» naiset » kalenteri-suomenruotsalainen » g

  • Gabriella

  • Gerd

    Gerd on Saksassa ja Alanko­maissa miehen, mutta pohjois­maissa naisen etunimi. Miehen nimenä se on lyhentymä nimestä Gerhard. Pohjoismaisena naisen nimenä se sitä vastoin johtuu muinaisskandinaavisesta sanasta garðr, joka merkitsee aitausta. Skandinaavisessa mytologiassa Gerd oli hedelmällisyyden jumalatar, Freyrin puoliso.

    Suomessa nimi Gerd on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä noin sadalle miehelle ja noin 470 naiselle. Gerdin nimipäivä on suomen­ruotsalainen kalenterin mukaan 1. elokuuta

  • Gerda

    Gerda on naisen etunimi, jolla on kaksi alkuperää. Saksassa ja Alanko­maissa se on Gerhard-nimen lyhentymänä syntyneen Gerd-nimen nais­puolinen vastine, kun taas Pohjois­maissa se on latinalaistettu muoto nimestä Gerd, joka johtuu aitausta tarkoittavasta sanasta garðr ja oli muinais­pohjois­maisen hedelmällisyyden jumalattaren, Freyrin puolison nimi.

    Suomessa nimi Gerda on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 1628 henkilölle. Nimeä ei ole suomen­kielisessä kalenterissa, mutta suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan Gerdan nimipäivä on 1. elokuuta.

    Nimi Gerda on annettu myös asteroidille 122 Gerda.

  • Gertrud

    Gertrud tai Gertrude on naisen etunimi. Nimi on muodostettu germaanisten kielten sanoista ger, joka merkitsee keihästä, ja þruþ, joka merkitsee voimaa tai lujuutta. Useissa kielissä nimi esiintyy myös muodossa Gertrude.

    Suomessa Gertrud-nimisiä naisia on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan ollut 2009 loppuun mennessä 1464. Nimen suomenkielinen vastine on Kerttu. Suomen­ruotsalaisessa kalenterissa Gertrudin nimipäivä on 17. maaliskuuta, joka on Nivellessen luostarin abbedissa Gertrudin muistopäivä. Sama päivä on suomen­kielisessä kalenterissa on Kertun nimipäivä.

  • Greta

    Greta on naisen etunimi, pääasiassa englannin-, saksan- ja ruotsinkielisissä maissa esiintyvä Margareta-nimen lyhentymä. Suomessa siitä ovat syntyneet myös muunnokset Reetta, Reeta ja Kreeta.

    Suomessa nimi Greta on annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä 3808 henkilölle. Gretan nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 20. heinäkuuta, Margaretan päivänä.

  • Gretel

  • Gudrun


    Gudrun on pääasiassa Saksassa ja pohjoismaissa esiintyvä naisen etunimi. Nimi on germaanista alkuperää.

    Nimen muinaisskandinaavinen muodon Guðrún tulkitaan merkitsevän Jumalan salaista viisautta. Skandinaavisessa mytologiassa Gudrun oli Sigurdin puoliso.

    Saksan kielessä alkumuodoiksi katsotaan muinaisyläsaksan gunt (taistelu) ja rúna(salaisuus). Gudrun (Kudrun) on keskiyläsaksalaisen eepoksen sankaritar. Tarina kirjoitettiin muistiin noin vuonna 1230 Itävallassa. Siinä Gudrun ei suostu ryöstäjänsä puolisoksi vaan joutuu vuosiksi vankeuteen. Vihdoin sulhanen vapauttaa hänet.

    Suomessa nimi Gudrun on 12. elokuuta 2013 mennessä annettu 498 henkilölle. Gudrunin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 7. maaliskuuta.

  • Gun

  • Gunborg

  • Gunhild

  • Gunilla

    Gunilla on skandinaavinen naisen etunimi. Gunilla on jo keski­ajalla syntynyt muunnos muinais­skandinaavisesta nimestä Gunhild, jonka molemmat osat merkitsevät sotaa ja taistelua.

    Gunillan nimipäivä on Ruotsissa ja ruotsin­kielisen kalenterin mukaan Suomessakin 30. tammikuuta.

    Suomessa nimi Gunilla on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 3 908 henkilölle.

