» miehet » omakieliset

  • Aarre

    10 986

    Aarre on suomalainen miehen nimi. Aarren nimipäivä on 12. lokakuuta. Nimi on selitetty muunnokseksi saksalaisesta Aret-nimestä, joka on Suomessa esiintynyt myös muodossa Aaretti, murteellisesti Aarretti. Nimi Aret taas on muunnelma germaanisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa kotkan tavoin hallitsevaa. Lisäksi suomalaisen Aarre-nimen syntyyn on voinut vaikuttaa kätkettyä arvo-omaisuutta tarkoittava suomen sana aarre.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2021 loppuun mennessä 10 427 Aarre-nimistä miestä.

  • Aatos

    15 481

    Aatos on suomalainen miehen etunimi.

    Runokielessä 'aatos' merkitsee ylevää ajatusta. Aatosta käytetään myös Aadolf- tai Aatami-nimen puhuttelumuotona. Toisaalta nimi muistuttaa alkujaan kreikkalaisperäistä nimeä Athos, joka on tullut tunnetuksi varsinkin Alexandre Dumas vanhemman teoksesta Kolme muskettisoturia. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla marraskuuhun 2025 mennessä 15 302 Aatos-nimistä miestä ja myös noin 10–30 naista.

  • Ahti

    11 297

    Ahti on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Ahti esiintyy kuitenkin muinaisessa suomalaisessa mytologiassa veden jumalan nimenä. Ahti Saarelainen eli Lemminkäinen on Kalevalan henkilö. Kertovissa kansanrunoissa Ahti Saarelainen esiintyy erityisesti Ahdin ja Kyllikin runoksi tai Valaksi kutsutussa hajonneessa runossa.

    Maaliskuuhun 2025 mennessä Suomessa on rekisteröity 11 271 Ahti-nimen saanutta henkilöä. Ahti-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään suositeltavampana.

    Ahti on myös suomalainen sukunimi.

  • Aimo

    14 013

    Aimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi perustuu suomen kielen sanaan aimo, joka merkitsee ’hyvää’, ’mainiota’, ’aikamoista’ tai ’runsasta’. Lapissa nimi Aimo oli käytössä jo 1500-luvulla. Aimon nimipäivä on 29. marraskuuta. "Aimo" on Suomessa käytössä myös sukunimenä.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla marraskuuhun 2025 mennessä 14 003 Aimo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Armas

    54 241

    Armas on suomalainen miehen nimi. Nimipäivä on 28. maaliskuuta.

    Armas-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2019 loppuun mennessä 50 794 miestä ja noin 50 naista.

  • Arvo

    28 059

    Arvo on suomalainen miehen etunimi, joka on käytössä myös Virossa. Arvon nimipäivä on vuodesta 1908 lähtien ollut 3. heinäkuuta.

    Arvo kuuluu suomalaisuuskauden nimistöön, jonka käyttöönottoon on saattanut vaikuttaa Jaakko Juteinin vuonna 1816 julkaistu runo ”Arvon mekin ansaitsemme”. Nimimerkki Arvo Moittivainen ehdotti Arvoa ristimänimeksi Sanomia Turusta -lehdessä vuonna 1856. Paikoin Arvo on tosin ollut jo vanhastaan käytössä myös skandinaavisperäisen Arvi-nimen varianttina. 1900-luvun alussa Arvo-nimi lainattiin Suomesta Viroon.

  • Aulis

    24 879

    Aulis on suomalainen miehen ja aikaisemmin myös naisen etunimi, joka on johdettu anteliasta ja avuliasta tarkoittavasta adjektiivista ”aulis”. Auliksen nimipäivä on 16. elokuuta. Vastaavat naisennimet ovat Auli ja Aulikki. Elokuuhun 2025 mennessä nimi Aulis on annettu 24 817 miehelle sekä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä myös noin 30 naiselle.

  • Ensio

    54 354

    Ensio on suomalainen miehen etunimi.

    Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa ’ensimmäistä’. Todellisuudessa se saattaa olla muunnelma italialaisesta nimestä Enzio, jota suomenruotsalaiset ovat käyttäneet 1860-luvulta alkaen.

    Ensio-nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

  • Ilmari

    125 703

    Ilmari on miehen nimi, ja nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 16. tammikuuta, vuodesta 1908 alkaen.

    Ilmari on kansallisromanttisen kauden nimiä, ja on ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Tammikuuhun 2026 mennessä nimi Ilmari on annettu noin 125 550 henkilölle.

