» naiset » omakieliset » h

  • Heini

    Heini on suomalainen naisen etunimi.

    Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

    Kreikan mytologiassa nimi Hein viittasi naiseen joka oli omaksunut jumalaisen kauneuden.

    Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Heini-nimen saanut vajaat 3 830 naista ja noin 30 miestä.

  • Heljä

    Heljä on suomalainen naisen etunimi.

    Nimi on muunnos suomalaisesta nimestä Helinä, joka taas on peräisin kreikkalaisperäisestä nimestä Helena. Heljän nimipäivä on 20. helmikuuta, samoin kuin Helinän, Helin ja Helyn.

    Suomessa nimi Heljä on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 2 261 henkilölle, jotka ovat kaikki olleet naisia.

  • Hellin

    Hellin on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ollut käytössä saamelaisilla, mutta sen on oletettu olleen alkujaan karjalainen nimi, joka on muodostettu suomalaisesta Helli-nimestä venäläisellä -in -johtimella.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 7 687 naiselle sekä alle viidelle miehelle. Hellin viettää nimipäivää 27. lokakuuta samoin kuin myös Helli, Hellä ja Helle.

  • Helmi

    Helmi on suomalainen naisen nimi. Helmin nimipäivä 7. toukokuuta. Runollisen vertauskuvallinen nimi Helmi tuli käyttöön 1900-luvun alun suomalaisuuskaudella. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Helmi annettu 41 323 naiselle ja ainakin viidelle miehelle.

  • Hertta

    Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

    Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naispuolinen vastinen Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

    Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 993 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

  • Hilja

    Hilja on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 8. lokakuuta. Pohjanmaalla nimi on ääntynyt Hilia. Hilja-nimen oli saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 23 825 henkilöä.

  • Hilkka

    Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka, joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.

    Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 197 naiselle ja alle kymmenelle miehelle.


  • Hilla

    Hilla on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntyä muunnelmana nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja, tai mahdollisesti aiheena on ollut lakan toinen nimitys hilla. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 590 naiselle, joista hieman yli puolet on syntynyt 2000-luvulla. Hilla viettää nimipäivää 16. syyskuuta yhdessä Hellevin, Hillevin ja Hillen kanssa.