» naiset » omakieliset

  • Aallotar

    Aallotar on suomalainen naisen etunimi. Se mainittiin nimiehdotuksena Uusi Suometar-lehdessä vuonna 1879 ja se oli vuonna 1892 Kansanvalistuseuran kalenterissa nimipäivänään 24. lokakuuta, mutta ei ole koskaan ollut virallisessa almanakassa. 1800-luvun lopulla ehdotettiin myös muita kansallismielisyydestä inspiraationsa saaneita nimiä, kuten Ilmatar, Päivätär ja Suometar, mutta heikolla menestyksellä. Vuonna 1980 Aallotar-nimisiä henkilöitä oli 952, mutta 1980-luvulla vain kymmenkunta lasta sai tämän nimen. Vuoteen 2011 mennessä nimi oli annettu noin 1190:lle henkilölle.

  • Aamu

    Aamu on suomalainen naisen etunimi. Se on ollut suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1929 lähtien. Valoisia ajatuksia ja tulevaisuuteen luottamista ilmaiseva nimi oli osa 1900-luvun alun omakielisten nimien aaltoa.

  • Aina

    Aina on suomalainen naisen etunimi. Joissakin tietolähteissä sen keksijäksi on sanottu Z. Topelius, jolla oli Aina-niminen tytär.

    Aina viettää nimipäiväänsä yhdessä Ainon ja Ainin kanssa 10. toukokuuta.

  • Aino

    Aino on suomalainen naisen nimi. Se on myös ensimmäinen suomalaiseen viralliseen almanakkaan tullut täysin suomalaisperäinen nimi.

    Kalevalaisissa kansanrunoissa on laulettu ”aino tyttösestä”, jolla saatetaan viitata perheen ainoaan tyttölapseen. Oletetaan, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot on tehnyt Ainosta nimen kirjoittamalla adjektiivin aino isolla alkukirjaimella. Aino-nimeä ei mahdollisesti ole esiintynyt ennen kirjoitettua Kalevalaa.

  • Alli

    Alli on suomalainen naisen nimi. Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja johtuu ilmeisesti lintulajin nimestä alli. Kalevalassa alli on kaihomielen tunnus.

    Allia on käytetty myös germaanisperäisen, keijujen kanssa taistelevaa tarkoittavan Alfhild-nimen suomalaisena mukaelmana. Tämän vuoksi Allin nimipäivä sijoitettiin jo vuonna 1890 tammikuun 31. päivälle, joka sitä ennen oli ollut Alfhildin nimipäivä ja on ruotsin­kielisessä kalenterissa edelleen.

    Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 11 713 suomalaiselle naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Ansa

    Ansa on suomalainen naisen etunimi. Nimipäivä on 4. syyskuuta. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa 963 naiselle.


  • Aulikki

    Auli on suomalainen naisen, aikaisemmin joskus miehenkin etunimi. Nimestä on käytössä myös pitempi muunnos Aulikki. Aulin ja Aulikin nimipäivä on 16. joulukuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Auli on annettu 5 187 naiselle ja noin 50 miehelle, nimi Aulikki taas 13 564 naiselle ja alle viidelle miehelle.


  • Heini

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Heini-nimen saanut vajaat 3 830 naista ja noin 30 miestä.

  • Heljä

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 2 261 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Hellin

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 7 687 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Helmi

    Helmi on suomalainen naisen nimi. Helmin nimipäivä 7. toukokuuta. Runollisen vertauskuvallinen nimi Helmi tuli käyttöön 1900-luvun alun suomalaisuuskaudella. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Helmi annettu 41 323 naiselle ja ainakin viidelle miehelle.

  • Hertta

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naispuolinen vastinen Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 993 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Hilja

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 23 825 henkilöä.

  • Hilkka

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 197 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Hilla

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 590 naiselle, joista hieman yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.

  • Iiris

    Iiris on suomalainen naisen etunimi. Iiris on versio kansainvälisestä nimestä Iris, jota myös käytetään Suomessa.

    Iris-nimi on lähtöisin kreikan kielestä, jossa iris merkitsee sateenkaarta. Kreikkalaisten sateenkaaren jumalatar olikin nimeltään Iris. Iris-nimen voi ajatella liittyvän myös Iris-kasvisukuun tai silmän iirikseen, mutta näidenkin taustalla on sama kreikan sana.

