» miehet » omakieliset

  • Aarre

    Aarre on suomalainen miehen nimi. Aarren nimipäivä on 12. lokakuuta. Nimi on selitetty muunnokseksi saksalaisesta Aret-nimestä, joka on Suomessa esiintynyt myös muodossa Aaretti, murteellisesti Aarretti. Nimi Aret taas on muunnelma germaanisesta nimestä Arnold, joka tarkoittaa kotkan tavoin hallitsevaa. Lisäksi suomalaisen Aarre-nimen syntyyn on voinut vaikuttaa kätkettyä arvo-omaisuutta tarkoittava suomen sana aarre..

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 8812 Aarre-nimistä miestä ja kymmen­kunta naista.

  • Aatos

    Aatos on suomalaisen miehen etunimi.

    Runokielessä 'aatos' merkitsee ylevää ajatusta. Aatosta käytetään myös Aadolf- tai Aatami-nimen puhuttelumuotona. Toisaalta nimi muistuttaa alkujaan kreikkalaisperäistä nimeä Athos, joka on tullut tunnetuksi varsinkin Alexandre Dumas vanhemman teoksesta Kolme muskettisoturia. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 10 330 Aatos-nimistä miestä ja alle 10 naista.

  • Ahti

    Ahti on suomalainen miehen etunimi. Nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Ahti esiintyy kuitenkin muinaisessa suomalaisessa mytologiassa veden jumalan nimenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 002 Ahti-nimen saanutta henkilöä. Ahti-nimeä voidaan taivuttaa sekä astevaihtelullisena että astevaihteluttomana, mutta astevaihtelullista taivutusta pidetään suositeltavampana.

    Ahti on myös suomalainen sukunimi.

  • Aimo

    Aimo on suomalainen miehen etunimi. Nimi perustuu suomen kielen sanaan aimo, joka merkitsee ’hyvää’, ’mainiota’, ’aikamoista’ tai ’runsasta’. Lapissa nimi Aimo oli käytössä jo 1500-luvulla. Aimon nimipäivä on 29. marraskuuta. "Aimo" on Suomessa käytössä myös sukunimenä.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 13 446 Aimo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Armas

    Armas on suomalainen miehen nimi. Nimipäivä on 28. maaliskuuta.

    Armas-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 48 375 miestä ja hieman alle 50 naista.

  • Arvo

    Arvo on suomalaisen miehen etunimi, joka on käytössä myös Virossa. Arvon nimipäivä on 3. heinäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2009 loppuun mennessä 26 356 Arvo-nimistä miestä ja muutama nainen.

  • Aulis

    Aulis on suomalainen miehen ja aikaisemmin myös naisen etunimi, joka on johdettu anteliasta ja avuliasta tarkoittavasta adjektiivista ”aulis”. Auliksen nimipäivä on 16. elokuuta. Vastaavat naisennimet ovat Auli ja Aulikki. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Aulis on annettu 23 765 miehelle ja noin 30 naiselle.

  • Ensio

    Ensio on suomalainen miehen etunimi.

    Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa 'ensimmäistä'. Rooman valtakunnassa muitakin latinan järjestyslukusanoja käytettiin usein henkilönniminä, jotka tällöin osoittivat kuinka mones vanhempiensa lapsi henkilö oli.

    Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Ensio-nimen on saanut 51 307 miestä ja vajaat 30 naista.

    Ensio Music on suomalainen levy-yhtiö.

  • Ilmari

    Ilmari on miehen nimi, ja nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 16. tammikuuta, vuodesta 1908 alkaen.

    Ilmari on kansallisromanttisen kauden nimiä, ja on ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Ilmari on annettu 111 675 henkilölle.

    Seppo Ilmarinen on Kalevalan pääsankareita, taitava seppä, luonteeltaan rauhallinen, vakava, rehellinen ja uskollinen. Nimi on ikivanha suomalainen, ri-johtimella ilma-sanasta muodostettu.

    Nimi Ilmo on mahdollisesti lyhentymä Ilmarista, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.

  • Ilmo

    Ilmo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on mahdollisesti lyhentymä nimestä Ilmari, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen. Ilmon nimipäivä on 16. tammikuuta, kuten Ilmarilla.

    Suomessa on Ilmo-nimen saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 910 henkilöä.

  • Jalo

    Jalo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 2810 suomalaiselle miehelle ja alle viidelle naiselle Nimi kuvastaa tavoiteltavia luonteenpiirteitä.

