» suosituimmat » miehet
Juhani
359 791Juhani on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnos ruotsalaisesta nimestä Johan, joka on muunnos nimestä Johannes, joka tarkoittaa: ”Jahve on armollinen”.
Juhani on Suomen toiseksi yleisin etunimi ja yleisin miehen etunimi (Suomen yleisin etunimi on naisen etunimi Maria). Juhani-nimen suosiota ovat lisänneet Seitsemän veljeksen hahmo Juhani sekä kirjailija Juhani Aho. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmen Suomen suosituin miehennimi. Ensimmäisenä nimenä se ei kuitenkaan nykyisin ole valtavan yleinen. Ilmeisesti lyhyemmät muunnokset enimmäkseen syrjäyttivät sen ensimmäisenä etunimenä 1900-luvun loppupuolella. Juhani on ollut 1940-luvulta alkaen joka vuosikymmenen suosituin nimi. Toiseksi suosituin nimi on saman nimen alkumuoto Johannes.
Juhanin nimipäivä on vanha juhannuspäivä 24. kesäkuuta.
Johannes
263 564Johannes on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen" (Yochanan). Se on ollut 1800-luvun lopusta lähtien toiseksi käytetyin miehen etunimi Suomessa, ja kesäkuuhun 2025 mennessä se on annettu 252 636 miehelle sekä alle 78 naiselle. Suomessa Johannes on yleisessä käytössä sekä tässä latinalaisperäisessä muodossaan että monina muunnoksina, kuten Juhani, Juha, Juhana, Juho, Jukka, Jussi, Janne, Hannes ja Hannu, joista jotkut ovat almanakassa Johannes Kastajan perinteisenä muistopäivänä eli vanhana juhannuspäivänä 24. kesäkuuta, toiset taas apostoli ja evankelista Johanneksen päivänä 27. joulukuuta. Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Eri maissa Johannes-nimestä on käytössä monia muitakin, alkuperäisestä usein huomattavasti poikkeavia muunnoksia.
Useimmista kuninkaista, joiden nimi on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma kuten John, Johan, Johann tai Jean, on suomen kielessä perinteisesti käytetty nimeä Juhana. Nimeä Johannes käytetään kuitenkin Suomessa tämän nimisistä paaveista ja Bysantin keisareista. Vuoden 2002 jälkeen valtaan nousevien hallitsijoiden nimet on päätetty säilyttää suomen kielessäkin alkuperäisessä muodossaan.
Olavi
241 437Olavi on Suomessa yleinen miehen etunimi. Se on yleinen varsinkin toisena tai kolmantena etunimenä. Se on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä, joka on esiintynyt muodoissa Aleifr, Anleifr ja Olafr ja tarkoittaa esi-isien jälkeläistä, sukunsa vesaa. Nykyisin nimi esiintyy Ruotsissa ja Norjassa muun muassa muodoissa Olaf, Olav ja Olof. Suomessa nimeä Olavi käytetään myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuninkaista, joiden omakielinen nimi on ollut Olav, Olof tai Oluf.
Erityisen suosituksi nimen eri muodoissaan on varsinkin pohjoismaissa tehnyt Norjan ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Pyhä (), jonka kuolin- ja muistopäivä, Pyhän Olavin päivä 29. heinäkuuta, on nykyisinkin Olavin nimipäivä. Hänen mukaansa on saanut nimensä myös Olavinlinna.
Olavin lempinimi on usein Olli tai Ola.
1800-luvun lopulta heinäkuuhun 2025 mennessä nimi Olavi on Suomessa annettu 240 596 miehelle ja noin 30 naiselle. Kaikkein yleisin nimi on 1940- ja 1950-luvulla syntyneillä.
Antero
192 894Antero on vanha suomalainen miehen etunimi. Nimestä on käytössä myös muoto Anteri.
Antero on muunnelma nimestä Andreas, joka puolestaan juontuu ’miehekästä’ tarkoittavasta kreikan sanasta andros. Anteron nimipäivä on 30. marraskuuta, apostoli Andreaksen muistopäivänä. Toisaalta Antero kuuluu kalevalaisiin nimiin (Antero Vipunen), mutta tätäkin kautta taustalla voi olla apostoli Andreas: on näet esitetty, että Antero Vipusen taustalla olisi apostoli Andreas, jonka apostolin tunnus eli attribuutti vinoristi olisi tulkittu vipuansaksi.
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Antero on annettu Suomessa 189 693 miehelle ja alle 20 naiselle. Sen muunnelma Anteri on tai on ollut noin 90 henkilön nimenä..
Tapani
161 982Tapani on miehen etunimi. Se tulee kreikkalaisesta nimestä Στέφανος eli Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. Kyseessä lienee käännös hepreankielisestä nimestä Cheliel, joka merkitsee Jumalan kruunaamaa. Nimen feminiininen muoto on monissa kielissä Stephanie.
Tapanin nimipäivä on 26. joulukuuta, toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä, joka on samalla Pyhän Stefanoksen muistopäivä.
Maaliskuuhun 2025 mennessä nimi Tapani on annettu Suomessa 161 577 miehelle sekä muutamalle naiselle. Tapsa on sekä Tapanin että Tapion lempinimi. Tämä kahtalaisuus ilmenee suomalaisista julkkiksistakin, sillä Tapsaksi kutsutaan sekä Tapani Kansaa että Tapio Rautavaaraa.
Kalevi
147 011Kalevi on miehen etunimi, joka otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929. Se on nimen Kaleva myöhempi virolaissävyinen muunnelma. Virossa ehdotettiin jo vuonna 1882 nimeä Kalev, mutta ensimmäiset Kalev-nimiset kastettiin siellä vasta 1920-luvulla. Suomessa Kalevi sai nimipäivän 10. syyskuuta vuonna 1929 ja suosituimmillaan se oli 1930-luvulla.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä 146 689 suomalaista miestä ja muutama nainenkin on saanut etunimekseen Kalevi.
Tapio
143 078Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsänhaltija Tapiosta. Tapion nimipäivä on 18. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2025 mennessä ollut 142 758 Tapio-nimistä miestä ja muutama nainen (alle 35). Tapioiden (kuten Tapanienkin) lempinimi on usein Tapsa.
Mikael
132 450Mikael on miehen etunimi. Se johtuu Raamatun arkkienkeli Mikaelin nimestä, joka on hepreaa ja merkitsee: ”Kuka on Jumalan kaltainen?”
Suomessa Mikael-nimisiä on paljon monessa sukupolvessa. Suomessa Mikael on kaikkien aikojen kymmenenneksi yleisin miehen nimi, kun mukaan lasketaan kaikki etunimet. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Mikael on huhtikuuhun 2024 mennessä annettu 130 712 miehelle ja alle 127 naiselle. Koska Mikael on ollut erittäin suosittu toisena ja kolmantena nimenä, näistä vain pieni osa on annettu ensimmäiseksi nimeksi.