    Suomessa on rekisteröity 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 5 861 Iiris-nimen ja 3 845 Iris-nimen saanutta henkilöä.

  • Ilmatar

    Ilmatar on suomalainen naisen etunimi, jonka aiheena ovat olleet kansantarujen ja Kalevalan ilmattaret. Ilmattaren nimipäivä on 26. elokuuta.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Ilmatar on annettu noin 200 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Ilona

    Ilona on alkuperältään unkarilainen naisen etunimi, jota käytetään lisäksi muun muassa Suomessa ja Latviassa. Nimi on alkujaan Helena-nimen unkarilainen muunnelma, mutta Suomessa se on usein yhdistetty sanaan ilo, jonka essiivimuodon kaltainen se sattumalta on. Nimi yleistyikin 1900-luvun alussa muiden myönteisen merkityksen omaavien suomalaisnimien mukana.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 23 153 Ilona-nimen saanutta naista ja muutama mies.

  • Impi

    Impi on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu kainoa nuorta neitoa tarkoittavasta sanasta impi. Impi viettää nimipäiväänsä 11. kesäkuuta. Rinnakkaismuoto Immi viittaa vanhan suomalaisen uskonnon rakkauden valtiattareen. Vuoden 2009 kesäkuuhun mennessä nimi on annettu 9228 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosien 1900 ja 1920 välisenä aikana.

  • Inari

    Inari on suomalainen etunimi. Nimi johtuu Inarin pitäjän ja siellä olevan Inarijärven nimestä ja on Lappiin liittyvien romanttisten mielikuvien vaikutuksesta tullut käyttöön myös etunimenä.

    Inarin nimipäivä on nykyisin 29. elokuuta. Vuosina 1929–1949 nimipäivä oli 7. syyskuuta. Välillä nimi poistettiin mutta palautettiin vuonna 1973, jolloin se samalla sijoitettiin vuonna 1973 nykyiselle päivälleen. Nimien äänteellisen samantapaisuutensa vuoksi se sijoitettiin tällöin samalle päivälle kuin Iines ja Iina, vaikka onkin aivan eri alkuperää.

    Nimi Inari on käytössä myös Japanissa, jossa Inari on riisin ja muiden elintarvikkeiden jumala.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Inari on vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 1944 naiselle ja noin 40 miehelle.

  • Jasmin

    Jasmin on Suomessakin viime vuosikymmeninä yleistynyt naisen etunimi, joka tarkoittaa jasmiinia. Nimestä on Suomessa käytössä useita muunnelmia, esimerkiksi Jasmine, Jasmi, Jasmina, Jasmiina, Yasmine tai Yasmin.

    Jasmin viettää nimipäivää 9. heinäkuuta. Etunimi lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1995.

    Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Jasmin-nimi tuli Suomessa käyttöön aikaisintaan 1920-luvulla ja oli vielä sen jälkeen pitkään hyvin harvinainen. Kaiken kaikkiaan Suomessa on Jasmin-nimisiä naisia vuoden 2012 loppuun mennessä ollut yhteensä hieman yli 7 500 ja miehiä alle 60. Nimestä tuli suosittu 1980- ja 1990-luvulla, jolloin nimi annettiin 4 458 lapselle. Vuosina 2000–2009 nimi annettiin noin 2 370 lapselle.

  • Karelia

  • Kerttu

    Kerttu on suomalainen naisen nimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli valistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Kerttu on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 30 689 ja Kerttuli alle 886 naiselle.

  • Kerttuli

    Kerttu on suomalainen naisen nimi.

    Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli valistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Kerttu on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 30 689 ja Kerttuli alle 886 naiselle.

  • Kielo

    Kielo on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Kielo on annettu nimeksi 792 henkilölle, joista kuusi on miehiä. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (Convallaria majalis), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran.

    Kielo on myös ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.

  • Kirsi

    Kirsi on suomalainen naisen etunimi, joka esiintyy myös melko harvinaisena sukunimenä. Kirsin nimipäivää vietetään 24. heinäkuuta. Nimi otettiin suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1973. Vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Kirsi on annettu noin 23 010 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle.

  • Kyllikki

    Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.

    Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.

    Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.

    Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.

    Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940 ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 67 364 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 644 naista ja yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 625.

  • Lahja

    Lahja on suomalainen naisen ja aikaisemmin myös miehen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla.

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Nimipäiväksi valittiin 7. elokuuta, koska sama päivä oli aikaisemmin ollut Donatuksen nimipäivä ja latinan sana donatus tarkoittaa myös lahjoitettua. Alkuvuosina jotkut poikalapsetkin saivat nimekseen Lahja.

    Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan 12 879 naista ja hieman yli 530 miestä saanut nimen Lahja.

  • Laina

    Laina on suomalainen naisen etunimi.

    Laina on 1800-luvulla suomalaisuusaatteen vaikutuksesta syntynyt nimi. Nimestä kuvastuu ajatus lapsesta Jumalan lahjana, mutta siihen samalla sisältyy kasvatusvastuu. Laina tunnetaan myös Virossa.

    Nimeä ehdotettiin ristimänimeksi jo 1865 ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suomen almanakassa Laina on ollut vuodesta 1908. Suosituimmillaan nimi oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

    Vuosina 1964-2013 Laina oli väestötietojärjestelmän mukaan nimenä 10 409 naisella. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.

  • Lemmikki

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.

    Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Lempi

    Lempi on suomalainen naisen etunimi, joka perustuu rakkautta tarkoittavaan sanaan lempi. Nimi kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin, jotka 1800-luvulla tulivat uudestaan käyttöön. Lempi monine johdannaisineen, kuten Lempiä, Lemmitty ja Lemminkäinen, on alkujaan ollut miehen nimi, mutta jo 1860-luvulla se vakiintui naisen nimeksi. Sen johdannaisena on käytössä myös nimi Lemmikki. Sekä Lempin että Lemmikin nimipäivä on 24. marraskuuta. Nimi Lempi on ollut almanakassa vuodesta 1908, Lemmikki vuodesta 1950 lähtien.

    Suomessa nimi Lempi on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 22 513 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Lemmikki on annettu 1951 naiselle ja noin 20 miehelle.

  • Lumia

  • Lumikki

    Lumikista ei ole Wikipedia-sivua.

  • Marja

    Marja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi voi johtua joko pienikokoista hedelmää tarkoittavasta sanasta marja, mutta on käsitetty myös Maria-nimen muunnelmaksi. Marja on yleinen myös yhdysnimen osana, esim. Marja-Leena, Marja-Liisa, Marja-Sisko.

  • Marjatta

    Marjatta on suomalainen naisen nimi. Nimipäivää vietetään suomalaisessa kalenterissa 15. elokuuta.

    Marjatta on kansallisromanttisen kauden nimiä ja mainitaan Kalevalan loppurunossa. Nimi on todennäköisesti syntynyt sekamuotona nimistä Maria ja Marketta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Marjatta-nimen oli saanut Suomessa 122 867 naista ja muutama mies. Nimi alkoi yleistyä 1920-luvulta lähtien ja on yleinen varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä. Marjatta on yksi Suomen suosituimmista etunimistä. Vuosina 1920–29 ja 1950–59 Marjatta oli viidenneksi suosituin nimi, ja vuosina 1930–1939 Marjatta oli toiseksi suosituin nimi. Vuosina 1940–1949 Marjatta oli suosituin naisten nimi. 2000-luvulla Marjatta-nimi ei ole enää kuulunut suosituimpien nimien joukkoon.

  • Meri

    Meri on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi johtuu todennäköisesti suomen sanasta meri. On kuitenkin arveltu, että sen käyttöön nimenä olisi vaikuttanut myös sitä äänteellisesti muistuttava Maria-nimen englantilainen nimi Mary.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Meri on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 5530 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Merituuli

    Merituuli, usein myös muodossa Meri-Tuuli on suomalainen naisen etunimi sekä sukunimi.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan marraskuussa 2013 noin 329 henkilöä on saanut etunimekseen Merituuli, joista kaikki ovat naisia.

  • Minttu

    Minttu on suomalainen naisen etunimi. Minttu viettää nimipäivää 6. lokakuuta. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Minttu-nimen on saanut 3 064 naista ja muutama mies.

  • Orvokki

    Orvokki on sekä kukka että suomalainen naisen etunimi. Orvokki-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 45 907 henkiliöä, joista 35 miestä.