    Seppo Ilmarinen on Kalevalan pääsankareita, taitava seppä, luonteeltaan rauhallinen, vakava, rehellinen ja uskollinen. Nimi on ikivanha suomalainen, ri-johtimella ilma-sanasta muodostettu.

    Nimi Ilmo on mahdollisesti lyhentymä Ilmarista, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.

  • Ilmo

    2 092

    Ilmo on suomalainen etunimi, joka nykyisin on lähinnä miehen nimi mutta jota on aikojen saatossa annettu myös naisille. Nimi on mahdollisesti lyhentymä nimestä Ilmari, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen. Ilmon nimipäivä on 16. tammikuuta, kuten Ilmarilla.

    Suomessa on Ilmo-nimen saanut 1900-luvun alusta tammikuuhun 2026 mennessä 2 069 henkilöä.

  • Jalo

    3 666

    Jalo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu marraskuuhun 2025 mennessä 3 647 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Nimi kuvastaa tavoiteltavia luonteenpiirteitä.

    Jalo on myös sukunimi. Huhtikuussa 2025 Suomessa oli 621 elossa olevaa henkilöä, joiden sukunimi on Jalo.

  • Jermu

    304

  • Jouko

    27 125

    Jouko on suomalainen miehen etunimi.

    Jouko on kansallisromanttisen kauden nimiä ja johdettu Kalevalassa esiintyvästä nimestä Joukahainen ja kansanrunojen nimiryhmästä Joukavainen, Joukamoinen, Joukonen. Nämä nimet ovat mahdollisesti peräisin sanasta joukea (kookas), tai sitten sanasta jouku, joka saamen kielessä tarkoittavat lunta ja jäätä, tai mahdollisesti valkeaa joutsenta tarkoittavasta sanasta joukkainen.

    Nimi Jouko on 1900-luvun alusta joulukuuhun 2025 mennessä annettu 27 113 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940–1959. Nuorten miesten ja poikien nimenä Jouko on nykyään harvinainen.

    Jouko-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua.

  • Jouni

    22 514

    Jouni on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma Johannes-nimen skandinaavisesta vastineesta Jon, ja se on vanhastaan ollut käytössä erityisesti Peräpohjolassa ja Lapissa. Suomalaisessa kalenterissa Jounin nimipäivä on 29. maaliskuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Jouni-nimeen liittyvä muistopyhä on marttyyri Evgenioksen muistopäivä 21. tammikuuta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 22 441 miestä oli saanut nimekseen Jouni. Heistä yli puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Kaleva

    3 136

    Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928 ja uudelleen se on ollut vuodesta 1950 alkaen. Vuonna 1929 harvinaiseksi jäänyt Kaleva korvattiin paljon yleisemmällä muunnelmallaan Kalevi

    Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi vuonna 1865.

  • Kalevi

    147 011

    Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä 146 689 suomalaista miestä ja muutama nainenkin on saanut etunimekseen Kalevi.

  • Kari

    57 350

    Kari on suomalainen miehen etunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

    Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee autuasta ja onnellista. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muiden muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

    Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta toukokuuhun 2025 mennessä 57 313 miestä ja noin 50–60 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

    Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann” samaan tapaan kuin Suomessa sanontaa ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjan kielessä naisennimen Kari a lausutaan pitkänä. Suomessa on käytössä, tosin harvinaisena, samoin ääntyvä naisennimi Kaari.

  • Kauko

    24 313

    Kauko on suomalainen henkilönnimi, yleensä miehen etunimi. Kauko on käytössä myös sukunimenä.

  • Keijo

    16 679

    Keijo on suomalainen miehen etunimi. Se on tiettävästi käännös ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista, skandinaavisessa mytologiassa esiintyvää pientä, ihmishahmoista mutta siivekästä ja lentävää olentoa. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.. Keijon ja Gennadin välillä ei kuitenkaan ole etymologista yhteyttä.

    Helmikuuhun 2026 mennessä nimi Keijo on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 16 679 miehelle ja noin 20 naiselle. Keijo on tyypillinen 1940–1960-luvulla syntyneiden suomalaismiesten etunimi. Tuolloin se löytyi Suomen 35 suosituimman etunimen joukosta. Sittemmin nimen suosio on huomattavasti laskenut: vuosina 1940–1959 Suomessa nimettiin 8 272 Keijoa ja vuosina 1960–1979 vielä 3 506, mutta vuosina 1980–1999 enää 730, ja uudella vuosituhannella helmikuuhun 2026 mennessä Keijo-nimi on Suomessa annettu vasta 155 henkilölle. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle.

    Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo ja Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

  • Kerkko

    305

    Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla, ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 271 miestä on saanut nimekseen Kerkko. Kerkon nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Benjaminin nimipäivä.

  • Mainio

    1 028

    Mainio on suomalaisen miehen etunimi. Mainion nimipäivä on 5. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut 805 Mainio-nimen saanutta miestä ja muutama nainen.

  • Ohto

    631

    Ohto on perinteinen suomalainen miehen nimi. Ohto, kuten sen rinnakkais­nimi Otso, tarkoittaa karhua. Ohto oli 1900-luvulla varsin harvinainen nimi mutta on 2000-luvulla selvästi yleistynyt. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi on marraskuuhun 2025 mennessä annettu noin 620 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt vuoden 2000 jälkeen. Ohtot viettävät nimipäiviään 11. lokakuuta yhdessä Otsojen kanssa. Ortodoksisessa kalenterissa Ohtojen nimipäivä on 2. marraskuuta.

  • Oiva

    15 906

    Oiva on suomalainen miehen etunimi. Se kuuluu 1800-luvun lopulla vakiintuneeseen nimityyppiin, johon kuuluvat nimet kuvastavat lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Nimi juontuu hyvää, kelpoa, mainiota, oivallista jne. tarkoittavasta suomen kielen sanasta oiva. Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883 ja H. A. Reinholmin nimiehdotuksena vuonna 1879. Vuonna 1908 se otettiin nimipiväkalenteriin. Aluksi sitä annettiin paljon kummallekin sukupuolelle, mutta pian se vakiintui miesten nimeksi. Se oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut. Oivan sisarnimi on Oivi.

  • Onni

    41 552

    Onni on suomalainen miehen nimi. Nimen katsotaan kuvastavan vanhempien tunteita lapsen syntyessä, tai se voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta koko hänen elinaikansa. Nimi on myös voitu käsittää latinalaisen, onnellista tarkoittavan Felix-nimen suomalaiseksi vastineeksi. Ensimmäisen kerran nimi annettiin suomalaiselle lapselle vuonna 1835. Onnin nimipäivä on 28. helmikuuta (vuoteen 1996 asti se oli kuitenkin karkausvuosina 29. helmikuuta). Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1910 lähtien.

  • Osmo

    13 209

    Osmo on suomalainen miehen etunimi. Osmo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Kalevalassa se tarkoittaa 'nuorta miestä', rinnakkaismuoto Osma tarkoitti kansanmurteissa 'ahmaa' tai vanhoissa häärunoissa sulhasta.

    Nuoreen mieheen viittaava Osma, Osmo tai Osmoinen tunnetaan kansanrunoissa sulhasen kunnioittavana nimityksenä. Vastaavasti sulhasen kotia kutsutaan Osmalaksi. Osmola on myös Kalevalan rinnakkaisnimi. Osmansolmu tai osmonsolmu on rautakaudelta saakka tunnettu onnenmerkki.

    Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Osmo oli almanakassa 1849 ja rinnakkaismuoto Osmu 1882.

    Osmo tuli käyttöön 1880-luvulla ja esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakkaan se tuli 1908 ja vuosina 1929–1949 se oli 30. toukokuuta. Vuodesta 1950 se on ollut nykyisellä päivällään, 11. toukokuuta.

    Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Osmo-nimen on saanut 12 908 miestä sekä ainakin yksi nainen.

  • Otso

    5 493

    Otso on suomalainen miehen etunimi. Sana tarkoittaa karhua, ja on ilmeisesti alkuperäinen karhun nimitys siinä, missä karhu on yksi monista kiertoilmauksista.

    Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Otso on Suomessa huhtikuuhun 2025 mennessä annettu noin 5 280 miespuoliselle henkilölle, joista noin 80 prosenttia on syntynyt 2000-luvulla.

    Otson nimipäivä on 11. lokakuuta, ja se on ollut almanakassa vuodesta 1908.

    Eläinaiheisuus tekee Otsosta suomalaiseksi etunimeksi poikkeuksellisen.