Eri maissa esiintyviä Mikael-nimen muunnoksia ovat muun muassa englantilainen Michael, espanjalainen Miguel ja ranskalainen Michel. Suomessa sen muunnelmina ovat käytössä nimet Mika, Miika, Micael, Miikaeli, Miikka, Miki, Mikko, Miko, Miska, Mikkeli, Mikki, Mikke, Mikkel, Mike, Miikkaeli, Miihkali. Myös Eeli voi tulla Mikaelista. Sen naispuolinen vastine on Mikaela.
Mikaelin nimipäivä on 29. syyskuuta, joka on myös arkkienkeli Mikaelin kunniaksi vietetyn mikkelinpäivän alkuperäinen päivämäärä.
Matti
132 110Matti on suomalainen miehen etunimi. Nykyväestössä se on erittäin yleinen varsinkin suurilla ikäluokilla (1945–1950 syntyneillä). Myöhemminkään nimen suosio ei ole kadonnut, vaikka on se vähentynyt. Matti on suomalaismiesten keskuudessa yleisin ensimmäinen etunimi, mutta nykyään se on yleinen varsinkin toisena tai kolmantena nimenä. Vakiintuneita yhdysnimiä, joissa loppuosana on Matti, ovat ainakin Ari-Matti, Juha-Matti, Veli-Matti ja Vesa-Matti.
Nimen alkuperä on hepreankielisessä nimessä Mattitjahu, joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Nimen suomalainen muoto on nimilyhennelmä Juudas Iskariotin tilalle valitusta apostolista Mattias, jonka muistopäivästä 24.2. tuli myös Matin nimipäivä.
Matti vakiintui Suomessa nimimuotona jo keskiajalla. Sen jälkeen se on ollut vuosisatojen ajan yksi yleisimpiä suomalaisia etunimiä, ja se onkin kaikkien aikojen kahdeksanneksi yleisin miesten etunimi. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Matti on helmikuuhun 2025 mennessä annettu 131 898 henkilölle.
Sukunimenä Matti on ollut Suomessa 43 henkilöllä, joista nykyisenä sukunimenä 17:llä.
Ilmari
125 703Ilmari on miehen nimi, ja nimipäivä on suomalaisessa kalenterissa 16. tammikuuta, vuodesta 1908 alkaen.
Ilmari on kansallisromanttisen kauden nimiä, ja on ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Tammikuuhun 2026 mennessä nimi Ilmari on annettu noin 125 550 henkilölle.
Seppo Ilmarinen on Kalevalan pääsankareita, taitava seppä, luonteeltaan rauhallinen, vakava, rehellinen ja uskollinen. Nimi on ikivanha suomalainen, ri-johtimella ilma-sanasta muodostettu.
Nimi Ilmo on mahdollisesti lyhentymä Ilmarista, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.
Pekka
104 508Pekka on suomalainen yleinen miehen etunimi, Pietari-nimen muoto. Pekan nimipäivä on 29. kesäkuuta, jolloin on myös Petrin, Petran, Pietarin, Petterin, Pekon ja Petjan nimipäivä. Suomessa on vuoden helmikuuhun 2025 mennessä ollut 104 376 Pekka-nimistä miestä. Aiemmin Pekka-nimeä annettiin vain Itä-Suomessa; Länsi-Suomessa sitä pidettiin alatyylisenä, kunnes presidentti Pehr Evind Svinhufvudin lempinimi Ukko-Pekka nosti sen koko Suomessa suosituksi, hyvään tyyliin kuuluvaksi miehennimeksi. Pekka on myös jälkiosana suuressa osassa Suomen yleisimmistä miesten yhdysnimistä: Ari-Pekka, Juha-Pekka, Jukka-Pekka, Jussi-Pekka, Kari-Pekka, Olli-Pekka, Veli-Pekka, Vesa-Pekka, Ville-Pekka.
Pekka on myös harvinainen suomalainen sukunimi, joka on käytössä sekä sellaisenaan että osana yhdysnimiä kuten Jussi-Pekka.
Heikki
87 446Heikki on suomalainen miehen etunimi, Henrik-nimen suomenkielinen muunnelma. Suomalaisessa kalenterissa Heikin nimipäivä on vuodesta 1891 lähtien ollut 19. tammikuuta, joka on Pyhän Henrikin muistopäivä. Ortodoksisessa kalenterissa nimi Heikki esiintyy useilla vuoden päivillä. (Nimeä Heikki tai Henrik ei varsinaisesti ole kantanut yksikään ortodoksisen kirkon muistopäiväkalenterissa esiintyvä henkilö, mutta suomalaisessa ortodoksisessa perinteessä Heikki-nimi on yhdistetty useisiin eri Theodoros- tai Feodor-nimisiin pyhiin.)
Maaliskuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Heikki-nimen oli saanut 87 308 miestä ja vähintään yhdeksän naista. Nimi oli suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin se annettiin yhteensä 28 920 henkilölle.
Heikin lempinimiä ovat muun muassa Hessu, Heka ja Hege.
Matias
86 329Matias on miehen etunimi, joka useissa maissa esiintyy myös muodoissa Mattias, Mathias tai Matthias. Matias-nimi juontaa juurensa hepreankielisestä sanasta "mattitja", joka tarkoittaa Jumalan lahjaa. Matiaksen nimipäivä on 24. helmikuuta, apostoli Mattiaan muistopäivänä, joka on myös Matin nimipäivä. Matias oli samana päivänä myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa vuoteen 1989, jolloin se korvattiin muodoilla Mattias ja Mats.
Suomessa nimi Matias on helmikuuhun 2025 mennessä annettu 85 775 miehelle ja noin 30 naiselle. Lisäksi muodossa Mattias nimi on annettu 4 305:lle, muodossa Matthias noin 1 160:lle ja muodossa Mathias 3 752 henkilölle.
Sakari
84 490Sakari on suomalainen miehen etunimi. Nimi polveutuu hepreankielisestä nimestä Zechariah (hepr. ”Jahve lahjoittaa” tai ”Jahve muistaa”)., ja nimi eri muunnelmineen on tullut laajalti tunnetuksi Raamatusta. Uudessa testamentissa mainitaan Sakarias Johannes Kastajan isänä.. Nimi muistuttaa myös Vanhan testamentin profeetan nimeä Sakarja, joka kuitenkin on eri alkuperää ja merkitsee "maksaa palkka." Sakarin nimipäivä on 14. tammikuuta Sakari Topeliuksen syntymäpäivän mukaan.
