ja kymmenkunta miestä. Nimi on peräisin kreikan kielen aurinkoa merkitsevästä sanasta helios.

    Helenan nimipäivä sekä suomalaisessa että suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 31. heinäkuuta.

    Suomessa nimen suosio yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa Aino Räsäsen Helena-kirjasarjan avausosan Soita minulle, Helena! ilmestyttyä vuonna 1945. Kirjoilla oli huomattava vaikutus myös nimien Jari ja Päivi yleisyyteen.

  • Helga

    Helga on skandinaavinen naisen etunimi. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 7 322 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Helge

    Helge on skandinaavinen miehen etunimi, joka johtuu muinaisskandinaavisesta pyhää, pyhitettyä tarkoittavasta sanasta heilagr. Nimen naispuolinen vastine on Helga.

    Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 5 314 miehelle noin 20 naiselle.

  • Heli

    Heli on suomalainen naisen etunimi.

    Heli on lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Helena, joka tarkoittaa 'loistavaa'. Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Heli voi olla johdos Helenasta tai Elinasta, mutta voi pohjautua myös viron sanoihin heli ja helin ('sävel', 'sointu', 'helinä').

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa jo 1883 ja Suomen almanakassa Heli on ollut vuodesta 1954.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Heli on annettu Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 17 828 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Helinä

    Helinä on suomalainen naisen etunimi. Helinän nimipäivä on 20. helmikuuta.

  • Heljä

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 2 261 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Helka

    Helka on suomalainen naisen etunimi. Se on suomalainen muoto nimestä Helga, joka tarkoittaa pyhää.

    Suomessa nimi Helka on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3533 henkilölle.

  • Hellä

    Hellä on suomalainen naisen etunimi. Nimi on mahdollisesti alkujaan Helena-nimen muunnelma, mutta ilmaisee myös lapselle toivottuja ominaisuuksia. Hellä viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellin ja Helle.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 2 418 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Helle

    Helle on nimi, joka Pohjoismaissa ja Virossa esiintyy naisen, joskus miehenkin etunimenä ja ainakin Suomessa myös sukunimenä.

  • Hellevi

    Hellevi on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntynyä muunnelmana nimestä Hellä tai Hellin, jotka ovat Helena-nimen muunnoksia, tai germaanisesta nimestä Helvig, joka johtuu taisteluonnea tarkoittavasta sanasta. Nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 13 543 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Hellevin samoin kuin Hillan, Hillevin ja Hillen nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Helli

    Helli on suomalainen naisen etunimi. Nimi on saattanut syntyä lyhentymänä useistakin eri nimistä kuten Helena, Hellevi tai Hellin.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 6 610 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Helli viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Hellin, Hellä ja Helle

  • Hellikki

  • Hellin

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 7 687 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Helmer

    Helmer on alun perin saksalainen miehen etunimi. Nimi on muodostettu sanoista, joista ensimmäinen merkitsee kypärää, jälkimmäinen taas rohkeaa tai kuuluisaa. Nimi merkitsee täten "kypärä­päistä sotilasta", ja sama merkitys on myös nimen vanhalla skandi­naavi­sella vastineella Hjalmar.

    Suomessa nimi Helmer on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin 2450 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Helmerin nimipäivä on 3. tammikuuta.

  • Helmi

    Helmi on suomalainen naisen nimi. Helmin nimipäivä 7. toukokuuta. Runollisen vertauskuvallinen nimi Helmi tuli käyttöön 1900-luvun alun suomalaisuuskaudella. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Helmi annettu 41 323 naiselle ja ainakin viidelle miehelle.

  • Helvi

    Helvi on suomalainen naisen etunimi. Se tulee alun perin saksalaisesta nimestä Hedwig, joka on yhdistetty taistelua ja sotaa tarkoittavista sanoista.. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Helvi on Suomessa annettu 23 378 naiselle ja alle viidelle miehelle.

    Helvin nimipäivää vietetään 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä.

  • Helvig

  • Hely

    Hely on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Helyn nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Heljän.

    Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 1 900 Hely-nimistä henkilöä, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Hemming

    Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

    Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, joka esiintyy myös sukunimenä, mutta jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Hemminki-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla 916 miestä ja ainakin kaksi naista, ja Hemming-nimisiä 1653 miestä ja ainakin kaksi naista.

    Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin Pohjanmaalla.

  • Hemminki

    Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

    Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, joka esiintyy myös sukunimenä, mutta jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Hemminki-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla 916 miestä ja ainakin kaksi naista, ja Hemming-nimisiä 1653 miestä ja ainakin kaksi naista.

    Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin Pohjanmaalla.

  • Hemmo

    Hemmo on miehen etunimi. Suomessa Hemmo on lyhentymä nimestä Hemminki, jonka skandinaavinen kantamuoto on Hemming. Nimi esiintyy myös Saksassa, jossa se on käsitetty Herman-nimen muunnelmaksi.

    Hemmon ja Hemmingin nimipäivä on 22. toukokuuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Hemmo on Suomessa annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1016 henkilölle.

  • Henna

    Henna on suomalainen naisen etunimi.

  • Henni

    Henni on suomalainen naisen etunimi, joka on ollut almanakassa vuodesta 1973.

    Henni on vanha länsisuomalainen muunnos nimestä Henriikka, joka on Henrikin sisarnimi.

    Vuoteen 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 298 Henni-nimistä naista ja noin 20 miestä.

  • Henning

    Henning on pääasiassa Saksassa ja pohjois­maissa esiintyvä miehen etunimi, alku­perältään Henrik-nimen muunnelma. Suomessa nimi Henning on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan noin 400 henkilölle. Henningin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 29. huhtikuuta.

  • Henri

    Henri on miehen etunimi. Henri on alkujaan ranskalainen, nykyään myös pohjoismaissa yleinen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava). Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esimerkiksi Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ruotsin Henrik, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico. Ranskan Henri-nimisistä kuninkaista käytetään Suomessa yleensä nimeä Henrik.

    Suomessa nimi Henri on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 15 712 miehelle, joista pitkälti yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla. Henrin nimipäivä on 19. tammikuuta.


  • Henrietta

    Henrietta on naisen etunimi, diminutiivimuoto Henrik-nimen naispuolisesta vastineesta Henrika. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Henriette. Henrietta on siitä johdettu latinan mukainen muoto.

    Suomessa nimi Henrietta on tammikuuhun 2014 mennessä annettu 1695 naiselle. Suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrietan nimipäivä on Henrikin päivänä, 19. tammikuuta.

  • Henriikka

    Henriikka ja Henrika ovat naisen etunimiä, Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Henriikka on nimen suomenkielinen muoto, useissa muissa kielissä on käytössä muoto Henrika tai Henrica. Henriikan nimipäivä on Suomessa suomenkielisessä kalenterissa 19. tammikuuta samoin kuin Henrikinkin, ja sama päivä on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrikan nimipäivä. Ennen vuotta 2010 Henriikan nimipäivä oli päivää myöhemmin, 20. tammikuuta.

    Suomessa nimi Henriikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5910 ja Henrika 1453 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimestä ovat kehittyneet etunimet Henna, Henni ja Riikka.

  • Henrik

    Henrik on miehen etunimi. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta, piispa Henrikin muistopäivänä. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 50 976 miehelle ja alle 16 naiselle.

    Nimi Henrik tulee germaanisesta nimestä Haimirich. Suomessa siitä ovat käytössä myös muunnelmat Heikki, Henrikki, Henri ja Heino. Nimen naispuolisia vastineita ovat Henrika, Henrietta, Henna ja Henni.

  • Henrika

    Henriikka ja Henrika ovat naisen etunimiä, Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Henriikka on nimen suomenkielinen muoto, useissa muissa kielissä on käytössä muoto Henrika tai Henrica. Henriikan nimipäivä on Suomessa suomenkielisessä kalenterissa 19. tammikuuta samoin kuin Henrikinkin, ja sama päivä on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrikan nimipäivä. Ennen vuotta 2010 Henriikan nimipäivä oli päivää myöhemmin, 20. tammikuuta.

    Suomessa nimi Henriikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5910 ja Henrika 1453 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimestä ovat kehittyneet etunimet Henna, Henni ja Riikka.

  • Henrikki

    Henrikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen muunnelma. Saman nimen muunnelmia ovat myös Henri ja Heikki. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Henrikki on annettu 9922 henkilölle.

  • Henry

    Henry on miehen etunimi. Henry on varsinkin englannin­kielisissä maissa käytetty muunnelma muinaissaksan nimistä Heimrich (heim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava). Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esimerkiksi Ranskan Henri, Englannin Harry, Ruotsin Henrik, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz, Italian Enrico. ja Suomen Heikki. Englannin Henry-nimisistä kuninkaista käytetään Suomessa yleensä nimeä Henrik.

    Suomessa nimi Henry on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 8 854 miehelle ja muutamalle naiselle. Henryn nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 19. tammikuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on muun muassa Henrikin ja Heikin nimipäivä.