  • Päiviö

    5 132

    Päiviö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Nimen taustalla on luultavasti suomen sana päivä. Tarinoiden mukaan Päiviö () oli suuri noita, josta useat saamelaiset suvut ovat uskoneet polveutuvansa ja josta on laulettu runoja myös suomeksi. Etunimeksi Päiviötä ehdotettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1879, ja almanakkaan se otettiin vuonna 1908.

    Digi- ja väestötietoviraston mukaan Päiviö-nimen saaneita on Suomessa kesäkuun 2025 loppuun mennessä ollut kaikkiaan 5 130 miestä ja noin 90 naista. Päiviön sisarnimi on Päivikki.

  • Pellervo

    6 702

    Pellervo on suomalainen miehen etunimi. Se tulee sanasta "pelto". Nimi esiintyy myös kalevalaisessa runoudessa, jossa Sampsa Pellervoinen on pellon haltija, sadon ja pellon suojelija.

    Pellervon nimipäivä on ollut vuodesta 1908 lähtien Suomen almanakassa 2. huhtikuuta. Nimi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 6 555 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Ortodoksisessa almanakassa Pellervo on yhdistetty nimeen Filagrios.

    Osuustoimintaliike on ottanut Pellervo-nimen käyttöön Pellervo-seuran nimessä, puhutaan pellervolaisuudesta. Huhtikuun alkupuolella seura järjestää aatteellisen Pellervon Päivän.

  • Pyry

    4 377

    Pyry on suomalainen miehen etunimi. Pyryn nimipäivä on 1. marraskuuta, jolloin on myös Lylyn nimipäivä. Toukokuuhun 2025 mennessä nimi Pyry on Suomessa annettu yli 4 300 miehelle ja ainakin 40 naiselle. Valtaosa Pyry-nimisistä on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. Yrjö Karilas suositteli nimeä jo vuonna 1919. Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 1995.

  • Reima

    3 097

    Reima on suomalainen miehen etunimi. Reiman nimipäivä on 5. marraskuuta. Nimi kuuluu 1900-luvun alun merkitys­sisältöisten nimien joukkoon. Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Reima oli Suomessa annettu hieman yli 3 090 miehelle ja muutamalle naiselle. Heistä lähes puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla.

    Reima on myös tunnettu lastenvaatemerkki ja -valmistaja.

  • Sampsa

    1 266

    Sampsa on suomalainen miehen etunimi. Suomessa nimi on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu noin 1 260 henkilölle, joista yli puolet on 1980- ja 1990-luvuilla syntyneitä.

  • Seppo

    48 096

    Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.

  • Sulo

    19 034

    Sulo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu helmikuuhun 2025 mennessä 18 777 suomalaiselle miehelle. Lisäksi nimi on annettu noin 170–190 naiselle, joista suurin osa on syntynyt ennen vuotta 1930.

  • Taisto

    13 401

    Taisto on suomalainen miehen etunimi, joka lisättiin vuoden 1929 nimipäiväalmanakkaan pyrittäessä kehittämään entistä suomalaisempaa nimistöä.

    Nimi oli tullut käyttöön jo 1800-luvun lopulla, ja sen syntyyn vaikuttivat toisaalta Suomen kansallinen itsenäisyystaistelu, toisaalta työväenliike. Nimi on tullut suosituksi erityisesti Suomen vasemmistolaisissa piireissä, mihin lienee osaltaan vaikuttanut Internationaalin kertosäkeen sanat: "Tää on viimeinen taisto"

    Taiston nimipäivää vietetään Suomessa 7. marraskuuta. Päivä on sama kuin Venäjän lokakuun vallankumouksen vuosipäivä.

  • Tapio

    143 078

    Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsänhaltija Tapiosta. Tapion nimipäivä on 18. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2025 mennessä ollut 142 758 Tapio-nimistä miestä ja muutama nainen (alle 35). Tapioiden (kuten Tapanienkin) lempinimi on usein Tapsa.

  • Tarmo

    8 328

    Tarmo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Suomessa nimi on annettu 1900-luvun alusta maaliskuuhun 2025 mennessä 8 297 miehelle ja muutamalle naiselle. Virossa Tarmo oli vuoden 2025 alussa nimenä 3571 miehellä, ja se on 27:nneksi suosituin miehen nimi.

