» naiset » muinaisnimet

  • Airikka

    15

  • Hellikki

    531

  • Ilma

    2 340

    Ilma on 1800-luvun lopulla käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Se on luontoaiheinen nimi, jonka lähtökohtana on suomen kielen sana ilma. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1908

  • Ilta

    2 015

    Ilta on suomalainen naisen etunimi, joka on mahdollisesti muunnelma ulkomaisesta nimestä Hilda, mutta voi johtua myös vuorokaudenaikaa tarkoittavasta sanasta ilta. Iltan nimipäivä on 9. heinäkuuta.

    Nimi on ollut jonkin verran käytössä jo 1800-luvulla. Vuoden 2019 loppuun mennessä se on annettu 1 810 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

  • Kulta

    63

  • Kylli

    145

    Kylli on suomalainen naisen etunimi, Kyllikki-nimen lyhentynyt muoto. Kyllin nimipäivä on 8. joulukuuta.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kylli on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu hieman yli 130 naiselle ja muutamalle miehelle.

  • Mielikki

    1 127

    Mielikki on suomalainen naisen etunimi.

    Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.

  • Mielitty

    25

  • Raita

    475

    Raita on suomalainen naisen etunimi. Suomalaisessa kalenterissa Raitan tai Raidan nimipäivä on 1. huhtikuuta, aprillipäivänä. Raita edustaa luontonimenä pajunsukuista puuta, joten se on henkisesti sukua esimerkiksi nimille Ritva ja Tuija.

    Maaliskuun 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 475 naista on saanut nimen Raita. Heistä lähes puolet on syntynyt vuosina 1930–1949.

  • Salme

    9 366

    Salme on alun perin virolainen, Suomessakin tunnettu naisen etunimi.

    Salme esiintyy alun perin virolaisessa kansanrunossa ”Salme-neidon kosijat”, jossa Salmea kosimaan tulevat aurinko, kuu ja tähdet. Runoa on käytetty myös kansalliseepoksessa Kalevipoeg, missä Salme-neidosta tehtiin sankarin äidin Lindan sisar. Elias Lönnrot laati kansanrunosta Kantelettareen suomenkielisen version ”Suomettaren kosijat”.

    Salmen nimipäivä on virolaisessa kuten suomalaisessakin almanakassa 5. elokuuta. Salme on Virossa nykyään varsin harvinainen nimi; vuoden 2025 alussa Salmeja oli Virossa 464, ja yleisin nimi oli yli 85-vuotiaiden ikäluokassa.

    Suomeen Salme-nimi tuli Virosta mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana. Se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882, ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli Suomessa 1920–1940-luvuilla.

    Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on Salme-nimen saanut elokuuhun 2025 mennessä 9 356 naista ja noin 20 miestä.

  • Talvikki

    5 376

    Talvikki on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa ilmeisesti talvella syntynyttä lasta, mutta voi viitata myös kasvisukuun talvikit (Pyrola). Nimi kuuluu todennäköisesti muinaisnimiin. Kirkon vastustuksen vuoksi useat -kki-loppuiset naisennimet joutuivat vuosisatojen ajaksi pois käytöstä tai ne esiintyivät vain lehmien nimenä. Naisennimenä Talvikki tuli uudestaan käyttöön vasta aivan 1800-luvun lopulla.

  • Tuomikki

    129

  • Tuuli

    7 031

    Tuuli on suomalainen naisen etunimi. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Tuuli lisättiin vuonna 1973 helmikuun 22. päivälle, jolla oli jo ennestään Tuulikin ja Tuulian nimipäivä.

    Vuoden 2024 loppuun mennessä nimi Tuuli on annettu noin 6 730 naiselle ja alle 30 miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1980-luvulla tai myöhemmin.

  • Vilja

    3 258

    Vilja on suomalainen naisen etunimi. Muinaissuomalaisena aikana se oli miehen nimi, mutta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön naisen nimenä. Nimi johtuu ilmeisesti sanasta vilja, joka tärkeän viljelyskasviryhmän lisäksi tarkoittaa myös runsautta (esimerkiksi johdannaisessa viljalti). Toisaalta nimen alkuperä saattaa Suomessakin liittyä myös ruotsin ja muiden germaanisten kielten sanaan vilja, joka merkitsee tahtoa ja joka on Keski-Euroopassakin ollut käytössä miehen etunimenä

    Suomalaisessa almanakassa nimi Vilja on ollut vuodesta 1951 lähtien. Aluksi nimipäivä oli 27. elokuuta, mutta vuonna 1995 se siirrettiin nykyiselle paikalleen 12. syyskuuta.