  • Herbert

    Herbert on germaanisperäinen miehen etunimi, jonka osat merkitsevät sotajoukkoa (heri) ja loistavaa (bert).

    Suomessa nimi Herbert on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1404 henkilölle. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Herbertin nimipäivä on 16. maaliskuuta, joka on Kölnin arkkipiispa Heribertuksen (k. 1021) kirkollinen muistopäivä.

  • Herkko

    Herkko on suomalainen miehen etunimi.

    Herkko on suomalainen muunnos nimestä Herman, joka merkitsee 'sotajoukkomiestä', 'sotilasta'.

    Suomen almanakassa Herkko on ollut vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan. Suosituimmillaan nimi on ollut 1980–1990-luvuilla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 370 Herkko-nimistä, jotka ovat kaikki miehiä.

  • Herman

    Herman tai Hermann on germaanisperäinen miehen etunimi, joka johtuu muinaissaksalaisesta sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat muun muassa espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa nimestä on käytössä myös muunnokset Hermanni ja Herkko.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 11 695 Herman-nimistä miestä sekä kymmenkunta samannimistä naista. Muodossa Hermann nimi on annettu 305 henkilölle, jotka kaikki ovat miehiä.

  • Hermanni

    Hermanni on suomalainen asu miehen nimestä Herman. Kutsumamuoto Hermannista on Herkko. Suomalaisessa almanakassa nämä viettävät nimipäivää 12.7. Herman tulee muinaissaksan sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat mm. espanjan Armando ja venäjän German. Suomessa muunnoksia ovat Herkon lisäksi mm. Manne, Hemmo ja Hemppo.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla kaikkiaan 7936 Hermanni-nimistä henkilöä, jotka ovat kaikki olleet miehiä.

  • Hertta

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naispuolinen vastinen Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 993 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Heta

    Heta on suomalainen naisen etunimi. Se tulee alun perin saksalaisesta nimestä Hedwig, joka johtuu taistelua ja sotaa tarkoittavista sanoista.. Suomeen se on tullut ruotsin kautta muuttuen samalla lyhyempään muotoon Heta. Samaa alkuperää on myös nimi Helvi. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Heta on Suomessa annettu 2 218 henkilölle.

    Hetan nimipäivää vietetään 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä.

  • Hilda

    Hilda on naisen etunimi. Nimi on latinalaistettu mukaelma muinaisskandinaavisesta nimestä Hildr, joka merkitsee taistelua ja oli yksi valkyyrioista Toisaalta nimi on voitu käsittää myös Mathilda- tai Hildegard-nimen lyhentymäksi.

    Suomessa Hildan nimipäivä on 22. helmikuuta. Vuosina 1908-1928 se oli 25. lokakuuta. Myöhemmin se poistettiin suomenkielisestä kalenterista kokonaan, mutta säilyi nykyiselle päivälleen siirrettynä suomenruotsalaisessa kalenterissa. Samalle päivälle se lisättiin myös suomenkieliseen kalenteriin vuonna 2010.

    Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi Hilda oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan hieman alle 21 annettu 21 263 naiselle ja noin kymmenelle miehelle.

  • Hildegard

    Hildegard on alkuperältään muinaissaksalainen naisen etunimi. Se on yhdistetty sanoista hiltja ja gard, jotka merkitsevät taistelua ja suojaa..

    Suomessa nimi Hildegard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 naiselle. Nimestä esiintyy myös harvinaisempi muoto Hildegerd, mutta se on annettu alle 20 henkilölle. Hildegardin ja myös Hildegerdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 17. syyskuuta, joka on tunnetuimman tämän nimisen pyhimyksen, Hildegar Bingeniläisen kuolin- ja muistopäivä.

  • Hildegerd

    Hildegard on alkuperältään muinaissaksalainen naisen etunimi. Se on yhdistetty sanoista hiltja ja gard, jotka merkitsevät taistelua ja suojaa..

    Suomessa nimi Hildegard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 naiselle. Nimestä esiintyy myös harvinaisempi muoto Hildegerd, mutta se on annettu alle 20 henkilölle. Hildegardin ja myös Hildegerdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 17. syyskuuta, joka on tunnetuimman tämän nimisen pyhimyksen, Hildegar Bingeniläisen kuolin- ja muistopäivä.

  • Hilding

    Hilding on miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää, taistelua tarkoittavan sanan hildr johdannainen ja tarkoittaa taistelijaa.

    Suomessa nimi Hilding on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 1440 henkilölle. Hildingin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 28. elokuuta.