  • Tauno

    29 430

    Tauno on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tauno on todennäköisesti syntynyt Karjalassa murresanasta tauno, joka tarkoittaa 'sävyisää', 'hyväntapaista'. Karjalassa nimi Tauno tuli käyttöön 1860-luvulla, ja se sai oman nimipäivän 1929. Nimen suosio putosi huomattavasti 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, ja edelleen 2000-luvun alussa. 2010-luvulla Tauno oli kuitenkin suositumpi kuin edellisellä vuosikymmenellä.

  • Tenho

    3 426

    Tenho on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä.

    Tenho on lähtöisin suomen kielen sanasta tenho ('viehätys, lumo'), joka on mahdollisesti ollut käytössä jo muinaissuomalaisilla. Aikaisemmin tenho tarkoitti varsinkin lappalaisten taikuutta, jonka katsottiin lumoavan uhrinsa, ja siten hallitsevan heitä. (katso: lumous)

    Kansallisromanttisen kauden aikana nimen käyttöä heräteltiin ja sen käyttö yleistyi varsinkin 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi kuitenkin pääsi vasta vuonna 1984.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Tenho-nimen on 1900-luvun alusta marraskuuhun 2025 mennessä saanut 3417 suomalaista miestä. Sukunimenä Tenho on 156 henkilöllä.

  • Terho

    3 903

    Terho on suomalainen miehen etunimi. Luontoaiheinen nimi johtuu tammen pähkinämäistä hedelmää tarkoittavasta sanasta terho. Nimi oli ehdokkaana kalenterinimeksi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja tuli almanakkaan 1900-luvun alussa.

    Nimi on annettu vuoden 2024 loppuun mennessä 3 902 suomalaiselle miehelle, myös noin 30 naiselle.

  • Toivo

    60 132

    Toivo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi.

    Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.

    Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Englanniksi ne ovat kolme naisten nimeä: Faith, Hope ja Charity. Kolmikon Usko, Toivo ja Lempi esikuvana oli venäjän vastaava nimiraita Vera, Nadesda, Ljubov. Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.

    Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, jossa siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.

    Suomen almanakassa Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Toukokuun 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Toivo-nimen on saanut 59 679 miestä ja noin 20 naista. Nimi on yleinen varsinkin 1900-luvun alkupuolella syntyneillä.

    Virossa Toivo oli vuoden 2025 alussa nimenä 1742 miehellä, ja se oli 94:nneksi yleisin miehen nimi.

  • Uljas

    3 053

    Uljas on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu rohkeaa, urhoollista ja komeaa tarkoittavasta sanasta uljas. Uljaksen nimipäivä on 19. lokakuuta. Suomessa etunimi Uljas on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu hieman yli 2900 henkilölle. Uljas on myös sukunimi.

  • Urho

    14 957

    Urho on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu kesäkuuhun 2025 mennessä 14 811 suomalaiselle. Suurin osa Urho-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella, mutta 2010-luvulla nimen suosio on jälleen selvästi kasvanut.

  • Väinämö

    1 871

    Väinämö on suomalainen miehen etunimi ja myös suomalainen sukunimi.

    Väinämö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä' (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä 1 844 miestä saanut nimekseen Väinämö. Ensimmäiseksi etunimeksi sitä kuitenkaan ei ole annettu kenellekään ainakaan vuoden 1965 jälkeen.

  • Väinö

    56 605

    Väinö on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen.

    Väinö ja sen rinnalla huomattavasti harvinaisempi Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä. Ne ovat Kalevalan pääsankarin, Väinämöisen nimen lyhentymiä. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa.

    Väinön kutsumanimenä arkikielessä esiintyy usein Väiski.

    Nimiehdokkaana Väinö oli jo vuosina 1856 ja 1865, ja Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli vuosina 1882–1883. Hwlmikuuhun 2026 mennessä nimi Väinö on annettu 56 544 miehelle sekä muutamalle naisellekin. Lisäksi nimi on annettu noin 460 henkilölle kirjoituasussa Wäinö

    Väinö oli Suomessa suosittu nimi 1900-luvun alkukymmeninä. Vuosisadan loppupuolen Suomessa nimen suosio oli melko vähäinen, mutta uudella vuosituhannella Väinö on palannut suomalaisten nimisuosikkien joukkoon. Yhteensä 1960–1990-luvulla sen sai vain 2 614 henkilöä, mutta pelkästään 2010-luvulla 4 860

  • Valo

    1 494

    Valo on nimi, joka esiintyy suomen kielessä sekä sukunimenä että sukupuolineutraalina etunimenä. Muissa kielissä nimi esiintyy ainakin slovakin kielessä sukunimenä.