  • Pihla

    Pihla on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 14. kesäkuuta. Pihla-nimi lisättiin vasta vuoden 2005 kalenteriin.

    Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja . Suomessa Pihla on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu nimeksi 1936 tytölle, joista suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Ennen vuotta 1940 nimeä ei ollut annettu kenellekään..

  • Pinja

    Pinja on suomenkielinen naisen etunimi. Nimi lisättiin almanakkaan vuonna 1995. Suomen Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi Pinja on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 4729 henkilölle.

  • Päivi

    Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta).

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä kaikkiaan 36 091.

    Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

    Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu alle 70 henkilölle, joista muutamat ovat miehiä.

  • Rauha

    Rauha on suomalainen naisen etunimi. Rauhan nimipäivä on 29. joulukuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Rauha-nimen on saanut 17 648 naista ja kymmenkunta miestä.

  • Ritva

    Ritva on suomalainen naisen etunimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 41 670 henkilöä oli saanut etunimekseen Ritva. Heistä valtaosa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana. Ritvan nimipäivä on 27. toukokuuta.

    Sana ritva tarkoittaa lehtipuiden hentoja, eritoten riippuvia, oksia. Yhdyssana ritvakoivu merkitsee riippakoivua. Kustaa Vilkunan mukaan Ritva on nimenä on saanut innoituksensa Ilmari Kiannon runosta ”Rantakoivu” (kokoelmassa Hiljaisina hetkinä, 1898), jossa mainitaan koivun ritva sekä symbolisesti ”riemun ritva, kaihon katve”. Erkki Melartin teki runosta varsinkin kansanopistolaisten ja nuorisoseuralaisten keskuudessa suosiota keränneen laulusävellyksen vuonna 1911. Nimipäiväkalenterissa Ritva on ollut vuodesta 1929 alkaen.

  • Ruusu

    Ruusu on suomalainen naisen etunimi. Ruusun nimipäivä on 4. toukokuuta. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 432 Ruusu-nimistä, kaikki naisia.

  • Saana

    Saana on suomalainen naisen nimi. Nimi on keksitty todennäköisesti Saanatunturin ja samantyylisten nimien kuten Jaanan ja Sannan innoittamana. Saanan nimipäivä on 17. lokakuuta yhdessä Sainin kanssa. Se on otettu kalenteriin 1984. Nimi Saana on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 3528 naiselle.

    Saana (Sána) tarkoittaa pohjoissaamen kielellä kääpäsientä.

  • Sade

  • Saima

    Saima on suomalainen naisen etunimi.

    Saima on alkavan suomalaisuuskauden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J. V. Snellmanin perustaman Saima-lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

    Etunimenä Saima tuli käyttöön 1850-luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882–1883. Suomen almanakkaan se pääsi 1908 ja nimi oli suosittu 1880–1910-luvuilla. Saima on kulkeutunut Viroon 1920-luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 12 612 naista ja alle viisi miestä.

  • Saimi

    Saimi on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt muunnelmana nimestä Saima. Nimi oli jonkin verran käytössä jo 1800-luvun lopulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Saima-nimen on saanut 10 214 naista ja alle viisi miestä. Suurin osa tämän nimisistä henkilöistä on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla.

  • Saini

    Saini on suomalainen naisen etunimi, alkujaan Saimi-nimen muunnelma.. Se on otettu kalenteriin 1929. Nimi Saini on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu nimi Saini on annettu 1100 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.


  • Salla

    Salla on suomalaisen naisen etunimi. Se on mahdollisesti muunnos nimestä Saara, mutta sen syntyyn on vaikuttanut myös Lapin tunnettu paikannimi Salla. Salla tarkoittaa syliä pohjoissaameksi.

    Vuoden 2012 elokuuhun mennessä Salla-nimen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut noin 5 800 henkilöä.

  • Sanelma

    Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta.. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma.

    Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on 5. elokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanelma-nimen on saanut 8 769 henkilöä.

  • Satu

    Satu on suomalainen naisen etunimi. Sadun alkuperä on suomen kielen sana satu (eli tarina). Satu ja Taru ovat suomalaisia vastineita ruotsalaisille nimelle Saga.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 26 467 Satu-nimistä naista ja alle 10 miestä Yli puolet Saduista on nimetty 1960- tai 1970-luvulla. Satu-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään parempana.