Antti
84 301Antti on suomalainen miehen etunimi.
Antti tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta andros. Muoto Antti on vakiintunut varhain sekä itäisessä että läntisessä Suomessa. Antin nimipäivä on 30. marraskuuta, joka on sekä läntisissä että itäisissä kirkkokunnissa apostoli Andreaan muistopäivä. Antti (oik. Andreas) on kalastajien suojelupyhimys: "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja." Anttia käytetään myös Anteron kutsumanimenä.
Antti kuuluu Suomessa kestosuosikkinimiin. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on vuoden 2019 loppuun mennessä ollut kirjoilla 83 376 Antti-nimistä miestä ja kymmenkunta naista. Antti on ollut nimenä huomattavan monilla sekä todellisilla että kuvitteellisilla voimakkailla henkilöillä, kuten vaikkapa Antti Isotalolla ja Antti Rokalla.
Anttiin perustuvia sukunimiä ovat ainakin Anttila, Antila, Anttilainen ja Anttinen.
Veikko
80 204Veikko on suomalainen miehen etunimi. Se on peräisin sanasta veikko, joka tarkoittaa veljeä tai miestä yleensä tai hyvää toveria (”Terve veikko!” Voi, veikkonen!). Veikon nimipäivä on ollut Suomessa 9. tammikuuta vuodesta 1928 ja aiemmin kirjoitusasussa muodossa Weikko vuodesta 1908. Nimi on käytössä myös Virossa, suomalaisen kirjoitusasunsa lisäksi muodoissa Veiko ja Veigo. Virossakin nimipäivä on 9. tammikuuta. Viron äänneopin mukaisesti Veiko kuitenkin ääntyy lähes suomalaiseen tapaan sanan keskellä olevan k-äänteen kahdentuessa.
Tammikuuhun 2026 mennessä Veikko-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 80 138 miestä ja muutama nainen. Virossa oli vuoden 2025 alussa 213 elossa olevaa Veikkoa. Veiko-nimisiä oli vastaavasti 1519, mikä tekee siitä Viron 110:nneksi. suosituimman miehen nimen. Nimi Veigo oli 70 miehellä.
Petteri
78 478Petteri on suomalainen etunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Petteri on huhtikuuhun 2024 mennessä ollut Suomessa etunimenä 78 263 miehellä. Petterin nimipäivä on 29. kesäkuuta. Petteri on johdannainen apostoli Pietarin nimestä.
Muita samankaltaisia nimiä on muun muassa Petri, Pekka ja Pietari.
Erkki
74 356Erkki on suomalainen miehen etunimi. Se on skandinaavisen nimen Erik yleisin suomalainen muoto. Erkin nimipäivä on vuodesta 1891 ollut 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös nimien Eero, Eerik, Eerika ja Eerikki nimipäivä. Suomessa on helmikuuhun 2026 mennessä ollut kirjoilla 74 351 Erkkiä. Erkin lempinimi on usein Eki.
Erkin päivään liitetään perinteisesti monia sananparsia, joista monet viittaavat siihen, kuinka kesän tulo edistyy, kuten ”Erkki avaa käen suun”.
1990-luvulla tuli tavaksi käyttää Erkki-nimeä mitä erilaisimmissa sanonnoissa, esimerkiksi ”Tuosta nyt ei ota selvää Erkkikään”, ”Tätä nyt ei osaa Erkkikään” ja ”Tuota ei syö Erkkikään”.
Erkeillä on oma etunimiseura, Kymenlaaksossa toimiva Erkkien yhdistys.
Eino
69 744Eino on suomalainen miehen etunimi. Eino on suomalainen asu saksalaisesta nimestä Enewald (Aginwald), joka merkitsee 'miekalla hallitsevaa'. Eino on ollut käytössä jo 1500-luvulla ja nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa Eino oli ensimmäisen kerran vuosina 1908–1909 ja uudelleen vuodesta 1912 nykyisellä paikallaan.
Eino on ollut yksi yleisimmistä miestennimistä ja sen huippuvuodet ajoittuvat 1900–1940-luvuille. Uudestaan nimi on noussut suosioon 2000-luvulla. Marraskuuhun 2025 menneessä Eino-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut noin 69 487 henkilöä.
Einon lempinimi on usein Eikka, joka sekin esiintyy myös virallisena etunimenä ja on marraskuuhun 2025 mennessä annettu noin 280 henkilölle. Tunnetuimpia Eikka-nimeä kantavia henkilöitä on EU-suurlähettiläänä Brysselissä vaikuttanut Pentti Eikka Kosonen, joka käyttää yleisesti Eikka-nimeä.
Lauri
68 440Lauri on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Lauri on ollut jo pitkään suosituimpia miesten etunimiä. Suomessa on huhtikuuhun 2025 mennessä ollut 68 229 Lauri-nimistä miestä ja alle 28 naista.
Kalervo
66 514Kalervo on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä. Nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se mainitaan Kullervon isän nimenä, ja sen on arveltu syntyneen Kaleva- ja Kullervo-nimien yhdistelmänä. Nimi on annettu maaliskuuhun 2025 mennessä 66 422 suomalaiselle miehelle. Lisäksi Kalervo oli maaliskuussa 2025 sukunimenä 78 henkilöllä. Kalervon nimipäivä on 11. maaliskuuta.
Jaakko
64 433Jaakko on yleinen suomalainen miehen etunimi. Se on nimen Jaakob yleisin muoto Suomessa. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako. Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.
Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890 ja on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta viimeistään 1900-luvun alussa se oli jo hyvin yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin nimi. Sittemmin nimen suosio vähäksi aikaa laski mutta uusi suosio oli selvä 1980-luvulla. Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä. Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on annettu viime vuosikymmeninä melko paljon myös viralliseksi etunimeksi. Seminaari sai jatkoa vuonna 2005 Kaisa-seminaarista.
1800-luvun lopulta vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 64 325 miehelle ja alle 15 naiselle.
Juha
62 305Juha on suomalainen miehen etunimi.
Juha on lyhentymä suomalaisesta etunimestä Juhani, joka on palautettavissa heprealaisperäiseen nimeen Johannes, joka merkitsee 'Jahve on armollinen'. Juhan, kuten Juhanin ja Johanneksenkin, nimipäivää vietetään vanhana juhannuspäivänä 24. kesäkuuta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 62 284 miestä ja ainakin kolme naista on saanut ensimmäiseksi tai muuksi etunimekseen Juhan. Juha on perinteikäs nimi, sillä se on ollut käytössä jo 1800-luvulla, mutta sen suurinta suosiota kesti 1950-luvun lopulta 1980-luvun alkuun. Vuosina 1960–1979 sen sai peräti noin 32 800 henkilöä. Pian sota-ajan jälkeen Juha ohitti Juhon suosiossa ja 1980-luvulla Juho puolestaan Juhan, vaikkakin vielä 2010-luvulla Juha-nimen sai Suomessa 664 henkilöä.