  • Gunlög

  • Gunnel

  • Gunnevi

  • Gunvor

    Gunvor on alkuperältään skandinaavinen naisen etunimi, joka saamelaisilla kuitenkin esiintyy myös miehen etunimenä.. Nimi on yhdistetty taistelua tarkoittavasta sanasta gunn ja lupausta tarkoittavasta sanasta.

    Suomessa nimi Gunvor on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu noin 2490 henkilölle, joista alle 15 on miehiä. Gunvorin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 25. maaliskuuta.

  • Gurli

    Gurli oli helsinkiläinen yksityiseksi huvialukseksi muutettu troolari, joka upposi 9. tammikuuta 1965. Alus oli 16-metrinen tammipuinen tanskalaisvalmisteinen avomeritroolari; se oli neljän hengen miehistöineen matkalla kohti Kööpenhaminaa, jossa sen oli määrä mennä talvitelakalle.

    Alus oli lähtenyt Helsingin Pohjoisrannasta; viimeinen ulkopuolisen havainto aluksesta oli, kun se läpäisi Stor Träskön ja Sommarön välisen salmen. Noin puolen tunnin kuluttua Mäkiluodon linnakkeelta havaittiin useita hätäraketteja, mikä käynnisti hälytyksen. Etsimään lähti ensimmäisenä yhteysalus Purha (pursimies Pekka Kurki); Porkkalanselkää peitti jo paikoitellen vahva jääpeite, joka esti kevyempien alusten liikennöinnin, vain jäänmurtokuntoinen yhteysalus ja myöhemmin merivartioston kelirikkovene saattoivat toimia noissa oloissa. Yksi aluksen neljästä miehestä löytyi haveristin varustukseen kuuluneesta jollasta pahoin paleltuneena, mutta hengissä, loput katosivat. Jostain syystä hätään joutuneet eivät käyttäneet alukseen samana syksynä asennettuja radiolaitteita.

    Kadonnut alus löytyi seuraavana keväänä kaikuluotaimen avulla; laivaston sukeltajat laskeutuivat hylylle ja totesivat, että aluksen kyljet olivat leikkaantuneet auki. Hukkuneet aluksen omistaja ja kaksi miehistön jäsentä löytyivät sisätiloista. Sukeltajat nostivat heidät sekä aluksen kassakaapin pintaan.

    Myöhemmin Purha hinasi paikalle Valmetin uivan nosturin, joka saikin helposti hylyn nostettua. Nosturin vaijereissa hylky matkasi Katajanokan telakalle, jossa se nostettiin maihin ja tutkittiin. Virallinen tutkimus osoitti selvästi, että Porkkalanselän ohut jääpeite oli leikannut aluksen kyljet auki.

  • Gustava

    Kustaava on suomalainen naisen etunimi, feminiininen vastine miehennimelle Kustaa sekä suomenkielinen vastine Gustavin feminiinisille vastineille Gustava ja Gustafva.

    Kustaavan nimipäivä oli suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa ensimmäisen kerran vuosina 1794-1796 15. syyskuuta ja sitten 30. lokakuuta vuosina 1827-1928. Kustaavan päivä oli Luulajan suomenkielisessä kalenterissa 7. toukokuuta 1901-1918, sitten muodossa Gustava 6. kesäkuuta vuodesta 1973 eteenpäin. Suomenkielisessä kalenterissa nimi oli muodossa Gustawa tai Gustafwa vuoteen 1907 saakka, siitä eteenpäin Kustaava ja vuodesta 1890 alkaen myös Gustaawa.

    Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Kustaava-muodon on saanut vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä Suomessa alle 4930 henkilöä, joista alle 4920 on ollut naispuolisia. Kustava-muodon on saanut alle 190 henkilöä, joista alle 180 on ollut naispuolisia, Gustava-muodon alle 1058 henkilöä joista 1053 on ollut naispuolisia ja Gustafva-muodon alle 40 henkilöä, Gustaava-muodon alle 197 henkilöä joista alle 177 on ollut naispuolisia.


  • Göta

    Göta voi tarkoittaa seuraavia asioita:

    • Göta, naisen etunimi
    • Göta, kaupunginosa Boråsissa
    • Göta, taajama Lilla Edetin kunnassa
    • HMS Göta, panssarilaiva
    • IF Göta, urheiluseura Karlstadissa
    • IK Göta, urheiluseura Tukholmassa