    Jalo on myös sukunimi. Huhtikuussa 2013 Suomessa oli 649 elossa olevaa henkilöä, joiden sukunimi on Jalo.

  • Jermu

  • Jouko

    Jouko on suomalainen miehen etunimi.

    Jouko on kansallisromanttisen kauden nimiä ja johdettu Kalevalassa esiintyvästä nimestä Joukahainen ja kansanrunojen nimiryhmästä Joukavainen, Joukamoinen, Joukonen. Se on mahdollisesti peräisin sanasta joukea (kookas), tai sitten sanasta jouku, joka saamen kielessä liittyy lumen ja jään käsitteisiin ja joukkainen (valkea joutsen).

    Nimi Jouko on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 26 705 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940-1959. Nuorten miesten ja poikien nimenä Jouko on nykyään harvinainen.

    Jouko-nimeä taivutetaan ilman astevaihtelua.

  • Jouni

    Jouni on suomalainen miehen etunimi. Nimi on muunnelma Johannes-nimen skandinaavisesta vastineesta Jon, ja se on vanhastaan ollut käytössä erityisesti Peräpohjolassa ja Lapissa. Suomalaisessa kalenterissa Jounin nimipäivä on 29. maaliskuuta. Ortodoksisessa kalenterissa Jouni-nimeen liittyvä muistopyhä on marttyyri Evgenioksen muistopäivä 21. tammikuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 22 265 miestä on saanut nimekseen Jouni. Heistä yli puolet on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Kaleva

    Kaleva on suomalainen miehen nimi. Kalevan nimipäivä on 10. syyskuuta. Nimi oli suomalaisessa kalenterissa 1908–1928, ja uudelleen 1950 alkaen.

    Ensimmäisen kerran Kalevaa ehdotettiin ristimänimeksi 1865. H. A. Reinholmilla oli Kaleva ehdolla 1879 Väinön ja Ilmarin seurassa. Pietarin suomalaisessa kalenterissa Kalewa oli jo 1872.

    Kaleva on kansallisromanttisen kauden nimiä. Muinaisrunoissa esiintyy Kalevanpoika-nimitys Kullervosta.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi Kaleva on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 2938 miehelle ja ainakin kahdeksalle naiselle.

    Nimen muunnelma on etunimi Kalevi.

  • Kalevi

    Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä 143 062 suomalaista miestä ja ainakin yksi nainen on saanut etunimekseen Kalevi.

  • Kari

    Kari on suomalainen miehen etunimi ja myös sukunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.

    Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee ’autuasta’ ja ’onnellista’. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muun muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Nimellä ei ole tekemistä suomen appellatiivin kari kanssa. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.

    Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Väestö­rekisterikeskuksen tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 56 783 miestä ja vajaat 40 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.

    Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann”, samaan tapaan kuin Suomen ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjalainen nimi lausutaan pitkällä a-kirjaimella kuten suomalainen nimi Kaari.

  • Kauko

    Kauko on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Se on lyhentymä muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 23 697 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Germaanien saagoissa esiintyy yleisimmän nykykäsityksen mukaan fiktiivinen Suomen kuningas Fornjotr. Nimi on tulkittu muinaisgermaanikieliseksi käännökseksi Kaukomieli-nimestä.

    Kaukon lempinimi on usein Kake.

  • Keijo

    Keijo on suomalainen miehen etunimi. Sen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta on esitetty, että se olisi suomennos ruotsalaisesta nimestä Alf, joka tarkoittaa keijukaista. Tämän takia suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa Keijo on 21. helmikuuta, samana päivänä, jona suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on Alf. Keijo otettiin almanakkaan vuonna 1908.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Keijo on Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 16 594 miehelle ja noin 20 naiselle. Noin puolet heistä on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Nuorten miesten ja poikien nimenä Keijo on nykyään harvinainen. Ennen vuotta 1900 nimi oli annettu seitsemälle henkilölle

    Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.

  • Kerkko

    Kerkko on suomalainen miehen etunimi. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko ('puun vuosikasvain'). Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla ja Suomen almanakassa Kerkko on ollut vuodesta 1929 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 206 miestä on saanut nimekseen Kerkko.

  • Mainio

    Mainio on suomalaisen miehen etunimi. Mainion nimipäivä on 5. syyskuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut 805 Mainio-nimen saanutta miestä ja muutama nainen.