  • Sini

    Sini on suomalainen naisen nimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Sinikka. Sini-nimeä käytettiin ennen Sinikan hellittelynimenä. Molemmat nimet pohjautuvat värin nimeen sininen. Vuoden 2009 loppuun mennessä Sini on annettu nimeksi 8 781 ihmiselle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Sinikka

    Sinikka on suomalainen naisen etunimi, joka on muodostettu värin nimestä sininen.lähde? Nimen on tehnyt tunnetuksi Eino Leino, joka vuonna 1907 kirjoittamassa Lalli -näytelmässä se esiintyy päähenkilön tyttären nimenä.. Myöhemmin nimestä on syntynyt myös lyhennelmä Sini. Nimi Sinikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 55 081 henkilölle.

  • Sirkka

    Sirkka on suomalainen naisen etunimi. Nimen alkuperä liittynee 1800-luvun lopulla ilmestyneeseen satukirjaan Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt. Lumisirkusta tuli Lumikki, mutta Sirkku jäi tytönnimeksi.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 35 390 henkilöä on saanut etunimekseen Sirkka, joista kaikki ovat naisia.

  • Sirkku

    Sirkku on suomalainen naisen etunimi. Sirkka ~ sirkku -sanapari tarkoittaa myös alku- eli itulehteä. Luonnossa ne esiintyvät eri lajien nimissä, kuten heinäsirkka ja keltasirkku.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä sen on Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut etunimekseen 4401 naista ja muutama mies. Suosituimmillaan nimi oli 1940–60-luvuilla. Sirkun suosio on ollut huomattavasti vähäisempi kuin sisarnimi Sirkan.

    Sirkku-nimen alkuperä luultavasti löytyy kirjallisuudesta. Suomessa ilmestyi vuonna 1877 satukirjanen Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta sen arvellaan irtautuneen naisen nimeksi.

  • Sirpa

    Sirpa on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli ollut hieman 26 500 Sirpa-nimistä naista ja muutama mies Sirpan nimipäivä on 15. syyskuuta.

  • Sisko

    Sisko on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu lähisukulaisuutta merkitsevästä sanasta sisko eli sisar, joka on tullut käyttöön myös etunimenä samaan tapaan kuin Veli esiintyy miehen etunimenä. Siskon nimipäivä on 26. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Sisko on Suomessa annettu 29 540 henkilölle.

  • Sissi

  • Siviä

    Siviä on suomalainen naisen etunimi, joka pohjautuu suomen kielen adjektiiviin siveä. Nimi oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 15. tammikuuta vuosina 1908-1949. Vuoden 2013 helmikuuhun mennessä Siviä-nimeä on annettu alle 12 118 henkilölle, joista 12 113 on ollut naisia. Siveä-muodon on saanut alle 140 henkilöä.

    Nimi oli yleisimmillään 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, nykyään se on melko harvinainen ilmeisesti sanan vanhahtavuuden takia.

  • Soile

    Soile on suomalainen naisen etunimi. Nimestä on käytössä myös muunnokset Soila ja Soili.

    Nimi Soile on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien, muut muunnelmat ovat uudempia. Nimen alkuperäisenä aiheena on saattanut olla revontulten loimua tarkoittava sana soile tai soilu, tai mahdollisesti myös veden pinnan ja aaltojen liikettä tarkoittava verbi soilua. Lisäksi nimen syntyyn on voinut vaikuttaa koristekasvin nimi soilikki.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Soile-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 5633 ihmistä. Nimi Soila on annettu 535 ja Soili noin 3870 henkilölle.

  • Sointu

    Sointu on suomalainen naisen, aikaisemmin myös miehen etunimi, jonka perustuu musiikkitermiin sointu. Nimi Sointu on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 2 212 naiselle ja noin 140 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.

  • Suoma

    Suoma on suomalainen naisen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvulla. Suoman nimipäivä on 8. huhtikuuta. Nimen keksijänä pidetään Antero Wareliusta, joka antoi sen vuonna 1849 syntyneelle tyttärelleen, jota hän piti ”Jumalan suomana lahjana”. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 5 260 suomalaista naista ja alle kymmenen miestä oli saanut nimen Suoma.