Juha-Matti ja Juha-Pekka kuuluvat Suomen yleisimpiin yhdysnimiin.
Toivo
60 132Toivo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi.
Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.
Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Englanniksi ne ovat kolme naisten nimeä: Faith, Hope ja Charity. Kolmikon Usko, Toivo ja Lempi esikuvana oli venäjän vastaava nimiraita Vera, Nadesda, Ljubov. Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.
Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, jossa siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.
Suomen almanakassa Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Toukokuun 2025 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Toivo-nimen on saanut 59 679 miestä ja noin 20 naista. Nimi on yleinen varsinkin 1900-luvun alkupuolella syntyneillä.
Virossa Toivo oli vuoden 2025 alussa nimenä 1742 miehellä, ja se oli 94:nneksi yleisin miehen nimi.
Timo
60 043Timo on Suomessa hyvin yleinen, jonkin verran myös mm. Ruotsissa ja Saksassa esiintyvä miehen etunimi. Timo on lyhentymä kreikkalaisesta nimestä Timotheus (Timoteus), joka merkitsee 'Jumalaa kunnioittavaa' (timao "kunnioittaa" theos "jumala").
Suomessa nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Timon nimipäivä on 9. toukokuuta.
Timo on Suomen yleisimpiä miesten nimiä. Se oli vuonna 2014 tehdyn tilaston mukaan Suomen toiseksi yleisin kutsumanimi (yleisin oli Matti), ja Timo Virtanen on Suomen yleisin kutsumanimen ja sukunimen yhdistelmä. Seitsemän veljeksen Timo on voinut edistää nimen käyttöä, joskin Timosta tuli muotinimi vasta noin 70 vuotta Seitsemän veljeksen ilmestymisen jälkeen. Timo oli suosittu nimi viime sota-ajasta lähtien 1970-luvun lopulle. 1970-luvun jälkeen Timo ei ole ollut enää muotinimi, mutta vielä 2000-luvun alkuvuosina Timoksi nimettiin noin sata poikaa vuodessa. Toukokuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Timo-nimen on saanut Suomessa 59 983 miestä. Timon lempinimi on usein Timppa.
Kristian
59 999Kristian on miehen etunimi.
Kristianin nimen alkuperä on kreikkalainen sana christianos (lat. christianus), joka tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Nimen sisarnimi on Kristiina.
Kristianin nimipäivä on 13. marraskuuta.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on elokuun 2025 loppuun mennessä 59 829 miestä ja noin 70-80 naista saanut nimekseen Kristian.
Pentti
59 791Pentti on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä ja paikannimenä. Se on samaa alkuperää kuin ruotsinkielinen miehen etunimi Bengt.
Kari
57 350Kari on suomalainen miehen etunimi. Nimipäiväänsä Karit viettävät 11. tammikuuta. Eräissä muissa kielissä Kari voi esiintyä myös naisen etunimenä.
Suomessa Kari on karjalainen lyhennelmä kreikkalaisesta nimestä Makarios, joka merkitsee autuasta ja onnellista. Sitä on myös käytetty kari-loppuisten nimien (muiden muassa Sakari, Oskari) kutsumamuotona. Kari on kansallisromanttisen ajan nimiä, sillä sen toi tietoisuuteen kirjailija Juhani Aho teoksessaan Panu vuonna 1897. Islannin ja Skandinavian muinaistaruissa on tuulenvirettä tarkoittava miehennimi Kari.
Kari yleistyi muotinimeksi 1940- ja 1950-luvuilla, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 lähtien. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kari-nimen on Suomessa saanut 1900-luvun alusta toukokuuhun 2025 mennessä 57 313 miestä ja noin 50–60 naista. 1950-luvulla Kari oli Suomen suosituin pojan ensimmäinen etunimi.
Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. Se on lyhennelmä Katariinasta, samaan tapaan kuin Karin, Karen tai suomalainen Kaarina. Erityisen yleinen nimi se on Norjassa, jossa asui vuonna 2005 lähes 30 000 Kari-nimistä naista. Nimestä onkin tullut tyypillinen norjalaisen naisen viittaus. Norjassa käytetään sanontaa ”Ola ja Kari Nordmann” samaan tapaan kuin Suomessa sanontaa ”Matti ja Maija Meikäläinen”. Norjan kielessä naisennimen Kari a lausutaan pitkänä. Suomessa on käytössä, tosin harvinaisena, samoin ääntyvä naisennimi Kaari.
Mikko
57 257Mikko on suomalainen miehen etunimi. Nimi on suomalainen muunnos heprealaisesta nimestä Miikael, Mikael, joka mainitaan Raamatussa myös arkkienkelin nimenä. Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelista.
Mikko on ollut almanakassa vuodesta 1890.
Syyskuuhun 2025 mennessä nimi Mikko oli Suomessa annettu 57 241 miehelle ja alle 25 naiselle. Mikoista enemmistö on syntynyt 1970–1990-luvuilla. Huippuvuosi pelkkien ensimmäisten nimien perusteella oli 1979, jolloin sen sai 1 743 miespuolista henkilöä ensimmäiseksi etunimekseen.
Väinö
56 605Väinö on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen.
Väinö ja sen rinnalla huomattavasti harvinaisempi Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä. Ne ovat Kalevalan pääsankarin, Väinämöisen nimen lyhentymiä. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa.
Väinön kutsumanimenä arkikielessä esiintyy usein Väiski.
Nimiehdokkaana Väinö oli jo vuosina 1856 ja 1865, ja Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli vuosina 1882–1883. Hwlmikuuhun 2026 mennessä nimi Väinö on annettu 56 544 miehelle sekä muutamalle naisellekin. Lisäksi nimi on annettu noin 460 henkilölle kirjoituasussa Wäinö
Väinö oli Suomessa suosittu nimi 1900-luvun alkukymmeninä. Vuosisadan loppupuolen Suomessa nimen suosio oli melko vähäinen, mutta uudella vuosituhannella Väinö on palannut suomalaisten nimisuosikkien joukkoon. Yhteensä 1960–1990-luvulla sen sai vain 2 614 henkilöä, mutta pelkästään 2010-luvulla 4 860
Juho
56 514Juho on suomalainen miehen etunimi. Juhon nimipäivä on vanha juhannuspäivä 24. kesäkuuta. Tammikuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Juho-nimen on saanut 56 408 miestä. Lisäksi on ollut noin 30 Juho-nimistä naista, joista suurin osa on ollut 1800-luvulla syntyneitä.