  • Ohto

    Ohto on perinteinen suomalainen miehen nimi. Ohto, kuten sen rinnakkais­nimi Otso, tarkoittaa karhua. Ohto on varsin harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 210 henkilölle. Ohtot viettävät nimipäiviään 11. lokakuuta yhdessä Otsojen kanssa. Ortodoksisessa kalenterissa Ohtojen nimipäivä on 2. marraskuuta.

  • Oiva

    Oiva on suomalainen miehen, varsinkin aikaisemmin myös naisen etunimi. Nimi johtuu mainiota tai erin­omaista tarkoittavasta sanasta oiva. Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle. Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Oiva on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 12 156 henkilölle. Heistä 183 on naisia, jotka kaikki ovat syntyneet ennen vuotta 1940. Oivan sisarnimi on Oivi.

  • Onni

    Onni on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 26 816 suomalaiselle miehelle. Onnin nimipäivä on 28. helmikuuta (ennen vuotta 1997 se oli kuitenkin karkausvuosina 29. helmikuuta).

  • Osmo

    Osmo on suomalainen miehen etunimi. Osmo kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin. Kalevalassa se tarkoittaa 'nuorta miestä', rinnakkaismuoto Osma tarkoitti kansanmurteissa 'ahmaa' tai vanhoissa häärunoissa sulhasta.

    Nuoreen mieheen viittaava Osma, Osmo tai Osmoinen tunnetaan kansanrunoissa sulhasen kunnioittavana nimityksenä. Vastaavasti sulhasen kotia kutsutaan Osmalaksi. Osmola on myös Kalevalan rinnakkaisnimi. Osmansolmu tai osmonsolmu on rautakaudelta saakka tunnettu onnenmerkki.

    Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Osmo oli almanakassa 1849 ja rinnakkaismuoto Osmu 1882.

    Osmo tuli käyttöön 1880-luvulla ja esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomen almanakkaan se tuli 1908 ja vuosina 1929–49 se oli päivällä 30. toukokuuta. Vuodesta 1950 se on ollut nykyisellä päivällään, 11. toukokuuta.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Osmo-nimen on saanut 12 678 miestä sekä ainakin yksi nainen.

  • Otso

    Otso on suomalainen miehen etunimi. Sana tarkoittaa karhua, ja on ilmeisesti alkuperäinen karhun nimitys siinä, missä karhu on yksi monista kiertoilmauksista.

    Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi Otso on Suomessa 1900-luvun alusta lokakuuhun 2013 mennessä annettu 2938 miespuoliselle henkilölle.

  • Pellervo

    Pellervo on suomalainen miehen etunimi. Se tulee sanasta "pelto". Nimi esiintyy myös kalevalaisessa runoudessa, jossa Sampsa Pellervoinen on pellon haltija, sadon ja pellon suojelija.

    Pellervon nimipäivä on ollut vuodesta 1908 lähtien Suomen almanakassa 2. huhtikuuta. Nimi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 6555 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Ortodoksisessa almanakassa Pellervo on yhdistetty nimeen Filagrios.

    Osuustoimintaliike on ottanut Pellervo-nimen käyttöön Pellervo-seuran nimessä, puhutaan pellervolaisuudesta. Huhtikuun alkupuolella seura järjestää aattellisen Pellervon Päivän.

  • Pyry

    Pyry ( ääntäminen (ohje)) on suomalainen miehen etunimi. Pyryn nimipäivä on 1. marraskuuta, jolloin on myös Lylyn nimipäivä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Pyry on Suomessa annettu 2670 miehelle ja alle 20 naiselle.

    Ennen kuin Pyry-nimestä tuli almanakkanimi vuonna 1995 sen saattoi antaa kummalle sukupuolelle tahansa. Pyry-nimi on yleistynyt voimakkaasti almanakkaan pääsemisen jälkeen.

    Pyry (VL Pyry) on myös suomalainen, Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama harjoitushävittäjä, joka oli Suomen ilmavoimien käytössä 1939-1962.

  • Päiviö

    Päiviö on suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 30. kesäkuuta. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päiviö-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä ollut kaikkiaan 5 065 miestä ja noin 90 naista.

  • Reima

    Reima on suomalainen miehen etunimi. Reiman nimipäivä on 5. marraskuuta. Nimi kuuluu 1900-luvun alun merkitysisältöisten nimien joukkoon. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Reima on Suomessa annettu 2941 miehelle ja muutamalle naiselle.

    Reima on myös tunnettu lastenvaatemerkki ja -valmistaja.

