» naiset » kalenteri-suomenruotsalainen » h

  • Hagar

    Haagar (arab. هاجر‎, hepreaksi ‏הָגָר‎) oli Raamatun Vanhan testamentin Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu henkilö.

    Haagar on Vanhassa testamentissa Aabrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Haagarin miehelleen.

    Haagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota tämä pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Haagarin palaamaan ja synnyttämään Aabrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Aabrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Isakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Haagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan ref>1. Moos. 22:8-14.

  • Hanna

    Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa Testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, ja Uudessa Testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta. Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi.

    Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta.

    Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 32 202 naista ja alle 25 miestä.

  • Hannele

    Hannele on kansainvälinen naisen etunimi. Saksassa sitä käytetään Johannan puhuttelumuotona. Toisaalta sen voidaan ajatella tulevan heprean armoa tarkoittavasta Hannah-nimestä, kuten esimerkiksi Hanna. Hannele-nimisiä on Suomessa rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 91 803, joista yksi on mies. Erityisen suosittu Hannele on ollut jälkimmäisenä etunimenä. Suomessa Hannan hellittelymuotona on käytetty myös nimeä Hanneli. Se on virallisena nimenä noin 540 naisella ja muutamalla miehellä.

  • Harriet

    Harriet on naisen etunimi. Harriet on Harryn sisarnimi.

    Suomessa nimi Harriet on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2054 henkilölle. Nimipäiväänsä Harriet viettää suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 6. tammikuuta.

  • Hedda

  • Hedvig

    Hedvig on naisen etunimi. Sen germaaninen alkumuoto on Hadevig, joka on yhdistetty taistelua tarkoittavasta sanasta hadu ja sotaa tarkoittavasta sanasta wig.

    Suomessa nimi Hedvig on 1800-luvun lopulta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1 904 naiselle sekä alle viidelletoista ennen vuotta 1930 syntyneelle miehelle. Suomessa ovat käytössä myös nimen muunnokset Helvi ja Heta.

    Hedvigin nimipäivää vietetään suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 15. lokakuuta, joka oli alun perin pyhän Hedwigin päivä. Suomalaisen kalenterin mukaan sama päivä on Helvin ja Hetan nimipäivä.

  • Heidi

    Heidi on saksalaisperäinen naisen etunimi, joka on yleistynyt myös Suomessa. Saksaksi nimi lausutaan Haidi. Nimi on lyhentymä vanhasta nimestä Adelheid, joka tarkoittaa jalosäätyistä, jalomuotoista (naista). Nimen yleistymiseen eri puolella maailmaa ovat suuresti vaikuttaneet Johanna Spyrin Heidi-kirjat.

    Suomessa Heidi-nimisiä naisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä 25 280. Vuodesta 1973 lähtien Heidin nimipäivä on ollut unikeonpäivänä 27. heinäkuuta.

  • Helena

    Helena on naisen etunimi. Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä ollut kirjoilla 168 919 Helena-nimistä naista ja kymmenkunta miestä. Nimi on peräisin kreikan kielen aurinkoa merkitsevästä sanasta helios.

    Helenan nimipäivä sekä suomalaisessa että suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 31. heinäkuuta.

    Suomessa nimen suosio yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa Aino Räsäsen Helena-kirjasarjan avausosan Soita minulle, Helena! ilmestyttyä vuonna 1945. Kirjoilla oli huomattava vaikutus myös nimien Jari ja Päivi yleisyyteen.

  • Helga

    Helga on skandinaavinen naisen etunimi. Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 7 322 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle.

  • Hellevi

    Hellevi on suomalainen naisen etunimi. Nimi on voinut syntynyä muunnelmana nimestä Hellä tai Hellin, jotka ovat Helena-nimen muunnoksia, tai germaanisesta nimestä Helvig, joka johtuu taisteluonnea tarkoittavasta sanasta. Nimi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 13 543 naiselle ja ainakin yhdelle miehelle. Hellevin samoin kuin Hillan, Hillevin ja Hillen nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Helvig

  • Henrietta

    Henrietta on naisen etunimi, diminutiivimuoto Henrik-nimen naispuolisesta vastineesta Henrika. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Henriette. Henrietta on siitä johdettu latinan mukainen muoto.

    Suomessa nimi Henrietta on tammikuuhun 2014 mennessä annettu 1695 naiselle. Suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrietan nimipäivä on Henrikin päivänä, 19. tammikuuta.

  • Henrika

    Henriikka ja Henrika ovat naisen etunimiä, Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Henriikka on nimen suomenkielinen muoto, useissa muissa kielissä on käytössä muoto Henrika tai Henrica. Henriikan nimipäivä on Suomessa suomenkielisessä kalenterissa 19. tammikuuta samoin kuin Henrikinkin, ja sama päivä on myös suomenruotsalaisessa kalenterissa Henrikan nimipäivä. Ennen vuotta 2010 Henriikan nimipäivä oli päivää myöhemmin, 20. tammikuuta.