  • Hildur

    Hildur on ruotsalainen naisen nimi, jonka nimipäivää vietetään ruotsalaisessa kalenterissa 22. helmikuuta. Riikinruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä on 18. tammikuuta, yhdessä Hildan kanssa, josta se on muunnelma.

    Suomessa nimi Hildur on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1340 naiselle. Suosituimmllaan se oli 1900-luvun alussa. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä nimeä on annettu 12 tytölle. Nimen on saanut 1960–1970-luvuilla muutama poikalapsikin.

  • Hilja

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 23 825 henkilöä.

  • Hilkka

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 197 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Hilla

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 590 naiselle, joista hieman yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.

  • Hille

    Hille on naisen, joskus myös miehen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hillevi tai Hildegard. Suomessa nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 256 naiselle ja hieman alle 120 miehelle. Hille viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hillan, Hellevin ja Hillevin kanssa.

  • Hillevi

    Hillevi on pohjoismainen naisen etunimi. Nimi on syntynyt germaanisesta nimestä Helvig, joka merkitsee taisteluonnea. Samaa alkuperää on myös nimi Hellevi. Tanskassa nimi Hillevi oli käytössä jo 1400-luvulla ja esiintyy myös eräässä kansanlaulussa.

    Suomessa nimi Hillevi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 9568 naiselle, ennen vuotta 1940 myös muutamalle miehelle. Hillevin nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Hilma

    Hilma on alkujaan saksalainen, myös Suomessa yleinen naisen etunimi. Hilman nimipäivä on 21. marraskuuta. Nimi johtuu alkujaan saksan kielen taivasta tarkoittavasta sanasta Himmel.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 25 156 Hilma-nimistä henkilöä, joista 6 on miehiä.

  • Hilppa

    Hilppa on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan karjalainen muunnelma Filippos-nimen naispuolisesta vastineesta Filippa ja siten Filippos-nimen suomalaisen vastineen Vilpun sisarnimi, mutta se voi olla myös savolais-karjaisen -ppA- ja -ppO-johdoksen avulla muodostettu versio Hilja-nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä on Väestörekisterikeskuksen mukaan 494 naista ja alle 10 miestä saanut nimekseen Hilppa.

  • Hjalmar

    Hjalmar on skandinaavinen miehen etunimi. Nimi on muinaisskandinaavista alkuperää ja merkitsee kypäräpäistä sotilasta. Nimen suomen­kielisiä vastineita ovat Jalmari ja sen lyhentymä Jari.

    Suomessa nimi Hjalmar on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 4209 miehelle. Hjalmarin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 20. marraskuuta, joka suomen­kielisen kalenterin mukaan on Jalmarin ja Jarin nimi­päivä.

  • Hjördis

    Hjördis on Helene Schjerfbeckin maalaus vuodelta 1934. Taiteilija oli 72-vuotias maalatessaan tämän teoksen. Teos on ajalta, jolloin Schjerbeckin töitä alettiin ostaa enemmänkin. Legenda sairaasta, yksinäisestä ja hengistyneestä taidemaalarista luotiin 1930-luvulla. Ruotsissa asunut taidekauppias Gösta Stenman myi paljon Schjerfbeckin töitä uuteen kotimaahansa.

    Bukowskin huutokaupassa 2002 tämä työ myytiin 500 000 eurolla. Siitä tuli samalla yhdeksänneksi kallein suomalainen taideteos, joista peräti seitsemän on jo ennestään Helene Schjerfbeckin teoksia.

  • Holger

    Holger on skandinaavinen miehen etunimi, joka tarkoittaa kunniallista keihäs­miestä. Tanskassa nimen on vanhastaan tehnyt suosituksi varsinkin kansan­laulun Holger Danske (Holger Tanskalainen), joka voitti Burman-nimisen jättiläisen..

    Suomessa nimi Holger on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 3365 henkilölle.. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Holgerin nimi­päivä on 2. elokuuta.

  • Hugo

    Hugo on miehen etunimi, ja esiintyy toisinaan myös sukunimenä.

    Nimi on latinalaistettu muoto germaanisesta nimestä Hugh, joka perustuu sydäntä, mieltä tai henkeä tarkoittavaan sanaan hug. Nimi yleistyi varsinkin Ranskan aateliston keskuudessa sen jälkeen, kun Hugo Capet 900-luvulla perusti Ranskan kapetingien hallitsija­suvun.

    Suomessa nimi Hugo on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6410 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Hugon nimipäivä on suomenruotsalaisen ja vuodesta 2015 lähtien myös suomenkielisen kalenterin mukaan 3. helmikuuta.