  • Sampsa

    Sampsa on suomalainen miehen etunimi. Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä syntynyt 1 222 Sampsaa.

  • Seppo

    Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.

  • Sulo

    Sulo on suomalainen miehen nimi. Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 16 050 suomalaiselle miehelle ja noin 180 naiselle.

  • Taisto

    Taisto on suomalainen miehen etunimi, joka lisättiin vuoden 1929 nimipäiväalmanakkaan pyrittäessä kehittämään entistä suomalaisempaa nimistöä.

    Nimi oli tullut käyttöön jo 1800-luvun lopulla, ja sen syntyyn vaikuttivat toisaalta Suomen kansallinen itsenäisyystaistelu, toisaalta työväenliike.. Nimi on tullut suosituksi erityisesti Suomen vasemmistolaisissa piireissä, mihin lienee osaltaan vaikuttanut Internationaalin kertosäkeen sanat: "Tää on viimeinen taisto", sekä myös Suomen romanien keskuudessa. Nimen suomalaiskansallisesta taustasta huolimatta etunimen suosiota vähensi muun väestön keskuudessa sen leimautuminen maan poliittiseen kielenkäyttöön 1970-luvulta alkaen vakiintuneen kommunistisen taistolaisliikkeen (katso Taisto Sinisalo) nimeen.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä etunimen Taisto on saanut 12 689 suomalaista miestä

    Taiston nimipäivää vietetään Suomessa 7. marraskuuta. Päivä on sama kuin Venäjän lokakuun vallankumouksen vuosipäivä.

  • Tapio

    Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsän jumala Tapiosta. Tapion nimipäivä on 18. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2014 mennessä ollut 137 668 Tapio-nimistä miestä ja muutama nainen. Tapioiden (kuten Tapanienkin) lempinimi on usein Tapsa.

  • Tarmo

    Tarmo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Suomessa nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 7 671 miehelle ja alle kymmenelle naiselle.

  • Tauno

    Tauno on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tauno on todennäköisesti syntynyt Karjalassa murresanasta tauno, joka tarkoittaa 'sävyisää', 'hyväntapaista'. Karjalassa nimi Tauno tuli käyttöön 1860-luvulla Suosituimmillaan nimi Tauno oli 1910–1930-luvuilla, ja se sai oman nimipäivän 1929. Suomesta nimi on kulkeutunut Viroon 1940-luvulla.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Tauno-nimen on saanut 29 025 miestä ja alle viisi naista.

  • Tenho

    Tenho on suomalainen miehen etunimi.

    Tenho on lähtöisin suomen kielen sanasta tenho ('viehätys, lumo'), joka on mahdollisesti ollut käytössä jo muinaissuomalaisilla. Aikaisemmin tenho tarkoitti varsinkin lappalaisten taikuutta, jonka katsottiin lumoavan uhrinsa, ja siten hallitsevan heitä. (katso: lumous)

    Kansallisromanttisen kauden aikana nimen käyttöä heräteltiin ja sen käyttö yleistyi varsinkin 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi kuitenkin pääsi vasta vuonna 1984.

    Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Tenho-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä saanut 3271 suomalaista miestä.

  • Terho

    Terho on suomalainen miehen etunimi. Luontoaiheinen nimi johtuu tammen pähkinämäistä hedelmää tarkoittavasta sanasta terho. Nimi oli ehdokkaana kalenterinimeksi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja tuli almanakkaan 1900-luvun alussa.

    Nimi on annettu vuoden 2009 loppuun mennessä 3 742 suomalaiselle miehelle, ennen vuotta 1960 myös noin 15 naiselle.

  • Toivo

    Toivo on suomalainen miehen etunimi.

    Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.

    Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Kolmikon Usko, Toivo ja Lempi esikuvana oli venäjän vastaava nimiraita Vera, Nadesda, Ljubov. Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.

    Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, missä siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.

    Suomen almanakassa Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Toivo-nimen on saanut 51 552 miestä sekä muutama ennen vuotta 1920 syntynyt nainenkin. Nimi on yleinen varsinkin 1900-luvun alkupuolella syntyneillä.

  • Uljas

    Uljas on suomalainen miehen etunimi, joka johtuu rohkeaa, urhoollista ja komeaa tarkoittavasta sanasta uljas. Uljaksen nimipäivä on nimipäivä on 19. lokakuuta. Suomessa etunimi Uljas on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2606 henkilölle. Uljas on myös sukunimi.