    Suomessa nimi Henriikka on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 5910 ja Henrika 1453 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia. Nimestä ovat kehittyneet etunimet Henna, Henni ja Riikka.

  • Hilda

    Hilda on naisen etunimi. Nimi on latinalaistettu mukaelma muinaisskandinaavisesta nimestä Hildr, joka merkitsee taistelua ja oli yksi valkyyrioista Toisaalta nimi on voitu käsittää myös Mathilda- tai Hildegard-nimen lyhentymäksi.

    Suomessa Hildan nimipäivä on 22. helmikuuta. Vuosina 1908-1928 se oli 25. lokakuuta. Myöhemmin se poistettiin suomenkielisestä kalenterista kokonaan, mutta säilyi nykyiselle päivälleen siirrettynä suomenruotsalaisessa kalenterissa. Samalle päivälle se lisättiin myös suomenkieliseen kalenteriin vuonna 2010.

    Vuoden 2009 loppuun menneessä nimi Hilda oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan hieman alle 21 annettu 21 263 naiselle ja noin kymmenelle miehelle.

  • Hildegard

    Hildegard on alkuperältään muinaissaksalainen naisen etunimi. Se on yhdistetty sanoista hiltja ja gard, jotka merkitsevät taistelua ja suojaa..

    Suomessa nimi Hildegard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 naiselle. Nimestä esiintyy myös harvinaisempi muoto Hildegerd, mutta se on annettu alle 20 henkilölle. Hildegardin ja myös Hildegerdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 17. syyskuuta, joka on tunnetuimman tämän nimisen pyhimyksen, Hildegar Bingeniläisen kuolin- ja muistopäivä.

  • Hildegerd

    Hildegard on alkuperältään muinaissaksalainen naisen etunimi. Se on yhdistetty sanoista hiltja ja gard, jotka merkitsevät taistelua ja suojaa..

    Suomessa nimi Hildegard on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1193 naiselle. Nimestä esiintyy myös harvinaisempi muoto Hildegerd, mutta se on annettu alle 20 henkilölle. Hildegardin ja myös Hildegerdin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 17. syyskuuta, joka on tunnetuimman tämän nimisen pyhimyksen, Hildegar Bingeniläisen kuolin- ja muistopäivä.

  • Hildur

    Hildur on ruotsalainen naisen nimi, jonka nimipäivää vietetään ruotsalaisessa kalenterissa 22. helmikuuta. Riikinruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä on 18. tammikuuta, yhdessä Hildan kanssa, josta se on muunnelma.

    Suomessa nimi Hildur on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1340 naiselle. Suosituimmllaan se oli 1900-luvun alussa. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä nimeä on annettu 12 tytölle. Nimen on saanut 1960–1970-luvuilla muutama poikalapsikin.

  • Hillevi

    Hillevi on pohjoismainen naisen etunimi. Nimi on syntynyt germaanisesta nimestä Helvig, joka merkitsee taisteluonnea. Samaa alkuperää on myös nimi Hellevi. Tanskassa nimi Hillevi oli käytössä jo 1400-luvulla ja esiintyy myös eräässä kansanlaulussa.

    Suomessa nimi Hillevi on 1900-luvun alusta vuoden 2012 loppuun mennessä annettu 9568 naiselle, ennen vuotta 1940 myös muutamalle miehelle. Hillevin nimipäivä on 16. syyskuuta.

  • Hilma

    Hilma on alkujaan saksalainen, myös Suomessa yleinen naisen etunimi. Hilman nimipäivä on 21. marraskuuta. Nimi johtuu alkujaan saksan kielen taivasta tarkoittavasta sanasta Himmel.

    Suomessa on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut 25 156 Hilma-nimistä henkilöä, joista 6 on miehiä.

  • Hjördis

    Hjördis on Helene Schjerfbeckin maalaus vuodelta 1934. Taiteilija oli 72-vuotias maalatessaan tämän teoksen. Teos on ajalta, jolloin Schjerbeckin töitä alettiin ostaa enemmänkin. Legenda sairaasta, yksinäisestä ja hengistyneestä taidemaalarista luotiin 1930-luvulla. Ruotsissa asunut taidekauppias Gösta Stenman myi paljon Schjerfbeckin töitä uuteen kotimaahansa.

    Bukowskin huutokaupassa 2002 tämä työ myytiin 500 000 eurolla. Siitä tuli samalla yhdeksänneksi kallein suomalainen taideteos, joista peräti seitsemän on jo ennestään Helene Schjerfbeckin teoksia.