Juhon lempinimi voi olla esimerkiksi Jussi.
Juho on myös sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan tammikuussa 2024 Juho oli 51 henkilöllä nykyisenä sukunimenä.
Henrik
56 463Henrik on miehen etunimi. Henrikin nimipäivä on 19. tammikuuta, piispa Henrikin muistopäivänä.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Henrik on huhtikuuhun 2024 mennessä ollut Suomessa etunimenä 55 881 miehellä.
Nimi Henrik on vanha germaaninen miehennimi, jonka jälkiosa rik merkitsee ’rikas’ tai ’mahti, valta’, alkuosaa on selitetty johtuvaksi joko ’kotia’ (esim. saks. Heim) tai ’aitausta, hakaa’ (muinaisyläsaksan hag) merkitsevistä sanoista. Suomessa Henrik-nimestä ovat käytössä myös muunnelmat Heikki, Henrikki, Henri ja Heino. Nimen naispuolisia vastineita ovat Henrika, Henrietta, Henna ja Henni.
Martti
54 528Martti on miehen nimi. Nimi on latinalaisen Martinus-nimen suomalainen vastine; nimi oli alkuaan antiikin roomalaisten käyttämä nimi, joka oli johdettu sodanjumala Marsin nimestä, mutta Eurooppaan se levisi erityisesti pyhän Martinus Toursilaisen kultin myötä.
Martin nimipäivä, martinpäivä, on 10. marraskuuta. Mara on yleinen Martti-nimisistä käytetty lempinimi. Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Martti on Suomessa annettu 54 477 miehelle ja ainakin kolmelle naiselle.
Suomalaisen lähetystoiminnan vaikutuksesta nimi on hyvin suosittu myös Namibian Ambomaalla. 1800-luvun lopulla siellä toimi vuosikymmenten ajan lähetyssaarnaaja Martti Rautanen. Rautasen lisäksi nimen suosioon on luultavasti vaikuttanut myös Martti Luther. Maassa on ollut myös Martti-nimisiä kuninkaita. Martti-nimiä annettiin lapsille myös maan itsenäistymiseen vaikuttaneen Martti Ahtisaaren innoittamana. 2020-luvulla Namibiassa on arvioiden mukaan enemmän Martteja kuin Suomessa. Nimestä on käytetty myös muotoja Marti ja Martina.
Martti-nimen perinteinen vastine ruotsin kielessä on Mårten, viron kielessä Mart, saksassa, ranskassa, englannissa ja useissa muissakin Euroopan kielissä Martin (tai Martín), unkarissa Márton, puolassa Marcin.
Ensio
54 354Ensio on suomalainen miehen etunimi.
Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa ’ensimmäistä’. Todellisuudessa se saattaa olla muunnelma italialaisesta nimestä Enzio, jota suomenruotsalaiset ovat käyttäneet 1860-luvulta alkaen.
Ensio-nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888, ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Armas
54 241Armas on suomalainen miehen nimi. Nimipäivä on 28. maaliskuuta.
Armas-nimisiä on Suomessa ollut kirjoilla vuoden 2019 loppuun mennessä 50 794 miestä ja noin 50 naista.
Oskari
50 219Oskari (, ) on suomalainen miehen etunimi, joka on lainattu ruotsin kautta muinaisenglantilaisesta nimestä Osgar, "jumalan keihäs". Nimen muinaisskandinaavinen vastine on Ásgeirr, joka on yhdistetty sanoista “áss” (pakanajumala) ja “*gaizaz” (keihäs)..
Lisäksi Oscar-niminen hahmo löytyy irlantilaisesta mytologiasta, Oscar oli Oisínin ja naiskeiju Niamhin soturipoika.
Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli vuonna 1799 syntynyt Ruotsin kuningas Oskar I. Nimen valitsi hänen kumminsa Napoleon Ossianin lauluissa mainitun Oscurin mukaan.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Oskari on huhtikuuhun 2024 mennessä ollut Suomessa etunimenä 49 712 miehellä.
Oskarin nimipäivä on 1. joulukuuta.
Oskari-nimen englanninkielistä vastinetta kantaa myös elokuva-alan Oscar-palkinto. Oskaria käytetään myös riikinkukkokirjoahvenen lempinimenä.
Oskarin lempinimi on usein myös virallisena nimenä käytössä oleva Osku.
Markku
49 411Markku on suomalainen miehen etunimi. Nimipäivää Markut viettävät 25. huhtikuuta. Markku on muunnos latinalaisperäisestä nimestä Marcus, joka tulee antiikin roomalaisten Mars-jumalasta. Muita Suomessa yleisiä saman nimen muunnelmia ovat Marko ja Markus.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Markku-nimisiä oli merkitty Suomessa väestötietojärjestelmään huhtikuuhun 2025 mennessä kaikkiaan 49 379. Määrässä ovat mukana myös jo kuolleet henkilöt. Lisäksi mukana ovat kaikki Suomessa annetut etunimet, siis kaksinimisiltä kaksi ja kolminimisiltä kolme nimeä, mutta sillä ei Markun osalta ole kovin suurta merkitystä, sillä Markku on harvoin muuna kuin kutsumanimenä. Markkua ehdotettiin lisättäväksi nimipäiväkalenteriin jo vuonna 1879, mutta ehdotus toteutui vasta vuonna 1929. Tämän jälkeenkin nimi pysyi melko harvinaisena yli vuosikymmenen, mutta muutaman vuoden aikana sota-ajasta lähtien se koki poikkeuksellisen nopean suosion nousun. Markku oli suosittu nimi 1940-luvun puolivälistä 1970-luvulle, ja 1950-luvun alkupuolella se oli Suomen toiseksi suosituin pojan ensimmäinen etunimi Karin jälkeen.
Suomen Kuvalehti pohti keväällä 2024 julkaistussa kansikuvajutussaan humoristiseen sävyyn Markkujen mahdollista kuolemista sukupuuttoon, koska lehden tietojen mukaan vuonna 2023 yksikään vastasyntynyt ei ollut saanut Markku-nimeä.
Markku-nimen kantajilla on oma yhdistys, Suomalainen Markku-liitto, joka on perustettu heinäkuussa 1996 Noormarkussa. Markku-liitto on Suomen suurin etunimiyhdistys noin 1 700 jäsenellään. Vuotuisessa juhlatilaisuudessa 25. huhtikuuta Markku-liiton henkisessä kotipaikassa Porin kaupungin Noormarkun kaupunginosan Söörmarkun kylässä valitaan uusi Vuoden Markku sekä lyödään uudet ”Söör Markut”. 30. elokuuta 2008 Markku-liiton järjestämässä kokoontumisessa Helsingin Senaatintorilla saavutettiin uusi maailmanennätys samannimisten henkilöiden kokoontumisessa yhteen paikkaan. Senaatintorille kokoontui 1 281 henkilöpaperien avulla nimensä todistanutta Markkua. Markut löivät aiemman vastaavan ennätyksen, joka oli Mohammed-nimisten ihmisten kokoontuminen Dubaissa, noin 200:lla. Voidaan ajatella, että tämän ennätyksen lyönnin arvoa lisäsi se, että Mohammed on maailman yleisin etunimi (kymmeniä miljoonia) ja Markku käytössä melkein pelkästään yhdessä noin 5 - 6 miljoonan asukkaan maassa (noin 30 000 elossa olevaa Markkua).
