» miehet » muinaisnimet
Ano
Ano on suomalainen miehen etunimi.
Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja on vanhoissa loitsurunoissa esiintyvä nimi. Nimen alkuperä on anoa-verbissä ('pyytää').
Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ano-nimen on saanut 261 miestä ja muutama nainen.
Arijoutsi
Arijoutsi on suomalainen, yleensä miehen, etunimi. Se oli almanakassa 1929–49, jolloin nimipäivä oli 4. maaliskuuta. Nimi on esiintynyt Lapin asiakirjoissa jo 1500-luvulla, mutta ei ole sittemmin saavuttanut suurta suosiota. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuosina 1900–2009 nimi on annettu noin 115 miehelle ja muutamalle naiselle.
Arijoutsi on alkuperältään joko saamelainen tai suomalais-karjalainen nimi. Sen kantana on teorian mukaan latinalainen nimi Hadrianus, joka merkitsee "adrialainen" ("Adrianmeren rannalta kotoisin oleva"). Samaa kantaa ovat nimet Ari, Atte ja Atro.
Kirjailija Heikki Marttila on käyttänyt nimimerkkiä Arijoutsi.
Auvo
Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1983 suomalaiselle, joista 70 naista. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa tytönnimeksi.
Joutsi
Kalervo
Kalervo on suomalainen miehen nimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 64 993 suomalaiselle. Kalervon nimipäivä on 11. maaliskuuta.
Kare
Kaukomieli
Kaukomieli eli Kaukamoinen on suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä nimi. Nimi Kaukomieli liittyy usein Lemminkäiseen, mutta ei aina. Martti Haavio ja eräät muut tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, joskaan ei toteen näytettynä, että Egilin saagassa esiintyvän kveenien kuningas Faravidin nimi olisi käännös Kaukomieltä muistuttavasta nimestä.
Nykyään Kaukomieli on erittäin harvinainen nimi, mutta sen lyhenne Kauko on yleinen.
Kultimo
Ora
Otava
Päivö
Päivö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä vajaat 120 miestä ja alle 15 naista.
Repo
Tiera
Tiera, pidemmältä nimeltään Iku-Tiera Nieranpoika, esiintyy suomalaisessa tarustossa ja siitä kootussa Kalevalassa. Nimen muunnoksia ja toisintonimiä ovat muun muassa Kuura, Tuura, Teura ja Liera. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luultavasti kunnioitettua. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja taidokas keihäänkäyttäjä. Hän on niin innostunut sodankäynnistä, että jättää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.
Toivio
Untamo
Untamo on suomalainen miehen nimi ja esiintyy myös sukunimenä. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 4040 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle. Untamon lyhyempi ja todennäköisesti alkuperäisempi muoto on Unto. Nimeä arvellaan alkuperältään germaaniseksi. Nimi lienee lainattu jo esihistoriallisena aikana, jolloin oli olemassa germaaninen nimi Undo. Untamon nimi tunnetaan jo kansantarinoista ja Kalevalaisesta runoudesta, jossa hän on toisaalta uudisasukas, toisaalta karjalaisen Kalervon (eli Kalevan) suvun vihollinen. Untamo tai sitä muistuttava nimi on ilmeisesti taustalla myös eräissä läntisen Suomen paikannimissä. Näistä paikoista osa on ollut aiemmin, jo esihistoriallisena aikana merkittäviä asutuskeskuksia, mutta sittemmin ne ovat syrjäytyneet. Tunnetuin lienee Untamala.
Untamo oli myös jatkosodan aikaisen jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan peitenimi (ks. Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)).
Unto
Unto on suomalainen miehen nimi, joka on muunnos nimestä Untamo. Nimi on Suomessa annettu vuoden 2009 mennessä 11 973 miehelle ja alle viidelle naiselle.
Vaito