  • Suvi

    Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä. Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä.

    Sanaa suvi käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä. Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä. Suvin rinnakkaismuoto on Suvikki.

    Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi. Vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 13 785 Suvi-nimen saanutta naista.

  • Suvituuli

  • Taimi

    Taimi on suomalainen naisen etunimi, joka on saanut aiheensa nuorta kasvia tarkoittavasta sanasta taimi. Nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien.. Vuoden 2009 loppuun mennessä Taimi on annettu nimeksi 14 626 naiselle sekä ennen vuotta 1940 myös hieman alle 40 miehelle.

  • Taru

    Taru on suomalainen naisen etunimi. Tarun nimipäivä on ollut 7. maaliskuuta vuodesta 1929 lähtien.

    Nimen alkuperä on suomen kielen sana taru, joka merkitsee esimerkiksi satua, myyttiä tai saagaa. Nimi on käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga, jolla on nykyruotsissa vastaava merkitys. Ortodoksisessa kirkossa Taru liitetään myös nimeen Daria, joka on feminiinimuoto miehen nimestä Darius. Darius puolestaan juontaa persialaisesta nimestä, joka on yhdistelmä "omistamista" ja "hyvää" merkitsevistä sanoista.

    Japanin kielessä taru merkitsee tynnyriä. Tästä syystä Tarujen on syytä käyttää Japanissa esimerkiksi toista etunimeään.lähde?

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 6 853 Taru-nimistä naista ja myös noin 80 samannimistä miestä.

  • Tellervo

    Tellervo on suomalainen naisen etunimi. Vanhoissa kansanrunoissa ja Kalevalassa nimi esiintyy metsänjumala Tapion tyttären nimenä, ja Kalevalan vaikutuksesta se tuli 1800-luvulta lähtien käyttöön myös etunimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tellervo on Suomessa annettu 45 947 naiselle sekä 1900-luvun alkupuolella myös noin 50 miehelle. Tellervon nimipäivä on 13. huhtikuuta.

  • Terhi

    Terhi on suomalainen naisen etunimi, joskin se esiintyy myös hyvin harvinaisena sukunimenä. Etunimi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 helmikuun 6. päivälle. Pidempi muoto Terhikki on ollut kalenterissa jo vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäisen kerran Terhiä ehdotettiin nimivaihtoehdoksi vuonna 1879 yhdessä muodon Terhe kanssa.

    Nimen taustalla on Kalevalassa mainittu utua seulova Terhenetär eli Terhenneiti. Sanana terhen tarkoittaa utua tai auerta. Terhi on myös lemmikkikasveihin kuuluva kasvilaji. Lounaismurteissa terhi voi tarkoittaa yleisemminkin karkealehtisiin kuuluvia kasveja.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Terhi on annettu noin 8 260 naiselle ja muutamalle miehelle. Nimi Terhikki on annettu 1 557 naiselle ja ainakin seitsemälle miehelle.

  • Terttu

    Terttu on suomalainen naisen etunimi. Nimi tulee tietyntyyppistä pitkälapakkoista kukintoa tarkoittavasta sanasta terttu. Terttua ehdotettiin etunimeksi jo vuonna 1879, ja kun se vuonna 1929 otettiin almanakkaan, se oli jo yleistynyt. Tertun nimipäivä on 26. huhtikuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Terttu-nimen on saanut 29 447 henkilöä.

  • Tiuku

  • Toini

    Toini on naisen etunimi. Nimi on todennäköisesti lyhentymä ranskalaisesta naisennimestä Antoinette, joka taas on nimen Antoine (lat. Antonius) naispuolinen vastine.

    Suomessa nimi Toini on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 19 860 naiselle ja noin 20 miehelle. Suurin osa Toineista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Toinin nimipäivä on 12. tammikuuta.

  • Tuija

    Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen ja johtuu havupuusuvun nimestä tuijat (Thuja).. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä annettu 14 417 henkilölle.

    Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 26. helmikuuta.

  • Tuisku

    Tuisku on suomalainen etunimi ja myös sukunimi. Sillä ei ole toistaiseksi nimipäivää.