Huhtikuussa 2020 Markku oli sukunimenä 67:llä, Markkunen 17:llä ja Markkula 1 057 henkilöllä.
Markus
49 276Markus on miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä.
Nimi Markus tulee roomalaisesta nimestä Marcus, joka todennäköisesti juontuu sodanjumala Marsin nimestä.
Markuksen nimipäivä on 25. huhtikuuta, joka katolisessa pyhimyskalenterissa on evankelista Markuksen muistopäivä. Suomen almanakassa Markus on ollut vuodesta 1950.
Suomessa nimi Markus on 1900-luvun alusta huhtikuuhun 2025 mennessä annettu 49 955:lle ja Marcus noin 3 500 henkilölle. Henkilöitä, joiden sukunimi on Markus, on 373.
Markus on myös laulaja Markku Tranbergin taiteilijanimi. Markus-setä oli aikoinaan radiotoimittaja Markus Raution taiteilijanimi.
Seppo
48 096Seppo on suomalainen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä, ja Kalevalassa Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen. Varsinkin Pohjanmaalla Seppo saatetaan kuitenkin käsittää Sepeteus-nimen muunnokseksi. Ortodoksisessa nimiperinteessä Seppo yhdistetään Sebastianokseen. Sepon nimipäivä on 10. kesäkuuta. Seppo tuli Suomessa almanakkaan vuonna 1929, mutta Pietarin suomalaisessa kalenterissa se oli jo vuonna 1909. Seppojen lempinimiä ovat ainakin Sepe, Sepi ja Seppu. Sepoilla on Kotkan ympäristössä toimiva etunimiyhdistys, jonka nimi on Seppojen yhdistys.
Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä 47 676 miestä saanut nimekseen Seppo.
Jukka
47 821Jukka on suomalainen miehen etunimi.
Useimmiten Jukka käsitetään muunnokseksi nimistä Jogan ja Jogha, jotka puolestaan ovat Johanin tai Johanneksen muunnoksia, mutta on myös esitetty, että Jukka olisi peräisin gootin kielen nuorukaista tarkoittavasta sanasta jugga. Jukka on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Samoihin aikoihin Jukasta tuli muotinimi. 2000-luvulla Jukka ei enää ole ollut kovin suosittu nimi. Jukan nimipäivä on vanha juhannuspäivä 24. kesäkuuta.
Sanan muita läheisiä tarkoituksia ovat olleet "jukainen", "jukkainen", "jukoinen", joka on tarkoittanut kovaa ja sitkeää puuta (jukkapuu, jukapuu, Tverin karjalassa jukkopuu). Suomessakin muinoin kasvanutta marjakuusta (Taxus baccata) nimitettiin jukkapuuksi sen sitkeyden sekä kovuuden takia ja siitä tehtiin mm. jousia, nahkaveneen runkoja ja reen osia (jukolauta). Jukka-sanan muunnelmat ja käyttöyhteydet ovat hyvin vanhoja, sillä hyvin sen tapaisia sanoja tavataan muillakin suomensukuisilla kansoilla.
Suomessa on 1900-luvun alusta kesäkuuhun 2025 mennessä rekisteröity 47 790 Jukka-nimen saanutta miestä.
Jari
46 472Jari on suomalainen miehen etunimi. Etunimen on tiettävästi luonut Jalmari Finne lyhentymänä omasta nimestään. Nimi Jalmari puolestaan on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Hjalmar, joka merkitsee 'kypäräpäistä sotilasta'. Ensimmäinen Jari-nimen kasteessa saanut henkilö oli tiettävästi Jalmari Finnen kummipoika vuonna 1937.
Nimi tuli suosituksi 1950- ja 1960-luvuilla Aino Räsäsen Helena-kirjasarjaansa luoman Jari Junkkeri -hahmon myötä. Esimerkiksi vuonna 1969 se oli alle 10-vuotiaiden poikien nimistä suosituin. 1960-luku on kuitenkin ainoa vuosikymmen, jolloin nimi on ollut kymmenen suosituimman pojannimen joukossa. Almanakassa Jari on ollut vuodesta 1964 lähtien
Marraskuuhun 2025 mennessä nimi Jari on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu Suomessa noin 46 460 henkilölle. Yli puolet heistä on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla. Ennen vuotta 1940 nimi oli annettu alle kymmenelle henkilölle. Alankomaissa Jari-nimen on 1990-luvun alun jälkeen saanut yli 1 500 henkilöä sen jälkeen, kun Alankomaissa suosittu jalkapalloilija Jari Litmanen pelasi AFC Ajaxissa vuosina 1992–1999.
Erik
46 468Erik on skandinaavinen miehen etunimi. Se on muunnos norjalaisesta nimestä Eiríkr, joka tulee sanoista ei ’aina’ ja ríkr ’hallitsija’.
Erik on ollut monen Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaiden nimi. Suomen kielessä heistä käytetään vakiintuneesti nimimuotoa Eerik.
Suomessa Erik on suosittu nimi. Maaliskuun 2025 loppuun mennessä Suomessa on ollut kirjoilla 46 095 Erik- ja 3527 Eric-nimistä miestä. Lisäksi nimi on kummassakin muodossa ollut myös muutamalla naisella. Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Erikin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän muistopäivänä. Suomenkielisessä kalenterissa samana päivänä on Erkin, Eeron, Eerikin ja Eerikan nimipäivä.
Eero
46 455Eero on yleinen suomalainen miehen etunimi, joka on käytössä myös Virossa. Se on jokseenkin koko Suomessa vanhastaan tunnettu muunnos skandinaavisesta nimestä Erik, jonka merkitys on ’yksin hallitseva’ tai 'hallintoalue'. Kansanvalistusseuran kalenterissa Eero esiintyi vuonna 1883, ja Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Eero-nimen oli maaliskuuhun 2025 mennessä saanut 46 299 miestä.
Virossa 669 miehellä oli nimenään Eero 1. tammikuuta 2025, joten se on järjestykseltään 232:nneksi yleisin miehen etunimi. Eniten nimeä esiintyy Raplamaalla. Kuten Suomessa, esiintyy Eero Virossakin myös sukunimenä.