  • Urho

    Urho on suomalainen miehen etunimi. Nimi on annettu vuoden 2010 loppuun mennessä 12050 suomalaiselle. Suurin osa Urho-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Myös 2000-luvulla nimen suosio on kasvanut runsaasti.

  • Valo

    Valo on nimi, joka esiintyy suomen kielessä sekä sukunimenä että etunimenä ja muista kielistä ainakin slovakin kielessä sukunimenä.

  • Veijo

    Veijo on suomalainen miehen nimi, ja harvinainen sukunimi. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 11 080 suomalaiselle, joista yli puolet on 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä.

  • Veikka

    Veikka on suomalainen miehen etunimi. Veikan nimipäivä on 9. tammikuuta, jolloin on myös Veikon, Velin ja Veijon nimipäivä. Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä nimetty 2 771 Veikkaa.

  • Veikko

    Veikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on käytössä myös Virossa suomalaisen kirjoitusasun lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Kummassakin maassa nimipäivä on 9. tammikuuta.

    Veikko tarkoittaa myös veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria ("Terve veikko!" Voi, veikkonen!).

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Veikko-nimen on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 73 587 miestä ja muutama nainen.

  • Veli

    Veli on suomalainen miehen etunimi. Veli on 1800-luvun lopun suomalaisuusmielisiä nimiä. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä Veli-nimen on saanut 28 836 suomalaista. Yleisiä ovat myös yhdysnimet Veli-Matti ja Veli-Pekka. Veli viettää nimipäivää 9. tammikuuta.

  • Vesa

    Vesa on suomalainen miehen etunimi, joka esintyy myös sukunimenä. Se on Kustaa Vilkunan mukaan sekä merkitykseltään että äänneasultaan onnistunut. Nimi johtuu lehtipuun tainta taikka juuresta tai kannosta kasvavaa vartta tarkoittavasta sanasta vesa. Nimeksi sitä ehdotti H. A. Reinholm vuonna 1879, mutta se yleistyi vasta 1900-luvulla. Vesan nimipäivä on 27. syyskuuta. Nimi Vesa on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 21 824 miehelle ja muutamalle naiselle. Vesa on ollut suosittu nimi lyhyytensä ja nasevuutensa vuoksi.

    VeSa on myös lyhenne melontaseuran Vesisamoilijat nimestä.

  • Viljo

    Viljo on suomalainen miehen etunimi, Vilhelm-nimen muunnelma. Samaa alkuperää ovat myös nimet Vilho ja Ville. Viljon nimipäivää vietetään 27. tammikuuta.

    Viljo tuli käyttöön 1900-luvun alun kansallisromanttisella ajalla. Kalevalassa sen merkitys on 'valio, paras, oiva'.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Viljo on annettu 26 530 miehelle ja muutamalle naiselle. Suurin osa Viljoista on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi nimi on annettu muutamalle kymmenelle henkilölle muodossa Wiljo.

  • Visa

    Visa on suomalainen miehen etunimi. Nimi johtuu visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista; täten nimen valinnalla on haluttu ilmaista lapselle toivottuja ominaisuuksia. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Visa on annettu 1 153 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. 2000-luvulla nimi on annettu 152 pojalle ja ainakin yhdelle tytölle.

  • Voitto

    Voitto on suomalainen miehen etunimi.

    Voitto on käännösmukaelma latinalaisesta nimestä Victor, joka merkitsee 'voittajaa'.

    Nimi tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, kun kansallinen herääminen ja isänmaallinen henki nousivat. Suosituimmillaan Voitto oli 1920–1940-luvuilla. Nimiehdokkaana se oli jo vuonna 1865, mutta Suomen almanakkaan se pääsi vasta 1929.

    Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Voitto-nimen on saanut 6 741 miestä ja kymmenkunta naista.

  • Väinämö

    Väinämö on suomalainen miehen etunimi ja myös suomalainen sukunimi.

    Väinämö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä' (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).

    Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 1 546 miestä on saanut nimekseen Väinämö.

  • Väinö

    Väinö on miehen nimi. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen.

    Väinö ja sen rinnalla Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, molemmat ovat Kalevalan pääsankarin, Väinämöisen nimestä juontuvia. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa.

    Nimiehdokkaana Väinö oli jo vuosina 1856 ja 1865, ja Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli 1882–83. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Väinö on annettu 48 606 miehelle, ennen vuotta 1920 muutamalle naisellekin. Lisäksi nimi on annettu noin 210 henkilölle kirjoitettuna Wäinö.