  • Veijo

    11 274

    Veijo on suomalainen miehen etunimi ja harvinainen sukunimi. Nimi on syntynyt Veikko-nimen muunnelmana Nimi Veijo on annettu 1900-luvun alusta tammikuuhun 2026 mennessä 11 264 suomalaiselle, joista yli puolet on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä. Veijon nimipäivä on 9. tammikuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Veikko, Veli ja Veikka.

  • Veikka

    5 205

    Veikka on suomalainen miehen etunimi. Veikan nimipäivä on 9. tammikuuta, jolloin on myös Veikon, Velin ja Veijon nimipäivä. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2025 loppuun mennessä nimetty noin 5 170 Veikkaa, joista suurin osa on vuoden 2000 jälkeen syntyneitä.

  • Veikko

    80 204

    Veikko on suomalainen miehen etunimi. Se on peräisin sanasta veikko, joka tarkoittaa veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria (”Terve veikko!” Voi, veikkonen!). Veikon nimipäivä on ollut Suomessa 9. tammikuuta vuodesta 1928 ja aiemmin kirjoitusasussa muodossa Weikko vuodesta 1908. Nimi on käytössä myös Virossa, suomalaisen kirjoitusasunsa lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Virossakin nimipäivä on 9. tammikuuta. Viron äänneopin mukaisesti Veiko kuitenkin ääntyy lähes suomalaiseen tapaan sanan keskellä olevan k-äänteen kahdentuessa.

    Tammikuuhun 2026 mennessä Veikko-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 80 138 miestä ja muutama nainen. Virossa oli vuoden 2025 alussa 213 elossa olevaa Veikkoa. Veiko-nimisiä oli vastaavasti 1519, mikä tekee siitä Viron 110:nneksi. suosituimman miehen nimen. Nimi Veigo oli 70 miehellä.

  • Veli

    30 271

    Veli on suomalainen miehen etunimi. Veli on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisiä nimiä. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan tammikuuhun 2026 mennessä Veli-nimen on saanut 30 256 suomalaista. Yleisiä ovat myös yhdysnimet Veli-Matti ja Veli-Pekka. Veli viettää nimipäivää 9. tammikuuta.

    Veli on myös turkkilainen miehen nimi ja tarkoittaa "Jumalan ystävää" ja "suojelijaa".

  • Vesa

    22 073

    Vesa voi tarkoittaa seuraavia:

    *vesa, monivuotisen siemenkasvin, yleensä lehtipuun tai pensaan juuresta, rönsystä tai ilmavarren tyvestä alkuperäisen perusrungon rinnalle tai tilalle kasvava pystyverso *Vesa, miehen etunimi, esiintyy myös sukunimenä. * VESA, Video Electronics Standards Association, tietokonenäyttöjen standardiorganisaatio *Vesisamoilijat, lyh. VeSa, melontaseura. *Mynämäen Vesa, mynämäkeläinen pesäpalloseura

  • Viljo

    29 317

    Viljo on suomalainen miehen etunimi, Vilhelm-nimen muunnelma. Samaa alkuperää ovat myös nimet Vilho ja Ville. Viljon nimipäivää vietetään 27. tammikuuta.

    Viljo tuli käyttöön 1900-luvun alun kansallisromanttisella ajalla. Kalevalassa sen merkitys on 'valio, paras, oiva'.

    Tammikuuun 2025 mennessä nimi Viljo on annettu 29 136 miehelle ja muutamalle naiselle. Suurin osa Viljoista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi nimi on annettu muutamalle kymmenelle henkilölle muodossa Wiljo.

  • Visa

    1 267

    Visa on suomalainen miehen etunimi. Nimi tulee visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista; täten nimen valinnalla on haluttu ilmaista lapselle toivottuja ominaisuuksia. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Visa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 1 230 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Eniten sitä on annettu 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Voitto

    7 914

    Voitto on suomalainen miehen etunimi.

    Voitto on käännösmukaelma latinalaisesta nimestä Victor, joka merkitsee 'voittajaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, kun kansallinen herääminen ja isänmaallinen henki nousivat. Suosituimmillaan Voitto oli 1920–1940-luvuilla. Nimiehdokkaana se oli jo vuonna 1865, mutta Suomen almanakkaan se pääsi vasta 1929.

    Vuoden 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Voitto-nimen on saanut 7 890 miestä ja kymmenkunta naista.