    Yksi tyttö nimettiin Tuiskuksi jo ihan 1900-luvun alussa, mutta nimi sai vain muutamia kantajia ennen kuin yleistyi huimasti 1980-luvulla. 2000-luvulla se on edelleen yleistynyt. Nimeä on annettu paljon sekä tytöille että pojille.

  • Tuula

    Tuula on suomalainen naisen etunimi. Tuulan nimipäivä on vuodesta 1950 lähtien 14. toukokuuta. Tuula-nimen taustalla on suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen. Sen suosion osasyitä oli luultavasti vanhempi nimi Tuulikki. Kalevalassa Tuulikki on metsän kuninkaan Tapion tytär.

    Tuula-nimen oli Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 41 135 naista ja alle viisi miestä

  • Tuuli

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu 5 812 naiselle ja muutamalle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Tuulia

    Tuulia on suomalainen naisen nimi, Tuulikki-nimen muunnelma. Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu noin 18 470 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt 1980- ja 1990-luvuilla.

  • Tuulikki

    Tuulikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se esiintyy Tapion tyttären nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 73 502 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Tyyne

    Tyyne ja sen sisarnimi Tyyni ovat suomalaisia naisen etunimiä. Nimien alkuperä on levollista, maltillista merkitsevässä suomen kielen sanassa "tyyni".

    Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä rekisteröity 25 012 Tyyne-nimen ja 1 444 Tyyni-nimen saanutta naista sekä noin 20 Tyyni-nimistä miestä. 1900–1910-luvuilla Tyyne oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

  • Unelma

    Unelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu haavetta tai toivetta taikka sellaisen täyttymistä tarkoittavasta sanasta unelma, joka on myös erään koristekasvin nimi.

    Unelma nimipäivä on 2. joulukuuta. Nimi Unelma on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 596 naiselle ja alle viidelle miehelle.

  • Vanamo

    Vanamo on Suomessa käytössä sekä sukunimenä että naisen ja varsinkin aikaisemmin myös miehen etunimenä. Nimi johtuu kasvin nimestä vanamo. Vanamon nimipäivä on 3. elokuuta, samana päivänä kuin Linneankin, sillä kasvin tieteellinen nimi on Linnaea borealis, joka johtuu Carl von Linnén nimestä.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä etunimi Vanamo on annettu hieman yli 510 naiselle ja noin 30 miehelle. Henkilöitä, joiden sukunimi on Vanamo, on elossa 213.


  • Varpu

    Varpu on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu matalaa puuvartista kasvia tai lehtipuun oksaa tarkoittavasta sanasta varpu. Karjalassa sitä on käytetty myös Valpuri-nimen puhuttelumuotona, ja ortodoksit ovat pitäneet sitä Barbara-nimen vastineena.

    Nimi Varpu on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2351 henkilölle. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien, ja nimipäivä on 20. syyskuuta.

  • Vellamo

    Vellamo on suomalainen naisen etunimi.

    Vellamo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Nimi on johdettu vettä kuvaavasta sanasta 'vellova'.

    Ensimmäisen kerran Vellamo-nimeä ehdotettiin nimeksi 1864. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vellamo-nimen on saanut 1 715 naista ja hieman yli 50 miestä.

  • Vieno

    Vieno on suomalainen naisen ja miehen etunimi.

    Vieno kuuluu 1800-luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Vieno tarkoittaa 'tyyntä', 'hentoa', 'pehmeää' ja 'hiljaista'.

    1900-luvun alussa nimi oli käytössä sekä miehillä että naisilla, mutta sitä on alun alkaen pidetty enemmän naisen nimenä. Pojille sitä annettiin eniten silloisessa Turun ja Porin läänissä. Suosituimmillaan Vieno oli 1900–1920-luvuilla. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vieno-nimen on saanut noin 16 800 henkilöä, joista alle 2300 on miehiä.

  • Virpi

    Virpi on suomalaisen naisen etunimi. Nimi johtuu ohutta puun tai pensaan oksaa tarkoittavasta sanasta virpi. Virpin nimipäivä on vuodesta 1950 ollut 12. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan 10 340 naista on saanut nimekseen Virpi.

  • Vuokko

    Vuokko on suomalainen naisen nimi. Vuokon nimipäivä on 2. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Vuokko on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut 8 734 naisella sekä 20 miehellä.