Aleksi
46 076Aleksi on suomalainen miehen etunimi, joka juontaa juurensa kreikkalaisesta nimestä Aleksandros (, ).
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Aleksi on Suomessa lokakuuhun 2025 mennessä annettu 45 994 miehelle, joista yli puolet on vuosina 1990–2009 syntyneitä, sekä 23 naiselle.
Hannu
44 067Hannu on suomalainen miehen etunimi, joka on lyhentymä saksalaisesta Johannes-nimen lyhentymästä Hannus. Hannun nimipäivä 27. joulukuuta. Saman nimen vanhempi rinnakkaismuoto on Hannes, ruotsinkielisillä alueilla myös Hans ja Hasse. Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimi Hannu on joulukuuhun 2025 mennessä annettu Suomessa noin 44 060 henkilölle, joista yli puolet on syntynyt vuosina 1940–1959. Hannu pohjautuu heprealaiseen nimeen Johannes (”Jumala on armollinen”).
Paavo
41 571Paavo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Paavo viettää nimipäiväänsä 25. tammikuuta, jolloin on myös Paavalin ja Paulin nimipäivä. Paavon rinnakkaismuotoja ovat Paavali ja Pauli. Suomessa nimi on tammikuuhun 2025 mennessä annettu noin 41 470 henkilölle.
Virossa oli 1. tammikuuta 2019 Paavo-nimisiä miehiä 265, joten yleisyydeltään se on 385. miehen etunimi. Eniten nimeä esiintyy Võrumaalla. Sukunimenä Paavo on hieman yleisempi Virossa kuin Suomessa.
Paavon lempinimi on usein Pave.
Onni
41 552Onni on suomalainen miehen nimi. Nimen katsotaan kuvastavan vanhempien tunteita lapsen syntyessä, tai se voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta koko hänen elinaikansa. Nimi on myös voitu käsittää latinalaisen, onnellista tarkoittavan Felix-nimen suomalaiseksi vastineeksi. Ensimmäisen kerran nimi annettiin suomalaiselle lapselle vuonna 1835. Onnin nimipäivä on 28. helmikuuta (vuoteen 1996 asti se oli kuitenkin karkausvuosina 29. helmikuuta). Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1910 lähtien.
Petri
40 634Petri on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnelma raamatullisesta nimestä Pietari, jonka latinalainen muoto on Petrus. Nimi johtuu kreikan kielen kiveä tarkoittavasta sanasta Petros. Suomessa nimi Petri on 1900-luvun alusta maaliskuuhun 2025 mennessä annettu noin 40 610 miehelle.
Mika
40 136Mika on pääasiassa suomalainen miehen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 29. syyskuuta. Suomen kielen kannalta nimi on lyhentymä nimestä Mikael. Nimi Mika on käytössä myös muissa kulttuureissa: Japanissa se on naisen nimi, Ruotsissa puolestaan sukupuolineutraali (käsitetään lyhentymäksi sekä miehennimestä Mikael että tämän sisarnimestä Mikaela). Puolassa Mika voi olla etu- tai sukunimi.
Mika oli Suomessa harvinainen nimi vielä 1960-luvun alussa, mutta 1960-luvulla se nousi muotinimeksi, ja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Mikaksi nimettiin noin 4–5 suomalaispoikaa sadasta. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Mika on Suomessa annettu syyskuuhun 2025 mennessä noin 40 120 miehelle ja noin 50–80 naiselle. Valtaosa eli lähes kolme neljännestä Mikoista sai nimensä 1960- ja 1970-luvuilla ja loput enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosituhannen vaihduttua Mika on palannut harvinaiseksi nimivalinnaksi. 2010-luvulla se annettiin vain 327 pojalle.
Emil
40 113Eemil on suomalainen miehen etunimi, muunnelma roomalaisen ylimyssuvun nimestä Aemilius. Monissa maissa nimi esiintyy muodossa Emil, Emilio tai Èmile. Suomessa nimi Eemil on 1900-luvun alusta elokuuhun 2025 mennessä annettu 21 852:lle ja Emil 33 579 miehelle. Nimen naispuolinen vastine on Emilia.
Kalle
39 699Kalle on suomalainen miehen etunimi, alkujaan ruotsinkielinen lempinimimuoto nimestä Karl. Kalle kuuluu Suomen tavallisimpiin miesten etunimiin. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Kalle on annettu Suomessa tammikuuhun 2025 mennessä 39 624 miehelle ja alle 23 naiselle.
Kallen nimipäivää vietetään 28. tammikuuta. Päivä on alkujaan joulupäivänä 800 Rooman keisariksi kruunatun Kaarle Suuren kuolin- ja muistopäivä.
Vilho
39 157Vilho on suomalainen miehen etunimi. Vilhon nimipäivä on 6. huhtikuuta, jolloin on myös Villen, Vilhelmin, Vilin, Viljamin ja Jamin nimipäivä. Suomessa nimi on vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 37 225 miehelle ja muutamalle naiselle.
Vilho on alun perin ollut suomalaisessa kalenterissa muodossa ”Wilho”.
Tämä muoto on johdatettu nimestä Wilhelm, joka taas on alun perin tarkoittanut puolustavaa soturia tai kypäräniekkaa.
Ville
37 647Ville on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnos saksalaisperäisestä Vilhelm-nimestä ja nimestä Villehart ja myöhemmin myös näiden muunnoksista saaneista Vilhosta ja Viljamista. Villen nimipäivää vietetään 6. huhtikuuta. Suomalaisessa almanakassa Ville on ollut vuodesta 1950.
Ville-nimi yleistyi jo 1800-luvulla mutta kasvatti suosiotaan selvästi 1970-luvulla. Ville on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä: Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 1900-luvun alusta helmikuuhun 2026 mennessä nimen Ville on saanut 36 358 miestä ja alle 10 naista. Nimen kulta-aikaa oli 1980- ja 1990-luku, jolloin se annettiin Suomessa 21 630 henkilölle. Suosituimmillaan nimi oli 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, jolloin se oli Suomen suosituin poikien ensimmäinen nimi. Viime aikoina Ville ei ole enää ollut muotinimi muttei vieläkään läheskään unohtunut: vielä 2010-luvulla Villejä nimettiin Suomessa 1 430.
Lisäksi nimi on annettu noin 510 henkilölle muodossa Wille.
Johan
36 819Johan on miehen etunimi, Raamatusta peräisin olevan Johannes-nimen muunnelma, joka on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa sekä myös suomenruotsalaisilla. Saksankielisellä alueella nimi kirjoitetaan Johann.
Varsinkin Suomen historian henkilöistä, joiden nimi aikalaislähteissä ja asiakirjoissa on ollut ruotsin kielen mukaisesti Johan, saatetaan suomenkielisissä yhteyksissä käyttää myös nimen suomenkielistä muotoa Juhana tai talonpoikaissäätyyn kuuluvista suomenkielisistä henkilöistä myös muotoa Juho.
Ruotsissa Johanin ja Johanneksen nimipäivä on nykyään 27. joulukuuta (vuosina 1993–2000 se oli 24. kesäkuuta). Suomessa Johanin nimipäivä on nykyisinkin suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 24. kesäkuuta.
Suomessa nimi Johan on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu kesäkuuhun 2025 mennessä 36 665 miehelle ja noin 30 naiselle.
Elias
36 619Elias on miehen etunimi, kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on Jumalani". Vanhassa testamentissa Elia oli profeetta, josta kerrotaan Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaiden kirjassa.
Huhtikuuhun 2025 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 35 908 miestä ja alle 90 naista saanut nimekseen Elias.
Suomessa Eliaksen nimipäivä oli aikoinaan 17. huhtikuuta. Vuonna 1929 se siirrettiin huhtikuun 9. päivään kyseisenä päivänä syntyneen Elias Lönnrotin muistoksi.
Jorma
36 588Jorma on suomalainen miehen etunimi. Se on vanha ortodoksinen ristimänimi. Jorman nimipäivä on ollut suomenkielisessä almanakassa 26. kesäkuuta vuodesta 1950 asti. Aiemmin nimipäivä oli 13. syyskuuta vuodesta 1908 alkaen. Ortodoksisessa kalenterissa Jorma on kuukautta myöhemmin kuin tavallisessa nimipäiväkalenterissa, 26. heinäkuuta. Nimi on alkuaan heprean Jeremia, jonka karjalaiset ovat omaksuneet venäjästä. Vaikka Jorma on suomalainen, ortodoksista alkuperää olevan Jeremia-nimen muoto, Suomen ortodoksinen kalenteri ei yhdistä Jormaa Jeremiaan vaan Hermolaokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole etymologista yhteyttä. Suku- ja kylännimet Jormanen ja Jormas ovat tiettävästi samaa perua kuin etunimi Jorma.
Nimet Jorma ja Kari tulivat tunnetuiksi Juhani Ahon karjalaisromaanin Panu ilmestyttyä 1897. Kirjassa esiintyy vanha Jorma-niminen tietäjä. Aho lienee ottanut nimen karjalaisesta paikannimestä Jormala. Tämän jälkeen ensimmäisiä Jormaksi nimettyjä oli Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela vuonna 1898. Hänet on tiettävästi nimetty Ahon romaanin mukaan.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimi Jorma on 1900-luvun alusta kesäkuuhun 2025 mennessä annettu 36 580 miehelle ja alle kymmenelle naiselle. Nimen kulta-aikaa olivat 1940–1950-luvut, jolloin nimi annettiin yli 23 000 pojalle, mikä on Suomessa väestörekisterissä olleiden Jormien kokonaismäärästä jopa yli 60 prosenttia. Sen sijaan 1970-luvun Jorma ei enää kuulunut Suomessa suosituimpien etunimien joukkoon, ja vuoden 2000 jälkeen syntyneillä nimi on jo varsin harvinainen.. Toisaalta nimi on saanut hieman käyttöä myös Yhdysvalloissa, missä sen suosiota on lisännyt amerikansuomalainen rockmuusikko Jorma Kaukonen.
Esko
35 714Esko on suomalainen miehen etunimi. Eskon nimipäivä on suomenkielisessä almanakassa 12. kesäkuuta. Suomessa on kesäkuuhun 2025 mennessä elänyt 35 679 Esko-nimistä henkilöä.
Esko-nimi on muunnos muinaisskandinaavisesta Eskil-nimestä.
Ari
35 110Arin nimipäivä on 4. maaliskuuta. Se on merkitty suomalaiseen almanakkaan vuodesta 1950 lähtien. Arista tuli muotinimi juuri 1950-luvulla, ja se oli varsin suosittu poikien nimi vielä 1980-luvun alussa.
Juutalainen nimi Ari tarkoittaa ’leijonaa’. Armeniassa nimi merkitsee ’rohkeaa’, ja muinaisessa Skandinaviassa se on tarkoittanut ’kotkaa’, jota se myös Saksassa tarkoittaa. Ari on suhteellisen yleinen miehen nimi Islannissa, ja sitä esiintyy myös Norjassa.
Albaaneille Ari on miehen nimi ja tarkoittaa kultaa.
Kreikaksi Ari(s) on lempinimi/lyhennelmä Ari-alkuisista nimistä, kuten Aristoteles, Ariadne, Arianna, Arietta, Aristides, Aristarkhos (Aristarkus), Aristomenes, Aristobulos, Aristoksenos, Aristos, Aristofanes ja Aristea. Esimerkiksi Aristoteles Onassis tunnettiin lempinimellä Ari. Adjektiivisen superlatiivin áristos merkitys on "paras". Kreikkalaisten sodan jumala oli Ares. Alkujaan prefix ari- on johdos muodosta áristos ja tarkoittaa "paljon" tai "erittäin".
Marko
34 099Marko tai Marco on miehen etunimi.
Muodossa Marko nimi on käytössä muun muassa Suomessa, Virossa, Kroatiassa, Sloveniassa ja baskeilla, muodossa Marco varsinkin Italiassa sekä espanjan- ja portugalinkielisissä maissa. Kyrillisillä kirjaimilla nimi kirjoitetaan Марко, ja näin kirjoitettuna se esiintyy Ukrainassa, Serbiassa, Bulgariassa ja Makedoniassa. jonka uskotaan liittyvän latinan sanaan mas, ’mies’.
Markon, samoin kuin Markun ja Markuksen, nimipäivä on 25. huhtikuuta, evankelista Markuksen muistopäivänä. Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa nimi Marco on samalla päivällä. Marko on ollut kalenterissa vuodesta 1973, Marco vuodesta 2015.
Marko-nimisiä on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut Suomessa huhtikuuhun 2025 mennessä noin 34 050 miestä ja muutama nainen. Heistä suurin osa on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä. Marco-nimisiä on noin 2 130.
Tuomas
34 096Tuomas on miehen etunimi.
Helmikuuhun 2026 mennessä nimi Tuomas on Suomessa Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu noin 34 100 henkilölle.
Nimeä Tuomas voidaan taivuttaa kahdella tavalla: vokaalivartalo voi olla -kse-loppuinen (esim. Tuomaksen, Tuomakseen) tai pitkään a:han päättyvä (esim. Tuomaan, Tuomaaseen). Viimeksi mainittu tapa voi tuntua vanhahtavalta.